Kaikennäköiset ohjelmien käyttöoppaat vanhenevat sitä mukaa kuin uusista ohjelmista julkaistaan uusia versioita, vaikka periaatteessa esim. Excel 2007 muistuttaa hyvin pitkälti Excel 2016:sta. Jopa Excel 2003:ssa on sama logiikka päällisinpuolin, vaikka käyttöliittymä on muuttunut radikaalisti. Yhtä kaikki, 100% tarkkoja ohjeita ei vanhoista oppaista enää saa.
Jos kuitenkin hakee teoksia tai tekstejä tietotekniikan yleisistä asioista ja lainalaisuuksista kuten protokollista, OSI-mallin kerroksista, topologioista jne. niin kuinka nopeasti ne vanhenevat?
Tietotekniikkaoppaiden vanhenemisesta
Ylikuulumisvirhe
37
341
Vastaukset
- Kokemus-opettaa
Minäpä tein oppaan joka ei vanhene, tai no, käyttäjästähän se riippuu onko ajan tasalla vai ei.
Nimittäin python opiskelu kaipaa tietolähdettä mistä haluttu tieto löytyy nopeasti, ja sitten sillä kielellä jota käyttäjä itse ymmärtää parhaiden.
Tämä ohjelma on liittymä ohjetietokantaan, jota käyttäjä itse ylläpitää. Eikä tämä liittymä ole python opiskeluun sidottu, sitä voi soveltaa vaikka ruoka ohjeiden ylläpitoon.
https://imgur.com/KUDhVAa
Itse asiassa sen oli tarkoitus olla itse tehdyn python editorin ohjetietokanta, ja saattaa se vielä sellaiseksi tullakin, kunhan tässä aikaa jää rakennella.- Ylikuulumisvirhe
Minkäänlainen Pythonin asiantuntija en ole; ainoa tuotos, jonka luomisessa olen ollut mukana, oli ihan simppeli tiedostojen uudelleennimeämisohjelma, jonka käänsin binäärimuotoon. Ehkä sisälsi parikymmentä suht lyhyttä riviä koodia. En tiedä enkä jaksa selvittää, onko tuo sun "ohjetietokanta" tehty tosimielessä vai onko se esim. suora kopio jonkun muun tuotoksesta tms., mutta jos oletan tuon olevan ihan legitiimi "liittymä" ohjetietokantaan, niin kysyn vain tähän vanhenemisaiheeseen liittyen, eikö Python v3 poikkea selvästi aikaisemmista versioista? Palveleeko tuo "ohjetietokanta" kaikkia Pythonin käyttäjiä, siis myös aikaisempien versioiden käyttäjiä?
- Kokemus-opettaa
Ylikuulumisvirhe kirjoitti:
Minkäänlainen Pythonin asiantuntija en ole; ainoa tuotos, jonka luomisessa olen ollut mukana, oli ihan simppeli tiedostojen uudelleennimeämisohjelma, jonka käänsin binäärimuotoon. Ehkä sisälsi parikymmentä suht lyhyttä riviä koodia. En tiedä enkä jaksa selvittää, onko tuo sun "ohjetietokanta" tehty tosimielessä vai onko se esim. suora kopio jonkun muun tuotoksesta tms., mutta jos oletan tuon olevan ihan legitiimi "liittymä" ohjetietokantaan, niin kysyn vain tähän vanhenemisaiheeseen liittyen, eikö Python v3 poikkea selvästi aikaisemmista versioista? Palveleeko tuo "ohjetietokanta" kaikkia Pythonin käyttäjiä, siis myös aikaisempien versioiden käyttäjiä?
Tuo liittymä on tehty Lazaruksella, ja tietokanta on *.dbf typpiä. Se mitä tarkoitusta liittymä palvelee, riippuu täysin siitä mitä tietoa tietokantaan laittaa. Tämä kuvan liittymä palvelee Pythonin opiskelijaa, johon tuo "esimerkit" kenttä soveltuu tuottaen syntaksin mukaisesti väriä vaitavaa koodia, selkeyttäen esimerkki koodin tulkintaa.
Tämä koodin väritys on helppo muuttaa näille tiedosto muodoille: pas, fpc, c , js, perl, html, xml, lfm, css, php, tex, sql, py, bas ja lisäksi ohjelmija voi tehdä aivan oman koodi värityksen niin halutessaan. Tarkempaa tietoa saat tuosta Lazaruksen SynEdit -välilehdeltä komponetti paletista.
