Kertoisitko oletko luterilainen vai hellari vai jokin muu? Oletko täällä vahvistamassa luterilaisen kirkon oppia vai jotakin muuta? Onko sinulla armolahjoja? Tulisiko mielestäsi kristityllä olla armolahjoja? Voiko olla kristitty ilma seurakuntaa? Mitä muuta haluaisit että sinulta kysytään?
Kysymykseni on poistettu monensti. Mikähän sana tai lause sen aiheuttaa. Jos tyylini on liian karkea anteeksi olen nyt yrittänyt kirjoittaa toisin koska ta rkoitus ei ole olla karkea.
Kysymykseni on poistettu monensti. Mikähän sana tai lause sen aiheuttaa. Jos tyylini on liian karkea anteeksi olen nyt yrittänyt kirjoittaa toisin koska ta rkoitus ei ole olla karkea.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Luterilainen olen.
Kirkon oppi on jotakin mitä en täysin a) tunne ja toisaalta b) allekirjoita. Sydämen usko Kristukseen ja Hänen ottaminen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi ovat tärkeintä.
Armolahjoista, hmmmm..opin tuolla eräässä toisessa keskustelussa, että välttämättä ei ole viisasta edes mainita omasta henkilökohtaisesta kilvoituksestaan. Sitä suuremmalla syyllä armolahjoista kannattanee pysyä vaiti, olipa niitä tai ei. Ylipäätään olen armolahjoista sitä mieltä, että jos joku sanoo hänellä OLEVAN sen ja sen armolahjan, on hän lähes välttämättä erehtynyt ja kuvittelee itselleen tuon armolahjan. Jumala HERÄTTÄÄ kenessä hyväksi näkee erilaisia armolahjoja kun Hän näkee tarpeelliseksi. Mistään pysyväisestä tilasta ei ole kyse eikä ihminen voi oman mielensä mukaan päättää että alanpa nyt vaikka puhumaan kielillä. Kaikille ei Herra mitään erityistä armolahjaa anna, paitsi armolahjoista suurimman jokaiselle sitä vilpittömästi pyytävälle, nimittäin sydämen uskon Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Kristittynä voi aivan hyvin olla ilman seurakuntaakin. Monet kaipaavat kyllä seurakuntayhteyttä ja saavat siitä vahvistusta uskolleen. Kannattaa kuitenkin omata raitis usko Herraan ja sen lävitse myös tarkastella seurakuntaansa. Seurakuntayhteys voi myös eksyttää. Henkilökohtaisesti pitäisin turvallisempana, siis oma mielipiteeni ei suositus tai kehoitus muille, että ENSIN ottaisi sydämen uskolla Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajakseen ja SITTEN Pyhän Hengen ohjaamana etsiytyisi sopivaan seurakuntaan mikäli tarpeelliseksi näkee. Seurakunnan yhteydessä koettu uskoontulo VOI olla harhassa kulkevan seurakunnan saastuttama valhekokemus ja näin ei johda pelastukseen. Pyhä Henki ei eksytä koskaan.
Ei minulla nyt ole mielessä muuta mitä toivoisin itseltäni kysyttävän. Kiitos vaan kysymyksistäsi :-)
Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Mukava että joku täällä vastaa kysymyksiin eikä heti aloita kitinää sopimattomasta aloituksesta. Kiitos vielä.
Eroa kirkosta. Miksi jäisit uppoavaan laivaan? Raamattu käskee eroamaan harhaopeista ja pimeyden töistä, muutoin on osallinen muidenkin synneistä. Jos tuet millään tavalla luopunutta kirkkoa, teet syntiä Jumalaa vastaan.
Olen piintynyt kulttuuriluterilainen :-)
Kirkko on todellakin mitä on, mutta en osaa siihen enää suhtautua edes sellaisella vakavuudella että pitäisin eroamista kovin merkityksellisenä. Kirkossa jäsenenä oleminen ei pelastusta tuo, ei siitä eroaminenkaan. Sydämen usko Kristukseen tuo iankaikkisen elämän. Tietysti huono on niiden osa jotka pelastustoivonsa rakentavat kirkon ja sen opetuksen varaan. Tähän aiheeseen minulla ei valitettavasti ole kutsua puuttua tämän enemmälti.
"Ylipäätään olen armolahjoista sitä mieltä, että jos joku sanoo hänellä OLEVAN sen ja sen armolahjan, on hän lähes välttämättä erehtynyt ja kuvittelee itselleen tuon armolahjan."
