millä? Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava."
NAISEN SYDÄMEEN PÄÄSEE
308
5131
Vastaukset
https://kaksplus.fi/threads/mikae-on-tie-naisen-sydaemeen.2267102/
Tuolla on vinkkejä miten pääsee naisen sydämeen.- Kokemusta.on
Ei vain satu toimimaan...
Kokemusta.on kirjoitti:
Ei vain satu toimimaan...
Lisää noihin. Tuon yhden naisen pitkä vastaus niin saattaa toimia. :)
Hyvää yötä, sillä tämän aloittajana lopettelen tältä päivältä, mutta palaan huomenna.
Haloo.
- pitäätunteanainen
Haloo itsellesi. Sillä sinne pääsee mitä siellä sydämessä jo on.
pitäätunteanainen kirjoitti:
Haloo itsellesi. Sillä sinne pääsee mitä siellä sydämessä jo on.
Kyllä sinne naisen sydämeen aina jotain uutta tulee ja pääsee. Syntyy esimerkiksi oma vauva niin hän pääsee ihan sydämen keskiöön!
- kovapanomies
Antamalla uskomattoman seksuaalisen tyydytyksen.
Tuo saattaa pitää hetken aikaan paikkansa seksinälkäisen naisen kohdalla, mutta ehkä se ei sitten pitemmän päälle kanna oikein sydämeen asti. Sydämessä sanotaan olevan tunteet. Niiden herättämiseen tarvitaan jotain enemmän?
Olla kiinnostunut hänestä ja hänen elämästään.
Tarjota myös oma elämä nähtäville.
Mies ja nainen ovat kumpikin ihmisiä..ihmisiä on erilaisia. Mieltymykset ja mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia, joten mitään "patenttikonstia" ei ole. Olemalla oma itsensä ja avoimin mielin voi löytyä se joka päästää sydämmeen.Tuo oli hyvä vastaus. Minulla meni jo hermot, kun kukaan ei vastannut. Minun makuinen aloitus. Kiitos hyvästä vastauksesta. Kirjoitin tuo tuonne yhteen kohtaan, mutta en saanut vastauksia niin aloitin uuden.
Olemalla oma itsensä. Kerran haastattelin Arja Korisevaa sanomalehti toimittajana. Tämä väitti Speden opettaneen hänelle sen, että jotain "vain aitona televisiossa oleminen toimii". Oletko samoilla linjoilla kuin Spede?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tuo oli hyvä vastaus. Minulla meni jo hermot, kun kukaan ei vastannut. Minun makuinen aloitus. Kiitos hyvästä vastauksesta. Kirjoitin tuo tuonne yhteen kohtaan, mutta en saanut vastauksia niin aloitin uuden.
Olemalla oma itsensä. Kerran haastattelin Arja Korisevaa sanomalehti toimittajana. Tämä väitti Speden opettaneen hänelle sen, että jotain "vain aitona televisiossa oleminen toimii". Oletko samoilla linjoilla kuin Spede?Kyllä. Siinä varmaan kaksi juuri sitä toteuttavaa. Koriseva oli jossain kisavisaohjelmassa taannoin, eikä meinannut kestää pakoillaan, tai kikattamatta jännityksestään. Aika aitoa. Ehkä vaikuttaa höppänälle, mutta iloinen nainen Arja on.
Dissident kirjoitti:
Kyllä. Siinä varmaan kaksi juuri sitä toteuttavaa. Koriseva oli jossain kisavisaohjelmassa taannoin, eikä meinannut kestää pakoillaan, tai kikattamatta jännityksestään. Aika aitoa. Ehkä vaikuttaa höppänälle, mutta iloinen nainen Arja on.
Kysyin silloin tuosta televisioajasta. Jäi mieleen, että Koriseva yritti olla jotain muuta kuin kikattava oma itsensä. Spede ilmoitti sen, että ei toimi niinpä hän palasi entiseen. Spede opetti Korisevaa. Enempää ei voi sanoa, sillä ylläpito saattaa sensuroida.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kysyin silloin tuosta televisioajasta. Jäi mieleen, että Koriseva yritti olla jotain muuta kuin kikattava oma itsensä. Spede ilmoitti sen, että ei toimi niinpä hän palasi entiseen. Spede opetti Korisevaa. Enempää ei voi sanoa, sillä ylläpito saattaa sensuroida.
No teennäisyys näkyy ja tuntuu oikein. Speden naisista esim. Väisänen oli aikoinaan nätti kun mikä, mutta suorastaa tyhmä. Mutta hänkin oli sitten sitä...nätti ja tyhmä.
Dissident kirjoitti:
No teennäisyys näkyy ja tuntuu oikein. Speden naisista esim. Väisänen oli aikoinaan nätti kun mikä, mutta suorastaa tyhmä. Mutta hänkin oli sitten sitä...nätti ja tyhmä.
En noin sanoisi, sillä minä tykkäsin Riitasta ja samoin puoli Suomea. Minusta Kymppitonni oli hyvä ohjelma.
Ehkä sinä ja Spede olette oikeassa, että vain aito toimii. Ainakin pitkällä aikavälillä on niin, että huijaus palastuu parisuhteessa, sillä loppuun asti ei voi esittää toisenlaista kuin on. Ehkä sen takia kannattaa olla aito itsensä alusta asti?Faith.Hope.Love kirjoitti:
En noin sanoisi, sillä minä tykkäsin Riitasta ja samoin puoli Suomea. Minusta Kymppitonni oli hyvä ohjelma.
Ehkä sinä ja Spede olette oikeassa, että vain aito toimii. Ainakin pitkällä aikavälillä on niin, että huijaus palastuu parisuhteessa, sillä loppuun asti ei voi esittää toisenlaista kuin on. Ehkä sen takia kannattaa olla aito itsensä alusta asti?No kyllä se pyhä yksinkertaisuus vaan naisesta näkyi. Naisenlogiikka oli pitkälti Riitasta kuulemma...
No feikkaamalla tuskin pääsee edes parisuhteeseen asti. Kieltämällä itseltään osa persoonallisuudestaan kyllä, mutta se alkais ahdistamaan ajanoloon itseään.Dissident kirjoitti:
No kyllä se pyhä yksinkertaisuus vaan naisesta näkyi. Naisenlogiikka oli pitkälti Riitasta kuulemma...
No feikkaamalla tuskin pääsee edes parisuhteeseen asti. Kieltämällä itseltään osa persoonallisuudestaan kyllä, mutta se alkais ahdistamaan ajanoloon itseään."No feikkaamalla tuskin pääsee edes parisuhteeseen asti. Kieltämällä itseltään osa persoonallisuudestaan kyllä, mutta se alkais ahdistamaan ajanoloon itseään."
No, Ruben Oscar Auervaara pääsi feikkaamalla. Parikymmentä naista oli menossa naimisiin hänen kanssan ja antoi rahaa. Kyllä hänellä oli sitten oikea vaimo, mutta tälle hän tuskin pitkän päälle jaksoi feikata. Yleensä ei pääse, mutta mahdollisesti on joitakin pääseviä vai onko?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No feikkaamalla tuskin pääsee edes parisuhteeseen asti. Kieltämällä itseltään osa persoonallisuudestaan kyllä, mutta se alkais ahdistamaan ajanoloon itseään."
No, Ruben Oscar Auervaara pääsi feikkaamalla. Parikymmentä naista oli menossa naimisiin hänen kanssan ja antoi rahaa. Kyllä hänellä oli sitten oikea vaimo, mutta tälle hän tuskin pitkän päälle jaksoi feikata. Yleensä ei pääse, mutta mahdollisesti on joitakin pääseviä vai onko?No sitten on naisessakin feikkiä... eikä sekään mitään tavatonta ole..ihmisiä ollaan kaikki.
Dissident kirjoitti:
No sitten on naisessakin feikkiä... eikä sekään mitään tavatonta ole..ihmisiä ollaan kaikki.
En tiedä onko näin. Luin joskus vähän Auervaarasta. Hän sai naisia tosissaan rakastumaan itseensä (love). Hänet tuomittiin 20 naisesta. Sitten eräs vasta hovioikeudessa tuomiovahvistuksen saanut A29 tuomittiin 29 naisesta. Hänen suhteensa naisilla ei tainut olla rakkaus vaan jonkinlainen seksivietti kyseessä. Ehkä A29: tä ihailtiin ja sillä tavalla rakastettiin (adore). Joku saattaa olla Facebookissa tai vaikka täällä pidetty. Hän saa paljon peukkuja (like).
Feikkaajan helppo saada pitämisiä (like). Vaikeampi on saada jonkinlaista jumalointia tai ihailua (adore). Mutta rakkauden (love) feikkaaminen pitemmän päälle on todella vaikeeta.
Sydämessä vain molemmien puolinen aito rakkaus pärjää pitemmän päälle?Faith.Hope.Love kirjoitti:
En tiedä onko näin. Luin joskus vähän Auervaarasta. Hän sai naisia tosissaan rakastumaan itseensä (love). Hänet tuomittiin 20 naisesta. Sitten eräs vasta hovioikeudessa tuomiovahvistuksen saanut A29 tuomittiin 29 naisesta. Hänen suhteensa naisilla ei tainut olla rakkaus vaan jonkinlainen seksivietti kyseessä. Ehkä A29: tä ihailtiin ja sillä tavalla rakastettiin (adore). Joku saattaa olla Facebookissa tai vaikka täällä pidetty. Hän saa paljon peukkuja (like).
Feikkaajan helppo saada pitämisiä (like). Vaikeampi on saada jonkinlaista jumalointia tai ihailua (adore). Mutta rakkauden (love) feikkaaminen pitemmän päälle on todella vaikeeta.
Sydämessä vain molemmien puolinen aito rakkaus pärjää pitemmän päälle?Niin.. onko se rikas joka ottaa lainaa, että on asunnot, autot, veneet, mökit.... vai se kellä on kaikki maksettu mutta vähemmän?
Vähän sama... ei ole järkeä kysyä, saako jotain huijaamalla, vaan ennemmin olisi fiksua kysyä miksi?
Mitä väliä on saada nainen, voittaa korttipelissä, tehdä matematiikan koe...jos huijaa. Kaikkihan ovat sinua varten.Dissident kirjoitti:
Niin.. onko se rikas joka ottaa lainaa, että on asunnot, autot, veneet, mökit.... vai se kellä on kaikki maksettu mutta vähemmän?
Vähän sama... ei ole järkeä kysyä, saako jotain huijaamalla, vaan ennemmin olisi fiksua kysyä miksi?
Mitä väliä on saada nainen, voittaa korttipelissä, tehdä matematiikan koe...jos huijaa. Kaikkihan ovat sinua varten."Niin.. onko se rikas joka ottaa lainaa, että on asunnot, autot, veneet, mökit.... vai se kellä on kaikki maksettu mutta vähemmän?"
Tietysti se, jolla on vähemmän, mutta kaikki maksettu. Mutta toisaalta olin myös rikas, kun ostin televion, vaikka se oli maksettu vasta kymmenen kuukauden päästä. Minulla oli televisio ja nautin siitä, vaikka se ei ollut vielä maksettu.
"Vähän sama... ei ole järkeä kysyä, saako jotain huijaamalla, vaan ennemmin olisi fiksua kysyä miksi?"
Itselläni oli joskus nuorena hauista enemmän kuin Justin Bieberillä, mutta halusin vielä näyttää lihaksikkaammalta niinpä sylttysin pitkähihaisen aluspaidan talvella hauiksen kohdalle, että se näytti vielä isommalta. Lisäksi minulla oli pikkutakki, että hartiani näyttäisivät levämmiltä kuin mitä ne olivat. Kuvittelin olevani huijaamalla seksikkäämpi ja taisin olla. Lisäksi hiukseni oli laitettu vielä paremmin omasta mielestäni kuin laulaja Justin Bieberillä, mikä on saavutus jos pitää paikkansa. Huijasin taas tavallaan, mikä paransi pärstäkuvaani taas peilistä katsoessani. Tulosta oli kerran tästä huijaamisesta se, että sain Joensuussa noin kolmen kilometrin matkalta sain nuorilta naisilta 32 hymyä. Sen voitin vähän huijaamalla ja tunteen, että olen ihan hyvännäköinen.
"Mitä väliä on saada nainen, voittaa korttipelissä, tehdä matematiikan koe...jos huijaa. Kaikkihan ovat sinua varten."
Ei minua kiinnosta, mutta monet miehet ovat olleet toista mieltä. On playboyta, jotka saattavat huijata naisia. On korttihuijareita, jotka voittavat petkuttamalla. Ehkä joku saanut hyvän tuloksen matematiikan kokeeassa huijaamalla?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Niin.. onko se rikas joka ottaa lainaa, että on asunnot, autot, veneet, mökit.... vai se kellä on kaikki maksettu mutta vähemmän?"
Tietysti se, jolla on vähemmän, mutta kaikki maksettu. Mutta toisaalta olin myös rikas, kun ostin televion, vaikka se oli maksettu vasta kymmenen kuukauden päästä. Minulla oli televisio ja nautin siitä, vaikka se ei ollut vielä maksettu.
"Vähän sama... ei ole järkeä kysyä, saako jotain huijaamalla, vaan ennemmin olisi fiksua kysyä miksi?"
Itselläni oli joskus nuorena hauista enemmän kuin Justin Bieberillä, mutta halusin vielä näyttää lihaksikkaammalta niinpä sylttysin pitkähihaisen aluspaidan talvella hauiksen kohdalle, että se näytti vielä isommalta. Lisäksi minulla oli pikkutakki, että hartiani näyttäisivät levämmiltä kuin mitä ne olivat. Kuvittelin olevani huijaamalla seksikkäämpi ja taisin olla. Lisäksi hiukseni oli laitettu vielä paremmin omasta mielestäni kuin laulaja Justin Bieberillä, mikä on saavutus jos pitää paikkansa. Huijasin taas tavallaan, mikä paransi pärstäkuvaani taas peilistä katsoessani. Tulosta oli kerran tästä huijaamisesta se, että sain Joensuussa noin kolmen kilometrin matkalta sain nuorilta naisilta 32 hymyä. Sen voitin vähän huijaamalla ja tunteen, että olen ihan hyvännäköinen.
"Mitä väliä on saada nainen, voittaa korttipelissä, tehdä matematiikan koe...jos huijaa. Kaikkihan ovat sinua varten."
Ei minua kiinnosta, mutta monet miehet ovat olleet toista mieltä. On playboyta, jotka saattavat huijata naisia. On korttihuijareita, jotka voittavat petkuttamalla. Ehkä joku saanut hyvän tuloksen matematiikan kokeeassa huijaamalla?Niin. Tarvitaan jotain pokkaa olla joku muu mikä oikeasti on. Pitää osata vaan valehdella itselleenkin. Pitää kaikesta pintakiillosta ja nauttia siitä mitä on nyt..huomenna se voi paljastua ja kaikki hävitä.
Omatunto kannattaa olla jollainilveellä tapettu ja tikahdutettu.... sitten voi käyttää toisia aika kepeästi hyväkseen.
Mut mä taidan lähtee jo katselee unia. Aion panostaa siihen, etten nukkuis liian vähän. Sit syön paremmin ja kunhan saan ajatuksesta kiinni, lopetan tupakoinnin. Pitää saada roppa kuntoon, kun otan itselleni pikku ensiharvennushomman lomaksi. Odotan sitä kovasti. Sit pitää jaksaa... öitä.Dissident kirjoitti:
Niin. Tarvitaan jotain pokkaa olla joku muu mikä oikeasti on. Pitää osata vaan valehdella itselleenkin. Pitää kaikesta pintakiillosta ja nauttia siitä mitä on nyt..huomenna se voi paljastua ja kaikki hävitä.
