Perjantaisin aina presidentinvaaleihin saakka julkaistuissa artikkeleissa perehdytään siihen tilanteen kokonaiskuvaan, joka saattaa huomaamatta piillä demokratian savuverhon suojissa jo tänään tai on kehkeytymässä. Tämänkertainen artikkeli julkaistaan poikkeuksellisesti lauantaina.
Kuinka viestimme kun yhteydet eivät toimikaan
Esitetään kysymys kenelle tahansa siitä kuinka tavanomaisten viestilinjojen katkettua kansalaiset voivat viestiä keskenään poikkeustilanteessa.
Taustaa
Vain noin sata vuotta sitten yhteydenpito perustui lennättimeen ja lennätinlankoihin. Sähkeitä lähelle tai kauas pystyi lähettämään ja vastaanottamaan lennätinlaitoksella. Poikkeustilanteissa - yleensä sodan tai kapinan alkaessa - lennätinlangat katkaistiin nopeasti. Nykyään moderni yhteiskunta ylläpidetään tehokkaiden mutta monimutkaisten elektronisten viestimien avulla. Kansalaisella ei tavallisesti ole vaikutusvaltaa asiassa - tietyt kaapelit tai taajuudet tai yhteysteknologiat on määritelty käyttöön. Kaapelin tai radiotaajuuden tai päätelaitteen jakelusta ja toimivuudesta huolehtii yleensä tuntematon taho. Kaapelin tai langattoman radiolinkin omistavaan firmaan saa yhteyden vain silloin kun yhteys toimii. Entä jos yhteydet eräänä päivänä eivät toimisikaan?
Tilanne nyt
Elektronisen viestinnän tehokkuus ja luotettavuus on parantunut, mikä voi aiheuttaa mukavoitumista vallitsevaan tilanteeseen - mikäpä on viestiessä kun yhteydet toimivat. Kaikki yhteydet - sekä langalliset että langattomat - ovat yhä melko pienen tuntemattoman ryhmän täydessä kontrollissa. Verkot ja päätelaitteet ovat yhä alttiita erilaisille häiriöille.
Tilanne epävakaana aikana
Sodan, sodan uhan, kriisin tai katastrofin aikana viestimet saattavat edelleen toimia tai toimivuutta rajoitetaan. Ensimmäisessä vaiheessa (käytännössä nyt) tarkoin kontrolloitujen viestikanavien kautta tietoa välitetään suodatettuna tai koodattuna salakielelle. Laajalevikkinen media on pienen sisärenkaan tarkassa kontrollissa. Se voi esittää tilanteista haluamansa näkemyksen, mikä leviää tehokkaasti mutta voi olla erilainen kuin vallitseva tilanne todellisuudessa paikan päällä. Mahdollista yllätyshyökkäystä vastaan puolustautumaan joutuva ryhmä saatetaan esittää mediassa yksipuolisesti hyökkääjänä. Medialla on huolellisesti etukäteen laadittuja suunnitelmia erilaisia poikkeustilanteita varten.
Poikkeustilanteen jatkuessa viestiyhteyksissä alkaa esiintyä häiriöitä ja katkoksia - yhteyttä ei voi saada juuri silloin kuin haluaa. Tässä vaiheessa jollakin ryhmällä voi edelleen olla esteettömät viestiyhteydet, mikä luo epäsymmetrisen tilanteen. Jokin tilanteen osapuoli voi viestiä esteettömästi kun taas toisen osapuolen viestiyhteyksiä on rajoitettu.
Viimeisessä poikkeustilanteen vaiheessa kaikki elektroniset viestiyhteydet ovat pois käytöstä kaikilta ryhmiltä ja yhteiskunta siirtyy teknologisesti ajassa taaksepäin enemmän kuin sata vuotta aikaan ennen lennätintä.
