Djupsund: Tjänstemannasvenskan är hotad
Göran Djupsund säger att priset är för honom ett erkännande och att han tydligen gjort någonting rätt även gällande svenskan och svensk kultur i Finland.
Han säger att den svenska kulturen i Finland är vital och välmående, men att det är en annan sak att hur det svenska språket mår. Han är oroad för svenskan som förvaltningsspråk.
Först uteblev den obligatoriska svenskan i studentexamen, i vissa trakter kan grundskolan experimentera med att skippa svenskan och nyligen kom ett förslag om att gymnasiesvenskan ska bli frivillig, säger han.
– Det följande som kommer att komma enligt min bedömning är att inte behöva ha kunskaper i det andra inhemska språket i en akademisk examen. Samma dag som det ramlar bort och det finns studenter som inte skrivit det andra språket, så då är tjänstemannasvenskan i riskzonen. Den svenskan är hotad, men inte svenskan som ett levande kulturellt språk.
Emme tarvitse palvelua ruotsiksi, joten sen antaminen joutaa jäädä kieltä ruotsinkielisissä kouluissa sitä opiskeleville. Akateemisissa tutkinnoissa ei tarvita ruotsia ja vaatimuksen poisjättäminen tuo yliopistoihin vaaditut säästöt. Kaikki, joita asia koskee kehoitan olemaan yhteydessä omaan kansanedustajaan, jotta asia saadaan kuntoon. Ruotsin opiskelu menee hukkaan, koska mahdollinen työpaikka menee kuitenkin ruotsia äidinkielenään puhuvalle.
Göran Djupsund säger att priset är för honom ett erkännande och att han tydligen gjort någonting rätt även gällande svenskan och svensk kultur i Finland.
Han säger att den svenska kulturen i Finland är vital och välmående, men att det är en annan sak att hur det svenska språket mår. Han är oroad för svenskan som förvaltningsspråk.
Först uteblev den obligatoriska svenskan i studentexamen, i vissa trakter kan grundskolan experimentera med att skippa svenskan och nyligen kom ett förslag om att gymnasiesvenskan ska bli frivillig, säger han.
– Det följande som kommer att komma enligt min bedömning är att inte behöva ha kunskaper i det andra inhemska språket i en akademisk examen. Samma dag som det ramlar bort och det finns studenter som inte skrivit det andra språket, så då är tjänstemannasvenskan i riskzonen. Den svenskan är hotad, men inte svenskan som ett levande kulturellt språk.
Emme tarvitse palvelua ruotsiksi, joten sen antaminen joutaa jäädä kieltä ruotsinkielisissä kouluissa sitä opiskeleville. Akateemisissa tutkinnoissa ei tarvita ruotsia ja vaatimuksen poisjättäminen tuo yliopistoihin vaaditut säästöt. Kaikki, joita asia koskee kehoitan olemaan yhteydessä omaan kansanedustajaan, jotta asia saadaan kuntoon. Ruotsin opiskelu menee hukkaan, koska mahdollinen työpaikka menee kuitenkin ruotsia äidinkielenään puhuvalle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
− Det är mycket allvarligt när Statens revisionsverk bedömer att regeringens inbesparingsmål i samband med vårdreformen på 3 miljarder euro inte är realistiska, säger Anna-Maja Henriksson (SFP).
SFP:s partiordförande Anna-Maja Henriksson efterlyser trovärdiga kalkyler av regeringen för social- och hälsovårdsreformen.
– Samtidigt ska vi komma ihåg att vi enligt internationell statistik har en mycket kostnadseffektiv vård i Finland. Vår specialistsjukvård håller också en mycket hög nivå, säger Henriksson i ett pressmeddelande.
Hon oroar sig för att centraliseringen av jourerna ska träda i kraft vid årsskiftet, det vill säga innan det finns en helhetsbild av hela vårdreformen.
– Då koncentreras fulljouren till tolv centralsjukhus, medan de mindre sjukhusen fråntas rätten att göra dagkirurgiska operationer som kräver anestesi, säger Henriksson som anser att det "ofrånkomligen leder till operationsköer och risk för kaos, med resultatet att patienter hamnar i kläm."