Omatunto kannattaa olla jollainilveellä tapettu ja tikahdutettu.... sitten voi käyttää toisia aika kepeästi hyväkseen.
Mut mä taidan lähtee jo katselee unia. Aion panostaa siihen, etten nukkuis liian vähän. Sit syön paremmin ja kunhan saan ajatuksesta kiinni, lopetan tupakoinnin. Pitää saada roppa kuntoon, kun otan itselleni pikku ensiharvennushomman lomaksi. Odotan sitä kovasti. Sit pitää jaksaa... öitä.Hyviä öitä ja menestystä tupakoinnin lopettamiseen.
Nähdään!Dissident kirjoitti:
Niin. Tarvitaan jotain pokkaa olla joku muu mikä oikeasti on. Pitää osata vaan valehdella itselleenkin. Pitää kaikesta pintakiillosta ja nauttia siitä mitä on nyt..huomenna se voi paljastua ja kaikki hävitä.
Omatunto kannattaa olla jollainilveellä tapettu ja tikahdutettu.... sitten voi käyttää toisia aika kepeästi hyväkseen.
Mut mä taidan lähtee jo katselee unia. Aion panostaa siihen, etten nukkuis liian vähän. Sit syön paremmin ja kunhan saan ajatuksesta kiinni, lopetan tupakoinnin. Pitää saada roppa kuntoon, kun otan itselleni pikku ensiharvennushomman lomaksi. Odotan sitä kovasti. Sit pitää jaksaa... öitä.Tarkemmin ajateltuna palaan aiempaan suunnitelmaan. Kirjoittelen tästä lähtien vain perjantai kello 20 ja sunnuntai kello 20 välillä. Myös kello 22 on nyt ehdoton aikaraja kirjoitusten kestolle. Olen huomannut nyt, että pari kertaa täällä kirjoitelu on vilkastuttanut aivojani ja on ollut vaikeuksia nukkua. Pidän nyt tuumaustaukoa ja palaan perjantaina. Silloin minulla on vieraita, mutta kello 20 olen jo vapaa tänne tulemaan. On se elokuvailta, pikkujoulu.
Toivottavasti se tupakanpolttolakko lähtee onnistuneesti liikkeelle! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tarkemmin ajateltuna palaan aiempaan suunnitelmaan. Kirjoittelen tästä lähtien vain perjantai kello 20 ja sunnuntai kello 20 välillä. Myös kello 22 on nyt ehdoton aikaraja kirjoitusten kestolle. Olen huomannut nyt, että pari kertaa täällä kirjoitelu on vilkastuttanut aivojani ja on ollut vaikeuksia nukkua. Pidän nyt tuumaustaukoa ja palaan perjantaina. Silloin minulla on vieraita, mutta kello 20 olen jo vapaa tänne tulemaan. On se elokuvailta, pikkujoulu.
Toivottavasti se tupakanpolttolakko lähtee onnistuneesti liikkeelle! :)No minä olen huomannut, että sulla on jotain ajatusta ja mietintää ollut päällä. Itse olen ainakin sellainen, että jos mua mietityttää, niin sitten se vaan mietityttää, eikä sille voi mitään rajoja pistää.
Sama juttu pätee myös tuohon tupakanpolttoon, jos minä en ole 100%;sti sitä mieltä, että sen voi lopettaa, niin ei siitä mitään tule. 1%;kin, sellainen fiilis, että se on pakkoa, niin se lopahtaa siihen. Minä olen ainakin sellainen ihminen, olen sen kaivanut itsestäni esiin, että haluan tehdä vain sellaisia asioita, mitä haluan tehdä. Eli tupakoinnin lopettaminenkin on oltava sellainen, että lopetan, mutta voin polttaa aina silloin kun haluan, en siis väkisin yritä mitään, vaan teen sen, kun haluan.... aikanaan.Dissident kirjoitti:
No minä olen huomannut, että sulla on jotain ajatusta ja mietintää ollut päällä. Itse olen ainakin sellainen, että jos mua mietityttää, niin sitten se vaan mietityttää, eikä sille voi mitään rajoja pistää.
Sama juttu pätee myös tuohon tupakanpolttoon, jos minä en ole 100%;sti sitä mieltä, että sen voi lopettaa, niin ei siitä mitään tule. 1%;kin, sellainen fiilis, että se on pakkoa, niin se lopahtaa siihen. Minä olen ainakin sellainen ihminen, olen sen kaivanut itsestäni esiin, että haluan tehdä vain sellaisia asioita, mitä haluan tehdä. Eli tupakoinnin lopettaminenkin on oltava sellainen, että lopetan, mutta voin polttaa aina silloin kun haluan, en siis väkisin yritä mitään, vaan teen sen, kun haluan.... aikanaan.No, minä palaan vähäksi ajaksi perjantaiksi. Ja kirjoittelen sen jälkeen lauantaina ja sunnuntaina. Menen tänään ilmeisesti kahdeltatoista kirkkoon. Mieleeni tulee vuosien takaa yksi tapaus. Kirjoittelin maikkarin nettisivuilla loppuvuodesta 2005 ja alkuvuodesta 2006. Silloin kerroin saman 32 hymyilevää naista kolmen kilometrin matkalla ja jotain muuta. Sitten mainitsin kirkon johon menen. Jotkut tekstin lukeneet "Idols"-teinitytöt mahdollisesti tulivat kirkkoon. Ne kuiskuttelivat jotakin kirkon penkissä, että "on se hyvännäköinen". Kertoivat ehkä jotakin tarinaa eteenpäin. Sitten asiasta kuullut innostunut venäläisnainen innostui ottamaan minusta kuvan ilmeisesti noitten tyttöjen tarinan pohjalta ja sen mitä aikaisemmin olin kertonut Idols-sivuilla netissä. Luuli ottavansa kuvan tosi komeasta miehestä, mutta varmaan hänelle naurettiin, jos sitä muille näytti. Sillä en enää silloin ollut ollenkaan hyvännäköinen. Se oli vain hetken vuosia nuorempana. Nuorempana olin hetken hyvännäköinen bodattuna ja hiukset hyvin laitettuna, jonkinlainen Justin Bieber, joka oli seinäjulistekamaa ainakin siskon teinikaverin mukaan, kun näki puolialasti suihkun jälkeen. Pikkusiskostani minulla oli silloin hiukset liian hyvin ja hän ahdistuneena tuli ja sotki ne. Hänellä oli hetken "Justin Bieber" isoveljenä.
Ulkonäkö on haihtuvaista. En enää halua laittaa hiuksiani Justin Bieberiä paremmin, eikä kiinnosta olla mikään enemmän hauista kuin Bieberillä (nyt minulla hölmönäköinen melkein siili). Ehkä minulle on tärkeintä seurata Jumalan tahtoa elämässäni kuin olla söpö. Tietysti tuo tarina voi olla kuvitelmaa paitsi siltä osalta, että hymyileviä naisia oli laskettuna 32, kävin kirkossa ja venäläinen otti valokuvan. Olen ikävuosiltani vähän sinun suuntaan ja kaikkea muuta kuin filmitähden näköinen.
Sanoin tämän sen takia, että kaikki loisto on katoavaista. Jostain tupakasta myös kannattaa tapella eroon, sillä terveyskin on katovaista. Siinä on keuhkosyöpä vaara. Taistele sen vuoksi tosisissaan eroon. Itse taistelen omat taistelut viikolla ja palaan tänne sitten viikonlopuksi.
Hyvää viikkoa! Nähdään!Faith.Hope.Love kirjoitti:
No, minä palaan vähäksi ajaksi perjantaiksi. Ja kirjoittelen sen jälkeen lauantaina ja sunnuntaina. Menen tänään ilmeisesti kahdeltatoista kirkkoon. Mieleeni tulee vuosien takaa yksi tapaus. Kirjoittelin maikkarin nettisivuilla loppuvuodesta 2005 ja alkuvuodesta 2006. Silloin kerroin saman 32 hymyilevää naista kolmen kilometrin matkalla ja jotain muuta. Sitten mainitsin kirkon johon menen. Jotkut tekstin lukeneet "Idols"-teinitytöt mahdollisesti tulivat kirkkoon. Ne kuiskuttelivat jotakin kirkon penkissä, että "on se hyvännäköinen". Kertoivat ehkä jotakin tarinaa eteenpäin. Sitten asiasta kuullut innostunut venäläisnainen innostui ottamaan minusta kuvan ilmeisesti noitten tyttöjen tarinan pohjalta ja sen mitä aikaisemmin olin kertonut Idols-sivuilla netissä. Luuli ottavansa kuvan tosi komeasta miehestä, mutta varmaan hänelle naurettiin, jos sitä muille näytti. Sillä en enää silloin ollut ollenkaan hyvännäköinen. Se oli vain hetken vuosia nuorempana. Nuorempana olin hetken hyvännäköinen bodattuna ja hiukset hyvin laitettuna, jonkinlainen Justin Bieber, joka oli seinäjulistekamaa ainakin siskon teinikaverin mukaan, kun näki puolialasti suihkun jälkeen. Pikkusiskostani minulla oli silloin hiukset liian hyvin ja hän ahdistuneena tuli ja sotki ne. Hänellä oli hetken "Justin Bieber" isoveljenä.
Ulkonäkö on haihtuvaista. En enää halua laittaa hiuksiani Justin Bieberiä paremmin, eikä kiinnosta olla mikään enemmän hauista kuin Bieberillä (nyt minulla hölmönäköinen melkein siili). Ehkä minulle on tärkeintä seurata Jumalan tahtoa elämässäni kuin olla söpö. Tietysti tuo tarina voi olla kuvitelmaa paitsi siltä osalta, että hymyileviä naisia oli laskettuna 32, kävin kirkossa ja venäläinen otti valokuvan. Olen ikävuosiltani vähän sinun suuntaan ja kaikkea muuta kuin filmitähden näköinen.
Sanoin tämän sen takia, että kaikki loisto on katoavaista. Jostain tupakasta myös kannattaa tapella eroon, sillä terveyskin on katovaista. Siinä on keuhkosyöpä vaara. Taistele sen vuoksi tosisissaan eroon. Itse taistelen omat taistelut viikolla ja palaan tänne sitten viikonlopuksi.
Hyvää viikkoa! Nähdään!Jep. Nähdään...
Dissident kirjoitti:
Jep. Nähdään...
No se kirkkokäynti jäi lyhyeksi. Lauloin ensimmäisen virren 134. Sen jälkeen iski melkoinen väsymys, sillä nukuin viime yönä 2-5 tuntia. Läksin pois kirkosta.
Päätin kirjoitella täällä vielä tämän päivän jotain, kun tällä hetkellä ei jaksa muuta tehdä kuin maata sängyssä ja läppärisylissä kirjoitella tänne. Jotakin Finrexin flunssalääkettä juon samalla toivoen sen sisältämän kofeiinin piristävän. Myös päätä särkee, miksi Finrexin auttaa. Siitä tuli mieleen, että tupakanpoltonlopettaminen saattaa vaatia sinulla jotain nikotiinilaastareita tai jotain sellaista?
Ehkä olet oikeassa siitä, että elämäni on vähän turbulenssissa. Joskus vuonna 2001 nuorempana heräsin poliittisesti. Ensin olin puoli vuotta SDP:n kannattaja. Sitten menin yhteen poliittiseen Keskustan tilaisuuteen, jossa oli Tanja Karpela. Hän ja muut Keskustan poliitikot antoivat sille puolueelle uudet kasvot. En koskaan ollut seuraavaan 16 vuoteen Uudenmaan vaalipiirissä niin Karpelaa en voinut äänestää, mutta annoin aina ääneni toiselle saman puolueen ehdokkaalle. Välistä kyllä äänestin kunnallisvaaleissa Kokoomusta, sillä ei Keskusta mikään kaupunkipuolue ole. Joskus ääneni meni samoissa vaaleissa KD:lle. Sitten koin, että en täysin tykkää hallituksen linjasta ja päätin vaihtaa puoluetta. Nyt alan äänestämään ilmeisesti eduskuntavaaleissa KD:tä, kun heidän puheenjohtajansa on samassa vaalipiirissä. Miksi puhun tästä, että puolueen valitseminen on kuin vähän sen partnerinsa valitseminen. SYDÄMEEN PÄÄSEE, JOS EDUSTAA SAMANLAISIA ARVOJA? SDP tuntui aluksi oikealta, mutta sitten Keskustan arvot vastasivat valtakunnan tasolla eniten minun arvojani. Kokoomus monilta talousnäkemyksiltään kunnallistasolla minusta kaikkein järkevin puolue. Sitten uskonnollinen vakaamukseni sai äänestämään KD:tä kunnallisvaaleissa. Nyt sitten arvoja ja poliittista sisältöä katsoessaani VALITSIN PUOLISOKSENI Kristillisdemokraatit. Enempää ei puolueista, sillä täällä varmaan puoluejutut saatetaan sensuroida. Lukioikäisenä kannatin Vihreitä, sillä minulla on ympäristöarvoja, vihreitä arvoja.
Vaikuttavatko sinusta naisen arvot ratkaisevasti siihen, että kuka sydämeen pääsee? Olet ollut naimisissa ja oliko teillä samanlaiset arvot?
Minä väittäisin sen, että naisen sydämeen pääsee melko samanlaisilla arvoilla ja elämän päämäärillä. Vakka itselleen kantensa valitsee?Faith.Hope.Love kirjoitti:
No se kirkkokäynti jäi lyhyeksi. Lauloin ensimmäisen virren 134. Sen jälkeen iski melkoinen väsymys, sillä nukuin viime yönä 2-5 tuntia. Läksin pois kirkosta.
Päätin kirjoitella täällä vielä tämän päivän jotain, kun tällä hetkellä ei jaksa muuta tehdä kuin maata sängyssä ja läppärisylissä kirjoitella tänne. Jotakin Finrexin flunssalääkettä juon samalla toivoen sen sisältämän kofeiinin piristävän. Myös päätä särkee, miksi Finrexin auttaa. Siitä tuli mieleen, että tupakanpoltonlopettaminen saattaa vaatia sinulla jotain nikotiinilaastareita tai jotain sellaista?
Ehkä olet oikeassa siitä, että elämäni on vähän turbulenssissa. Joskus vuonna 2001 nuorempana heräsin poliittisesti. Ensin olin puoli vuotta SDP:n kannattaja. Sitten menin yhteen poliittiseen Keskustan tilaisuuteen, jossa oli Tanja Karpela. Hän ja muut Keskustan poliitikot antoivat sille puolueelle uudet kasvot. En koskaan ollut seuraavaan 16 vuoteen Uudenmaan vaalipiirissä niin Karpelaa en voinut äänestää, mutta annoin aina ääneni toiselle saman puolueen ehdokkaalle. Välistä kyllä äänestin kunnallisvaaleissa Kokoomusta, sillä ei Keskusta mikään kaupunkipuolue ole. Joskus ääneni meni samoissa vaaleissa KD:lle. Sitten koin, että en täysin tykkää hallituksen linjasta ja päätin vaihtaa puoluetta. Nyt alan äänestämään ilmeisesti eduskuntavaaleissa KD:tä, kun heidän puheenjohtajansa on samassa vaalipiirissä. Miksi puhun tästä, että puolueen valitseminen on kuin vähän sen partnerinsa valitseminen. SYDÄMEEN PÄÄSEE, JOS EDUSTAA SAMANLAISIA ARVOJA? SDP tuntui aluksi oikealta, mutta sitten Keskustan arvot vastasivat valtakunnan tasolla eniten minun arvojani. Kokoomus monilta talousnäkemyksiltään kunnallistasolla minusta kaikkein järkevin puolue. Sitten uskonnollinen vakaamukseni sai äänestämään KD:tä kunnallisvaaleissa. Nyt sitten arvoja ja poliittista sisältöä katsoessaani VALITSIN PUOLISOKSENI Kristillisdemokraatit. Enempää ei puolueista, sillä täällä varmaan puoluejutut saatetaan sensuroida. Lukioikäisenä kannatin Vihreitä, sillä minulla on ympäristöarvoja, vihreitä arvoja.
