Historiaa löytyy

Historia on aina puolinaista. Tiedetään, että on paljon kadonneita kulttuureita. Mormonin kirjan kansoja ei ole vielä historiasta ja arkeologiasta täsmällisesti löydetty, muttei siinä mitään ihmeellistä ole. Sellaiset kansat ovat silti voineet olla olemassa.

Raamattuakin on usein pidetty pelkkänä tarinakokoelmana, mutta vähitellen monille asioille on löydetty vahvistus. Usein niin, että Raamatun kertomus on osoittautunut luotettavammaksi kuin muut historialliset lähteet.

Mormonin kirja on yksi lähde Amerikan joidenkin korkeakulttuurien historiaan, josta pyramidit siellä kertovat. Sitä ei voi vielä tieteellisen historian lähteenä pitää. Sitä tiedemiehet vain tarkoittavat. Ei sitä silti tarvitse kokonaan sivuuttaakaan.

Vuosia palstaa seuranneena olen ihaillen todennut mormonien uskollisuuden omaa uskoaan kohtaan. Mikään ei tunnu heitä horjuttavan. Olen ymmärtänyt, että monet ovat akateemisesti koulutettuja, fiksuja ihmisiä, mutta silti he pystyvät vakuuttumaan mormonien historiasta, Kolobin tähdestä, kultatauluista, käännöstehtäviin paneutuvista kivistä, hatuista, Atlantin ylityksestä pikkuruisilla veneillä, Kristuksen vierailusta Amerikan mantereella, jne.
Mormoni on todellinen uskon soturi ja uskoo, uskoo, uskoo.

Selkeyttä on hiljentynyt. Toivottavasti on vain lomalla.

Mitä pitäisi ajatella kirkosta, joka on perustettu 6. huhtikuuta 1830 yhden miehen ajatusten perusteella

Minä myönnän, että Mormonin kirjalle ei ole yhtään mitään historiallisia todisteita. Se vilisee sille aikakaudelle ja siihen lokaatioon kuulumattomia asioita, kuten hevoset, elefantit, vuohet, rauta, teräs, lehmät, sotavaunut, ruostuvat miekat ja haarniskat, silkki, erilaiset viljalajikkeet, valtavan suuret nefiläiset sotajoukot, joita oli enemmän kuin Rooman imperiumissa, jossa sotilaita oli yli 350.000?
Silti mitään arkeologista evidenssiä näistä ei ole. Rooman imperiumista sitä vastoin on valtavasti näyttöä.

Mormoni ja arkeologi Thomas Stuart Ferguson hahmotteli ne seikat, jotka Mormonin kirjan tulisi läpäistä, jotta se voitaisiin osoittaa aidoksi aikakirjaksi. Se sisälsi kasvitestin, eläintestin metallurgiatestin ja kirjoitustestin.

Ferguson odotti, että todellinen Mormonin kirjan maantiede tuottaisi todisteita vehnästä, ohrasta, viikunoista (figs) ja viinirypäleistä, joista mainittiin kirjan tekstissä. Ferguson havaitsi, että BUY professori Sorensonin ehdotus Mormonin kirjan maantieteelliseksi sijainniksi oli täysin puutteellinen näiden neljän kasvitestin vaatimuksen kanssa. Fergusonin päätelmät olivat täysin samankaltaiset kuin mormoni antropologi John A. Pricen (New York University) tutkimusten kanssa:

"Amerikan alkuperäiskansat eivät tehneet viiniä viinirypäleistä tai vehnäleipää.. Sen sijaan paikalliset kasvit olivat: maissia, papua, kurpitsoita, perunoita, tomaatteja.. Jaredilaiset ja nefiläiset kuvattiin harjoittavan maataloutta siten, että he viljelivät vehnää ja ohraa.. mutta ei mitään edes kaukaisesti muistuttavaa maataloutta ole löydetty alkuperäiskansojen uudesta maailmasta. Ei arkeologisesti eikä etnografisesti (kansatieteellinen?). Tämä ei ollut auraa ja maatalouseläimiä käyttävä maatalous. Sellaista ei ollut pre-Kolumbiassa." Larson, Quest for the Gold Plates, sivu 118.

Mormonin kirjan eläintestin kanssa meni vielä huonommin. Tällaisia eläimiä olisi tullut löytää: aasi, härkä, lehmä, vuohi, hevonen ja lammas.

