Jos koulussa joulujumalanpalvelus on yhä tyrkyllä syyslukukauden ohjelmassa, oppilaan vanhempien on syytä kysyä ja vaatia kunnollista, hyvin valmisteltua laadukasta ohjelmaa sen rinnalla yhdenvertaisesti.
Koulussa uskonnottoman ohjelman valmistleu ja toteutus ei pidä olla vain ET-opettajan homma, vaan isomman työryhmän.
Ja ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan kun on jumalanpalvellus voi mieluusti olla retki, koska kirkkoon menokin on ikään kuin retki, koulun seinien ulkopuolelle.
Koulussa uskonnottoman ohjelman valmistleu ja toteutus ei pidä olla vain ET-opettajan homma, vaan isomman työryhmän.
Ja ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan kun on jumalanpalvellus voi mieluusti olla retki, koska kirkkoon menokin on ikään kuin retki, koulun seinien ulkopuolelle.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Uskonnon+tyrkyttäjien+pelkona+on,+että+jos+korvaava+ohjelma+on+jotain+kivaa+ja+hauskaa,+niin+uskonnon+tyrkyttäjien+lapset+eivät+halua+mennä+tylsään+ja+puistattavaan+jumalanpalvelukseen+vaan+hinkuvat+myös+osallistumaan+korvaavaan+ohjelmaan.
Vapaa-ajattelijain liiton perusvaatimuksena onkin, että koulut ja päiväkodit eivät ymppää toimintaansa ja tyrkytä uskonnollista toimintaa.
Tampereella eräässä koulussa noin kolmannes valitsi maallisen vaihtoehdon ja oli kai vielä kehunut sitä muille.
Tuloksena päätettiin lopettaa sellaisen järjestäminen ja tilalle tuli jotain tylsempää. Olisi muuten ollut liian nolo tulos ehkä jo tänä vuonna.
Oliko kyse retkimuotoisen toiminnan lopettamisesta vai mistä?
Ulos koulun seinien sisältä vaan!
Paras: ei järjestettyä uskonnonharjoitusta koulupäivän aikana.
Toinen sija: vapaaehtoinen uskonnonharjoitus tarjolla, "vaihtoehtona" on olla pois siitä
Kolmas sija: vapaaehtoinen uskonnonharjoitus, vaihtoehtona hyvä ei-uskonnollinen tilausuus
Hyvä järjestys.
Pronssi kirkastaa praktisesti hieman, jos ohjelma on koulun seinien ulkopuolella.
Kulta kimaltaa!
Uskonto on ylivoimaisesti tärkein ja hyödyllisin aine koulussa ja uskontotunteja voidaan sopivasti täydentää jumalanpalveluksilla, hartaustilaisuuksilla ja rukouksilla.
Vaikka joku saattaa pitää matematiikkaa, kieltenopetusta, historiaa tai muita aineita tärkeinä, niin kaikissa niissä on se ongelma, että niiden hyöty ei ulotu kuoleman rajan taakse. Kun ihminen kerran kuolee, on täysin yhdentekevää kuinka hyvä matemaatikko tai kielten taitaja hän on. Siksi tarvitaan kristinuskon opetusta ja siihen liittyvää evankeliumin julista, joka voi johdattaa lapsen iankaikkiseen elämään.
Juurikin näin. Valhallan pidoissa ei matematiikalla ole merkitystä. Kunnia Odinille!
Julamanpalvelluksia tyrkytetään Helsingissäkin koulujen toimesta - tästä huolimatta: https://www.chartgo.com/share.do?id=fb4f8c3daa#.WhVHgVVl-pp
https://www.chartgo.com/share.do?id=5bb4a4bbaa#.WhVLOEqWa5g
2016/2017 lukuja ei hri.fi ole kyennyt / halunnut julkaista vaikka niitä pyysin ja ne luvattiin.
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-vaesto-uskonnollisen-yhdyskunnan-sukupuolen-ja-ian-mukaan-2004-alkaen
Retki
Onko uskonnottomuus tabu kouluissa?