Oletko todella tuota mieltä, että armolahjoja saaneet ihmiset ovat erehtyneet ja elävät jossain harhassa? Olen samaa mieltä kyllä siitä, että ei sitä ihminen päätä, että nytpä tässä alan puhumaan kielillä tms. mutta jos Jumala on antanut ihmiselle jonkun armolahjan, niin eikö se ole silloin totta?
Itse ajattelen niin, että armolahjat kuuluvat myös meidän aikaamme. Ajattelen myös niin, etteivät armolahjat ole kertakäyttöisiä vaan jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja.
Sinulla on vielä paljon opittavaa armolahjoista. Siinä mielessä olet tyypillinen luterilainen 😉
Minustakin olisi outoa, jos armolahjat olisivat kertakäyttöisiä.
Jos sitä miettii niin miksi alkuseurakunnalla olisi ollut monenlaisia armolahjoja, joita Jumala antaa ja sitten ne lakkaisivat olemasta tulevilla sukupolvilla?
Aivan. Kyllä Raamatun sana on totta ja ajankohtainen tänäkin päivänä.
Mistä sinun mielestäsi tunnistaa onko joku armolahja tai "armolahja" Jumalalta vai omaa tai jonkun muun sielullista tuotosta?
..... ei taida löytää vastausta netistä ;););)
Totta. Ja ihan jokaisena aikakautena Raamatun sana on tuore ja aina sieltä voi ammentaa sielullensa ravintoa.
Ei löydy eikä löydy sielä "fraasipussukastakaan" vastausta 😏
Eikös sitä ravintoa pitäisi ammentaa Raamatusta hengelleen? 😳
Kirjoitinko epäselvästi? Jumala herättää ihmisissä, keissä hyväksi näkee, erilaisisa armolahjoja tilanteen niin vaatiessa. Kyse ei ole siitä että uskova x saisi armolahjan y pysyvästi käytettäväkseen oman harkintansa mukaan. Pysyväisluonteisestin oman harkintansa mukaan käytettäväksi armolahjan saaneen tila on harhainen. Mutta toki uskovalla voi "olla" vaikka kielilläpuhumisen armolahja siinä mielessä, että Jumala eri tilanteissa herättää hänessä tuon lahjan tilanteen vaatiessa. Aina lahja lähtee kuitenkin Jumalalta toimimaan, ei ihmisen omasta tahdosta.
Miksi luulet että ne olisivat lakanneet :-)
Etenkin armolahjoista suurin sydämensä usko Jeesukseen. Joo, arlahjat näen hengellisinä työkaluina, joita ei anneta vuokra-ajaksi jos niitä käyttötarkoituksiinsa käytetään.
Toiseksi kuulut ekumenia eksytyksen tunnustavaan ev.lut kirkkoon. Mieti oletko ev.lut kirkossa keskellä Jumalan tahdon vasyustajia, joiden keskeltä tulee poistua 2.Kor.6: 14-18, etenkin jae 17. Itse en pitänyt yhdentekevänä miettiessäni eroani ev.lut kirkosta vaan omatunto kolkutti ja kovaakin. Miten on, kolkuttaako sinun omaatuntoa maksella kirkollisveroissa liberaalien pappien Jumalan pilkasta palkkaa.
http://www.kotipetripaavola.com/ekumenia.html
Aamutokkurassa näppäinoutoilua, sori niistä mutta selvän saa? Lue ajatuksella tuo Petrin kirjoitus ja anna munkin sanojen muhia päässäsi ajan kanssa. Veikkaan sinunkin nostavan kytkinpoljinta.
Sillä arvelen ev.lut kirkon osoittautuvan ennemmin tai myöhemmin antikristilliseksi ja kristilliseksi kirkoksi selvemminkin jos keille asetelma on epäselvä kartettavuuden osalta. Jumalan Sanaa tulee noudattaa vaikkei tekisi mieli. Minä en halunnut erota kirkosta. Erottuani omatuntoni rauhottui.
Kyse oli ehkä sanavalinnoista. Vastauksesi selvensi kantaasi. Jumalastahan armolahjat tietenkin ovat, eivät ihmisistä.
Kiitos kommentistasi. En ole tuntenut huonoa omaatuntuoa maksella kirkollisveroa. Kirkko tekee paljon hyvää työtä ja ajattelen, että jos kaikki lakkaavat maksamasta, niin kuinka käy sille hyvälle työlle, jota kirkko tekee? Kirkossa on varmasti enempi tai vähempi liberaaleja pappeja tai sitten hyvinkin konservatiivisia. Mikäli jossain vaiheessa alkaa tuntua väärältä kuulua ev.lut. kirkkoon, eroan siitä. Mikä olisi se seurakunta, jota minulle suosittelisit?
Ajattelen niin, että koska Raamatun kirjat ovat hieman eri painotuksilla kirjoitettuja, niin meilläkin on erilaisia painotuksia uskossamme. Niin kauan kuin perusasia on Raamatun mukainen, niin uskon Jumalan pitävän meistä huolta,
Tuo Petri Paavolan kirjoitus ekumeniasta on kyllä niin pahaa hapatetta, että koko taikina homehtuu.
En luule...
Hyvä, koska ne ovat edelleenkin läsnä elämässämme aina kun Jumala hyväksi näkee, mutta vain silloin :-)
Mistä sinun mielestäsi tunnistaa onko joku armolahja tai "armolahja" Jumalalta vai omaa tai jonkun muun sielullista tuotosta?
No en ihanvarmaksi tiedä mitä tarkoitat, mutta uskon armolahjojen toimivat tänään samoin kuin ne toimivat alkuseurakunnan aikana.
Mitä kohtaa sanomisistani et ymmärrä?
Varmaankin tuota että ne ovat läsnä aina kun Jumala hyväksi näkee mutta vain silloin.
Mikä siinä on epäselvää? Armolahjan saanti ja sen herääminen käyttöön eivät koskaan ole ihmisen valinta ja päätettävissä. Ei kukaan voi sanoa minullapa on vaikka kielilläpuhumisen armolahja ja alanpa nyt kielilläpuhumaan. Joka näin tekee tekee sen vahingokseen ja kyseessä ei ole armolahja vaan silkkaa pelleilyä. Todellinen kielilläpuhumisen armolahja käynnistyy kun JUmala näkee tarpeelliseksi, ilman ihmisen päätöstä, ja sanoisin jopa että joskus ilman että ihminen itse sitä haluaisi.
Tietenkin armolahjat tulevat Jumalalta. Kun on saanut vaikka sen kielilläpuhumusen armolahjan, voi sitä käyttää ja vaikka sanoa , että minulla on kielilläpuhumisen armolahja, näin itse ymmärrän. Olisin myös sitä mieltä, että Jumala ei pakota vastaanottamaan lahjaa.
Ei se niin mene. Toki sinulla voi olla tuo lahja, mutta et sinä voi sitä alkaa käyttelemään. Se käynnistyy kun Jumala sen päättää ja näkee tarpeelliseksi. Jumalan antama armolahja ei aina ole mieluinen. Toki siitä voi yrittää kieltäytyä, mutta ei ole omakohtaista kokemusta kuinka siinä käy. Itse ottaisin nöyrästi vastaan epämieluisankin armolahjan sieluni pelastukseksi.
Raamattu kuvaa monta kertaa kuinka Jumalan valitut mieluummin kieltäytyisivät saamastaan tehtävästä, otetaan vaikka Mooses. Jumalan armolahja voi olla raskas taakka. Ja Mooseksen kohdallakin oli aina kyse siitä etää ensin JUmala käski toimi niin ja niin ja tee niin ja niin. Ei ollut kyse Mooseksen aloitteellsuudesta.
No itse ymmärrän nyt kuitenkin niin, että armolahja on , eikä sitä oteta pois. Tietysti voidaan sanoa, että Jumala antaa joka kerta kun ihminen puhuu kielillä.
Etkö koskaan lukenut, että Pyhä Henki jakaa armolahjat?
Voi sen myös ottaa pois. Jumala todellakin käyttää armolahjoja kun ne ova tarpeen. Jos palveluksiamme ei enää tarvita voidaan armolahja ottaa pois. Näin on tapahtunut lukemattomia kertoja. Kuinka monta kertaa onkaan ihminen tuossa tilanteessa kokenut ylpeyttänsä loukatun ja alkanut armolahjailemaan, keksimään omiaan ylpyttään pönkittääkseen. Harmittomimmillaan tuollainen tekee itsestään pellen, vakavimmillaan eksyttää jonkun herkkäuskoisen.
OK.
Mutta nyt joudun levolle. Hyvää yötä :-)
Hyvää yötä 💤💤
"Voi sen myös ottaa pois. Jumala todellakin käyttää armolahjoja kun ne ova tarpeen. Jos palveluksiamme ei enää tarvita voidaan armolahja ottaa pois. Näin on tapahtunut lukemattomia kertoja. Kuinka monta kertaa onkaan ihminen tuossa tilanteessa kokenut ylpeyttänsä loukatun ja alkanut armolahjailemaan, keksimään omiaan ylpyttään pönkittääkseen. Harmittomimmillaan tuollainen tekee itsestään pellen, vakavimmillaan eksyttää jonkun herkkäuskoisen."