Kuinka kansalaiset viestivät poikkeustilanteessa
Kansalaisjärjestöillä tulisi olla käytössään itsenäisiä ratkaisuja, strategioita ja teknologioita mahdollisten poikkeustilanteiden aiheuttamien viestikatkosten varalle. Tulisi perustaa kansalaisten varaviestiverkko, joka toimii mahdollisimman laajalla alueella riippumatta yleisesti käytetyistä viestiyhteyksistä. Varaverkon pitää voida tiedottaa ja mahdollistaa yhteyksien muodostaminen maan ja paikkakuntien eri alueiden välillä kaikissa olosuhteissa. Vähäinen yhteys on poikkeustilanteessa paljon enemmän kuin ei lainkaan yhteyttä.
Tarkoitusta varten tulisi perustaa tai löytää kansalaisjärjestö tai yhdistys, joka ryhtyy suunnittelemaan ja perustamaan kansalaisten omaa riippumatonta varaverkkoa. Olemassaolevista järjestöistä esimerkiksi VPK voisi huolehtia kansalaisten varaverkon toimivuudesta ja toiminnan testaamisesta aika-ajoin. Varaverkon teknologia voi perustua hyvinkin uudenaikaisiin ja totutuista poikkeaviin konsepteihin, joita varten suunnittelukilpailuja voidaan järjestää yliopistoissa ja korkeakouluissa. Parhaassa tilanteessa kansalaisten varaverkon yhteydet ulottuisivat myös naapurimaihin. Varaviestiyhteyksien perustamista varten kansalaisten on hankittava ja kerättävä ja organisoitava taloudellisia resursseja. Kattavan varaverkon perustaminen kotimaisen teknologian tai kehitystyön varaan voi tarjota uusia työtilaisuuksia.
Eräissä maissa on jo valmiina ja toiminnassa kansalaisten kehittämiä ja ylläpitämiä lähes maan kattavia varaviestintäjärjestelmiä poikkeustilanteita varten.
Kirjoittaja on uuden yhdistyksen perustajatyöryhmän jäsen.
Aikaisemmin julkaistut artikkelit
Kuinka hahmottaa suurjuonta: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15066514/kuinka-hahmottaa-juonta
Jälleenteollistuminen - ainoa vaihtoehtomme: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15057963/jalleenteollistuminen---ainoa-vaihtoehtomme
Kaupungintalon Renessanssi-hanke: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15045142/kaupungintalon-renessanssi-hanke
Kuinka viestimme kun yhteydet eivät toimikaan
Esitetään kysymys kenelle tahansa siitä kuinka tavanomaisten viestilinjojen katkettua kansalaiset voivat viestiä keskenään poikkeustilanteessa.
Taustaa
Vain noin sata vuotta sitten yhteydenpito perustui lennättimeen ja lennätinlankoihin. Sähkeitä lähelle tai kauas pystyi lähettämään ja vastaanottamaan lennätinlaitoksella. Poikkeustilanteissa - yleensä sodan tai kapinan alkaessa - lennätinlangat katkaistiin nopeasti. Nykyään moderni yhteiskunta ylläpidetään tehokkaiden mutta monimutkaisten elektronisten viestimien avulla. Kansalaisella ei tavallisesti ole vaikutusvaltaa asiassa - tietyt kaapelit tai taajuudet tai yhteysteknologiat on määritelty käyttöön. Kaapelin tai radiotaajuuden tai päätelaitteen jakelusta ja toimivuudesta huolehtii yleensä tuntematon taho. Kaapelin tai langattoman radiolinkin omistavaan firmaan saa yhteyden vain silloin kun yhteys toimii. Entä jos yhteydet eräänä päivänä eivät toimisikaan?
Tilanne nyt
Elektronisen viestinnän tehokkuus ja luotettavuus on parantunut, mikä voi aiheuttaa mukavoitumista vallitsevaan tilanteeseen - mikäpä on viestiessä kun yhteydet toimivat. Kaikki yhteydet - sekä langalliset että langattomat - ovat yhä melko pienen tuntemattoman ryhmän täydessä kontrollissa. Verkot ja päätelaitteet ovat yhä alttiita erilaisille häiriöille.