Vaikuttavatko sinusta naisen arvot ratkaisevasti siihen, että kuka sydämeen pääsee? Olet ollut naimisissa ja oliko teillä samanlaiset arvot?
Minä väittäisin sen, että naisen sydämeen pääsee melko samanlaisilla arvoilla ja elämän päämäärillä. Vakka itselleen kantensa valitsee?No minä koen noi vaalihommat kaikellatapaa pelleilyksi, että en äänestä mitään puoluetta, tai oikeastaan ollenkaan. Minusta se järjestelmä ei toimi nykyään. Eduskunnan toiminta-aika (4 vuotta) on minusta sitä, että 2 vuotta ajetaan niitä asioita mitä ruokkiva käsi vaatii. (mieti mikä mylläkkä on ollut vaalirahoituksista muutamana vuonna) loput 2 vuotta käytetään itsensä markkinointiin ja toisten puolueiden mollaamiseen. Opposito käyttää sitten sen koko nelivuotiskautensa siihen. Eli suomeksi ihan sirkustoimintaa...
Ja Juice on jo sanonut laulussaan totuuden. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, voi elämästä selvitä hengissä...
Uskonto on hyvä, usko on hyvä, seurakunta on jo paha...koska se on jengi. Uskonnon puolesta on tehty seurakuntien ja kirkon nimissä niin paljon pahaa ihmisille, että en halua kuulua niihin muuta kuin veroja maksamalla toistaiseksi...
No elämänarvot pitäisi vaikuttaa juuri siihen, että pääseekö sinne toisen sydämmeen. Ymmärrän nykyään asian niin, että ihmisellä on rakkaus itsesssään, siellä sydämmessä. Ja kun sen rakkauden kumpikin toisestaan löytää, voi levollisesti päästää sen toisen sydämmeensä. Nämä arvot osoittavat sen rakkauden. Ei mitkään teot toista kohtaan, vaan se mitä vaan yksinkertaisesti on...vaikea selittää...
Mulla ja exällä kummallakin oli oma rakkaus itseä kohtaan juurikin hakosessaan...ja niin oli minullakin itseäni kohtaan vielä sen naisen kanssa, jonka kanssa erottiin viime kevättalvella....kyselin samalla tavalla asioita jokapuolelta kuin sinä, kun vielä olin hänen kanssaan....se oma rakkaus itsessäni oli vielä löytämättä...
Se oma rakkaus itseä ja elämäänsä kohtaan pitää löytää ensin, että oikeasti voi edes saada tuntea rakkautta muualta....mutta ei se sulje pois sitä, että vakka kantensa valitsee, sillä toisellakin on oltava se oma rakkaus jo....Dissident kirjoitti:
No minä koen noi vaalihommat kaikellatapaa pelleilyksi, että en äänestä mitään puoluetta, tai oikeastaan ollenkaan. Minusta se järjestelmä ei toimi nykyään. Eduskunnan toiminta-aika (4 vuotta) on minusta sitä, että 2 vuotta ajetaan niitä asioita mitä ruokkiva käsi vaatii. (mieti mikä mylläkkä on ollut vaalirahoituksista muutamana vuonna) loput 2 vuotta käytetään itsensä markkinointiin ja toisten puolueiden mollaamiseen. Opposito käyttää sitten sen koko nelivuotiskautensa siihen. Eli suomeksi ihan sirkustoimintaa...
Ja Juice on jo sanonut laulussaan totuuden. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, voi elämästä selvitä hengissä...
Uskonto on hyvä, usko on hyvä, seurakunta on jo paha...koska se on jengi. Uskonnon puolesta on tehty seurakuntien ja kirkon nimissä niin paljon pahaa ihmisille, että en halua kuulua niihin muuta kuin veroja maksamalla toistaiseksi...
No elämänarvot pitäisi vaikuttaa juuri siihen, että pääseekö sinne toisen sydämmeen. Ymmärrän nykyään asian niin, että ihmisellä on rakkaus itsesssään, siellä sydämmessä. Ja kun sen rakkauden kumpikin toisestaan löytää, voi levollisesti päästää sen toisen sydämmeensä. Nämä arvot osoittavat sen rakkauden. Ei mitkään teot toista kohtaan, vaan se mitä vaan yksinkertaisesti on...vaikea selittää...
Mulla ja exällä kummallakin oli oma rakkaus itseä kohtaan juurikin hakosessaan...ja niin oli minullakin itseäni kohtaan vielä sen naisen kanssa, jonka kanssa erottiin viime kevättalvella....kyselin samalla tavalla asioita jokapuolelta kuin sinä, kun vielä olin hänen kanssaan....se oma rakkaus itsessäni oli vielä löytämättä...
Se oma rakkaus itseä ja elämäänsä kohtaan pitää löytää ensin, että oikeasti voi edes saada tuntea rakkautta muualta....mutta ei se sulje pois sitä, että vakka kantensa valitsee, sillä toisellakin on oltava se oma rakkaus jo...."Mulla ja exällä kummallakin oli oma rakkaus itseä kohtaan juurikin hakosessaan...ja niin oli minullakin itseäni kohtaan vielä sen naisen kanssa, jonka kanssa erottiin viime kevättalvella....kyselin samalla tavalla asioita jokapuolelta kuin sinä, kun vielä olin hänen kanssaan....se oma rakkaus itsessäni oli vielä löytämättä..."
Itse olen lähettämässä huhtikuussa kustantajalle kirjaa rakkauden sanoista. Se sisältää rakkautta monipuolisesti. Ensimmäisen rakkauden sain hyväksyttyä kreikkalaisilla, "ego", minä-rakkauden. Ihminen rakastaa itseään. Hän määrittelee itsensä olemisellaan. Vanhaksi kreikaksi "ego eimi" on minä olen. Jos ego on liian suuri ja itsekeskeinen voi olla kyse narsistisesta rakkaudesta. Jos ei itseään rakasta siinä olemisessa niin ei voi kovin toisia rakastaa. Se miten olemisensa määrittelee - niin itseään ja maailmaa ympärillä rakastaa. Itse olen huomannut, että olen monella rakkauden osa-alueella melkoinen tonttu ja kesken kasvuinen, mutta sen kirjan kirjoittamisen jälkeen olen antanut armon ja rakastanut itseäni sellaisena kuin olen. Valitettavasti se minä ja minä olen muuttuu aina sekä maailma ympärillä. Lopputulos se, että aina joutuu ponnistelemaan uudelleen rakastamisessa itseään ja määrittelemään sen olemisensa päivä päivältä eri tavalla. Jotain säilyy, mutta ihminen muuttuu. Ensin hän on lapsi, sitten teini ja lopulta jonkunlainen mies tai nainen. Eläminen on olemista. Jos siinä olemisessa ei tarpeeksi rakasta itseään niin sitten elämässä voi olla vaikeuksia.
Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti.
"Se oma rakkaus itseä ja elämäänsä kohtaan pitää löytää ensin, että oikeasti voi edes saada tuntea rakkautta muualta....mutta ei se sulje pois sitä, että vakka kantensa valitsee, sillä toisellakin on oltava se oma rakkaus jo...."
Sinusta näki selvästi, että rakastit sitä naista, jonka kanssa menit kihloihin. Jospa se toinen samanlainen tai vielä parempi tulee paikalle. Rakkaudessa on monta tasoa. Esimerkiksi englanninkielessä on asteikko love-adore-like. Viimeinen on pitämistä. Voi pelkästää "Dislike or Like" valinnaksi. Itse väittäisin sen, että kaikki kohtaamani iranilaiset naiset laittavat minun kohtallani tuo kohdan "Like". Sekin on paljon, jos pidetään. Noin kymmenestä tuntemastani iranilaisesta naisesta kahdella on saattanut olla jotain tunteita minua kohtaan, mutta monet kohtaamiset ovat olleet seuraavanlaisia. Juttelin Stadissa Steissiltä dösä-matkalla lentokentälle iranilaisen nanotutkijan. Vaimo kuunteli vieressä ja ymmärsi hyvin englanniksi. Jotenkin ilmeitten peruusteella hän piti keskustelustamme, vaikka hän ei ollut siinä ollenkaan mukana. Siitä "Like". Juttelin yhden iranilaisen nuoren parin kanssa. Tällä kertaa mies veti vaimon mukaan keskusteluun ja kysyi englanniksi: "Missä kohdin Koraania on tuo kohta?" Vaimo taisi tykätä uskovaisena sen takia, että minä tiesin jotakin heidän pyhästä kirjasta ja olin aitona kristittynä hyväksytty. Hän rakasti tuoretta aviomiestään ja pitämisessä ei ollut mitään seksuaalista... Lisäksi joskus tämä iranilaisen naisen "like" on pitänyt saavuttaa olemalla vuosia hänen kunnon naapurinaan. Monesti tämä "like" ei ole syntynyt hetkessä vaan viikkojen, kuukausien ja vuosien kuluessa. Ehkä kerran on ollut "dislike", mutta muutaman törmäyskerran jälkeen suhtautuminen on muuttunut hyväksynnäksi ja "like"-muotoon.
Jos toiset laittavat sinusta monta kertaa "like" muotoon niin sinä voit alkaa etsimään itsestäsi sitä tervettä itsesi hyväksyntää ja ihailua (adore). Ehkä lopulta pääset sitten itsesi rakastamiseen.
Ei muuta tällä kertaa ja kiitos vastauksestasi. Siellä oli muutakin, mutta minä tartuin nyt tähän ja yritin tällä kertaa itse neuvoa sinua omasta näkökulmastani.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Mulla ja exällä kummallakin oli oma rakkaus itseä kohtaan juurikin hakosessaan...ja niin oli minullakin itseäni kohtaan vielä sen naisen kanssa, jonka kanssa erottiin viime kevättalvella....kyselin samalla tavalla asioita jokapuolelta kuin sinä, kun vielä olin hänen kanssaan....se oma rakkaus itsessäni oli vielä löytämättä..."
Itse olen lähettämässä huhtikuussa kustantajalle kirjaa rakkauden sanoista. Se sisältää rakkautta monipuolisesti. Ensimmäisen rakkauden sain hyväksyttyä kreikkalaisilla, "ego", minä-rakkauden. Ihminen rakastaa itseään. Hän määrittelee itsensä olemisellaan. Vanhaksi kreikaksi "ego eimi" on minä olen. Jos ego on liian suuri ja itsekeskeinen voi olla kyse narsistisesta rakkaudesta. Jos ei itseään rakasta siinä olemisessa niin ei voi kovin toisia rakastaa. Se miten olemisensa määrittelee - niin itseään ja maailmaa ympärillä rakastaa. Itse olen huomannut, että olen monella rakkauden osa-alueella melkoinen tonttu ja kesken kasvuinen, mutta sen kirjan kirjoittamisen jälkeen olen antanut armon ja rakastanut itseäni sellaisena kuin olen. Valitettavasti se minä ja minä olen muuttuu aina sekä maailma ympärillä. Lopputulos se, että aina joutuu ponnistelemaan uudelleen rakastamisessa itseään ja määrittelemään sen olemisensa päivä päivältä eri tavalla. Jotain säilyy, mutta ihminen muuttuu. Ensin hän on lapsi, sitten teini ja lopulta jonkunlainen mies tai nainen. Eläminen on olemista. Jos siinä olemisessa ei tarpeeksi rakasta itseään niin sitten elämässä voi olla vaikeuksia.
Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti.
"Se oma rakkaus itseä ja elämäänsä kohtaan pitää löytää ensin, että oikeasti voi edes saada tuntea rakkautta muualta....mutta ei se sulje pois sitä, että vakka kantensa valitsee, sillä toisellakin on oltava se oma rakkaus jo...."
Sinusta näki selvästi, että rakastit sitä naista, jonka kanssa menit kihloihin. Jospa se toinen samanlainen tai vielä parempi tulee paikalle. Rakkaudessa on monta tasoa. Esimerkiksi englanninkielessä on asteikko love-adore-like. Viimeinen on pitämistä. Voi pelkästää "Dislike or Like" valinnaksi. Itse väittäisin sen, että kaikki kohtaamani iranilaiset naiset laittavat minun kohtallani tuo kohdan "Like". Sekin on paljon, jos pidetään. Noin kymmenestä tuntemastani iranilaisesta naisesta kahdella on saattanut olla jotain tunteita minua kohtaan, mutta monet kohtaamiset ovat olleet seuraavanlaisia. Juttelin Stadissa Steissiltä dösä-matkalla lentokentälle iranilaisen nanotutkijan. Vaimo kuunteli vieressä ja ymmärsi hyvin englanniksi. Jotenkin ilmeitten peruusteella hän piti keskustelustamme, vaikka hän ei ollut siinä ollenkaan mukana. Siitä "Like". Juttelin yhden iranilaisen nuoren parin kanssa. Tällä kertaa mies veti vaimon mukaan keskusteluun ja kysyi englanniksi: "Missä kohdin Koraania on tuo kohta?" Vaimo taisi tykätä uskovaisena sen takia, että minä tiesin jotakin heidän pyhästä kirjasta ja olin aitona kristittynä hyväksytty. Hän rakasti tuoretta aviomiestään ja pitämisessä ei ollut mitään seksuaalista... Lisäksi joskus tämä iranilaisen naisen "like" on pitänyt saavuttaa olemalla vuosia hänen kunnon naapurinaan. Monesti tämä "like" ei ole syntynyt hetkessä vaan viikkojen, kuukausien ja vuosien kuluessa. Ehkä kerran on ollut "dislike", mutta muutaman törmäyskerran jälkeen suhtautuminen on muuttunut hyväksynnäksi ja "like"-muotoon.
Jos toiset laittavat sinusta monta kertaa "like" muotoon niin sinä voit alkaa etsimään itsestäsi sitä tervettä itsesi hyväksyntää ja ihailua (adore). Ehkä lopulta pääset sitten itsesi rakastamiseen.
Ei muuta tällä kertaa ja kiitos vastauksestasi. Siellä oli muutakin, mutta minä tartuin nyt tähän ja yritin tällä kertaa itse neuvoa sinua omasta näkökulmastani."Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti."
Ei se oikein yrittämällä tule se rakkaus, se on ymmärrettävä, kun niinkuin kirjoitit, sitä muuttuu kokoajan itsekin, sekä ympäröivä maailma. Itse rajaisin rakkauden vähän niin, että ensin se tulee ensisijaisesti ulkoapäin. Vanhemmat rakastavat ja tukevat sinua löytämään itsesi, mutta nykyään vanhemmat itsekin etsivät sijaansa tässä maailmassa ja omasta rakkaudestaankaan ei ole tietoakaan. Joskus aikoinaan ei jäänyt aikaa perustarpeiden tyydyttämisen ohella juurikaan miettiä mitään rakkauksia, niin itsessään kuin muissa. Yhteiskunta on vaan muuttunut ja nyt perustarpeet löytyy aika vaivattomasti ja jää aikaa tuntemiseen ja pohtimiseen. Omat vanhempanikin ovat tukeneet minua sen minkä ovat osanneet. Nyt on sen aikuisen rakkauden aika ollut tulla itsestä tietoiseksi...Se ei tarvitse enää niinkään ulkoista tukea, se tukee itse itseään. Ja se vaan vahvistuu, mitä enemmän huomaa ja tunnistaa omia tärkeitä asioita elämästään. Eikä sillä ole mitään tekemistä minkään egoistisuuden kanssa, päinvastoin, egoistista olisi tuijottaa siihen minkä kuvan itsestään antaa, tai siitä, mihin ulkoiseen kuvaan toisessa ihastuu/rakastuu. Tottakai pitää huolehtia itsestään ja toisenkin pitää miellyttää silmääkin ja saada jotain heräämään itsessään, että ei voi ihastua johonkuhun, joka ei ihastuta ulkoisestikin, mutta se ei ole se pääjuttu...
Niin, minä en silleen itse hae mitään erityisiä vastauksia, nyt vaan oikeastaan katselen toisenlaisten kiikareiden takaa elämääni. Alan juurikin ymmärtää, että kaikelle tunteille löytyy selitys. On ihan ok, että tuntee joitain tunteita, esimerkiksi riittämättömyyden, mitättömyyden tai vaikka lohduttomuuden tunteita, eikä ne sinua tapa. Ne vaan saattaa saada sinut tekemään yhtä jos toista vaikkapa parisuhteessa, jos et tunnista niiden olemassaoloa ja ymmärrä mistä ne voi tulla. Sellaiset tunteetkin saa elettyä ja koettua läpi, vaikka ei olisi toista siinä vierellä taputtamassa päälakeen. Kun on se oma rakkaus...uskot siihen, että se kestää.
Eikä se oma rakkaus taas nimenomaan estä muita tulemasta siihen tueksi vierelle. Päinvastoin, silloin ei epäile muitten oloa, vaan kaikki lähtee siitä omasta varmasta pohjasta...nykyaikana oikea termi olisi kai kestävä kehitys...omavaraisuus. Itsekantavuus. Muuten sitä turvautuu kuin lapsi siihen toiseen, mikä ei kannata, koska toinenhan voi joskus vaikka kuolla...kuka sitten siinä on?Dissident kirjoitti:
No minä koen noi vaalihommat kaikellatapaa pelleilyksi, että en äänestä mitään puoluetta, tai oikeastaan ollenkaan. Minusta se järjestelmä ei toimi nykyään. Eduskunnan toiminta-aika (4 vuotta) on minusta sitä, että 2 vuotta ajetaan niitä asioita mitä ruokkiva käsi vaatii. (mieti mikä mylläkkä on ollut vaalirahoituksista muutamana vuonna) loput 2 vuotta käytetään itsensä markkinointiin ja toisten puolueiden mollaamiseen. Opposito käyttää sitten sen koko nelivuotiskautensa siihen. Eli suomeksi ihan sirkustoimintaa...
Ja Juice on jo sanonut laulussaan totuuden. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, voi elämästä selvitä hengissä...
Uskonto on hyvä, usko on hyvä, seurakunta on jo paha...koska se on jengi. Uskonnon puolesta on tehty seurakuntien ja kirkon nimissä niin paljon pahaa ihmisille, että en halua kuulua niihin muuta kuin veroja maksamalla toistaiseksi...
No elämänarvot pitäisi vaikuttaa juuri siihen, että pääseekö sinne toisen sydämmeen. Ymmärrän nykyään asian niin, että ihmisellä on rakkaus itsesssään, siellä sydämmessä. Ja kun sen rakkauden kumpikin toisestaan löytää, voi levollisesti päästää sen toisen sydämmeensä. Nämä arvot osoittavat sen rakkauden. Ei mitkään teot toista kohtaan, vaan se mitä vaan yksinkertaisesti on...vaikea selittää...
Mulla ja exällä kummallakin oli oma rakkaus itseä kohtaan juurikin hakosessaan...ja niin oli minullakin itseäni kohtaan vielä sen naisen kanssa, jonka kanssa erottiin viime kevättalvella....kyselin samalla tavalla asioita jokapuolelta kuin sinä, kun vielä olin hänen kanssaan....se oma rakkaus itsessäni oli vielä löytämättä...
Se oma rakkaus itseä ja elämäänsä kohtaan pitää löytää ensin, että oikeasti voi edes saada tuntea rakkautta muualta....mutta ei se sulje pois sitä, että vakka kantensa valitsee, sillä toisellakin on oltava se oma rakkaus jo...."Uskonto on hyvä, usko on hyvä, seurakunta on jo paha...koska se on jengi. Uskonnon puolesta on tehty seurakuntien ja kirkon nimissä niin paljon pahaa ihmisille, että en halua kuulua niihin muuta kuin veroja maksamalla toistaiseksi..."
Täytyy sanoa, että jos olisin uskovainen nainen niin sinulla ei olisi oikein mahdollisuutta päästä arvoillasi ja näkemyksillä minun sydämeeni. Arvoni ovat toiset ja näkemyksenäni. Minulla tuo sanoamasi kuuluu seuraavasti: Uskonto neutraali, usko voi harhaa joissain tapauksissa monessa uskonnossa varsinkin luonnonhengiin uskottaessa, seurakunta on hyvä...koska se on parhaimmillaan Kristuksen ruumis. Uskonnon puolesta on tehty kirkoissa, synagogissa ja moskeijoissa paljon hyvää niin, että haluan kuulua kristilliseen uskonnolliseen yhteisöön ja olen onnellinen etten köyhänä opiskelijana maksa ollenkaan kirkollisveroa. Verovuonna 2014 olisin joutunut maksamaan, sillä jollain kuukautena minulla oli tuhansien eurojen kuukausitulot, mutta silloin olin tarkoituksellisesti eronnut kirkosta edellisen vuoden puolea´lla. Liityin joskus tammi-helmikuun vaihteessa 2015 uudestaan jäseneksi. Erosin taas helmikuussa 2016 ja taisin samassa kuussa liittyä takaisin. Haluan kuulua kirkon jäseneksi ja tällä hetkellä se ei maksa minulle mitään. Vuonna 2015 taisin saada veronpalautusta valtiolta jotain 1400 euroa, mistä olin onnellinen. Myös olin onnellinen sen, että välttyin edelliseltä vuodesta n. 100 euron kirkollisverosta, mutta jälkikäteen ajattelin - olisi sen voinut maksaa. Pidän nimittäin kirkko tärkeänä järjestönä ja yhteisönä. Uskon kolmiyhteiseen Jumalaan.
"No elämänarvot pitäisi vaikuttaa juuri siihen, että pääseekö sinne toisen sydämmeen. Ymmärrän nykyään asian niin, että ihmisellä on rakkaus itsesssään, siellä sydämmessä. Ja kun sen rakkauden kumpikin toisestaan löytää, voi levollisesti päästää sen toisen sydämmeensä. Nämä arvot osoittavat sen rakkauden. Ei mitkään teot toista kohtaan, vaan se mitä vaan yksinkertaisesti on...vaikea selittää..."
Sanoin kerran yhdelle opiskelijatoverilleni rakastavani häntä. Hän ei ole sellaisten suurten seksuaalisten rakkauksien joukossa, joiden kanssa mennään naimisiin, mutta hän oli päänyt sydämeeni ja rakkausuneeni ainakin kerran. Hän kysyi, että mitenkä näkyy se, että rakastan häntä. Se oli tekoja. Hänellä ei ollut yhtä tentissä tarvittavaa paperia. Minulla ei ollut paljon aikaa lukea seuraavan päivän tenttiin, mutta uhrasin tärkeää aikaani juuri ennen tenttiä, että vein sen paperin hänelle toiselle puolelle kaupunkia. Dösällä aikaa meni tuohon operaatioon kaksi tuntia ja sinä aikana en voinut lukea tenttiin oikein. Uhrasin aikaani ja elämääni sen vuoksi, että hän sai tentinkysymykset. Niitä oli annettu etukäteen 32 kappaletta, tenttiin tuli jotain kolme valittua. Tämä oli hänelle oleellinen paperi ja sen viemiseen häntä opiskelijatoverina rakastaen uhrasin aikaa. Kyllä se voi tekoja ja uhrautumista toisen puolesta.
Lopetan tähän, sillä yksi ystävä on tulossa kohta käymään luonani. Arvot ne tosissaan vaikuttaa. Minulla on todella erilaiset arvot osittain kuin sinulla, mutta se eistä minua paljon pitämättä sinusta. Kaikesta nyt kirjoittamastasi en pidä ja olen eri mieltä, mutta sen pitämisen takia olen vuoden verran kirjoitellut kanssasi.Dissident kirjoitti:
"Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti."
Ei se oikein yrittämällä tule se rakkaus, se on ymmärrettävä, kun niinkuin kirjoitit, sitä muuttuu kokoajan itsekin, sekä ympäröivä maailma. Itse rajaisin rakkauden vähän niin, että ensin se tulee ensisijaisesti ulkoapäin. Vanhemmat rakastavat ja tukevat sinua löytämään itsesi, mutta nykyään vanhemmat itsekin etsivät sijaansa tässä maailmassa ja omasta rakkaudestaankaan ei ole tietoakaan. Joskus aikoinaan ei jäänyt aikaa perustarpeiden tyydyttämisen ohella juurikaan miettiä mitään rakkauksia, niin itsessään kuin muissa. Yhteiskunta on vaan muuttunut ja nyt perustarpeet löytyy aika vaivattomasti ja jää aikaa tuntemiseen ja pohtimiseen. Omat vanhempanikin ovat tukeneet minua sen minkä ovat osanneet. Nyt on sen aikuisen rakkauden aika ollut tulla itsestä tietoiseksi...Se ei tarvitse enää niinkään ulkoista tukea, se tukee itse itseään. Ja se vaan vahvistuu, mitä enemmän huomaa ja tunnistaa omia tärkeitä asioita elämästään. Eikä sillä ole mitään tekemistä minkään egoistisuuden kanssa, päinvastoin, egoistista olisi tuijottaa siihen minkä kuvan itsestään antaa, tai siitä, mihin ulkoiseen kuvaan toisessa ihastuu/rakastuu. Tottakai pitää huolehtia itsestään ja toisenkin pitää miellyttää silmääkin ja saada jotain heräämään itsessään, että ei voi ihastua johonkuhun, joka ei ihastuta ulkoisestikin, mutta se ei ole se pääjuttu...
Niin, minä en silleen itse hae mitään erityisiä vastauksia, nyt vaan oikeastaan katselen toisenlaisten kiikareiden takaa elämääni. Alan juurikin ymmärtää, että kaikelle tunteille löytyy selitys. On ihan ok, että tuntee joitain tunteita, esimerkiksi riittämättömyyden, mitättömyyden tai vaikka lohduttomuuden tunteita, eikä ne sinua tapa. Ne vaan saattaa saada sinut tekemään yhtä jos toista vaikkapa parisuhteessa, jos et tunnista niiden olemassaoloa ja ymmärrä mistä ne voi tulla. Sellaiset tunteetkin saa elettyä ja koettua läpi, vaikka ei olisi toista siinä vierellä taputtamassa päälakeen. Kun on se oma rakkaus...uskot siihen, että se kestää.
Eikä se oma rakkaus taas nimenomaan estä muita tulemasta siihen tueksi vierelle. Päinvastoin, silloin ei epäile muitten oloa, vaan kaikki lähtee siitä omasta varmasta pohjasta...nykyaikana oikea termi olisi kai kestävä kehitys...omavaraisuus. Itsekantavuus. Muuten sitä turvautuu kuin lapsi siihen toiseen, mikä ei kannata, koska toinenhan voi joskus vaikka kuolla...kuka sitten siinä on?Nyt minulla ei ole aikaa lukea ja vastata, mutta tule uudelleen tänne katsomaan niin kello 20 tienoilla on vastaus olemassa.
Kaveri on tulossa ja on epäkohteliasta kirjoitella kaiken aikaa, kun hän on läsnä.
Nähdään myöhemmin näissä merkeissä.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Nyt minulla ei ole aikaa lukea ja vastata, mutta tule uudelleen tänne katsomaan niin kello 20 tienoilla on vastaus olemassa.
Kaveri on tulossa ja on epäkohteliasta kirjoitella kaiken aikaa, kun hän on läsnä.
Nähdään myöhemmin näissä merkeissä.Joo, voidaan olla asioista eri mieltä, ei minusta sellainen tee mitenkään erikoisempaa eroa, etteikö voisi kirjoitella.
Enkä tiedä, että miksi pitäisikään liikaa ainakaan kirjoitella sellaisista asioista, mistä ollaan eri mieltä, ettei ainakaan pahoita mieltään. Minä olen enemmän sellaisen ihmisestä lähtevän henkisyyden perään ja sinä taas taivaasta tupsahtavan, että se varmaan jatkossakin kolisee niiltä osin, mutta ei tosiaan estä turinoita.
Ja ei kaverin kanssa ollessa pidä kirjoitella tänne, varsinkin kun nää jutut täällä kestää, jos ei sitten jostain syystä sensuuri iske. heh.
Palaillaan.Dissident kirjoitti:
"Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti."
Ei se oikein yrittämällä tule se rakkaus, se on ymmärrettävä, kun niinkuin kirjoitit, sitä muuttuu kokoajan itsekin, sekä ympäröivä maailma. Itse rajaisin rakkauden vähän niin, että ensin se tulee ensisijaisesti ulkoapäin. Vanhemmat rakastavat ja tukevat sinua löytämään itsesi, mutta nykyään vanhemmat itsekin etsivät sijaansa tässä maailmassa ja omasta rakkaudestaankaan ei ole tietoakaan. Joskus aikoinaan ei jäänyt aikaa perustarpeiden tyydyttämisen ohella juurikaan miettiä mitään rakkauksia, niin itsessään kuin muissa. Yhteiskunta on vaan muuttunut ja nyt perustarpeet löytyy aika vaivattomasti ja jää aikaa tuntemiseen ja pohtimiseen. Omat vanhempanikin ovat tukeneet minua sen minkä ovat osanneet. Nyt on sen aikuisen rakkauden aika ollut tulla itsestä tietoiseksi...Se ei tarvitse enää niinkään ulkoista tukea, se tukee itse itseään. Ja se vaan vahvistuu, mitä enemmän huomaa ja tunnistaa omia tärkeitä asioita elämästään. Eikä sillä ole mitään tekemistä minkään egoistisuuden kanssa, päinvastoin, egoistista olisi tuijottaa siihen minkä kuvan itsestään antaa, tai siitä, mihin ulkoiseen kuvaan toisessa ihastuu/rakastuu. Tottakai pitää huolehtia itsestään ja toisenkin pitää miellyttää silmääkin ja saada jotain heräämään itsessään, että ei voi ihastua johonkuhun, joka ei ihastuta ulkoisestikin, mutta se ei ole se pääjuttu...
Niin, minä en silleen itse hae mitään erityisiä vastauksia, nyt vaan oikeastaan katselen toisenlaisten kiikareiden takaa elämääni. Alan juurikin ymmärtää, että kaikelle tunteille löytyy selitys. On ihan ok, että tuntee joitain tunteita, esimerkiksi riittämättömyyden, mitättömyyden tai vaikka lohduttomuuden tunteita, eikä ne sinua tapa. Ne vaan saattaa saada sinut tekemään yhtä jos toista vaikkapa parisuhteessa, jos et tunnista niiden olemassaoloa ja ymmärrä mistä ne voi tulla. Sellaiset tunteetkin saa elettyä ja koettua läpi, vaikka ei olisi toista siinä vierellä taputtamassa päälakeen. Kun on se oma rakkaus...uskot siihen, että se kestää.
Eikä se oma rakkaus taas nimenomaan estä muita tulemasta siihen tueksi vierelle. Päinvastoin, silloin ei epäile muitten oloa, vaan kaikki lähtee siitä omasta varmasta pohjasta...nykyaikana oikea termi olisi kai kestävä kehitys...omavaraisuus. Itsekantavuus. Muuten sitä turvautuu kuin lapsi siihen toiseen, mikä ei kannata, koska toinenhan voi joskus vaikka kuolla...kuka sitten siinä on?""Jos oikein yrität niin jonain päivänä rakastat varmasti itseäsi kovasti.""