Hoidossa pitää huomioida, että ruotsinkieliset palvelut hoidetaan ruotsia yhteiskunnan kustannuksella ruotsinkielisissä kouluissa opiskelleiden avulla.
Pakolla opiskelleet sairaanhoitajat ja lääkärit pitää vapauttaa käyttämästä heikkoa ruotsintaitoaan. Ihmisen on saatava elää omassa Isänmaassaan omalla äidinkielellään. Meillä ei ole varaa pakkoruotsittaa koko kansaa, koska he eivät halua ruotsia opiskella.
ei kyllä ole kaikki ruuvit kohdallaan https://www.seiska.fi/Uutiset/Linda-Lampenius-kritisoi-Jussi-Halla-ahoa-kovin-kaantein-Heratys/1121874
siis mitä helvettiä_varten suomenkielisten tulisi opiskella pakolla ruotsinkieltä ja mitä helvettiä_se vaikuttaa siihen mikä tuon ruman spermakirnun kotimaa on?
Me emme usko siihen, että globalistinen päätöksentekojärjestelmä – tuolla jossain – ajaisi Suomen etua. Me emme usko siihen, että ulkoistamalla päätöksenteon meidän omat asiamme menisivät eteenpäin. Emmekä me usko siihen, että voisimme antaa kohtalomme muiden käsiin.
Huhtasaari muistutti sanoista, jotka kansallisfilosofi Snellman aikanaan lausui: Meidän tulee pitää huolta sivistyksestä, taloudesta ja kansan tahdosta.
– Snellman myös ajoi omaa rahaa. Hän ei saanut enää yliopistovirkaa, koska venäläiset eivät pitäneet hänen ajatuksistaan, mutta hänen ideansa elävät yhä, ja perussuomalaiset kunnioittavat niitä.
lähi historian lyhyt kielipolitiikka kertaus muistin virkistämiseksi.
Yliopistoissa oli vuoteen 1978 saakka voimassa vaatimus, että yliopistoissa piti suorittaa kahden vieraan kielen pro exercitio -koe.
Latinan, joka oli aikaisemmin ollut pakollinen, sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen kieleen, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden moneen kiinnostavaan nykykielen yhdistelmään (englanti-ranska, englanti-saksa, saksa-ranska, englanti-italia, ranska-espanja jne.).
Ruotsin kieli ei edes saanut olla pro exercitio - kieli, koska maailmankielien opettelemista pidettiin opiskelijalle tärkeimpänä.
Valtion virkamiehiltä vaadittiin kyllä ruotsin kielen koe, mutta se oli yliopisto-opinnoista erillinen koe, jonka sitä tarvitsevat kävivät suorittamassa valtion kielitutkintolautakunnan valtuuttamille henkilöille.
Virkamiesruotsin siirtäminen kielitutkintolautakunnalta yliopistoille olikin selvästi virhe, joka on kuluttanut yliopistojen resursseja muulta opetukselta ja kaventanut huomattavasti suomalaisten mahdollisuuksia osata maailmankieliä.
Vuoden 1978 kieliasetuksessa sekoitettiin kohtalokkaalla tavalla yliopiston perinteiset kieliopinnot ja valtion virkamiehiltä vaadittava ruotsin kielen kielitutkinto.
Tämä päätettiin kun opetusministerinä oli RKP:n Kristian Gestrinin - yllättävää eikös?
Turha solkottaa ruotsia. Valloittajan kieli jota käytti vain hallitseva yläluokka. Sitä ei ole tavallinen kansa milloinkaan puhunut.
Kieli on luokkakysymys ei kansallisuuskysymys!"
Tämän totuuden täällä todennut myös kaikkitietävä Ankkalammikon viisas.
Netistä luettua:
Suurimpana haasteena varsinkin ruotsin kielen oppimiselle on vallitseva asenneil- masto. Julkisessa keskustelussa toistuu väittämä siitä, että ruotsin kieltä ei tarvita työelämässä.