Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansansuosio huitelee yli 80 prosentissa, mutta siitä huolimatta Kremlissä pelätään värivallankumousta. Tästä on todisteena viime vuoden huhtikuussa perustettu kansalliskaarti (Rosgvardija), jota mediassa Putinin yksityisarmeijaksikin on kutsuttu.
Putin loi viime vuonna ukaasillaan maahan käytännössä rinnakkaisen armeijan, jolla asiantuntijoiden mukaan on komennossaan enemmän sotilaita kuin Venäjän maavoimilla. Kansalliskaarti syntyi liittämällä yhteen sisäministeriön joukot sekä sen erityisyksiköt kuten mellakkapoliisi (OMON), poliisin erikoisjoukot (SOBR) ja liittovaltion turvallisuusyritys (FGUP Ohrana).
Joukkojen kokonaisvahvuudesta on esitetty julkisuudessa ristiriitaisia arvioita. Kansalliskaarti sanoo joukkojen määrän yltävän jopa 400 000 mieheen. (Venäjän maavoimien vahvuus on 290 000 sotilasta). Sotilasasiantuntijan Pavel Luzinin mukaan kansalliskaarti koostuu sisäministeriön joukoista (170-200 000), OMONin ja SOBRn joukoista (25-30 000) sekä liittovaltion turvayrityksestä Ohranasta (170 000).
Iltalehden haastatteleman Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Mark Galeottin mielestä turvamiesten mukanaolo virallisessa luvussa vääristää kuvaa aseellisten joukkojen vahvuudesta.
- Turvamiehet ovat aseettomia, eikä heitä ole tarkoitettu järjestyksen turvaamiseen kaduilla. He ovat kuitenkin tärkeä rahasampo kansalliskaartille, sillä alalla liikkuvat isot rahat, hän väittää.
Virallisen ilmoituksen mukaan kansalliskaartin tehtävänä on terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu sekä yhteiskunnan järjestyksen ja turvallisuuden varmistaminen. Galeottin mukaan taustalla on pelko värivallankumousten leviämisestä Venäjälle. Venäjän asevoimien entinen komentaja Juri Balujevski myönsi asian viime vuonna harvinaisen avoimesti venäläiseen sotilasalan lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
- Kansalliskaartin luominen on vastaus niin sanotun väkivallattoman vastarinnan uhkaa vastaan, jota myös “värivallankumoukseksi” kutsutaan, hän kirjoitti.
Kansalliskaartin komentaja Viktor Zolotov on Venäjän presidentin Vladimir Putinin uskottu. Miehet tuntevat toisensa jo KGB-ajoilta.
Kansalliskaartin komentaja Viktor Zolotov on Venäjän presidentin Vladimir Putinin uskottu. Miehet tuntevat toisensa jo KGB-ajoilta. EPA/AOP
Vanha trauma taustalla
Taustalla kummittelevat Kremlin traumat vuoden 1991 tapahtumista, jolloin armeija ei totellut vallan kaapanneen Janajevin juntan määräystä tehdä loppu Venäjän presidentin Boris Jeltsinin toiminnasta. Sotilaat siirsivät tukensa Jeltsinille tunnetuin seurauksin. Kehitys johti Neuvostoliiton hajoamiseen, jota presidentti Putin on myöhemmin kutsunut "maailman suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi".
Kansalliskaartin uskollisuuden Putin on pyrkinyt varmistamaan nimittämällä sen johtoon henkivartijakaartinsa entisen komentajan ja judokaverinsa Viktor Zolotovin. Kansalliskaarti ottaa ohjeensa suoraan presidentiltä. Uudistuksen myötä Zolotov sai ministerin aseman turvallisuusneuvostossa. Operaation voittajista ja häviäjistä ei ole epäselvyyttä.
- Kansalliskaartin perustaminen oli selvä epäluottamuksen osoitus sisäministeri Vladimir Kolokoltseville. Kremlissä oli ilmeisesti huoli siitä, ettei hän olisi riittävän innokas kukistamaan kovakätisesti protesteja, jos tarvetta siihen tulisi. Sisäministeriö menetti uudistuksessa myös taloudellisesti tärkeät turvallisuusvartijansa, Galeotti sanoo.