"Ei se oikein yrittämällä tule se rakkaus, se on ymmärrettävä, kun niinkuin kirjoitit, sitä muuttuu kokoajan itsekin, sekä ympäröivä maailma. Itse rajaisin rakkauden vähän niin, että ensin se tulee ensisijaisesti ulkoapäin."
Minun maailman kuvani on se, että Jumala on rakkaus. Jumala on luonut maailmaa ympärillämme ja monet asiat tällä maapallolla, joita koemme rakastettavina asioita ovat Jumalan luomaa. En kyllä ole täysin vakuuttunut kaikkien teologien jutuista. Esimerkiksi minusta monet kirkkoisät niin lännessä kuin idässä ovat oman aikakausiensa lapsia. Monesti epäilen kristinoppia ja monia Raamatun kohtia, mutta usko Jumalaan ja siihen, että hän on ainakin osittain luonut elämän maapallolla on vankkumaton. Lähden siitä liikkeelle, että maailma on luotu, vaikka ei välttämättä niin kuin teologit ja uskonnolliset kirjanoppineet opettavat. Näin rakkautta voi elämäänsä saavuttamalla pyrkimällä ja yrittämällä kohti Jumalaa, rakkautta. Jollain munkeilla on ollut teesi: ora et labora. Rukoile ja tee työtä. Pitää tehdä ja yrittää sekä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Tuosta minusta lähtee se rakkaus liikkeelle. Tehkää muille niin kuin haluatte tehtävän itsellenne. Jostain kristitystä saatan olla jopa kerettiläinen, mutta uskon jonkinlaiseen rakkauden teologiaan ja ideaan siitä, että Jumala antoi ainokaisen poikansa, jotta jokainen voisi pelastua.
Parempi, kun en aiheesta enempää puhu, sillä minulta puuttuu ehkä siihen vaadittava äly, harkinta ja tieto. Lähten yksinkertaisista Raamatun opetuksista ja siitä mitä Jeesus opetti. Minulle riittää se, että tavallisella järjellä seuraan niitä. Olen siis Jeesuksen seuraaja, enkä voi kristittynä paljoa ylpeillä. En niinkään seuraa Uuden Testamentin Paavalin opetuksia vaan Jeesuksen sanoja. Enempää ei, sillä jossain määrin liika puhuminen saattaisi ärsyttää ylläpitoa ja tämä olisi sitä paitsi väärässä aihealueissa silloin.
Sinäänsä minun sydämeeni pääsee kristitty nainen paremmin, jotta ollaan joistakin asioista samaa mieltä. Ehkä minä pääsen paremmin kristityn naisen sydämeen, vaikka joillekin saatan olla outo harhaoppinen. Minulle siis Jumala on rakkaus. Jumalaa seuraamalla rakastaa itseään.
Huomenna alan lukemaan harrastuksena Raamattua. Aloitan Uudesta Testamentista ja etenen Vanhaan Testamenttiin. Minusta se on parempi harrastus kuin täällä kirjoitella. Sille saan ajan, kun en täällä kirjoittele viikolla.
Rukoilen tästä lähtien vuoden loppuun joka ilta ja aamu Sinun puolestasi, että löytäisi sen mitä etsit todella, rakkauden, ainakin itseesi!
Kaveri tuli nyt myöhässä! Pitää hänen vuoksensa lopettaa!Dissident kirjoitti:
Joo, voidaan olla asioista eri mieltä, ei minusta sellainen tee mitenkään erikoisempaa eroa, etteikö voisi kirjoitella.
Enkä tiedä, että miksi pitäisikään liikaa ainakaan kirjoitella sellaisista asioista, mistä ollaan eri mieltä, ettei ainakaan pahoita mieltään. Minä olen enemmän sellaisen ihmisestä lähtevän henkisyyden perään ja sinä taas taivaasta tupsahtavan, että se varmaan jatkossakin kolisee niiltä osin, mutta ei tosiaan estä turinoita.
Ja ei kaverin kanssa ollessa pidä kirjoitella tänne, varsinkin kun nää jutut täällä kestää, jos ei sitten jostain syystä sensuuri iske. heh.
Palaillaan."Minä olen enemmän sellaisen ihmisestä lähtevän henkisyyden perään ja sinä taas taivaasta tupsahtavan, että se varmaan jatkossakin kolisee niiltä osin, mutta ei tosiaan estä turinoita."
Minun logiikkani on se, että minä monesti teen sitä, mikä tuntuu Jumalan tahdolta. Minulla se on monesti se, että ollaan normaalikirjoittaja "syntisten keskelle", sillä en nimittäin itsekkään tykkää, jos joku tuputtaisi minulle ärsyttävästi uskonnollisia näkemyksiään. Olemalla tavallinen ja normaali tuntuu enemmän Jumalan tahdolta kuin julistaa joka välissä Jeesusta ja Evankeliumia.
Kaveri tuli myöhässä 17.45 noin, vaikka sanoi tulevansa noin kello 17. Sitten se alkoi katsomaan minun Netfilixiä, jossa hänellä on oma profiili. Voiko muuten jollain Netlfixin yhteisellä katselulla päästä naisen sydämeen tai jonkun elokuvan yhteisellä kokemisella. Mitkä ovat ne pienet kokemukset, jotka johtavat sydämeen asti?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Minä olen enemmän sellaisen ihmisestä lähtevän henkisyyden perään ja sinä taas taivaasta tupsahtavan, että se varmaan jatkossakin kolisee niiltä osin, mutta ei tosiaan estä turinoita."
Minun logiikkani on se, että minä monesti teen sitä, mikä tuntuu Jumalan tahdolta. Minulla se on monesti se, että ollaan normaalikirjoittaja "syntisten keskelle", sillä en nimittäin itsekkään tykkää, jos joku tuputtaisi minulle ärsyttävästi uskonnollisia näkemyksiään. Olemalla tavallinen ja normaali tuntuu enemmän Jumalan tahdolta kuin julistaa joka välissä Jeesusta ja Evankeliumia.
Kaveri tuli myöhässä 17.45 noin, vaikka sanoi tulevansa noin kello 17. Sitten se alkoi katsomaan minun Netfilixiä, jossa hänellä on oma profiili. Voiko muuten jollain Netlfixin yhteisellä katselulla päästä naisen sydämeen tai jonkun elokuvan yhteisellä kokemisella. Mitkä ovat ne pienet kokemukset, jotka johtavat sydämeen asti?No minun logiikka kaikkiin uskontoihin on se, että niissä kaivetaan sitä ihmisen hyvyyttä toisia kohtaan esille. Se sama kertomus löytyy ihan jokaiselta itseltään, eikä tarvitse lukea sitä toisen ihmisen kirjoittamasta kirjasta. Siis minusta. Raamattu on varmaan ihan hyvä kirja...mutta se on toisen ihmisen kirjoittama tarina, mitkä ei ole aina totta... se on sitä kyseenalaistamista... Ehkä sun pitäis kurkata pikkuisen vaikka Tommy Hellstenin kirjoja, ne antaa uskonnostakin toisenlaisen kuvan.... Kannattaa ainakin tutustua...
No onhan kahdenkeskinen aika aina kahdenkeskistä, jos katsoo elokuvaa, se saattaa herättää keskustelua ja sitä kautta tutustuu toiseen ja hänen ajatuksiin. Että mikäpä ei toisi sydämmiä lähemmäksi? Yhteinen hetki lukien, ruokaa laittaen, syöden, nukkuen....kaikki tuo lähemmäksi toista... Se että toisen saa kokea...se on se juttu. Ei mikään sen erityisempi...Dissident kirjoitti:
No minun logiikka kaikkiin uskontoihin on se, että niissä kaivetaan sitä ihmisen hyvyyttä toisia kohtaan esille. Se sama kertomus löytyy ihan jokaiselta itseltään, eikä tarvitse lukea sitä toisen ihmisen kirjoittamasta kirjasta. Siis minusta. Raamattu on varmaan ihan hyvä kirja...mutta se on toisen ihmisen kirjoittama tarina, mitkä ei ole aina totta... se on sitä kyseenalaistamista... Ehkä sun pitäis kurkata pikkuisen vaikka Tommy Hellstenin kirjoja, ne antaa uskonnostakin toisenlaisen kuvan.... Kannattaa ainakin tutustua...
No onhan kahdenkeskinen aika aina kahdenkeskistä, jos katsoo elokuvaa, se saattaa herättää keskustelua ja sitä kautta tutustuu toiseen ja hänen ajatuksiin. Että mikäpä ei toisi sydämmiä lähemmäksi? Yhteinen hetki lukien, ruokaa laittaen, syöden, nukkuen....kaikki tuo lähemmäksi toista... Se että toisen saa kokea...se on se juttu. Ei mikään sen erityisempi..."No onhan kahdenkeskinen aika aina kahdenkeskistä, jos katsoo elokuvaa, se saattaa herättää keskustelua ja sitä kautta tutustuu toiseen ja hänen ajatuksiin. Että mikäpä ei toisi sydämmiä lähemmäksi? Yhteinen hetki lukien, ruokaa laittaen, syöden, nukkuen....kaikki tuo lähemmäksi toista... Se että toisen saa kokea...se on se juttu. Ei mikään sen erityisempi... "
Elikkä nainen kuoritaan rakkauteen kuin sipuli kerros kerrokselta askel kerrallaan? Rakastumiseen ja sydämeen pääsemiseen menee monta yhteistä hetkeä?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No onhan kahdenkeskinen aika aina kahdenkeskistä, jos katsoo elokuvaa, se saattaa herättää keskustelua ja sitä kautta tutustuu toiseen ja hänen ajatuksiin. Että mikäpä ei toisi sydämmiä lähemmäksi? Yhteinen hetki lukien, ruokaa laittaen, syöden, nukkuen....kaikki tuo lähemmäksi toista... Se että toisen saa kokea...se on se juttu. Ei mikään sen erityisempi... "
Elikkä nainen kuoritaan rakkauteen kuin sipuli kerros kerrokselta askel kerrallaan? Rakastumiseen ja sydämeen pääsemiseen menee monta yhteistä hetkeä?Juurikin näin. Tutustumista, seurustelua....millä ihmeentavalla sitä kutsutaankaan..
Silloin sinä ja hän näyttää oikeasti ovet auki sen oman elämänsä. Jos alkuun on varautuneisuutta ja epäuskoa, niin se karisee. Pitää kysellä toiselta asioita ja punnita niitä. Maistella rauhassa ja antaa omien tunteidenkin tulla. Siinä punnitaan se, mitä sinä haluat elämääsi ja mitä hän.Dissident kirjoitti:
Juurikin näin. Tutustumista, seurustelua....millä ihmeentavalla sitä kutsutaankaan..
Silloin sinä ja hän näyttää oikeasti ovet auki sen oman elämänsä. Jos alkuun on varautuneisuutta ja epäuskoa, niin se karisee. Pitää kysellä toiselta asioita ja punnita niitä. Maistella rauhassa ja antaa omien tunteidenkin tulla. Siinä punnitaan se, mitä sinä haluat elämääsi ja mitä hän.Meinaan muuten pyytää sitä korealaista kahvilaan, jos suostuisi. Yhtä naista meinaan pyytää myös elokuvailtaan perjantaiksi. En tiedä milloinka sen korealaisen tapaisi. Tietysti maailma on täynnä naisia, mutta ehkä tässä lähiaikoina on tutustumista ja seurustelua ainakin pikkujoulu-elokuvaillassani.
Nyt hävetti valtavasti, kun yksi nainen oli lähettänyt minulle sähköpostia tiistaina. En mahdollisesti maanantain jälkeen ole lukenut sähköpostiani tällä viikolla. Hän on varmaan odottanut vastaustani jo pitkään. Tämä nainen ei asu Joensuussa vaan on vain kiva sähköpostituttava.
Nähdään sitten ensiviikonloppuna! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Meinaan muuten pyytää sitä korealaista kahvilaan, jos suostuisi. Yhtä naista meinaan pyytää myös elokuvailtaan perjantaiksi. En tiedä milloinka sen korealaisen tapaisi. Tietysti maailma on täynnä naisia, mutta ehkä tässä lähiaikoina on tutustumista ja seurustelua ainakin pikkujoulu-elokuvaillassani.
Nyt hävetti valtavasti, kun yksi nainen oli lähettänyt minulle sähköpostia tiistaina. En mahdollisesti maanantain jälkeen ole lukenut sähköpostiani tällä viikolla. Hän on varmaan odottanut vastaustani jo pitkään. Tämä nainen ei asu Joensuussa vaan on vain kiva sähköpostituttava.
Nähdään sitten ensiviikonloppuna! :)No toivotaan että treffejä tulisi ja kiinosta heräisi.
Sähköpostissa on aina viivettä. Elä huoli. Kyllä se ymmärretään vastapuolella. Voi sitä reilusti pahoitellakin.
Nähdään taas.Dissident kirjoitti:
No toivotaan että treffejä tulisi ja kiinosta heräisi.
Sähköpostissa on aina viivettä. Elä huoli. Kyllä se ymmärretään vastapuolella. Voi sitä reilusti pahoitellakin.
Nähdään taas.Tulin tänne tekemään vähän muutoksia. Ne muutokset ovat se, että minulla on viikolla aikaa käydä täällä maanantaina ja perjantaina noin kello 20-22. Sitten viikolla olen vähän vapaammin. Viikolla muu elämä on tärkeämpää enkä annan täällä kirjoittelun ja sen vaatiman ajan häiritä tavan elämääni.
No tähtään sitä korealaisella kaveriksi, joka voisi käydä luonani useasti. Eli tarjoan ystävyyttäni, sillä mitään rakkaussuhdetta ei kannata rakentaa, sillä tuskin hän vuoden päästä edes Suomessa on. Jotenkin meillä jäi hyvät keskustelut kesken ja on haaveessa jatkaa niitä - siinä motiivi. Tarjoan myös tälle suomalaiselle naiselle tulla minun porukoihini ja vähän elämääni. Jossain elokuvapikkujoulussa hän voi tutustua ihmisiin luonani. Jos hän tulee mukaan niin koostumus on kolme miestä ja kuusi naista, joista pienin on kyllä vauva. Hänelle siis tarjoan tuttavuutta ja kivojen ihmisten seuraa luonani.
On niin niitä muutamia muitakin naisia, joten en täysin ilman naisia ole, mutta ne naiset saattavat olla toisella paikkakunnalla puhelinsoiton päässä tai niin kuin sähköpostinainen, jossain satojen kilometrien päässä. Ehkä hän ymmärtää sen sähköpostiviestin viivästymisen, sillä joskus hänelläkin vastaaminen on pahimmillaan kestänyt lähes kaksi viikkoa, kun ollut jotain muuta menoa.
Tavataan siis tänä iltana antamaani aikaan tai sitten perjantaina tai viikonloppuna. Nähdään!Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tulin tänne tekemään vähän muutoksia. Ne muutokset ovat se, että minulla on viikolla aikaa käydä täällä maanantaina ja perjantaina noin kello 20-22. Sitten viikolla olen vähän vapaammin. Viikolla muu elämä on tärkeämpää enkä annan täällä kirjoittelun ja sen vaatiman ajan häiritä tavan elämääni.
