Taas kävi niin kuin aikoinaan Georgiassa. Kun Venäjän armeija oli ylivoimainen, USA, NATO, Suomikin/Stubb aloittivat valituksensa että Venäjän armeija on "liian tehokas".
Nyt on sama itku Syyrian suhteen. Taas Venäjä on "liian tehokas" ja nyt vielä liian modernikin.
NATOn US-kenraalikomentaja Breedlove itkee, että Isis-järjestöllä ei ole sellaista aseistusta, jota vastaan tarvittaisiin Venäjän huippumoderneja torjuntahävittäjiä tai ilmatorjuntaohjuksia.
USA ja NATO pelkäävät Venäjän MIG-31:siä, SU:27:iä. SU-34:ia ja S-300:ia, vaikka ne eivät suinkaan ole Venäjän huippukalustoa. Venäjällä on parempaakin mm. SU-35, SU-35S, T-50 FA PAK, S-400 ja S-500.
Nyt on sama itku Syyrian suhteen. Taas Venäjä on "liian tehokas" ja nyt vielä liian modernikin.
NATOn US-kenraalikomentaja Breedlove itkee, että Isis-järjestöllä ei ole sellaista aseistusta, jota vastaan tarvittaisiin Venäjän huippumoderneja torjuntahävittäjiä tai ilmatorjuntaohjuksia.
USA ja NATO pelkäävät Venäjän MIG-31:siä, SU:27:iä. SU-34:ia ja S-300:ia, vaikka ne eivät suinkaan ole Venäjän huippukalustoa. Venäjällä on parempaakin mm. SU-35, SU-35S, T-50 FA PAK, S-400 ja S-500.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onko tarkoitus vain ärsyttää meitä natokannattajia?
Yhdysvaltain dollareissa mitattuna varusteluohjelman alkuperäinen arvo vastasi 420 miljardia dollaria, mistä se heikkeni Ukrainan ja Syyrian kriisien myötä 371 miljardiin dollariin ja vastaa nyt 255 miljardia dollaria. Jos ohjelma toteutettaisiin alkuperäisessä laajuudessa, sen kustannusvaikutus nousisi nyt 600 miljardiin dollariin.
Uuden häivehävittäjän Su-57:n sarjatuotanto pitäisi olla täydessä käynnissä, mutta sitä valmistuu ensi vuonna vain kuusi konetta ja vuonna 2019 mahdollisesti 55.
Konetta suunniteltiin Suhoilla projektinimellä PAK FA ja sen eri prototyyppejä tehtiin vuoden 2010 jälkeen yhdeksän kappaleita, mutta ensimmäinen sarjavalmistukseen kelpaava kone valmistui vasta 6. elokuuta tänä vuonna. Konetta piti olla palveluksessa 150 kappaletta Venäjän ilmavoimilla vuoteen 2016 mennessä ja 210 kappaletta Intian ilmavoimilla.
Uutta strategista Borei-ohjussukellusvenettä on tilattu kahdeksan, mutta valmistunut on vain kolme ja sarja jäänee siihen. Sukellusvenetyypille suunniteltu Bulava-ohjus (SS-N-32) ei ole vielä läpäissyt ohjuskokeita.
Uusi strateginen häivepommikone Tupolev PAK DA näyttää jäävän kokonaan suunnittelupöydälle. Myös uusi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä S-500 on jätetty valmistuksesta ja ilmapuolustusjoukot saavat tyytyä nyt palveluksessa oleviin S-300V4 -ohjuksiin ja 320 kappaleeseen S-400 Triumf -ohjuksia.
Ydinohjukset
Kokonaan rakentamatta jäävät rautatievaunuihin sijoitettaviksi suunnitellut mannertenväliset ydinohjukset. Ydinasejoukot saanevat lähivuosina vain 16 uutta maalle sijoitettavaa ohjusta.
Iskander-M -maataisteluohjuksia luovutettaneen vain kaksi järjestelmää. Laivasto puolestaan saanee vain puolisenkymmentä fregattia, korvettia ja dieselkäyttöistä sukellusvenettä vuoteen 2025 mennessä, kun yksin viime vuonna piti telakoilta valmistua 45 alusta. Vesille laskettiin vain muutama.
Uusi panssarivaunutyyppi T-14 Armata ja sen miehistönkuljetusversio T-15 jäänevät valmistusmääriltään 100 vaunuun, vaikka niitä on tilattu 2300 kappaletta. Vaunusta ovat olemassa vain ne näytekappaleet, joita esiteltiin voiton päivän paraatissa punaisella torilla 9. toukokuuta.
Käytännössä Venäjän asevoimat on alkanut uudestaan kunnostaa ja modernisoida vanhempia asejärjestelmiään kuten T-72, T-80 ja T-90 -panssarivaunuja, MiG-29UB -torjuntahävittäjiä, MiG-31BS -kaukotoimintahävittäjiä, Su-25SM -rynnäkköhävittäjiä sekä Tu-160M1, Tu-22M3 ja Tu-95MSM -pommikoneitaan. Koneilla pitäisi lentää 2030-luvulle asti.
Venäjä on maailmantaloudessa sen verran pikkutekijä, että sen on vaikea näytellä globaalin sotilasmahdin roolia. Oheinen taulukko kertoo, miksi.
Lukuja voi verrata siihen, että Yhdysvaltain puolustusmenot ovat 678 miljardia dollaria ja NATO:n eurooppalaisten jäsenmaiden lisäksi 242 miljardia dollaria.
Venäjän kansantalous oli vuonna 2014 vielä Maailmanpankin tilastossa sijalla 10. Se oli heti Intian jälkeen, mutta ennen Kanadaa. Se oli yli Etelä-Korean, Espanjan ja Australian bruttokansantuotteen, mutta alle Italian tai Intian ja paljon alle Brasilian, Britannian, Ranskan, Saksan ja Japanin.
Venäjän sijoitus Maailmanpankin ja CIA:n bruttokansantuotevertailuissa on pudonnut. Se oli 2016 Maailmanpankin bkt-tilastossa sijalla 12. Se oli Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin, Saksan, Britannian, Ranskan, Intian, Italian, Brasilian, Kanadan ja Etelä-Korean jäljessä. Sen perässä tulivat Espanja, Australia ja Meksiko. Yhdysvaltain bruttokansantuote on nyt 14,5-kertainen Venäjään verrattuna ja Kiinan 8,7-kertainen
Leikkaukset iskevät
Venäjän presidentti Vladimir Putinin voimannäytöt jättiläismäisellä asevarusteluohjelmalla ja suurilla sotaharjoituksilla samaan aikaan, kun rupla on heikko ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat laskevat, on johtanut Venäjän kansantaloudessa kassakriisiin. Sitä on korjattu koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksilla. Myös puolustusmenoja leikataan nyt.
Talouden kriisiytyminen on näkynyt jo viime vuodesta ja se on syvenemässä viimeistään 2019, ja kassa saattaa olla jopa romahtamassa vuonna 2020, koska vararahastoja ei enää ole.
Selko kielellä 2020 rahat loppu
Da, Bolshoje Inflatsiooni. ;-)
IMHO.