Uskonto, uskonnottomuus ja vakaumus eivät nouse Helsingin koulujen uusissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa esille ollenkaan. Pikemminkin asian mainitseminen on lakaistu piiloon jopa yhdenvertaisuuslain lakitekstin referoinnista. Selvitimme asiaa pyytämällä nähtäväksi helsinkiläisten koulujen uusia suunnitelmia, joista saimmekin opetusviraston välityksellä parinkymmenen koulun otoksen. Johtuuko tämä tulos siitä, että mitään ongelmia ei ole? Vai pidetäänkö asiaa jotenkin niin arkaluontoisena, että siitä vaietaan? Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan tabuksi.
Lain velvoittama suunnitelma
Yhdenvertaisuuslain perusideana on, että tämä perustuslaissakin säädetty perusoikeus ei ole käytännössä kaikin osin toteutunut. Siispä yhdenvertaisuutta pitää edistää! Sama edistämisvelvoite on ollut ”laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”, joka kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän.
Lait velvoittavat kouluja ja oppilaitoksia edistämään kaikessa toiminnassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tätä varten on pitänyt laatia koulun tilannekartoitukseen perustuva konkreettinen suunnitelma vuoden 2017 alkuun mennessä. On ollut perusteltua laatia yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän näin: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Muuta henkilöön liittyvää syrjintää voisi olla esimerkiksi punatukkaisten tai vähävaraisten syrjintä.
”Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.”
Karsinta harkitsematonta
Yhdenvertaisuuslain esimerkkilistaa kielletyistä syrjintäperusteista on väärin alkaa karsia koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Näin on kuitenkin lyhentämisen varjolla käynyt Helsingissä. Se ilmeisesti johtuu opetusviraston antamista ohjeista. Sinänsä ohjeiden antaminen kouluille syksyyn 2016 suunnitelmien valmistelua varten oli hyvä asia.
Lähes poikkeuksetta koulujen suunnitelmien yleisessä osassa todetaan vain, että ”ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin ja muun henkilöön johtuvan syyn perusteella”. Uskonto, vakaumus tai uskonnottomuus loistavat poissaolollaan. Syrjintäkieltoperusteiden karsiminen opetusviraston suunnitteluohjeista on selvästi vaikuttanut koulujen suunnitelmien puutteellisen lopputulokseen
Positiivisia poikkeuksia oli vähän. Jakomäen peruskoulun suunnitelmassa mainittiin ”esimerkiksi ihonväri, uskonto, vammaisuus, äidinkieli tai muu henkilöön liittyvä syy”, mutta ei vakaumusta tai uskonnottomuutta. Maatullin ala-asteen koulussa ”kaikki kulttuurit, uskonnot, kielet, juhlat yms. tehdään näkyväksi” ja ”kunnioitetaan kaikkia, oli heidän taustansa, uskontonsa, sukupuolensa mikä tahansa”. Outamon koulussa mainitaan ”uskonnollinen tausta”.
Vakaumus vilahtaa Meri-Rastilassa
Ainoastaan Meri-Rastilan suunnitelmassa kohdassa ”uskonnollisuus ja vakaumus” mainitaan sana vakaumus. Vaikka perheissä ja nuorillakin voi olla vakaumuksia, kaikissa muissa Helsingin kouluissa sana on lakaistu maton alle. Siinäkään ei nosteta esiin uskonnottomuutta tai ei-uskonnollisuutta, jotka kuitenkin liittyvät uskontoon sen kääntöpuolena.
Meri-Rastilan ala-asteen suunnitelma on tavanomaista huomattavasti perusteellisempi, ja siinä tarkastellaan eri syrjintäperusteita ja niihin liittyvän syrjinnän ehkäisyä kohta kohdalta erikseen. Näinhän täytyisi tehdä kaikissa hyvissä suunnitelmissa, koska vain siten saadaan konkreettisuutta. Vammaisuuteen ja vakaumukseen liittyvät syrjintäongelmat ja niiden ehkäisy vaativat eriytettyä tarkastelua. Se tuo konkreettisuutta edistämissuunnitelmiin ja arviointiin.
Latokartanon koulun suunnitelmassa mainitaan ”uskontojen ja kulttuurien moninaisuuden näkyminen”. Uskonnottomille kodeille sopii hyvin seuraava, muille esimerkiksi käyvä linjaus: ”Koulun yhteiset juhlat eivät sisällä uskonnollisia elementtejä, jotta kaikki koulun oppilaat voivat osallistua juhliin.”