No tähtään sitä korealaisella kaveriksi, joka voisi käydä luonani useasti. Eli tarjoan ystävyyttäni, sillä mitään rakkaussuhdetta ei kannata rakentaa, sillä tuskin hän vuoden päästä edes Suomessa on. Jotenkin meillä jäi hyvät keskustelut kesken ja on haaveessa jatkaa niitä - siinä motiivi. Tarjoan myös tälle suomalaiselle naiselle tulla minun porukoihini ja vähän elämääni. Jossain elokuvapikkujoulussa hän voi tutustua ihmisiin luonani. Jos hän tulee mukaan niin koostumus on kolme miestä ja kuusi naista, joista pienin on kyllä vauva. Hänelle siis tarjoan tuttavuutta ja kivojen ihmisten seuraa luonani.
On niin niitä muutamia muitakin naisia, joten en täysin ilman naisia ole, mutta ne naiset saattavat olla toisella paikkakunnalla puhelinsoiton päässä tai niin kuin sähköpostinainen, jossain satojen kilometrien päässä. Ehkä hän ymmärtää sen sähköpostiviestin viivästymisen, sillä joskus hänelläkin vastaaminen on pahimmillaan kestänyt lähes kaksi viikkoa, kun ollut jotain muuta menoa.
Tavataan siis tänä iltana antamaani aikaan tai sitten perjantaina tai viikonloppuna. Nähdään!Juu, no olen täällä miten sattuu... Tänään ekaa kertaa vilkaisen...
Mutta niinkuin aina....jutut löytyy täältä ilmoituslaatikosta kyllä...Dissident kirjoitti:
Juu, no olen täällä miten sattuu... Tänään ekaa kertaa vilkaisen...
Mutta niinkuin aina....jutut löytyy täältä ilmoituslaatikosta kyllä...Minä tulin tänne vähän aikaisemmin, kun kävi tänään. En jaksanut odottaa kello 20:een asti.
Niistä mahdollisista treffikuvioista. Olen kiinnostunut siitä korealaisesta jonkinlaisen tyttöystävänä, joka kävisi lähellä asuvan useasti lähes päivittäin luonani. Jota sellaista hae. En hae seksiä vaan ystävää, joka pyörisi useita kuukausia tavan elämässäni. Hän lähtee ensivuonna melko varmasti pois täältä, mutta ennen sitä meinaan päästä ystävänä hänen sydämeensä. Mitä mieltä olet näistä suunnitelmistani.
Näin meinaan päästä korealaisen naisen sydämeen.
Pyydän hänet läheiseen kahvilaan kahville tai jollekin. Sanon jotakin, että pidän hänestä. Kysyn kiinnostaako häntä kuulla se vertailu kiinalaisista, korealaisista ja japanilaisista ihmisistä, joka häntä kiinnosti. Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään.
Ennen kuin kerron tarinani tunnustan, että "I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so." Eli tunnustan olevani vähän naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä usvaisessa tulevaisuudessa tulen niin tekemään". Kieliopilla ei ole niin väliä, kunhan ymmärtää, että en ole pelimies, mutta en mikään nyhverökään. Sen jälkeen aloitan kertomaan sitä, että eteläkorealainen nainen on minusta Aasian viehättävin. Kerron sen, että kenties ulkoisesti israelilaiset, turkkilaiset ja intialaiset ovat kauneempia Aasiassa, mutta heissä on vikansa. Israelilaiset eivät käy minulle juutalaisuuden takia, turkkilaiset eivät käy muslimeina ja en oikein innostu Intian hindusta tai muslimista, sillä molempia minulla on ollut mies versiona opiskelijanaapurina 2010-luvulla. Sielullisesti intialainen mies ja nainen on maailman kärkeä, mutta heissä on vikoja, joten kokonaisuutena ei kelpaa. Aasiassa kiinalaiset ovat sielultaan viehättäviä, mutta erittäin hanakoita perumaan treffejään: milloin sataa vettä ja milloin on flow-päällä opiskelussa. Kiinalaiset ovat työorjentuneita ja eivät yhtä seksikkäitä kuin korealaiset. Japanilaiset eivät sentään peru mitään treffejämme ja ovat luotettavia, mutta turhan pidättyväisiä. Lisäksi on kahdenlaisia japanilaisia: japanilaisia ja noin 30 miljoonaisen Tokyo-Yokohaman metropolin asukkaita. Heitä pitäisi käsitellä eri kategoriassa, mutta mielestäni Korean Soulin asukkaat eivät eroa samalla ihmisinä muusta Koreasta. Sitten lyhyesti kerron, että korealaisen tekee viehättäväksi tietynlainen kulttuurin tavoittettavuus. Aasiassa länsimaalaisempia ovat kazakstanilaiset, joista minulla on kokemusta kahden naapurin verran. Myös länsimaalaisia ovat israelilaiset, joita olen tuntenut muutaman sekä turkkilaiset, jotka hekin ovat tuttuja. Heissä ymmärtävyyttä sotkee vähän se, että kazanit ovat ortodokseja pääosin, turkkilaiset muslimeja ja israelilaiset juutalaisia. Sen sijaan korealaiset auki länsimaalaiselle minun tuntemalle kultturille enemmän, sillä heistä 30 prosenttia on läntistä uskontonsuunnan kristittyjä. Tietynlainen länsimaalaisuus korealaisuudella höystettynä on levinnyt pitkälti yhteiskuntaa. Korea on sitä kautta kulttuurillesesti maailmankansalainen. Tämä näkyy korealaisissa naisissa ja miehissä. Esimerkiksi kolme korealaista naista. He ovat maailmalle auki olevia maailman valtakulttuurin aasialaisia edustajia. Itseni korealainen naimissa oleva nainen kutsui heti tavattuaan luoksensa teelle ja suostui lähtemään kanssani kirkkoon, vaikka ei ollut kristitty. Sitten kerran kirkon jälkeen kristittyä korealaista naista tuli paikallinen 1/4 uskovainen kylähullu halaamaan. Korealainen nainen suostui halaamaan 1/4 kylähullua, joka en ollut minä, vaikka lukija saatta olettaa. Sitten hän korealaisena naisena teki sen ratkaisun bussissa, että tuli viereeni istumaan jatkaakseen bussipysäkin keskustelu.
Tämä on vähän liian pitkä, mutta miltä tälläinen aloitus matkalla korealaisen naisen sydämeen käy? Jatka tätä, mutta miltä vaikuttaa? Puhunko hölmöjä?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minä tulin tänne vähän aikaisemmin, kun kävi tänään. En jaksanut odottaa kello 20:een asti.
Niistä mahdollisista treffikuvioista. Olen kiinnostunut siitä korealaisesta jonkinlaisen tyttöystävänä, joka kävisi lähellä asuvan useasti lähes päivittäin luonani. Jota sellaista hae. En hae seksiä vaan ystävää, joka pyörisi useita kuukausia tavan elämässäni. Hän lähtee ensivuonna melko varmasti pois täältä, mutta ennen sitä meinaan päästä ystävänä hänen sydämeensä. Mitä mieltä olet näistä suunnitelmistani.
Näin meinaan päästä korealaisen naisen sydämeen.
Pyydän hänet läheiseen kahvilaan kahville tai jollekin. Sanon jotakin, että pidän hänestä. Kysyn kiinnostaako häntä kuulla se vertailu kiinalaisista, korealaisista ja japanilaisista ihmisistä, joka häntä kiinnosti. Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään.
Ennen kuin kerron tarinani tunnustan, että "I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so." Eli tunnustan olevani vähän naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä usvaisessa tulevaisuudessa tulen niin tekemään". Kieliopilla ei ole niin väliä, kunhan ymmärtää, että en ole pelimies, mutta en mikään nyhverökään. Sen jälkeen aloitan kertomaan sitä, että eteläkorealainen nainen on minusta Aasian viehättävin. Kerron sen, että kenties ulkoisesti israelilaiset, turkkilaiset ja intialaiset ovat kauneempia Aasiassa, mutta heissä on vikansa. Israelilaiset eivät käy minulle juutalaisuuden takia, turkkilaiset eivät käy muslimeina ja en oikein innostu Intian hindusta tai muslimista, sillä molempia minulla on ollut mies versiona opiskelijanaapurina 2010-luvulla. Sielullisesti intialainen mies ja nainen on maailman kärkeä, mutta heissä on vikoja, joten kokonaisuutena ei kelpaa. Aasiassa kiinalaiset ovat sielultaan viehättäviä, mutta erittäin hanakoita perumaan treffejään: milloin sataa vettä ja milloin on flow-päällä opiskelussa. Kiinalaiset ovat työorjentuneita ja eivät yhtä seksikkäitä kuin korealaiset. Japanilaiset eivät sentään peru mitään treffejämme ja ovat luotettavia, mutta turhan pidättyväisiä. Lisäksi on kahdenlaisia japanilaisia: japanilaisia ja noin 30 miljoonaisen Tokyo-Yokohaman metropolin asukkaita. Heitä pitäisi käsitellä eri kategoriassa, mutta mielestäni Korean Soulin asukkaat eivät eroa samalla ihmisinä muusta Koreasta. Sitten lyhyesti kerron, että korealaisen tekee viehättäväksi tietynlainen kulttuurin tavoittettavuus. Aasiassa länsimaalaisempia ovat kazakstanilaiset, joista minulla on kokemusta kahden naapurin verran. Myös länsimaalaisia ovat israelilaiset, joita olen tuntenut muutaman sekä turkkilaiset, jotka hekin ovat tuttuja. Heissä ymmärtävyyttä sotkee vähän se, että kazanit ovat ortodokseja pääosin, turkkilaiset muslimeja ja israelilaiset juutalaisia. Sen sijaan korealaiset auki länsimaalaiselle minun tuntemalle kultturille enemmän, sillä heistä 30 prosenttia on läntistä uskontonsuunnan kristittyjä. Tietynlainen länsimaalaisuus korealaisuudella höystettynä on levinnyt pitkälti yhteiskuntaa. Korea on sitä kautta kulttuurillesesti maailmankansalainen. Tämä näkyy korealaisissa naisissa ja miehissä. Esimerkiksi kolme korealaista naista. He ovat maailmalle auki olevia maailman valtakulttuurin aasialaisia edustajia. Itseni korealainen naimissa oleva nainen kutsui heti tavattuaan luoksensa teelle ja suostui lähtemään kanssani kirkkoon, vaikka ei ollut kristitty. Sitten kerran kirkon jälkeen kristittyä korealaista naista tuli paikallinen 1/4 uskovainen kylähullu halaamaan. Korealainen nainen suostui halaamaan 1/4 kylähullua, joka en ollut minä, vaikka lukija saatta olettaa. Sitten hän korealaisena naisena teki sen ratkaisun bussissa, että tuli viereeni istumaan jatkaakseen bussipysäkin keskustelu.
Tämä on vähän liian pitkä, mutta miltä tälläinen aloitus matkalla korealaisen naisen sydämeen käy? Jatka tätä, mutta miltä vaikuttaa? Puhunko hölmöjä?No pikkuisen liian pitkälle menet suunnitelmissa... jääkö sille treffikumppanille mahdollisuus vaan vastata kyllä tai ei?
Naistenmiehisyydestä ja ulkomaalaisen naisen suutelemisesta tuskin kannattaa siellä ekoilla treffeillä puhua.
Siellä kannattaa jutut aloittaa ihan arkipäiväisillä asioilla. Treffeillä ollaan kiinnostuneita toisesta, ei sen reaktioista sun juttuihin?
Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä.
Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle...Dissident kirjoitti:
No pikkuisen liian pitkälle menet suunnitelmissa... jääkö sille treffikumppanille mahdollisuus vaan vastata kyllä tai ei?
Naistenmiehisyydestä ja ulkomaalaisen naisen suutelemisesta tuskin kannattaa siellä ekoilla treffeillä puhua.
Siellä kannattaa jutut aloittaa ihan arkipäiväisillä asioilla. Treffeillä ollaan kiinnostuneita toisesta, ei sen reaktioista sun juttuihin?
Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä.
Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle...No vähän tahallaan osittain kirjoitin sellaista, mikä saa naisen välttämättä oikein pitämään - päinvastoin estää sydämeen pääsyn. Tiedän kokemuksesta sen, että korealaiselle naiselle ei kannata mitään suutelemisjuttuja kertoa. Joskus keksin tarina Luke Smithin elämästä. Tämä lukiolainen Luke suuteli nejä kertaa korealaista vaihto-opiskelijaa. Korealainen ei oikein tykännyt niistä suutelukohdista, vaikka tykkäsi itse siitä, että hänet oli sijoitettu Kaliforniaan korealaiseksi lukion vaihto-opiskelijaksi. Siinä tekstissäni oli moni muu asia pielessä, vähän tahallaan. Tässä kirjoitin mitä mieltä todella olen mieltä aikaisemmin aamulla (tässä perässä). Sitäpaitsi olen vähän sitä mieltä, että suomalainen kiva nainen minun kannattaisi mieluummin löytää kuin korealainen. Parempi on keskustella suomeksi. Miltä vaikuttaa "aito ratkaisuni" ja miten sitä pitäisi vielä parannella?
Olet oikeassa siinä, että kyselen häneltä kaikenlaista Koreasta ja sen ihmisistä. Olen aidosti utelias, mikä toimii todennäköisesti. Tässä yhdelle naiselle aikaisemmin kirjoittamaani.
"Tahallaan kirjoittelin jotain vähän hölmöä hänen yrittämisen suhteen. Ei sitä niin kannata, sillä seuraava toimii vaikka brasilialaiseen. Ole kiinnostunut hänestä ja utelias. Näin vuonna 2015 elokuussa erikoisen näköisen naisen yliopistolla. Kysyin häneltä sitä, että mistä hän on, kun en osannut oikein paikantaa minnekään. Nainen piti paljon keskustelusta, jossa hän sai selostaa sitä, että hän on sekaverinen brasilialainen ja siksi erikoisennäköinen. Kuuntelen sitä korealaista ja annan hänen puhua sellaisesta mikä häntä kiinnostaa esimerksi korealaisesta ihmisistä - minä voin lisäillä joukkoon omia mielipiteitä tuntemisistani korealaisista naisista ja miehistä. Väliin voi heittää mitenkä korealaiset mielestäni eroavat esimerkiksi kiinalaisista ja japanilaisista. Pääasiassa annan hänen puhua, mutta olen oikeasti kiinnostuneena hänestä ja hänen jutuistaan mitään teeskentelmättä.
Sen jälkeen luen häntä - sitä mitä hän haluaa, mistä hän haaveilee ja kiinnostaako häntä jatkaa mitä keskusteluja tai yleensä keskustella. Voin kysyä hänen haaveistaan ja toiveistaan Suomessa. Saattaa käydä niin, että viestittää ilmeillään "tule tänne" niin kuin brasilialainen teki ilmeillään yliopistolla. Taas juttelimme ja taas hän piti keskustelusta. Sitten kolmannella kerralla väsyneenä mokasin, sillä tulin samaan pöytään yliopiston ravintolassa kuin hän. Hänen ilmeensä kirkastui minun nähdessäni. Minun olisi pitänyt sanoa, että "hauska oli nähdä sinut jälleen", "kuinka voit" ja osoittaa hän oli mukava ja viehättävä, jonka kanssa haluaisin puhua jatkossakin. Sen sijaan väsyneenä aloitin puhumaan vieressä olevan brasilialaisen miehen kanssa. Unohdin hänet kokonaan keskustellessani. Hän ei saanutkaan minulta huomiota, jota nainen haluaa. Hän jäi muistaakseni siinä pöytäseurassa ilman puheseuraa ja niinpä lopulta kyllästyi sekä lähti pois vähän pettyneen näköisenä. Muutama sana tälläisessä opiskelijaporukassa olisi jatkanut sitä kivojen keskustelujen sarjaa. Nainen vaatii huomiota ja sitä, että hänestä pidetään ja rakastetaan. Juuri sillä rakastamisella ennen kaikkea päästään naisten sydämeen ja ilmeisesti juuri yhteisellä tuttavapiirillä. Siellä nainen tutustuu ja mahdollisesti todella rakastuu tai ihastuu tai ainakin tykkää niin, että mies pääsee sydämeen? Jos olisin pyörinyt niin kuin samoissa porukoissa kuin tämä brasiliainen nuori nainen niin olisin mahdollisesti jollakin tasolla päässyt hänen sydämeensä??"