"onko tuo sun "ohjetietokanta" tehty tosimielessä"
No kyllä minä olen vakavissani aikonut jollakin tavoin saada siitä jotain hyötyä irti. - Kokemus-opettaa
Ylikuulumisvirhe kirjoitti:
Minkäänlainen Pythonin asiantuntija en ole; ainoa tuotos, jonka luomisessa olen ollut mukana, oli ihan simppeli tiedostojen uudelleennimeämisohjelma, jonka käänsin binäärimuotoon. Ehkä sisälsi parikymmentä suht lyhyttä riviä koodia. En tiedä enkä jaksa selvittää, onko tuo sun "ohjetietokanta" tehty tosimielessä vai onko se esim. suora kopio jonkun muun tuotoksesta tms., mutta jos oletan tuon olevan ihan legitiimi "liittymä" ohjetietokantaan, niin kysyn vain tähän vanhenemisaiheeseen liittyen, eikö Python v3 poikkea selvästi aikaisemmista versioista? Palveleeko tuo "ohjetietokanta" kaikkia Pythonin käyttäjiä, siis myös aikaisempien versioiden käyttäjiä?
"eikö Python v3 poikkea selvästi aikaisemmista versioista?"
Vaikka muutosten määrä ei olekkaan kovin suuri, niin se että muutokset kohdistui hyvin keskeisiin asioihin lamaannuttaa Python 2.x koodin Python 3.x tulkin alaisuudessa, esimerkki:
Python versiossa 2.x asian voi hoitaa myös näin:
x=1
if x <> 2: print x
Python versiossa 3.x asia menee näin:
x=1
if x != 2: print(x)
Tuossa on jo kaksi muutosta (print) ja (erisuuri vertailu), ja nämähän esiintyy yhdessä ja erikseen lähes joka koodin pätkässä.
- NettiNiilo
Minä olen lopettanut kirjojen ostamisen tästä samasta syystä eli tiedot vanhenevat todella nopeasti. Olen etsinyt netistä parhaat sivut joilta löytyy ohjeita ja joita päivitetään riittävän usein ja laittanut niistä kirjanmerkit itselleni jotta voin nopeasti käydä vilkaisemassa onko jotain uutta mielenkiintoista ohjetta tullut. Yksi tälläainen sivu on esim. tämä: http://www.dataphoto.fi/ohjeet-ja-vinkit/
- Anonyymi
Kiitos linkistä oli ongelmia windows 10 nappuloiden kanssa tuolta löytyi apu =)
- Suurta_haarukkaa
Peruslainalaisuudet teoreettisessa tietojenkäsittelytieteessä tuskin ovat mihinkään vanhenemassa lähivuosisatoina tai välttämättä edes -tuhansina. Toisessa ääripäässä ovat sitten kaikenlaiset kaupallisten ohjelmistojen käyttöoppaat, jotka tosiaan vanhenevat muutamassa vuodessa, kun käyttöliittymää muutetaan muuttamisen itsensä takia.
Tiedonsiirtoprotokollia käsittelevä tietoisuus kestänee kohtalaisesti aikaa. Esimerkikisi IPv6-protokolla, joka nyt vasta on kunnolla yleistymässä, on kehitetty jo 90-luvulla.Aivan.
Tietojenkäsittelyasiat ovat pitkälti matematiikkaa. Osa ohjelmointiasioista perustuu taas ihmisen aivojen tapaan käsitellä asioita, ja standardi kuin standardi semmoinen, että vähintään 10v kestää aikaa.
Käyttöliittymät tosiaankin muuttuu. Muoti muuttuu n. 6v aikana, että vaikka napit on vastaavilla paikoilla ja toimii vastaavasti niin on vähän eri muotoisia.
12v aikana tietokoneissa laskentakyky, kapasiteetti ja kaistat helposti satakertaistuneet, että se mahdollistaa jo merkittävästi kehittyneempiä tapoja käyttää. Esimerkiksi vaikka se, että ennen vanhaan käänneltiin vipuja ja syötettiin reikäkortteja. Ja näytölle! Melkoinen kehitys. 100x lisää niin saatiin graafinen käyttöliittymä. 100x lisää niin saatiin siitä graafisesta käyttöliittymästä sellainen, että pystyi tietoa käsittelemään suoraan eikä vain lähettämään komentoja.