Miksi uskonnottomuus?
Suomessa uskonnonvapauteen perusoikeutena (Perustuslain 11 §) sisältyy myös uskonnottomuuden vapaus eli oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta ja oikeus ilmaista vakaumuksensa. Tämä tarkoittaa myös vapautta elää katsomuksellisen identiteettinsä mukaisesti ilman uskonnollista painostusta.
Niinpä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa tulisi käsitellä, miten edistetään ei-uskonnollisten ja uskonnottomien oppilaiden ja opetushenkilöstön oikeutta olla osallistumatta koulussa mahdollisesti järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tai mieluummin oikeutta opiskella ja tehdä työtä vallan ilman hartauksien ja jumalanpalvelusten ymppäämistä lukuvuoteen ja koulupäivään. Tulisi myös käsitellä, miten käytännössä edistetään uskonnottomien kotien oppilaiden oikeutta saada syrjimättä elämänkatsomustiedon opetusta.
Katse eteenpäin
Edellä esitetystä kritiikistä huolimatta on syytä todeta, että Helsingin koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on myös paljon hyvää. Häirintään ja kiusaamiseen on tarkoitus puuttua. Ja voi olla hyvä, että kouluissa on rajattu ja valittu kolme aihetta, mihin erityisesti paneudutaan. Se ei kuitenkaan saisi johtaa katsomusvapauden kysymysten syrjäyttämiseen kokonaan. Muutamissa kouluissa on tarkoitus alkaa juhlistaa Minna Canthin liputuspäivää 19. maaliskuuta.
Syrjintäkieltoluettelon typistäminen ei tietenkään estä käsittelemästä myös uskontoon ja uskonnottomaan vakaumukseen liittyviä asioita. Pikemminkin päinvastoin, tilannehan antaa hyvän syyn käsitellä myös ”niitä muita” kohtia. Eihän tarkoitus tietenkään ole suoranaisesti syrjiä uskonnottomia ja vähätellä noita erikseen mainitsemattomia syrjintäriskin aiheita. Eihän.
Entä opettajat?
Lopuksi mainittakoon, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoite koskee myös kaikkia vähintään 30 hengen työpaikkoja. Myös oppilaitokset ovat tällaisia työpaikkoja, ja niissä työntekijöitä koskeva suunnitelma on laadittava erikseen. Suomalaisilla työpaikoilla ei työaikaan yleensä sisällytetä yhteisiä aamuhartauksia tai jumalanpalveluksia. Peruskouluissa ja lukioissa tällaista kuitenkin yhä ilmenee, vaikka sellaisten järjestäminen ei kuulu niiden lakisääteisiin tehtäviin. Asiaan liittyviä ongelmia on syytä käsitellä opettajien uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden valossa. Selkein ratkaisu sekä opettajien että oppilaiden kannalta olisi siirtää kaikki uskonnollisten tahojen kouluille tarjoamat uskonnonharjoitustilaisuudet koulutyöpäivien ulkopuolelle.
Koulumaailman ongelmatilanteissa apua ja tietoa tarjoaa Helsingin seudun ja Tampereen Vapaa-ajattelijoiden sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä palvelu, joka löytyy osoitteesta kantelupukki.fi.
Esa Ylikoski FM, Valtioneuvoston asettaman yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen
Liittyy asiaan:
Elämänkatsomustieto peruskoulussa ja lukiossa
- Tilanne: Mikä on ET-opetuksen asema pk-seudun peruskouluissa ja lukioissa nyt?
- Tulevaisuus: Miten aineen asemaa ja opetusta voidaan parantaa?
Vai pitääkö parantaa?
- Entä uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus kouluissa?
Keskusteleva seminaari aiheesta
Ohjelmassa asiantuntija-alustukset, paneelikeskustelu ja yleisökeskustelu.
Torstaina 30.11. klo 16.30 - 20.00.
Metsätalon luentosali 2, Unioninkatu 40,
käynti myös Fabianinkadun/Kaisaniemenkadun puolelta
Alustajina opetusneuvos Satu Elo Opetushallituksesta ja
puheenjohtaja, lehtori Ukri Pulliainen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajayhdistys FETO:sta.