Ottaa vähän aivoon se, että yliopistolla on nyt ruuhka-aika. Pää-kirjastotalolla oli ravintolassa pitkä jono vähän yli kello 12 pitkälle käytävään asti. Ei mitään mahdollisuutta päästä syömään. Kirjastolla kaikki noin sata tietokonepaikkaa oli varattuja. En päässyt minnekään, joten piti ottaa jalat alleen vaihtaa rakennusta.
Päätin siis, että saa kirjoitella viikolla, jos ennättää. Kirjoitteletko nyt töistä?Dissident kirjoitti:
No pikkuisen liian pitkälle menet suunnitelmissa... jääkö sille treffikumppanille mahdollisuus vaan vastata kyllä tai ei?
Naistenmiehisyydestä ja ulkomaalaisen naisen suutelemisesta tuskin kannattaa siellä ekoilla treffeillä puhua.
Siellä kannattaa jutut aloittaa ihan arkipäiväisillä asioilla. Treffeillä ollaan kiinnostuneita toisesta, ei sen reaktioista sun juttuihin?
Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä.
Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."
" I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so."
Tämä oli tarkoitus ärsytykseksi. "a little bit" on hiukan, mutta "a little bite" pienen pureman tai haukkaisun. Olen pienen haukkauksen verran naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä tulen joskus usvaisessa tulevaisuudessa tekemään niin. Lisäksi sisältö lievästi sanottuna ristiriitainen. Yritin ärsyttää ihmisiä oudolla lauseella. Yritin saada ihmisiltä mielipiteitä juuri tuosta ja kokonaisuudesta.
Faith.hope.Love: "Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään."
Idea oli se, että ihmiset sanoisivat, että ei mitään höpön höpöä vaan jotain sellaista, kuten sinä esitit. Kirjoittelin vähän höpö höpöä, mitä päähän juolahti. Miksi? Saattaisin puhua tuollaista ihan kahden kesken, jos innostuisin puhumaan sen korealaisen kanssa. Halusin tietää sen, miten ihmiset kokivat sen höpön höpön etten vain juuri, sillä tavalla sitten puhuisi. Jotain tuonkaltaista oli mielessä ja oikeastaan jotain tuollaisia höpön höpön juttuja tulee kerrottuakin, mutta tärkeämpää olisi toisen kuuntelu ja toisen rakastaminen ihmisenä. :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."
" I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so."
Tämä oli tarkoitus ärsytykseksi. "a little bit" on hiukan, mutta "a little bite" pienen pureman tai haukkaisun. Olen pienen haukkauksen verran naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä tulen joskus usvaisessa tulevaisuudessa tekemään niin. Lisäksi sisältö lievästi sanottuna ristiriitainen. Yritin ärsyttää ihmisiä oudolla lauseella. Yritin saada ihmisiltä mielipiteitä juuri tuosta ja kokonaisuudesta.
Faith.hope.Love: "Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään."
Idea oli se, että ihmiset sanoisivat, että ei mitään höpön höpöä vaan jotain sellaista, kuten sinä esitit. Kirjoittelin vähän höpö höpöä, mitä päähän juolahti. Miksi? Saattaisin puhua tuollaista ihan kahden kesken, jos innostuisin puhumaan sen korealaisen kanssa. Halusin tietää sen, miten ihmiset kokivat sen höpön höpön etten vain juuri, sillä tavalla sitten puhuisi. Jotain tuonkaltaista oli mielessä ja oikeastaan jotain tuollaisia höpön höpön juttuja tulee kerrottuakin, mutta tärkeämpää olisi toisen kuuntelu ja toisen rakastaminen ihmisenä. :)Niin. Kyllä minä tuon ymmärrän ja ehkä korealainenkin sitten, kun on sinun kanssa jutellut enemmän. Minulla ainakin naisena ventovieraan miehen sanomana vähän myyntipuhetta. Asetat itsesi jo jonnekin puheessasi. Olet naistenmies...ja vaikka sanot sen hymy naamalla ja naureksit, se jää mieleen.
Mutta nää on vaan mun mielipiteitä...sähän se naistenmies oot. Hehe..Dissident kirjoitti:
Niin. Kyllä minä tuon ymmärrän ja ehkä korealainenkin sitten, kun on sinun kanssa jutellut enemmän. Minulla ainakin naisena ventovieraan miehen sanomana vähän myyntipuhetta. Asetat itsesi jo jonnekin puheessasi. Olet naistenmies...ja vaikka sanot sen hymy naamalla ja naureksit, se jää mieleen.
Mutta nää on vaan mun mielipiteitä...sähän se naistenmies oot. Hehe.."Olet naistenmies...ja vaikka sanot sen hymy naamalla ja naureksit, se jää mieleen."
No vitsi siinä oli se, että mikä se sellainen naistenmies, joka ei ole koskaan suudellut ulkomaalaista naista. Lisäksi on melko tyhmää ilmoittaa se, että on niin pihtaaja, että pidättäytyy suutelemasta eli antamasta jotain hellyyttä tälle naiselle, jonka kanssa on treffeillä. Oikeastaan en on mikään naistenmies. Eikä tarkoitus ole suudella ulkomaalaista vasta jossain usvaisessa tulevaisuudessa. On tyhmää sanoa itseään naistenmieheksi, jos ei oikeastaan ole ja ei ole tarkoitusta siirtää mitään johonkin usvaiseen tulevaisuuteen vaan elää lähihetkissä ja tässä päivässä.
Kiitos vastauksesta. Pitää keritä samalle dösävuorolle, jolla se korealainen oli viime tiistaina. Jos myös tänään.
Ehdotan sitä kahvilatapaamista tai ainakin juttelen hänen kanssaan. :) Olen pian lähdössä yliopistolta ja saatan ajaa samalla dösällä takaisin keskustaan yhteentilaisuuteen. Saalistan tavallaan vain sitä Korean tyttöä hetken.Olin dösäpysäkillä ja hän ei ollut siellä. Menin seuraavalle linjallekin, mutta se oli eri bussi, joka meni vähän eri reittiä, mutta silläkin minä pääsin perille. Häntä ei näkynyt.
Se lukiolaisen suhteen minulla kävi suunnilleen niin, että näin hänet kaksi kertaa vuodessa, vaikka asuin melko lähellä. Jos sama tahti pätee niin näen hänet suunnilleen puolen vuoden päästä. Tietysti pitäisi olla aamulla stalkeri ja seisoa tuntikausia odottaen häntä hänen asuintalojensa luona olevalla bussipysäkillä. Sitten yllättäin törmäisimme toisiimme aamulla. Sillä tavalla häneen ilmeisesti törmäisi. Tiedän ilmeisesti kolme talon tarkkuudella sen, missä hän asuu, mutta ei huvita olla stalkeri, hiiviskelijä.
Tämä tiikeri seuraa mieluummin futista tänä iltana telkusta. Jos häntä ei tapaa niin ei tapa. En sentään rakastunut häneen ole. Surffaan myös täällä ja katson lastenelokuvaa Niko 2 Netflixistä. Hirvittävästi pelottaa! ;)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Olin dösäpysäkillä ja hän ei ollut siellä. Menin seuraavalle linjallekin, mutta se oli eri bussi, joka meni vähän eri reittiä, mutta silläkin minä pääsin perille. Häntä ei näkynyt.
Se lukiolaisen suhteen minulla kävi suunnilleen niin, että näin hänet kaksi kertaa vuodessa, vaikka asuin melko lähellä. Jos sama tahti pätee niin näen hänet suunnilleen puolen vuoden päästä. Tietysti pitäisi olla aamulla stalkeri ja seisoa tuntikausia odottaen häntä hänen asuintalojensa luona olevalla bussipysäkillä. Sitten yllättäin törmäisimme toisiimme aamulla. Sillä tavalla häneen ilmeisesti törmäisi. Tiedän ilmeisesti kolme talon tarkkuudella sen, missä hän asuu, mutta ei huvita olla stalkeri, hiiviskelijä.
Tämä tiikeri seuraa mieluummin futista tänä iltana telkusta. Jos häntä ei tapaa niin ei tapa. En sentään rakastunut häneen ole. Surffaan myös täällä ja katson lastenelokuvaa Niko 2 Netflixistä. Hirvittävästi pelottaa! ;)Joo, ei kannatakkaan mitään valmista suunnitella naisten suhteen, silmät auki ja avoin mieli, se sopiva saattaa tupsahtaa ihan milloin vaan vastaan, olen huomannut. Sitten kun joku miellyttävä sattuu juttusille ja sitä juttua riittää, niin eikun heti pyytämään kahville, silleen sitä pääsee tutustumaan ja se on puolinjostoisin sellaista rentoa.
Mä tulin taas yövuoroon töihin.
Kävin tänään ostamassa kunnon metsurin kamppeet. Sthil Ms 231 saha ja sit viiltosuojahousut, kypärä maskilla ja kuulosuojaimilla. Tarvikevyö ja siihen mitta, pinotavarakoukku ja sakset, kombi-astia ja teräketju, teräketju- ja kaksitahtiöljyä. Metsurinviittaa en sieltä löytänyt, sen etsin muualta. Takki saa olla nimittäin kelin mukaan, housujen alle sit kelin mukaan joko kerrastoa, tai muuta. Meinasin ryhtyä osa-aikametsuriks.
Muutenkin laadin ensitalveks lomille ohjelman jo valmiiks, ettei vaan mörmötä kotona tylsistymässä....Dissident kirjoitti:
Joo, ei kannatakkaan mitään valmista suunnitella naisten suhteen, silmät auki ja avoin mieli, se sopiva saattaa tupsahtaa ihan milloin vaan vastaan, olen huomannut. Sitten kun joku miellyttävä sattuu juttusille ja sitä juttua riittää, niin eikun heti pyytämään kahville, silleen sitä pääsee tutustumaan ja se on puolinjostoisin sellaista rentoa.
Mä tulin taas yövuoroon töihin.
Kävin tänään ostamassa kunnon metsurin kamppeet. Sthil Ms 231 saha ja sit viiltosuojahousut, kypärä maskilla ja kuulosuojaimilla. Tarvikevyö ja siihen mitta, pinotavarakoukku ja sakset, kombi-astia ja teräketju, teräketju- ja kaksitahtiöljyä. Metsurinviittaa en sieltä löytänyt, sen etsin muualta. Takki saa olla nimittäin kelin mukaan, housujen alle sit kelin mukaan joko kerrastoa, tai muuta. Meinasin ryhtyä osa-aikametsuriks.
Muutenkin laadin ensitalveks lomille ohjelman jo valmiiks, ettei vaan mörmötä kotona tylsistymässä....Riittää niitä naisia maailmassa. Oikeastaan jutut jäi kesken ja niitä haluasi jatkaa.
Vai on sinulla metsurin kampeet - onko metsää myös, jossa sahailla?Dissident kirjoitti:
Joo, ei kannatakkaan mitään valmista suunnitella naisten suhteen, silmät auki ja avoin mieli, se sopiva saattaa tupsahtaa ihan milloin vaan vastaan, olen huomannut. Sitten kun joku miellyttävä sattuu juttusille ja sitä juttua riittää, niin eikun heti pyytämään kahville, silleen sitä pääsee tutustumaan ja se on puolinjostoisin sellaista rentoa.
Mä tulin taas yövuoroon töihin.
Kävin tänään ostamassa kunnon metsurin kamppeet. Sthil Ms 231 saha ja sit viiltosuojahousut, kypärä maskilla ja kuulosuojaimilla. Tarvikevyö ja siihen mitta, pinotavarakoukku ja sakset, kombi-astia ja teräketju, teräketju- ja kaksitahtiöljyä. Metsurinviittaa en sieltä löytänyt, sen etsin muualta. Takki saa olla nimittäin kelin mukaan, housujen alle sit kelin mukaan joko kerrastoa, tai muuta. Meinasin ryhtyä osa-aikametsuriks.
Muutenkin laadin ensitalveks lomille ohjelman jo valmiiks, ettei vaan mörmötä kotona tylsistymässä....https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076822/naisen-sydameen-paasee#comment-91906600
Mielipiteesi tuosta kirjoituksestani. Vastasin tässä yhden kirjoitukseen lonkalta. Sieltä puuttuu yhdestä kohti olisi, mutta muuten minusta hyvää tekstiä sydämestä olosta. Mitä mieltä olet, kun olet pyöreästi minun ikäinen?Faith.Hope.Love kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076822/naisen-sydameen-paasee#comment-91906600
Mielipiteesi tuosta kirjoituksestani. Vastasin tässä yhden kirjoitukseen lonkalta. Sieltä puuttuu yhdestä kohti olisi, mutta muuten minusta hyvää tekstiä sydämestä olosta. Mitä mieltä olet, kun olet pyöreästi minun ikäinen?Ensinkin on metsää joo missä testiä sahaa...
Niin, sydämmeen mahtuu naisia, erilaisia. Jokainen kokee rakkauden eritavalla ja jokaista kohtaan erikseen vielä eritavalla.
Ei toista ihmistä kokemaa rakkautta voi vertailla ja toisia ihmisiä toisiinsa. Minäkin olen kokenut aina vaan suurempaa tunnetta omasta mielestä ajanjaksoisesti naisia kohtaan. Mutta luultavasti he eivät ihmisenä ole olleet sen kummasempia keskenään, syy löytyy minusta itsestäni. Me kuvitellaan, että se kaikki kaunis tulee ulkoa, vaikka todellisuudesssa se tulee itsestä sisältä... Minä kasvan ja ymmärrän itsestäni enemmän ja minä huomaan ja ymmärrän sitä kautta muista ihmisistä enemmän....
Ja ne ihmiset jotka jää sinne sydämmeen, ne kertovat sinulle vielä asioita, joita ihmettelit silloin ja tulevat ihmiset auttavat olemassaolollaan kertomaan myös, miksi tunsit mitäkin niitä sydämmessäolijoita kohtaan...
Annan esimerkin. Minä koin, että tämä edellinen nainen oli erilainen minun luona kuin kotonaan. Ja hänen luonaan tunsin oloni ulkopuoliseksi. Lisäksi muistan, että ihmettelin, miten hän on voinut elää perheessä, missä ollaan niin sulkeutuneita, kun hän on niin avoin. Miksi lapsensa ovat sulkeutuneita? Isänsä takia, jonka kanssa he eivät juuri edes ole?
Nyt tiedän, kun kävin nykyisen naisen luona, kun siellä on lapset. Ne ovat avoimia, ottavat minut mukaan keskusteluun, nainen on mukava heille ja nautin vaan olla heidän kanssaan. Nyt tiedän mitä tuo minun paha olo silloin aikoinaan oli.... se oli ristiriitaa. Se tunne tuli, vaikka en tiennyt konkreettisesti miksi. Nyt tiedän. Nainen ei ollut sellainen, mikä hän todellisuudessa oli, vaan millainen hän olisi halunnut olla.
Rakkaus...tunteet....faktat ja aito eläminen... ne on samaa nippua... think about...Dissident kirjoitti:
Ensinkin on metsää joo missä testiä sahaa...
Niin, sydämmeen mahtuu naisia, erilaisia. Jokainen kokee rakkauden eritavalla ja jokaista kohtaan erikseen vielä eritavalla.
