Suomen kansallismuseoon toimitettiin vuonna 1917 Salmin pitäjästä orjapäällikön sauva. Mukaan liitetyn tiedon mukaan sauva oli useita satoja vuosia vanha ja kuulunut orjapäällikkö Pamppu- tai Letti (=piiska) -Iivanalle.
Sauvan historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin, jolloin Salmin pitäjä Laatokan koillisrannalla kuului isonvihan päättäneen Uudenkaupungin rauhan (1721) rajalinjan mukaisesti Vanhaan Suomeen ja siten Venäjän valtakuntaan.
Erityisen vaikea tilanne oli Salmin naapuripitäjissä Impilahdella ja Suistamolla sekä Sortavalassa, joiden lahjoitusmaat kuuluivat pietarilaisen Aleksanteri Nevskin Pyhän kolminaisuuden luostarille.
Voudit syyllistyivät luostarin tiloilla väärinkäytöksiin velkomalla talonpojilta ylimääräisiä veroja ja tuomitsemalla näistä valittaneet raipparangaistuksiin.
Erityisestä julmuudestaan tunnettiin Ivan Klimpujev, joka toimi Nevskin luostarin ylivoutina keisarinna Elisabetin hallituskaudella (1741-62).
Pahamaineisen Pamppu-Iivanan muisto eli vahvana Salmissa vielä 1900-luvun alkuvuosina. Orjapäällikön sauva muistuttaa ajoista, jolloin koillisen Laatokan Karjalan maaorjuuteen alistetut lahjoitusmaatalonpojat elivät seutukuntaa tyrannisoineen ylivouti Ivan Klimpujevin vallan alla.
http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2006/sauva
Sauvan historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin, jolloin Salmin pitäjä Laatokan koillisrannalla kuului isonvihan päättäneen Uudenkaupungin rauhan (1721) rajalinjan mukaisesti Vanhaan Suomeen ja siten Venäjän valtakuntaan.
Erityisen vaikea tilanne oli Salmin naapuripitäjissä Impilahdella ja Suistamolla sekä Sortavalassa, joiden lahjoitusmaat kuuluivat pietarilaisen Aleksanteri Nevskin Pyhän kolminaisuuden luostarille.
Voudit syyllistyivät luostarin tiloilla väärinkäytöksiin velkomalla talonpojilta ylimääräisiä veroja ja tuomitsemalla näistä valittaneet raipparangaistuksiin.
Erityisestä julmuudestaan tunnettiin Ivan Klimpujev, joka toimi Nevskin luostarin ylivoutina keisarinna Elisabetin hallituskaudella (1741-62).
Pahamaineisen Pamppu-Iivanan muisto eli vahvana Salmissa vielä 1900-luvun alkuvuosina. Orjapäällikön sauva muistuttaa ajoista, jolloin koillisen Laatokan Karjalan maaorjuuteen alistetut lahjoitusmaatalonpojat elivät seutukuntaa tyrannisoineen ylivouti Ivan Klimpujevin vallan alla.
http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2006/sauva
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ilman autonomiaa koko Suomessa olisi eletty tuolla tavalla. Venäjä lahjoi autonomialla suomalaiset haluamaan irti Ruotsista.
Voi Tiltun tyhmyyttä? Jos ei oltaisi saatu Venäjältä autonomiaa niin Suomessa elettäisiin YHÄ VIELÄ samaan tapaan kuin 1809 vaikka maailma on muualla mennyt eteenpäin!
Uskottavuutesi on nolla ja tyhmyytesi rajaton!
Missä oli se venäläisten paljon kehuttu "sielu". Pirun riivaamalta enemmän näyttivät.
ollut maaorjuutta muuten kuin valkosuomalaisten valeissa.
Näin vakuuttaa tunnettu totuudenpuhuja, stallari Naakanketale. Ja häneen on uskominen, jos haluaa olla väleissä valvonnan kanssa.
Ei tuo vielä mitään kunnon maaorjuutta ollut. Maaorjuutta oli esimerkiksi virolaisen pelaaminen korttipelissä panoksena tai kyyröläläisten esi-isien siirtäminen lahjoitusmaan omistaneen herran tilalta. Nevskin luostarin kiristämät saivat selkäänsä Jeesuksen nimiin omalla maallaan. Suomessa tuskin olisi ollut Anjalan liittoja ja muuta vastaavaa, jos oltaisi kuultu taas ihmisten myymisestä orjiksi Persiaan.
Pahempi kohtalo oli niillä suomalaisilla, joiden maat ja koti lahjoitettiin ruotsin kuninkaan päätöksellä jollekin aateliselle, suomalaiset joutuivat maaorjiksi omille mailleen, elättämään ruotsinkielisiä julmia ylimyksiä. Läänitetyt alueet olivat suuria, tuhansia hehtaareja.
Eli puhut yli 200 vuoden takaisista asioista? Mikset jatka ja mene vielä 80 vuotta taaksepäin suoraan Isovihaan?
"Pahempi kohtalo oli niillä suomalaisilla, joiden maat ja koti lahjoitettiin ruotsin kuninkaan päätöksellä jollekin aateliselle, "
Kyse oli verojen maksusta rälssimiehelle valtion sijasta.
"suomalaiset joutuivat maaorjiksi omille mailleen, elättämään ruotsinkielisiä julmia ylimyksiä. "
Ei ollut maaorjuutta. Yleensä aateliset vaativat kruunua suurepia veroja ja niiden laiminlyönnistä takavarikoivat maat itselleen.
"Läänitetyt alueet olivat suuria, tuhansia hehtaareja."
Vain joissain poikkeustapauksissa. Yleensä läänitettiin muutama tila tai yksittäinen kylä.
Viljelyalat olivat pieniä.
Läänitysten pääosa peruutettiin reduktiossa 1685.
Koitsanlahdella suomalaisen talonpojan riisto oli yhtä ankaraa kuin Honkolassa, vaikka Honkolassa ei ollut Pärnun ja Koitsanlahden tavoin piiskauspuuta. Suomalaisia ei sitäpaitsi sidottu piiskauspuuhun muutoin kuin rästissä olleiden päivätöiden ja maksujen takia. Virolaista ja venäläistä voitiin piiskata saksalaiselle herralle tervetimättä jättämisestä.
Ristiinassa ruotsin valta yritti pakolla rakennuttaa. Brahenlinnaa..
Talonpojat ja metsästäjät kuitenkin pakeni pakkotyötä!!
Niin linna jäi kesken,,,rakentamatta!!
Ruotsin valta ei itse rakentanut.....
2000 luvulla hallitukset TEM ministeriö pakko kuntouttaa suomalaisia työttömiä typ, TEM, mopa, yms. Systeemien kautta. Ilmaistyö ideana, siis kuntouttava työtoiminta, työkokemus, jne palkaton puuhastelu!!! - jota turhapuuhaa työttömät nykyään pakenee...
( Nämä kyykytys. systeemit loi Kepu kokoomus SDP vihreät).
2015 -19 hallitus alkoi luoda aktiivi malli simputusta työttömille, jne..
Mikään ei siis ole muuttunut, asenteet säilyy!!