Metallurgisessa testissä tuli myös reputus. Mormonin kirja puhuu palkeista, kuparista, rintapanssareista, kahleista, kaiverruksista, kullasta, kahvoista, raudasta, malmista, viikatteista, hopeasta, teräksestä ja miekoista.

Ferguson piti tätä metallurgista testiä kaikista selvimpänä, täsmällisimpänä ja tarkimpana, jonka Mormonin kirjan tuli läpäistä.

Mormonin kirja epäonnistui myös kielitestissä, koska egyptiä tai hepreaa kirjoitusta ei löytynyt. Mormonin kirjassa esiintyneitä nimiä ei myöskään löytynyt.

BUY professori Sorenson epäonnistui läpäistä Thomas Fergusonin testiä. Tämän takia
Sorenson hylkäsi tieteellisen metodin, joka oli osoittautunut pettymykseksi B.H Robertsille ja Thomas Stuart Fergusonille. Sorenson kääntyi tulkinnallisen sosiaalisen tieteen puoleen antaakseen "uskottavan" selityksen Mormonin kirjan rajatun maantieteellisen teorian sijainnille Keski-Amerikassa.

Sorenson kertoi reportterille kuinka hänet oli kasvatettu mormonina ja siten hän ei edes epäillyt Mormonin kirjan totuudenmukaisuutta. Sorensen kysyi vain itseltään 50 vuoden tutkimuksen ajan, että "kuinka se tapahtui".

Millainen tiedemies lähtee lopputuloksesta liikkeelle ja ei edes suostu harkitsemaan, että Mormonin kirja olisi mielikuvituksen tuotosta?! Kysyikö Sorensen vääriä kysymyksiä?
Lähde: Hampton Sides, "This is not the place", Doubletake (Spring 1999), 50

BUY:ssa työskennellyt mormoni arkeologi Deanne Matheny kritisoi Sorensonin väitteitä. Mathenyn mukaan "Sorenson poimii pieniä paloja itse valitsemiltaan alueilta ja aikakausilta ennemminkin kuin vain yhdeltä tietyltä alueelta ja tietyltä aikaperiodilta. Sorenson epäonnistui ottamaan huomioon kulttuurelliset prosessit ja kehitykset valitsemiltaan alueilta."

Sorensonin täytyi hylätä tieteellinen metodi koska hänen malli ei pysty koskaan läpäisemään tiukkaa arviointia ja tieteellisen hypoteesin testiä. Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti. Mormonin kirja epäonnistuu surkeasti näissä testeissä.

Lähteet: Deanne G. Matheny, "Does the Shoe Fit?" A Critique of the Limited Tehuantepec Geography, 312-317.
Imagining Lamanites and Native Americas and the Book of Mormon sivut 216-218.

Kasvava ryhmä mormoni -tutkijoita olisivat halukkaita hyväksymään ja keskustelemaan avoimesti ylivoimaisen suuresta määrästä todistusaineistoa, jotka ovat Mormonin kirjaa vastaan. Deanne Mathenyn kritiikki Sorensonin mallia kohtaan on tästä hyvin kuvaava esimerkki.

Mormoni -tutkijat nostavat esiin myös muita ongelmia ja kysymyksiä Mormonin kirjasta koskien historiallisia anakronismeja, modernia sakramentaalista kieltä, kristinuskoa ennen Jeesuksen elämää ja Mormonin kirjassa olevia Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen virheitä.

Brent Lee Metcalfe, ed., New Approaches to Book of Mormon (Salt Lake Signature Books, 1993)

Mormonismin totuusväitteillä ei valitettavasti ole pohjaa. Palvelin kirkossa pitkään ja hartaasti vain saadakseni selville, että totuusväitteitä koskevat asiat ovat aivan retuperällä. Tästä kaikesta oltiin täysin hiljaa.

Oletko lukenut myös vastaukset noihin väitteisiisi, mikä niissä sitten on väärin? Onhan noihin metallurgian väitteisiinkin ja kaikkiin muihinkin aivan yksityiskohtaisesti vastattu. Ja Sorensonin mallia on puolustettu hyvin menestykkäästi. Miksi pitäisi juuri tuota sinun puolta uskoa, kun Mormonin kirjaa ei vieläkään ole pystytty aukottomasti osoittamaan huijaukseksi kun taitavat tiedemiehet ovat sitä tosissaan yrittäneet?