Sinulla on siis kokemusta armolahjojen poisottamisesta? Mistä erotat, että ihminen "armolahjailee" tai että hänellä on aidosti armolahja?
Olen ymmärtänyt esim. kielillä puhumisen olevan ihmisen puhetta Jumalalle ja sikäli varmaankin tarpeen sille ihmiselle.
Ja nyt hyvää huomenta ja hyvää työpäivää :-)
Kyllä sen huomaa milloin lahja on aitoa, varsinkin sen huomaa uskova Pyhässä Hengessä. Uskovahan kykenee erottelemaan henget, myös armolahjat. Ei silti, en minä kulje ympäriinsä tuomaroimassa :-)
Hyvää huomenta ja kivaa päivää :D Sorvin ääressä oltu jo kohta pari tuntia.....
Luterilaisuuteen ei kuulu tentata kirjoittajia, voisiko poistot johtua ihan yksinkertaisesti siitä, että ne ovat sääntöjen vastaisia, mitä luulet?
Jos haluat kysellä, voisitko myös itse vastata kysymyksiisi?
Mene nyt sinne humpalle siitä kitisemästä!!!
Minusta nuo olivat aivan asiallisia kysymyksiä ja mielelläni niihin vastasin :-)
Toki kysymykset ovat asiallisia, vaikkakin aika henkilökohtaisia.
Mikä sääntö kieltää kysymäsät muiden kirjoittajien mielipiteitä?
Sorry..kestä!!
No, ne oli minulle osoitettu enkä pistänyt ollenkaan pahakseni. Ja ainahan voi sivuuttaa kysymykset jos ei halua vastata :-)
Miten keskustelupalstalla muut ottavat osaa tällaisen henkilökohtaiseen kyselyyn? Keskustelemmeko nyt sinun vastauksistasi vai aloittajan kysymyksistä vai kuinka ?
Niin, joillekin on käsittämätöntä, että me uskovat todistamme mielellämme uskostamma ja opastamme muitakin.
Usko ei ole mikään salaisuus vaan se tulee tunnustaa ihmisten edessä kuten Raamattu sanoo 🤓
Mitenkö ottavat osaa? Nyt en ymmärrä ongelmaasi. Miten nyt keskustelun otetaan osaa? Kokeile vaikka esittää oma näkemyksesi esitettyihin kysymyksiin. Ne oli minulle osoitettu, mutta eihän tässä mistään yksityisviestistä ole kyse. Kommentoi vaikka vastauksiani jos sinulla on näkemys aiheesta. Jos koko aloitus sinua syystä tai toisesta ahdistaa, etsi toinen keskustelu joka sinua kiinnostaa. En minä nyt tähän hätään osaa muita neuvoja antaa kun en oikein ymmärrä ongelmaasikaan. Kekskustelemalla keskustelu etenee :-)
Ei ahdista.
Hyvä :-)
Aivan! Uskon tunnustaminen on suuri ilonaihe, ja vielä monin verroin suurempi ilo jos saa todistaa vastauksena etsivän sielun vilpittömiin kysymyksiin. Herrakin sanoi että sen joka tunnustaa Hänet ihmisten edessä myös Hän tunnustaa Isän edessä :-)
Kuinka siis emme kertoisi suurella ilolla uskostamme ja sen perusteista :-)
Aamen!
Et siis välttämättä tarvitse tai suosittele edes seurakuntayhteyttä. Miten siis on kantasi ehtoolliseen? Sehän vaatii papin ja on kuitenkin oleellinen osa kristityn ja Kristuksen yhteyttä. Vai?
Tämä oli siis ttk:lle
Hei, kyselijä on etsijä!
Yhteyden Kristukseen muodostaa sydämen usko, rukous ja Pyhän Hengen osallisuus. Nämä ovat täysin mahdollisia ilman seurakuntayhteyttäkin. Ehtoollinen taas on Kristuksen asettama ateriayhteys uskoville, Hänen muistokseen. Se voidaan viettää missä tahansa ja kenen tahansauskovatn / uskovien toimesta, siis vaikka kotioloissa, jopa yksikseen. Ehtoollinen ei pelasta, mutta hyvä on ihmisen sitä viettää :-)
nuku vähän pidempään sinäkin niin ei tarvitse joutavia mietiskellä
Voisikin nukkua, mutta välillä on herättävä töihin :-)
"taskuttäynnäkiviäkö" = "usko.vainen"