Armeija alisteinen kansalliskaartille
Kansalliskaartin asemaa vahvistaa Putinin määräys, jonka mukaan Venäjän armeija joutuu tarvittaessa antamaan joukkojaan kaartin käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Venäjän armeija on alisteinen kansalliskaartille. Toisin sanoen, sisäistä uhkaa pidetään nyt Kremlissä ulkoista uhkaa suurempana. Kansalliskaartin aseistus perustuu sisäministeriön joukkojen varustukseen eli käytössä on raskaita jalkaväen aseita kuten tykistöä sekä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja helikoptereita.
Putin loi viime vuonna ukaasillaan maahan käytännössä rinnakkaisen armeijan, jolla asiantuntijoiden mukaan on komennossaan enemmän sotilaita kuin Venäjän maavoimilla. Kansalliskaarti syntyi liittämällä yhteen sisäministeriön joukot sekä sen erityisyksiköt kuten mellakkapoliisi (OMON), poliisin erikoisjoukot (SOBR) ja liittovaltion turvallisuusyritys (FGUP Ohrana).
Joukkojen kokonaisvahvuudesta on esitetty julkisuudessa ristiriitaisia arvioita. Kansalliskaarti sanoo joukkojen määrän yltävän jopa 400 000 mieheen. (Venäjän maavoimien vahvuus on 290 000 sotilasta). Sotilasasiantuntijan Pavel Luzinin mukaan kansalliskaarti koostuu sisäministeriön joukoista (170-200 000), OMONin ja SOBRn joukoista (25-30 000) sekä liittovaltion turvayrityksestä Ohranasta (170 000).
Iltalehden haastatteleman Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Mark Galeottin mielestä turvamiesten mukanaolo virallisessa luvussa vääristää kuvaa aseellisten joukkojen vahvuudesta.
- Turvamiehet ovat aseettomia, eikä heitä ole tarkoitettu järjestyksen turvaamiseen kaduilla. He ovat kuitenkin tärkeä rahasampo kansalliskaartille, sillä alalla liikkuvat isot rahat, hän väittää.
Virallisen ilmoituksen mukaan kansalliskaartin tehtävänä on terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu sekä yhteiskunnan järjestyksen ja turvallisuuden varmistaminen. Galeottin mukaan taustalla on pelko värivallankumousten leviämisestä Venäjälle. Venäjän asevoimien entinen komentaja Juri Balujevski myönsi asian viime vuonna harvinaisen avoimesti venäläiseen sotilasalan lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
- Kansalliskaartin luominen on vastaus niin sanotun väkivallattoman vastarinnan uhkaa vastaan, jota myös “värivallankumoukseksi” kutsutaan, hän kirjoitti.
Kansalliskaartin komentaja Viktor Zolotov on Venäjän presidentin Vladimir Putinin uskottu. Miehet tuntevat toisensa jo KGB-ajoilta.
Kansalliskaartin komentaja Viktor Zolotov on Venäjän presidentin Vladimir Putinin uskottu. Miehet tuntevat toisensa jo KGB-ajoilta. EPA/AOP
Vanha trauma taustalla
Taustalla kummittelevat Kremlin traumat vuoden 1991 tapahtumista, jolloin armeija ei totellut vallan kaapanneen Janajevin juntan määräystä tehdä loppu Venäjän presidentin Boris Jeltsinin toiminnasta. Sotilaat siirsivät tukensa Jeltsinille tunnetuin seurauksin. Kehitys johti Neuvostoliiton hajoamiseen, jota presidentti Putin on myöhemmin kutsunut "maailman suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi".
Kansalliskaartin uskollisuuden Putin on pyrkinyt varmistamaan nimittämällä sen johtoon henkivartijakaartinsa entisen komentajan ja judokaverinsa Viktor Zolotovin. Kansalliskaarti ottaa ohjeensa suoraan presidentiltä. Uudistuksen myötä Zolotov sai ministerin aseman turvallisuusneuvostossa. Operaation voittajista ja häviäjistä ei ole epäselvyyttä.