Tilanne epävakaana aikana
Sodan, sodan uhan, kriisin tai katastrofin aikana viestimet saattavat edelleen toimia tai toimivuutta rajoitetaan. Ensimmäisessä vaiheessa (käytännössä nyt) tarkoin kontrolloitujen viestikanavien kautta tietoa välitetään suodatettuna tai koodattuna salakielelle. Laajalevikkinen media on pienen sisärenkaan tarkassa kontrollissa. Se voi esittää tilanteista haluamansa näkemyksen, mikä leviää tehokkaasti mutta voi olla erilainen kuin vallitseva tilanne todellisuudessa paikan päällä. Mahdollista yllätyshyökkäystä vastaan puolustautumaan joutuva ryhmä saatetaan esittää mediassa yksipuolisesti hyökkääjänä. Medialla on huolellisesti etukäteen laadittuja suunnitelmia erilaisia poikkeustilanteita varten.
Poikkeustilanteen jatkuessa viestiyhteyksissä alkaa esiintyä häiriöitä ja katkoksia - yhteyttä ei voi saada juuri silloin kuin haluaa. Tässä vaiheessa jollakin ryhmällä voi edelleen olla esteettömät viestiyhteydet, mikä luo epäsymmetrisen tilanteen. Jokin tilanteen osapuoli voi viestiä esteettömästi kun taas toisen osapuolen viestiyhteyksiä on rajoitettu.
Viimeisessä poikkeustilanteen vaiheessa kaikki elektroniset viestiyhteydet ovat pois käytöstä kaikilta ryhmiltä ja yhteiskunta siirtyy teknologisesti ajassa taaksepäin enemmän kuin sata vuotta aikaan ennen lennätintä.
Kuinka kansalaiset viestivät poikkeustilanteessa
Kansalaisjärjestöillä tulisi olla käytössään itsenäisiä ratkaisuja, strategioita ja teknologioita mahdollisten poikkeustilanteiden aiheuttamien viestikatkosten varalle. Tulisi perustaa kansalaisten varaviestiverkko, joka toimii mahdollisimman laajalla alueella riippumatta yleisesti käytetyistä viestiyhteyksistä. Varaverkon pitää voida tiedottaa ja mahdollistaa yhteyksien muodostaminen maan ja paikkakuntien eri alueiden välillä kaikissa olosuhteissa. Vähäinen yhteys on poikkeustilanteessa paljon enemmän kuin ei lainkaan yhteyttä.
Tarkoitusta varten tulisi perustaa tai löytää kansalaisjärjestö tai yhdistys, joka ryhtyy suunnittelemaan ja perustamaan kansalaisten omaa riippumatonta varaverkkoa. Olemassaolevista järjestöistä esimerkiksi VPK voisi huolehtia kansalaisten varaverkon toimivuudesta ja toiminnan testaamisesta aika-ajoin. Varaverkon teknologia voi perustua hyvinkin uudenaikaisiin ja totutuista poikkeaviin konsepteihin, joita varten suunnittelukilpailuja voidaan järjestää yliopistoissa ja korkeakouluissa. Parhaassa tilanteessa kansalaisten varaverkon yhteydet ulottuisivat myös naapurimaihin. Varaviestiyhteyksien perustamista varten kansalaisten on hankittava ja kerättävä ja organisoitava taloudellisia resursseja. Kattavan varaverkon perustaminen kotimaisen teknologian tai kehitystyön varaan voi tarjota uusia työtilaisuuksia.
Eräissä maissa on jo valmiina ja toiminnassa kansalaisten kehittämiä ja ylläpitämiä lähes maan kattavia varaviestintäjärjestelmiä poikkeustilanteita varten.
Kirjoittaja on uuden yhdistyksen perustajatyöryhmän jäsen.
Aikaisemmin julkaistut artikkelit
Kuinka hahmottaa suurjuonta: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15066514/kuinka-hahmottaa-juonta
Jälleenteollistuminen - ainoa vaihtoehtomme: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15057963/jalleenteollistuminen---ainoa-vaihtoehtomme
Kaupungintalon Renessanssi-hanke: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15045142/kaupungintalon-renessanssi-hanke
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.