Vastaavia parannuksia joka puolella että ihan normaalia, että muuttuu. Siksi on ihan turha jumiutua johonkin ohjelmiin.- harrastelijaviritys
"Tietojenkäsittelyasiat ovat pitkälti matematiikkaa"
Saas nähdä kuinka pojankolpereiden tulevaisuudessa käy koska tytöt pesevät nuo Pisa-tutkimuksessa mennen tullen.
- EiNeVanhene
Periaatteessa PC koneiden toimintaperiaate ei ole muuttunut yli 30 vuodessa mihinkään. Itelläkin on vielä tallessa ensimmäinen hankkimani DOS 6.0 (Esko Valtanen) opas muistaakseni vuodelta -92.... Kyseisen oppaan käskyt toimii edelleen Win 7:n komentokehotteessa.
Myös Linux puolella on sama juttu. Vanhempien linux versioiden komennot toimii uusimmassakin Linux järjestelmissä.
Eli ts. PC oppaat eivät tavallaan vanhene, vaan ne muuttuvat ajan myötä "vajaiksi", koska niistä puuttuu uusimmat ominaisuudet.Windows 7 on melkein 8v vanha käyttis ja vanhalle komentokehotteelle tuli Windows Vistan tullessa korvaajaksi PowerShell.
Nyt on Windows 10 1709 ja uusi tulee puolen vuoden kuluttua, ja se missä tahansa muutoksessa voi se vanha kehote pudota pois kokonaan kun korvaaja ollut kuitenkin yli 10v.
Linuxissa ei ole mitään komentokehotetta, taidat sekoittaa sen nyt johinkin käyttöjärjestelmiin jotka käyttävät Linuxia. Lähes kaikki käyttöjärjestelmät ovat unix-arkkitehtuurin mukaisia ja Windows on harvinainen poikkeus. Unix-arkkitehtuurissa on standardoitu niitä komentoja ja on samoja komentoja 70-luvulta saakka. Ne ei tosiaankaan ole muutu tuosta vaan, vaan ovat varmaan seuraavat 40v vielä samoja.- Kokemus-opettaa
M-Kar kirjoitti:
Windows 7 on melkein 8v vanha käyttis ja vanhalle komentokehotteelle tuli Windows Vistan tullessa korvaajaksi PowerShell.
Nyt on Windows 10 1709 ja uusi tulee puolen vuoden kuluttua, ja se missä tahansa muutoksessa voi se vanha kehote pudota pois kokonaan kun korvaaja ollut kuitenkin yli 10v.
Linuxissa ei ole mitään komentokehotetta, taidat sekoittaa sen nyt johinkin käyttöjärjestelmiin jotka käyttävät Linuxia. Lähes kaikki käyttöjärjestelmät ovat unix-arkkitehtuurin mukaisia ja Windows on harvinainen poikkeus. Unix-arkkitehtuurissa on standardoitu niitä komentoja ja on samoja komentoja 70-luvulta saakka. Ne ei tosiaankaan ole muutu tuosta vaan, vaan ovat varmaan seuraavat 40v vielä samoja.M-Kar eikö olekin hirveä vääryys että noinkin kalliit kurssit, jo otsaketiedoissaan julistaa virheellistä informaatiota:
https://www.tieturi.fi/koulutukset/ohjelmistokehitys/linux-unix Kokemus-opettaa kirjoitti:
M-Kar eikö olekin hirveä vääryys että noinkin kalliit kurssit, jo otsaketiedoissaan julistaa virheellistä informaatiota:
https://www.tieturi.fi/koulutukset/ohjelmistokehitys/linux-unixAloittelijoille on kaikennäköisiä.
- Opiskele.tuosta
M-Kar kirjoitti:
Aloittelijoille on kaikennäköisiä.
Taidat olla itse aloittelija. ?? Linuxissa on komentokehote tai komentorivi. Ihan sama asia kuitenkin !!! Mene kurssille ennenkuin huutelet täällä potaskaa !!
https://linux.fi/wiki/Komentorivin_perusteet Opiskele.tuosta kirjoitti:
Taidat olla itse aloittelija. ?? Linuxissa on komentokehote tai komentorivi. Ihan sama asia kuitenkin !!! Mene kurssille ennenkuin huutelet täällä potaskaa !!
https://linux.fi/wiki/Komentorivin_perusteetNo näytäs missäs päin Linuxia se komtokehote tai komentorivi on.