- Kansalliskaartin perustaminen oli selvä epäluottamuksen osoitus sisäministeri Vladimir Kolokoltseville. Kremlissä oli ilmeisesti huoli siitä, ettei hän olisi riittävän innokas kukistamaan kovakätisesti protesteja, jos tarvetta siihen tulisi. Sisäministeriö menetti uudistuksessa myös taloudellisesti tärkeät turvallisuusvartijansa, Galeotti sanoo.
Armeija alisteinen kansalliskaartille
Kansalliskaartin asemaa vahvistaa Putinin määräys, jonka mukaan Venäjän armeija joutuu tarvittaessa antamaan joukkojaan kaartin käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Venäjän armeija on alisteinen kansalliskaartille. Toisin sanoen, sisäistä uhkaa pidetään nyt Kremlissä ulkoista uhkaa suurempana. Kansalliskaartin aseistus perustuu sisäministeriön joukkojen varustukseen eli käytössä on raskaita jalkaväen aseita kuten tykistöä sekä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja helikoptereita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hurja amerikkalaisennuste: Venäjä hajoaa 10 vuodessa, Karjala palautetaan Suomelle
Raportti ennustaa Venäjän hajoavan kymmenessä vuodessa.
Raportti ennustaa Venäjän hajoavan kymmenessä vuodessa.
Julkaistu: 27.2.2015 10:39
JaaTwiittaa
Yhdysvaltalaisen tiedusteluyhtiön tuore ennuste maalaa synkkää kuvaa Venäjän tulevaisuudesta.
Yksityinen yhdysvaltalainen tiedusteluyhtiö Stratfor on julkaissut ennusteen maailman tulevaisuudesta viiden vuoden välein vuodesta 1996. Tuorein, tällä viikolla julkaistu ennuste povaa loppuvuosikymmeneksi vaikeita aikoja niin Venäjälle kuin Euroopalle.
Stratforin mukaan Ukrainan sota pysyy maailmanpolitiikan keskiössä vielä vuosia.
Raportti pitää epätodennäköisenä, että Venäjän federaatio selviää nykyisessä muodossaan vuosikymmenen loppuun asti. Ennusteen mukaan Venäjän kohtaloksi koituu sen energiaviennistä ja maailmanmarkkinoiden heilahteluista riippuvainen talous.
Raportin mukaan, kun Moskovaan johtava tulovirta tyrehtyy, keskushallinto ei pysty enää tukemaan paikallishallintoja samalla tavalla kuin aiemmin, mikä johtaa samankaltaiseen tilanteeseen kuin Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa. Kun Moskovan ja syrjäseutujen väliset taloudelliset siteet murenevat, laita-alueet alkavat muodostaa epävirallisia ja virallisia autonomisia kokonaisuuksia. Turvallisuuspoliisi FSB on niin heikentynyt, ettei se enää pysty estämään Venäjän hajoamista, tiedusteluyhtiö uskoo.
Venäjän pirstaloituminen johtaa kriisiin 2020-luvulla
Ennusteen mukaan Puola, Unkari ja Romania yrittävät saada takaisin Venäjälle menettämiään alueita. Myös Karjala yrittää liittyä takaisin Suomeen. Muualla Venäjällä ei synny kansannousua keskushallintoa vastaan, mutta Moskova ei enää kykene tukemaan ja kontrolloimaan koko Venäjän federaatiota, jolloin maan kaukaisempiin kolkkiin syntyy valtatyhjiöitä.
Venäjän pirstaloituminen tulee synnyttämään seuraavan vuosikymmenen suurimman kriisin, tiedusteluyhtiö ennustaa. Maan massiivinen ydinasevoima on levittäytynyt ympäri takamaita. Moskovan vallan mureneminen jättää kysymyksen siitä, kuka kontrolloi ydinohjuksia, ja kuinka niiden käyttämättä jättäminen voidaan taata.
Putinin miljardiomaisuus kelpaisi monelle muullekin.
Mafiapomon on aina kyräiltävä taakseen. Yhdessä vaiheessa venäläisiä kenraaleja menehtyi kuin kärpäsiä