Ei mikään huijaus kestäisi näin kauan tieteen kritiikkiä. Ja automaattikirjoitusta se ei voi olla, koska siinä ylistetään Kristusta ja esitetään hänet Jumalana, ja muutenkin kehoitetaan tekemään kaikkea hyvää, menemään kasteelle, tekemään parannus jne.

Uskontoja kasvaa kuin sieniä sateella. Olen ihmetellyt sitä aina.
Jos meillä on yksi Jumala, joka antoi uhrata ainoan poikansa," jotta ei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän", niin miksi se ei kelpaa ihmiskunnalle? Mormonismissakin tämä periaate on. Miksi kaikki muu sipellys siinä ympärillä? Miksi Kolobin tähdet ja keskinäiset sodat? Miksi katolisten pyhimykset ja ihmeteot? Miksi ko. Jumalaa palvellaan niin eri menoin, ja pidetään omaa tapaa ainoana ja parhaana palvontamenona?

Uskonnon keskeisin sisältö on noissa muutamissa lauseissa. Ei usko tarvitse raskaita hallinnollisia rattaita, kirkkoja, temppeleitä, kymmenyksiä, eriarvoisia kirkon palvelijoita.
Uskontoja on paljon, kristinusko, ja islam ovat nuorimmasta päästä. Kuitenkin Jumala on sallinut maailman olla ja kehittyä, vaikka Häneen uskovat ovat olleet meidän katsantokantamme mukaan pakanoita. Silti ovat kelvanneet.

Kuoleman jälkeinen elämä on jatkuvan spekulaation kohde. Mormonismissa erityisesti. Viime päivinä olemme saaneet kuulla yhden uskollisimmista lähteneen tuonpuoleiseen. Toivottavasti hänen ei tarvitse pettyä vaan hänen uskomansa asiat siellä tapahtuvat. Mormonismin ulkopuolelta katsoen mahdolisuus on olematon.
Monelle sinne lähtö on hyppy tuntemattomaan. Ihmisen mieli ja mielikuvitus ei riitä vastaamaan kysymyksiimme, joita täällä esitämme. Ja eikö ole oikein ja kohtuus, ettei maallisella järjellä voi toista ulottuvuutta ymmärtääkään?

Ihmetellä täytyy tätä vuodesta toiseen ja seuraavaankin jatkuvaa keskustelua, missä toinen toistaan asiantuntemattomammat henkilöt todistelevat toistensa käsityksiä "tieteellisesti" vääriksi.
Ettekö ymmärrä, että usko ja tiede ovat eri asioita, eikä niitä voi eikä tarvitse todistaa toisillaan? Siinä tekee vain itsensä naurettavaksi ja turhautuneeksi.
Totta kai uskontojen historiaa ja aatehistoriaa muutenkin on hyvä tutkia, mutta tutkimusta ei pidä käyttää keppihevosena tai lyömäaseena. Aito tiede ja tutkimus ei väitä koskaan itseään lopulliseksi totuudeksi, vaan korjaa jatkuvasti itseään. Myös uskonto, johon kuuluu jatkuva ilmoitus, toimii samalla tavalla, kehittyen "rivi rivin päälle, käsky käskyn päälle".
Ihminenkin on luotu kehittymään ja oppimaan kautta elämänsä. Joseph Smithin sanoin "ihmissielut ovat alttiita avartumaan". .
Näin vuoden viimeisenä päivänä toivotan kaikille hyvää ja rauhanomaista uutta vuotta 2018!

Mormonimamma on oikeassa. Miksi kaivella uskonnon historiaa ja etsiä sieltä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia.
Miksi ei keskustella tämän päivän mormonismista, mitä se tänä päivänä seuraajalleen tuo.
Missä kohtaa mormonismi eroaa kristinuskosta. Millainen on mormonismin pääasiallinen sanoma ihmiskunnan pelastuksesta ja Jeesuksen lunastustyöstä.
Miksi mormonit katsovat olevansa ainoa oikea kirkko? Missä se eroaa muista?

Mormonismin historia alkaa 1830 luvulla. Joseph Smith kehitti tarinan joka tarrautuu kristin oppiin ja loppu onkin Smithin mielikuvitusta eli Mormonin kirjan kansoja ei tule ikinä löytymään.