Tuossa ohjeessa puhutaan komentotulkista kuten Bash. Bash ei kuulu Linuxiin.- M.kar.pilkunnussija
M-Kar kirjoitti:
No näytäs missäs päin Linuxia se komtokehote tai komentorivi on.
Tuossa ohjeessa puhutaan komentotulkista kuten Bash. Bash ei kuulu Linuxiin.Komentotulkki, komentorivi, komentokehote, pääte, terminal.... ym ym. Kaikissa tehdään komennot manuaalisesti näppäimistöllä kirjoittaen.
Witun pässi, pilkunussija M. Karvahattu !!! M.kar.pilkunnussija kirjoitti:
Komentotulkki, komentorivi, komentokehote, pääte, terminal.... ym ym. Kaikissa tehdään komennot manuaalisesti näppäimistöllä kirjoittaen.
Witun pässi, pilkunussija M. Karvahattu !!!Ja Linuxissa ei ole semmoista.
- Paragrafknullare
Mitä eroa? Kummatkin ajavat binääriksi käännettyjä ohjelmia (joihin viitataan puhekielessä "komentoina"), jotka ovat PATH-ympäristömuuttujassa. Näin on joitakin sisäänrakennettuja "komentoja" lukuun ottamatta.
- Paragrafknullare
M-Kar kirjoitti:
No näytäs missäs päin Linuxia se komtokehote tai komentorivi on.
Tuossa ohjeessa puhutaan komentotulkista kuten Bash. Bash ei kuulu Linuxiin."No näytäs missäs päin Linuxia se komtokehote tai komentorivi on."
-Semantiikkaa.
"Tuossa ohjeessa puhutaan komentotulkista kuten Bash. Bash ei kuulu Linuxiin."
-Jos Bash ei ole kernelissä (ytimessä), niin se on ainakin Ubuntussa ja Mintissä. - OletVatipäää
M-Kar kirjoitti:
Ja Linuxissa ei ole semmoista.
Ja kaikissa Linuxeissa on semmoinen:
https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Komentorivi
https://linux.fi/wiki/Komentorivin_perusteet
https://en.opensuse.org/File:OpenSUSE_Terminal_-_CLT.png Paragrafknullare kirjoitti:
"No näytäs missäs päin Linuxia se komtokehote tai komentorivi on."
-Semantiikkaa.
"Tuossa ohjeessa puhutaan komentotulkista kuten Bash. Bash ei kuulu Linuxiin."
-Jos Bash ei ole kernelissä (ytimessä), niin se on ainakin Ubuntussa ja Mintissä.Eli ei ole Linuxissa.
OletVatipäää kirjoitti:
Ja kaikissa Linuxeissa on semmoinen:
https://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Komentorivi
https://linux.fi/wiki/Komentorivin_perusteet
https://en.opensuse.org/File:OpenSUSE_Terminal_-_CLT.pngEi ole Androidissa mitään bashia, eli ei pidä paikkaansa.
- Dadaaaaaa
Ei vanha tieto vanhene vanhoitsa stantardeista, mutta uusia tulee joita niissä ei ole!
Eikä kirjallisuus usein kata kuin kaupalliset standartit!
Ne hys hys jää aina pois niistä!
MS-ohjeet on aina epämääräisiä! Algoritmit ovat pysyneet samoina. Osin myös tietorakenteet. Unix pohjaistem järjestelmien komennot tosiaan pysyneet samoina jo pitkään. Shebang #!/bin/bash on vuosikymmeniä vanha. Mikähän olisi suomennus?
- Kokemus-opettaa
Eikö "roska" ole hyvä ?
Onhan se jossakin mielessä hyväksyttävissä, kun ajattelee että rivi alkaa risuaidalla (#) joka on yleinen roskarivin avaava merkki, siis ei toiminan kannalta merkityksellinen.
Jos joku minulle sanoo siivoavansa koodista roskat pois, niin kyllä siitä ensin tulee mieleen noiden (#) REM -rivien siivous.
