Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    miksi en sure

    Isäni kuoli viime viikolla pitkäaikaiseen sairauteen. Nyt vain ihmettelen sitä että eikös nyt pitäisi surra kokoajan jne. mutta mulla on kuitenkin ollut ihan ok fiilis nää päivät paitsi eka ja toka päivä oli aika raskas. Mutta nyt pelkään että suru jotenkin patoutuu sisälleni kun en saa surettua sitä jostain syystä. Mitä ihmettä tämä on? Oon siis 17v poika
    3167
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Hei ihmettelijä17

    Otan osaa isäsi kuoleman johdosta. Ihmettelet pitäisikö nyt surra koko ajan. Emme voi käskeä tunteitamme, emme voi komentaa itseämme, emme iloon tai intoon, emme suruun tai ahdistukseen. Tunteet tulevat ja menevät, kun on niiden aika. Kerrot isäsi sairastaneen pitkään, joten hänen kuolemansa ei tullut yllätyksenä. Ensimmäinen ja toinen päivä olivat raskaita. On mahdollista, että hautajaisten aikaan suru palaa. Tai joulun aikaan. Tai jossain vaiheessa. Siinä olet oikeassa, ettei surua kannata yrittää väistää, peittää tai siirtää silloin kun se tulee. Ota päivä kerrallaan. Kun suru tai hankala olo tulee, elät sen läpi, toivottavasti voit jakaa sitä siinä vaiheessa jonkun kanssa.

    Lämpimin ajatuksin,
    Pirkko-pappi

    Äänestä

    • Kiitos vastauksesta. Päivä kerrallaan oli myös isäni neuvo hänen sairastaessaan ja sitä aion nyt myös noudattaa :)

      1Äänestä

    • Hei. Olet varmaan vähän shokissa isäsi kuolemasta vielä ja kiellät tavallaan tapahtuneen. Itsesuojeluvaisto on päällä, etkä halua ikäviä tunteita. Olen itse käyttäytynyt samalla lailla läheisen kuoleman jälkeen. Elä hetki kerrallaan ja juttele läheisillesi tai kavereillesi isästäsi, jos haluat puhua. Voimia sinulle ja osanottoni isäsi kuoleman johdosta.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ihmettelijä19 kirjoitti:

    Isäni kuoli viime viikolla pitkäaikaiseen sairauteen. Nyt vain ihmettelen sitä että eikös nyt pitäisi surra kokoajan jne. mutta mulla on kuitenkin ollut ihan ok fiilis nää päivät paitsi eka ja toka päivä oli aika raskas. Mutta nyt pelkään että suru jotenkin patoutuu sisälleni kun en saa surettua sitä jostain syystä. Mitä ihmettä tämä on? Oon siis 17v poika

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu