Ketjukolari ja autot tulessa, 11 loukkaantunutta. Pitääkö sitä ajaa edellämenevän perseessä kiinni? Hesalaisilta pitäisi ottaa autot pois, kun ei siitä ajamisesta näy tulevan yhtikäs mitään.
Mitä ne hesalaiset taas koheltaa liikenteessä?
hesapelletautoilee
20613
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tsadilaiset on ihan kädettömiä kuskeja. täättä Landella ei edes suolata ja hyvin pysyy nissan patrol hanskassa perkele
Juntti.
Patrollin suora kutonen hörhöttää nätisti.
Poliisin uusimman linjauksen mukaan asioista saa iloita ilman rangaistusta.
Hyvä, eivät ole maanantain liikenteessä sotkemassa liikennettä.
Helsinkiläiset ovat tappituntumalla olevia homoja.
Suwullifia uutisia
https://www.huffingtonpost.com/2013/07/29/gay-iowa-teen-suicide_n_3672008.html
Monia, kofka kiufataan!
Ei tunnu tuo talviautoilu olevan hesalaisten heiniä. Hesaa kannattaisi rakentaa joukkoliikennesysteemi, jossa ammattilaiset hoitaisivat ajamisen ja hesalaiset olisivat kyydissä.
Silloin, kun tien automäärä ylittää 100.000 autoa vuorokaudessa pienikin virhe aiheuttaa ketjukolarin.
Maalla, missä autoja saattaa mennä yksi tunnissa voi töpeksiä rauhassa, ei ole pelkoa kolarista.
Hajauttaminen kannattaa. Keinotekoisten sumppujen luominen ja ajan tuhlaaminen ruuhkissa kertoo paljon siitä kuuluisasta kaupunkijärjestä. Onhan se toki todella tehokasta :-D
seuraava liikennesuunnittelija on siis palkattava pelkosenniemeltä, koska siellä ei ole ruuhkia?
Syrjäseudulla ajaminen on helpompaa, koska vaara törmätä toiseen ajoneuvoon on vähäisen liikenteen johdosta melkein olematon. Syrjäseuduilla autoja löytyy sen sijaan pusikoista romuksi kännissä ajettuina muutaman kilometrin välein.
Hajauttamisesta ja hajasijoittamisesta löytyy tietoa webistä. Pelkosenniemeltä kannattaisi tosiaan rekrytoida järkevästi ajattelevia ihmisiä päättämään Helsingin tulevaisuudesta. Tavoitteena pitäisi olla asukasluvultaan 50-100 tuhannen asukkaan Helsinki. Sen kokoisena liikennekin saattaisi toimia vielä jollain tapaa, eikä valtionhallintoakaan tarvitsisi siirtää pois Helsingistä.
Maailmalla on tutkittu sitä, minkälaisissa paikoissa ihmiset mieluiten haluaisivat asua. Sopivin koko on 3 miljoonan asukkaan kaupunki. Se ei ole liian suuri, ei liian pieni ja sen kokoisesta kaupungista löytyy samat palvelut, kuin suuremmistakin.
Kärkisijat ovat napanneet Australiassa ja Kanadassa olevat kaupungit.
Kukaan ei halua asua miljoonakaupunkien koirankopin kokoisissa läävissä. Niissä kaupungeissa joudutaan asumaan pakon sanelemana. Suomessa ei ole sellaista pakkoa, eikä sellaista pakkoa pidä tänne myöskään luoda, vaikka kokoomusrosvot yritävätkin ihmisiä köyhdyttää.
Pienet taajamat ovat kokonaisuudeltaan tehokkaimpia. Sellaiset joihin kannattaa rakentaa kaukolämpöverkosto. Tietyn osan väestöstä pitää asua toki haja-asutusalueillakin tuottamassa elintarvikkeita. Järkevin tilakoko on noin 20 lehmän kokoluokkaa. Hajauttaminen lisää elintarviketurvallisuutta, ja parantaa myös tuotantoeläinten hyvinvointia.
Suuret kaupungit ovat syypäitä maapallon tämänhetkiseen pahoinvointiin, ns. ilmastonmuutokseen. Ongelmaa ei saada pois kuin lopettamalla turha edestakainen liikenne. Se tarkoittaa asutuksen hajauttamista lähelle tuotantoa.
Juuri tuollaisten muutaman kymmenen lypsylehmän tilojen pystyssä pitäminen ja elättäminen on veronmaksajille liian kallista. Tuollaisia tiloja on Suomessa yhä vieläkin liian paljon.
Kirjoitin, että maailmalla, en Suomessa. Suomi on niin köyhä maa ja sen asukkaat niin köyhiä, että he sen vuoksi asuvat koirankopin kokoisissa asunnoissa.
New Yorkin Manhattanin Upper East Endissä asuvat miljonäärit 40-60 kerroksisissa taloissa. Asuntojen keskikoko on 300-600 neliömetriä. Heillä olisi varaa asua muuallakin, mutta sinne vaan kaikki varakkaat tuppaavat.
Ei tämä ole mikään veronmaksajakysymys. Tässä on kyse hieman suuremmista asioista. Kyllä ne maanviljelijäperheet pysyvät hengissä yhden lehmän tiloillakin, mutta kun heidän velvollisuudekseen on annettu myös joutoväen elättäminen.
Suuret yksiköt ovat maapallon eliöstön kannalta kaikkein vaarallisin vaihtoehto. Niissä kattiloissa kehittyvät vakavat sairaudet, jotka tulevat tappamaan isoja määriä elämää.
Eräs kaupunkien vitsaus ovat elintasosairaudet, jotka johtuvat usein virikkeiden puuttuessa muodostuvasta laiskuudesta. Lisäksi kaupungeissa esiintyy huomattavan paljon allergioita, joita ei juuri maatalousperheissä tavata. Ihmisen elimistö taistelee siis luonnostaan kaupunkielämää vastaan.
Optimitilanteessa jokainen ihminen toimisi ainakin osan ajastaan maatalouden parissa. Se toisi kansanterveyden parantuessa suuria säästöjä myös yhteiskunnalle. Myös ihmisten älykkyys paranisi. Kaupungistumisen myötä suomalaisistakin on alkanut tulla entistä tyhmempiä.
" Kyllä ne maanviljelijäperheet pysyvät hengissä yhden lehmän tiloillakin, mutta kun heidän velvollisuudekseen on annettu myös joutoväen elättäminen. "
Pistäkää ne aikamiespoikanne ja -tyttöne oikeisiin jos ette katso velvollisuudeksenne elättää heitä.
Kun katsoo tilannehuone-nettisivua niin kas kummaa huomaakin että tieliikenneonnettomuuksia tapahtuu ympäri Suomen. Aloittajalta tämä lienee jäänyt huomaamatta, kun ei tarvitse itse huoneestaan poistua vaan äitimuori tuo kaiken valmiina, kjäh, kjäh.