Kometotulkit kuitenkin noteraa ensimmäisen rivin, ja koodia lukeva henkilö saa siitä heti alusta käsityksen millä syntaksilla muokkausta on jatkettav. Ei ole ollenkaan sama lukeeko siinä "sh" vai "bash". Tuossa alla esimerkki, minkä tahaansa silmukan vertailusta, bash tulkki hyväksyy molemmat tavat, mutta "sh" ei, tutki itse kumpi on väärin käyttää sh -scriptin alaisuudessa, sillä toisesta saat """"unexpected operator""" virhe ilmoituksen.
if [ $count == 5 ]
if [ $count = 5 ]
shebang (roska) on kieltämättä vähän alentava nimitys, mutta minkäs sille voi.
- hanki_topo
Taas kerran. Voisiko tämän palstan pitää otsikon mukaisena, Apua aloittelijoille. Komentotulkit ja niiden hierarkiat kun kuuluvat jonnekin muualle, tosin en tiedä miksi ketjun aloittajakin tämän huolenaiheensa OSI-kerroksista, topologioista jne. tahtoi juuri tälle palstalle jakaa. Jos seuraavaksi kysyn että miksei mun tietokone toimi, saanko a) vastauksen jossa vaihdetaan topografiaa (tai -logiaa) tai b) vaihda nyt jo linuxiin. Emmää kestä teitä.
Eikö Shebang #!/bin/bash ole hyvä esimerkki että ei kaikki ei vanhene. Tuolla oma historiansa. Komentotulkin scriptit eivät ole paljoa muuttuneet. Eri ohjelmointikieliä on paljon ja sama aljoritmi voidann kirjoittaa hyvin monella tavalla. Harva koodi on pysynyt suoritettavana vuosikymmeniä. Tuskin dos aikainen komentojono toimii nyky Windowssia.
Harva taitaa tietää mitä shebang tarkoittaa.
Roska minusta huono käännös.
Roskien siivoaminen koodista voi tarkoittaa kommenttien lisäksi vaikka testausta varten tehtyä koodia. Koodiin kirjoitetaan usein lauseita jotka esim tulostavat muuttujien arvoja kehitysvaihessa.- Anonyymi
C-kieli ainakaan tuskin on kokenut radikaaleja muutoksia pariiinkymmeneen vuoteen. Niinpä vanhemmatkin sitä käsittelevät oppikirjat vielä saattavat olla enimmäkseen käyttökelpoisia.
- Anonyymi
Perusperiaatteet ei vanhene.
Internettiin liittyvät asiat, kuten mainittu OSI-malli, vanhenevat hyvin hitaasti, koska internettiä alkaa vaivata jo se "ongelma", että se on niin iso ja niin laajasti käytössä, ettei kaikkea voida enää jatkuvasti muuttaa, vaan siirtymät uudesta teknologiasta vanhaan täytyy miettä aika tarkkaan ja olla jonkinlainen siirtymäaika, minkä aikana voi olla päällekkäin käytössä molempia teknologioita.
Tästä hyvä esimerkki on tämä IPv6 osoittesiin siirtyminen. Sitä on veivattu pitkän aikaa, mutta siihenkin menee näillä näkymin vielä aikaa, että nykyisistä IPv4 osoitteista on luovuttu.
Toteutukset muuttuu, vähän eri paikoissa vähän eri tahtia. Peruslainalaisuudet säilyvät samoina.
Harvoin edes on oleellista tietää nippelitietoa kunkin hetken toteutuksesta, mutta kun osaa perusasiat, niin tarpeen tullen kunkin hetken tarkempi toteutus on helposti opeteltavissa ja ymmärrettävissä.
Isossa kuvassa ohjelmistot, käyttöjärjestelmät ja raudan toteutukset itsessään ovat aikamoinen historian kirjoitus. Jos katsot vaikka käyttöjärjestelmien kehitystä 60-luvulta tähän päivään, se kehitys näyttää olevan enempi evoluutio tyylinen. Hyvät ideat ovat jääneet ja ovat edelleen valideja, huonot ovat jääneet pois. Ja uusia kokeillaan sovittaa siihen päälle. - Anonyymi
Ei ole mitäään järkeä opettaa jotain kaupallisia ohjelmia jotka vanhenee,
Se ei ole nykypäivää.