Paneeli- ja yleisökeskustelussa mm. Lukiolaisten liiton edustaja Essi Özkan,
Helsingin yliopiston ET-opettajakoulutuksesta dosentti Eero Salmenkivi,
uskonnon ja historian opettaja Lauri Laine ja
Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
Tuo mukaan oma näkökulmasi oppilaan vanhempana, oppilaana, lukiolaisena, opettajana. Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy.
Uskonnolliset tilaisuudet eivät ole opetusta.
Ei-uskonnollinen vaihtoehto jumalanpalvelukselle on suunnilleen samaa kuin iankaikkinen kadotus vaihtoehtona iankaikkiselle elämälle. Kumman vaihtoehdon valitsisit?
Älä mene vaparien ansaan!
Ajankohainen asia.
Koulun joulujuhlana ei voi olla "joulukirkko" ei jumalanpalvelus kirkossa.
Tänä vuonna monessa koulussa itsenäisyysjuhla korvaa joulujuhlan. Olin juuri kivassa itsenäisyysjuhlassa, jossa vilahti joulupukkikin.
On syytä valvoa, että koulun yhteisen joulujuhlan puuttuminen ei tarkoita sitä, että "joulukirkkoa" eli jumalanpalvelusta kirkossa nostetaan ikään kuin tilalle. Jos "joulukirkko" on, samaan aikaan pitää olla tarjolla ei-uskonnollinen tilaisuus tai ohjelma, mieluiten koulun seinien ulkopuolella.
Hyvä päivitys
Itsenäinen ratkaisu!
Tänään tai huomenna viimeiset rukousvetoomukset koululaissille.
Tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia 6.2.2018 on humanistinen vaihtoehto jumalanpalvelukselle ja Teemu Laajasalon saarnalle Tuomiokirkossa ennen valtiopäioien avajaisia.
Puhemiesneuvoto toimii toisin kuin mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut kouluille vaihtoehtoisisgta tilaisuuksista.
Eduskunnan puhemiesneuvosto toimii toisin kuin mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut kouluille vaihtoehtoisista tilaisuuksista. PItäisi vissiin kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Selkein vaihtoehto on, että julkisen vallan instituutio ei ymppää ja tyrkytä jumalanpalveluksia toimintansa osana.
Valtiopäivien avajaisia liipaten ediskunnan teksteissä lukee, että jumalanpalvelus on ennen valtiopäivien avajaisia - ei siis avajaisten virallinen osa. Toisaalta eduskunnan johto käyttäytyy kuin jumalanpalvelus olisi valtiopäivien avajaisten osa.... Ristiriitaista...
Ensi viikolla taas "pääsiäiskirkkoja" monen koulun ohjelmassa.
Vaihtoehtoinen tilaisuus? Mitä kokemuksia? Retki?
Yhä useammassa koulussa "ongelma" kahdesta rinnakkaisesti tilaisuudesta/retkiohjelmasta ratkaistaan siten, että mitään jumalanpalvleusta ei ympätä tyrkylle koulupäivän ohjelmaan.
Kevätjuhla on eri asia kuin ns. kevätkirkko eli jumalanpalvelus kirkossa.
OIkeastaan jumalanpalvelus on extra-palveluna oleva "vaihtoehtoinen" tilaisuus koulun normaalille, ops:n mukaiselle uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomalle toiminnalle.
Koulut voivat luopua kokonaan uskonnonhartaustilaisuuksista ensi lukuvuonna 2018-19. Seurakunnan voivat tarjota niitä kouluajan ulkopuolella halukkaille.
Hyvä huomautus tuo, että ei ops:n mukainen toiminta ole mikään "vaihtoehto" vaan se ensisijainen ohjlema.
Vaihtoehto kahden rinnakkaisen tilaisuuden mallille: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3966925/Lukijalta Uskonnolliset tilaisuudet koulun vapaaaikaan
Juttu löytyy myös Kouvolan ja Kymen Sanomista sekä Satakunnan Kansasta. Otsikolla löytyy.
Tämä on selvästi paras vaihtoehto.
Jumalanpalvelusment eivät kuulu koulupäivän ohjelmaan.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslaki eivät velvoita eikä edes kannusta uskonnonharjoituttamiseen. Eivät myös varhaiskasvatuksen ja opetussuunnitelmien perusteet. ks http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2018/11/02/koska-toteutuu-uskonnollinen-sitouttamattomuus-paivahoidossa-ja-peruskoulussa/
Pikemminkin päin vastoin: "sitouttamattomuus"
Kevätjuhlaan ei tarvita vaihtoehtoa, koska sen pitää olla kaikille yhteien juhla. Tämäkään ei ole selvä kaikille rehtoreille.
Uuden eduskunnan valtiopäivien avajaispäivään on tulossa kirkkojumalanpalveluksen rinnalle taas Tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopivien avajaisia. 25.4. klo 12.00.
Joku vuosi koulureppuja mainostettiin tavaratalossa jo juhannuksen jälkeisellä viikolla. Joten elokuussa kotiin tulevasta valinnasta on hyvä mainita jo nyt.
Ne jotka osallistuvat ei-uskonnolliseen ohjelmaan eivät ole mitään "osallistumattomia", vaikka eivät osalistukaan uskonnonharjoitustilaisuuksiin. Tätä kaikki rehtorit eivät ole ymmärtäneeet tai halunneet ymmärtää..
Koulujen pitää tarjota kahta rinnakkaista ohjelmaa tasavetaisesti. Tai päätyä siihen, että uskonnolisia tilaisuuksia ei ympätä vuosisuunnitelman mukaiseen päiväohjelmaan.
Tiedottaminen yhdenvertaisesti, tasapuolisesti. Kumman ohjelman valitsette? Jos jotain pitää suosia, niin sitouttamatonta, ops:n mukaista vaihtoehtoa.
Ei kun kokonaan pois uskonnolliset tilaisuudet koulusta ja päiväkodista! Selkeää.
Ohjeessa on erittäin tarpeellista alkaa korostaa, että koulujen tulee huoltajilta kysyä täysin tasavertaisina, yhdenvertaisina vaihtoehtoina osallistumisesta joko ei-uskonnolliseen ohjelmaan tai uskonnolliseen ohjelmaan, jotka siis ovat samaan aikaan tarjolla. Syrjivä tapa kysyä on erittäin laaja ja vakava ongelma sekä päiväkodeissa että kouluissa. Ikävällä tavalla monissa kyselyissä uskonnollinen tilaisuus on etusijalla, ja siihen ”osallistumattomille” järjestetään ”jotain muuta”, josta ehkä kerrotaan myöhemmin. Edelleen tulee myös vastaan jopa vain uskonnolliseen tilaisuuteen keskittyviä ”saako osallistua” -kyselyitä. Kuitenkin ei-uskonnolliseen tilaisuuteen osallistuvat lapset ovat osallistuvia eivätkä ”osallistumattomia”. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa myönteisiin toimiin ei-uskonnollisen ohjelman tarjoamisessa, koska useimmissa kouluissa on kyse vähemmistöstä, ainakin toistaiseksi.
Tunnustukseton tilaisuus käytössä juhlavammissa yhteyksissä. Koulu?
Hyvinkin järjestetty ja tiedotettu "vaihtoehtoinen" tilaisuus sisältää syrjinnän ulottuvuuden, koska lähtökohtana o n uskonnolinen tilaisuus.
Nyt on korkea aika kysellä ei-uskonnolisen ohjelman sisällöstä, mikäli pääsiäisen alle on tarkoitus ympätä uskonnollisia tilaisuyuksia, kuten pääsiäiskirkko tai joku pääsiishartaus tms.
Saman tien loppukevään ohjelmasta.. Luulisi kevätjuhlan riittävän!
"Kun anonyymissa kyselyssä kysytään, uskotko Jumalaan, uskovainen voi ajatella, että Jumalan näkee mitä hän vastaa. Sikäli on huomion arvoista, että niin monet sanovat, että eivät usko Jumalaan." - Luulisi että useampi nuori "uskaltaisi" jäädä pois uskonnollisista tilaisuuksista...
Keväällä 2020 "kevätkirkot" jätetään väliin, ja siitä mallia ensi lukuvuoteen.
NYT entistäkin selvemmin ja vanhvemmin: paras ratkaisu on olla liittämättä uskonnolisia tiliasuuksia ja toimituksia koulupäiviin ja päiväkotipäiviin.