Eikä niitä yliopistossa opiskellakkaan,- Anonyymi
Miten se kaupallisuus tähän liittyy ? ;)
- Anonyymi
Täytyy hieman korjata valheitasi. Yliopistolla töissä olleena voin sanoa, että kaupalliset ohjelmat muodostivat 90% tai enemmänkin kaikista käytetyistä sovelluksista. Vapaan lähdekoodin tai freewaren osuus oli todella pieni. Olisi aivan järjetöntä opettaa & käyttää sovelluksia, joita ei yritysmaailmassakaan käytetä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyy hieman korjata valheitasi. Yliopistolla töissä olleena voin sanoa, että kaupalliset ohjelmat muodostivat 90% tai enemmänkin kaikista käytetyistä sovelluksista. Vapaan lähdekoodin tai freewaren osuus oli todella pieni. Olisi aivan järjetöntä opettaa & käyttää sovelluksia, joita ei yritysmaailmassakaan käytetä.
Tämä asia riippuu vähän alasta.
Yliopistoissa opetellaan ja käytetään sekä avoimen koodin ohjelma, että kaupallisia. Yleensä siellä pyritään käyttämään parhaimpia ohjelmia mitä kullekkin alalle löytyy (resurssien rajoissa) eli samoja ohjelmia mitä käytetään sitten työssä ja tutkimuksessa. Avoimuus tai kaupallisuus sinäänsä ei ole tärkeä kriteeri tässä kontekstissa. Lähinnä niissä ohjelmissä mitä opiskelijat voivat asentaa myös omalle koneelle ja joille koulu ei tarjoa lisenssiä, ilmaisia ja avoimiakin vaihtoehtoja käytetään paljon.
Parhiammat "valmiina saatavat" ovellusohjelmat ovat toki useimmiten kaupallisia. Se on selvää, että sinne missä raha liikkuu, on tehty niin huippuunsa hiottuja sovellusohjelmia eri aloille, ettei niille oikein ole haastajia ilmaisissa. Käyttöjärjestelmät, jotkin sovelluskehitystyökalut ja muutama muu asia ovat sitten asia erikseen. Näissä avoimellakin mallilla on saatu erittäin hyviä tuloksia, kuten Linux kernel.
Insinöörialoilla ja ohjelmistokehityksessä, esimerkiksi Linuxin käyttäjiä varmasti on reilusti enempi kuin väestössä keskimäärin.
Serverinä Linux koneet yliopistoissa ovat yleisiä, siten, että kullakin oppilaalla on oma tunnus, ja yliopiston serverille saa yhteyden sekä kotoa että yliopistolta. Siellä Linux serverillä opiskelijat voi ajaa etätyöpöydällä yliopiston sinne hankkimia ohjelmia ja työkaluja.. Samaa konetta voi käyttää etänä monta kymmentä opiskelijaa yhtä aikaa. Ei tarvitse asentaa kaikkia ohjelmia omalle koneelle, voi jättää ohjelman sinne serverille tekemään vaikka jotakin raskasta hommaa, ja laittaa oman koneen kiinni, jne.
Toki opiskelija yliopistossa saa opiskelijalisenssejä moniin ohjelmiin omallekkin koneelle ja hyvä niin, koska on tärkeää oppia käyttämään niitä hyviä työkaluja mitä omalle alalle on tehty.
Harrastelukäytössä tai muuten kevyemmässä käytössä toki vähän keskeneräisemmätkin ohjelmat menee ihan hyvin. Sen sijaan ammattikäytössä se paremman ohjelman lisenssimaksu voi olla hyvinkin äkkiä maksettu, jos ohjelma säästää aikaa ja vaivaa.
- Anonyymi
Minulla on kirjahyllyssäni Petteri Järvisen kirja "PC-käyttäjän käsikirja", joka sisältää kannen ilmoituksen mukaan myös DOS 5.0 -järjestelmän. Kirja on painettu vuonna 1992.
Ei ole ollut käyttöä vähään aikaan.- Anonyymi
Samat dir, cd, rename , format ym ym. käskyt toimii edelleen komentokehotteessa (win10 powershell) , jos haluaa muistella dos aikoja.
Windows käyttäjille suosittelen komentoa: Format C: /U
- Anonyymi
Linux-käyttöjärjestelmät ovatkin jo varsinaista museokamaa. Windows 10 on tätä päivää ja tulevaisuus.
- Anonyymi
Taitaa ituhippi yllättyä kun Microsoft vaihtaa Linuxiin vanhan möhköfanttinsa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1411795
- 1131405
- 1691232
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881227- 851048
- 1941007
- 97933
- 39849
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76818Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti191783