Ei toista ihmistä kokemaa rakkautta voi vertailla ja toisia ihmisiä toisiinsa. Minäkin olen kokenut aina vaan suurempaa tunnetta omasta mielestä ajanjaksoisesti naisia kohtaan. Mutta luultavasti he eivät ihmisenä ole olleet sen kummasempia keskenään, syy löytyy minusta itsestäni. Me kuvitellaan, että se kaikki kaunis tulee ulkoa, vaikka todellisuudesssa se tulee itsestä sisältä... Minä kasvan ja ymmärrän itsestäni enemmän ja minä huomaan ja ymmärrän sitä kautta muista ihmisistä enemmän....
Ja ne ihmiset jotka jää sinne sydämmeen, ne kertovat sinulle vielä asioita, joita ihmettelit silloin ja tulevat ihmiset auttavat olemassaolollaan kertomaan myös, miksi tunsit mitäkin niitä sydämmessäolijoita kohtaan...
Annan esimerkin. Minä koin, että tämä edellinen nainen oli erilainen minun luona kuin kotonaan. Ja hänen luonaan tunsin oloni ulkopuoliseksi. Lisäksi muistan, että ihmettelin, miten hän on voinut elää perheessä, missä ollaan niin sulkeutuneita, kun hän on niin avoin. Miksi lapsensa ovat sulkeutuneita? Isänsä takia, jonka kanssa he eivät juuri edes ole?
Nyt tiedän, kun kävin nykyisen naisen luona, kun siellä on lapset. Ne ovat avoimia, ottavat minut mukaan keskusteluun, nainen on mukava heille ja nautin vaan olla heidän kanssaan. Nyt tiedän mitä tuo minun paha olo silloin aikoinaan oli.... se oli ristiriitaa. Se tunne tuli, vaikka en tiennyt konkreettisesti miksi. Nyt tiedän. Nainen ei ollut sellainen, mikä hän todellisuudessa oli, vaan millainen hän olisi halunnut olla.
Rakkaus...tunteet....faktat ja aito eläminen... ne on samaa nippua... think about...Ehkä elämässäni on kahdeksan naista, joita olen todella rakastanut. Äiti, isosisko, pikkusisko, Vadelma, Enkeli, Ensirakkaus ja Vihreä, Teinityttö. Tämä aiemmin kuvaamani nainen on se Ensirakkaus, Vadelma on ystävä. Enkelin kosintaan olisin vastanut myöntävästi 29.2.2016, jos hän olisi kosinut. Rakastumisensa häneen sai psyykkisesti aikaan ihastuminen Teinityttöön, johon ihastuin tammikuussa 2016. Teinitytön takia minulla oli viikko pää aivan pyörällä, mutta tajusin sen, että hän on lukion toisella ja ilmeisesti 17 v.. Tapasin hänet uudestaan marraskuussa 2016, kun jo kuukausia aikaisemmin rakastumisen hurma Enkeliin oli haihtunut. Teinityttö ihastui minuun marraskuussa 2016. Oli ihana tuijotella söpön lukiolaistytön silmiin molemmin puolin ihastumisesta lumoontuneena. Sitten seuravan kerran nähtyämme hän lähestyi minua tarjoten puhelinnumeroaan ja sähköpostiosoitetta maaliskuussa 2017. Minä en huolinut sitä puhelinnumeroa ehkä monesta syystä, mutta annoin oman sähköpostiosoitteeni, joka oli mahdollisesti väärä. Jostain syystä en kuullut hänestä enää mitään ja en ole tainnut nähdä häntä sen jälkeen. Muutaman tunnin ja päivän sai kuvitella ensitreffejä sen miten suhde eteni. Käsikädessä oli tarkoitus kävellä kesällä, kun hänellä olisi ollut ylioppilaskirjoitukset takana. Mahdollisesti olisin kosinut häntä silloin ja mennyt kihloihin. Olisin pyytänyt hänet luokseni asumaan isoon yksiööni ja rakastanut häntä. Rakastelu ei ollut päällimäisenä vaan jonkinlainen yhteiselo rakastuneena. Vihreästä en kerro mitään muuta kuin hän politiikassa mukana ja hänet on nimitetty puolueensa mukaan. Tuota Teinityttöön luonnollisesti olisi pitänyt todella tutustua, jotta olisi voinut sanoa todella rakastavansa häntä.
Tässä on kahdeksan minun sydämeeni päässyt naista, joita voin sanoa rakastavani Jumalalle. Sen Teinitytön kohdalla olisin ehkä siis vasta pystynyt todella hyväksytysti sanomaan rakastuneeni seurusteltuani hänen kanssaan.
Siinäpä ne minun sydämmeeni päässeet naiset. Mahdollisesti elämä tuo jonkun lisää, sillä vanhuudessakin voi rakastua, vaikka se ole ehkä samanlaista intohimosta Eros-rakkautta kuin nuorempana. En siis ole naistenmies, vaikka on niitä minuun ihastuneita ollut ilmeisesti monia kymmeniä.
Hyvää työvuoroa, sillä menen nukkumaan lähiminuutteina.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Ehkä elämässäni on kahdeksan naista, joita olen todella rakastanut. Äiti, isosisko, pikkusisko, Vadelma, Enkeli, Ensirakkaus ja Vihreä, Teinityttö. Tämä aiemmin kuvaamani nainen on se Ensirakkaus, Vadelma on ystävä. Enkelin kosintaan olisin vastanut myöntävästi 29.2.2016, jos hän olisi kosinut. Rakastumisensa häneen sai psyykkisesti aikaan ihastuminen Teinityttöön, johon ihastuin tammikuussa 2016. Teinitytön takia minulla oli viikko pää aivan pyörällä, mutta tajusin sen, että hän on lukion toisella ja ilmeisesti 17 v.. Tapasin hänet uudestaan marraskuussa 2016, kun jo kuukausia aikaisemmin rakastumisen hurma Enkeliin oli haihtunut. Teinityttö ihastui minuun marraskuussa 2016. Oli ihana tuijotella söpön lukiolaistytön silmiin molemmin puolin ihastumisesta lumoontuneena. Sitten seuravan kerran nähtyämme hän lähestyi minua tarjoten puhelinnumeroaan ja sähköpostiosoitetta maaliskuussa 2017. Minä en huolinut sitä puhelinnumeroa ehkä monesta syystä, mutta annoin oman sähköpostiosoitteeni, joka oli mahdollisesti väärä. Jostain syystä en kuullut hänestä enää mitään ja en ole tainnut nähdä häntä sen jälkeen. Muutaman tunnin ja päivän sai kuvitella ensitreffejä sen miten suhde eteni. Käsikädessä oli tarkoitus kävellä kesällä, kun hänellä olisi ollut ylioppilaskirjoitukset takana. Mahdollisesti olisin kosinut häntä silloin ja mennyt kihloihin. Olisin pyytänyt hänet luokseni asumaan isoon yksiööni ja rakastanut häntä. Rakastelu ei ollut päällimäisenä vaan jonkinlainen yhteiselo rakastuneena. Vihreästä en kerro mitään muuta kuin hän politiikassa mukana ja hänet on nimitetty puolueensa mukaan. Tuota Teinityttöön luonnollisesti olisi pitänyt todella tutustua, jotta olisi voinut sanoa todella rakastavansa häntä.
Tässä on kahdeksan minun sydämeeni päässyt naista, joita voin sanoa rakastavani Jumalalle. Sen Teinitytön kohdalla olisin ehkä siis vasta pystynyt todella hyväksytysti sanomaan rakastuneeni seurusteltuani hänen kanssaan.
Siinäpä ne minun sydämmeeni päässeet naiset. Mahdollisesti elämä tuo jonkun lisää, sillä vanhuudessakin voi rakastua, vaikka se ole ehkä samanlaista intohimosta Eros-rakkautta kuin nuorempana. En siis ole naistenmies, vaikka on niitä minuun ihastuneita ollut ilmeisesti monia kymmeniä.
Hyvää työvuoroa, sillä menen nukkumaan lähiminuutteina.Jees. Hyvää yötä.
Dissident kirjoitti:
Jees. Hyvää yötä.
Ei ehkä ollut täysin viisasta, mutta jotakin henkilö tuo tarina saattaisi puhutella.
Hyvää yötä ja työtä!Dissident kirjoitti:
No pikkuisen liian pitkälle menet suunnitelmissa... jääkö sille treffikumppanille mahdollisuus vaan vastata kyllä tai ei?
Naistenmiehisyydestä ja ulkomaalaisen naisen suutelemisesta tuskin kannattaa siellä ekoilla treffeillä puhua.
Siellä kannattaa jutut aloittaa ihan arkipäiväisillä asioilla. Treffeillä ollaan kiinnostuneita toisesta, ei sen reaktioista sun juttuihin?
Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä.
Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä."
Nyt ne treffit on solmittu, mutta ehkä meidän keskustelu yhtä ihanasti suju kuin viime kerralla. Jotenkin hän on pienikokoinen, vaikka oikeastaan paremmannäköinen kuin muistin, mutta kun tuo keskustelu ei suju enää niin houkuttelevasti niin uutuuden viehätys hävisi. Pitää katsoa mitenkä hyvin hänen kanssaan tulee juttuun. Kenties on ajanhaaskaamista olla korealaisen kanssa, jos ei ole mitään pitempää tulevaisuutta. Rakentaa jotain ystävyyssuhdetta, joka pian sitten katkeaa siihen, että hän muuttaa kotimaahansa. Katsotaan mitä meillä on yhteistä.
"Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."
Huomenna treffit johonkin aikaan yliopistolla kello 11-18 välillä. Se on silloin kuin hänelle käy. Tänään hänellä oli luentoja.
Meinaan kutsua hänet luokseni elokuvapikkujouluihin. Normaalisti ei kannata heti luoksensa kutsua, mutta siellä on tarjolla muuta seuraa ja naisseuraa hänelle. Lähinnä ongelma on se, että hän on ainut ulkomaalainen. Hänen vuoksensa kieleksi pitäisi vaihtaa englanti. Yritin soittaa tässä yhdelle sen vuoksi, että tavallaan voi ulkomaalaisen tuomisella yllättäin pilata tunnelmaa. Suomenkielisten kesken se oli lämmin jouluinen tuulahdus ennen varsinaista joulua. Teenkö hölmösti muita kohtaan, jos kutsun ulkomaalaisen?
Mitäs sinulle kuuluu?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Itse löytäisin Korealaisen naisenkohdatessa monta monituista kysymystä. Kulttuuri on mielenkiintoinen heillä. Siihen haluisin tutustua ja tietää lisää. Tietenkin niin, että miten se naiseen vaikuttaa. Ja varovaisesti etenisin...ilmeistä ja eleistä näkee miten kysymykset vaikuttaa....ei liian henkilökohtaisia pitäisi kysellä."
Nyt ne treffit on solmittu, mutta ehkä meidän keskustelu yhtä ihanasti suju kuin viime kerralla. Jotenkin hän on pienikokoinen, vaikka oikeastaan paremmannäköinen kuin muistin, mutta kun tuo keskustelu ei suju enää niin houkuttelevasti niin uutuuden viehätys hävisi. Pitää katsoa mitenkä hyvin hänen kanssaan tulee juttuun. Kenties on ajanhaaskaamista olla korealaisen kanssa, jos ei ole mitään pitempää tulevaisuutta. Rakentaa jotain ystävyyssuhdetta, joka pian sitten katkeaa siihen, että hän muuttaa kotimaahansa. Katsotaan mitä meillä on yhteistä.
"Treffit on ihmiseen tutustumista ja tapaamista. En minäkään tykkäis, että siinä alettas mitään kovin ehdottelemaan. Vaikka ois mukava nainen...se sais mut epäilemään mitä on perimmäinen tarkoitus mielessä, jos käy suorastaan päälle..."
Huomenna treffit johonkin aikaan yliopistolla kello 11-18 välillä. Se on silloin kuin hänelle käy. Tänään hänellä oli luentoja.
Meinaan kutsua hänet luokseni elokuvapikkujouluihin. Normaalisti ei kannata heti luoksensa kutsua, mutta siellä on tarjolla muuta seuraa ja naisseuraa hänelle. Lähinnä ongelma on se, että hän on ainut ulkomaalainen. Hänen vuoksensa kieleksi pitäisi vaihtaa englanti. Yritin soittaa tässä yhdelle sen vuoksi, että tavallaan voi ulkomaalaisen tuomisella yllättäin pilata tunnelmaa. Suomenkielisten kesken se oli lämmin jouluinen tuulahdus ennen varsinaista joulua. Teenkö hölmösti muita kohtaan, jos kutsun ulkomaalaisen?
Mitäs sinulle kuuluu?No sun pitää vaan maistella ja tunnustella fiilinkejä naista kohtaan...eipä tulevaisuutta kukaan tiedä. Nauti hetkestä.
Ja ulkomaalainen, erilainen? Ihmisiä kaikki. Jos hän tulee, eikä ulkomaalaisia ole kielletty tuomasta, niin mikä enää estää?
No mä aloin kanssa kelata tätä nykyistä naista...mietin ja maistelen, että mikä mussa hänessä viehättää? En aiokaan mennä tapaamaan häntä, ennenkuin hänellä ei ole lapsia kotona. Nyttenkin on ollut aikaa, ettei lapset ole siinä kotona, niin en huomaa hänessä mitään eroa siihen että lapset on siinä.
En mä mitään kaveria tai kivaa naista tarvia...niitä löytyy jo.Dissident kirjoitti:
No sun pitää vaan maistella ja tunnustella fiilinkejä naista kohtaan...eipä tulevaisuutta kukaan tiedä. Nauti hetkestä.
Ja ulkomaalainen, erilainen? Ihmisiä kaikki. Jos hän tulee, eikä ulkomaalaisia ole kielletty tuomasta, niin mikä enää estää?
No mä aloin kanssa kelata tätä nykyistä naista...mietin ja maistelen, että mikä mussa hänessä viehättää? En aiokaan mennä tapaamaan häntä, ennenkuin hänellä ei ole lapsia kotona. Nyttenkin on ollut aikaa, ettei lapset ole siinä kotona, niin en huomaa hänessä mitään eroa siihen että lapset on siinä.
En mä mitään kaveria tai kivaa naista tarvia...niitä löytyy jo."En mä mitään kaveria tai kivaa naista tarvia...niitä löytyy jo."
Onneksi olkoon! Vähän niitä löytyy minultakin, vaikka en mikään naissankari ole. Minä olenkin tässä viime aikoina ehdottanut vähän liian nuorille naisille treffejä. Tässä ehdotin yhdelle treffejä. Nuori nainen ilmoitti, että olisi suostunut, mutta hänellä on jo poikakaveri. Kyseessä lukion 3. luokan abi ja 18-vuotias. Sitten 19-vuotias ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija suostui treffeille. Tänä vuonna minua lähestyi lukion 3. luokkalainen abi ja tarjosi puhelinnumeroaan. Taidan nyt siirtyä lukion senioreista ja yliopiston fresmanneista vähän kypsempään luokkaan. Jotenkin tuntuu siltä, että noin 24 voisi olla sopiva minulle eikä alle 20 v. Yli 30-vuotiaitten ikäluokassa taidan kyllä törmätä siihen, että olen liian epäkypsä vielä tässä vaiheessa heille. Nyt olen siirtynyt luokitukseen, joka on jotain yliopiston senioritar ja työelämän freshwoman! :)
Soitin yhdelle sinne perjantain iltaan tulevalle - hänellä ei ollut ainakaan mitään vastaan sitä korealaista. Minä kelasin niitä naisia viime yönä, joten tänään ei enää tarvitse paljoa. Huomenna on tarkoitus tehdä ahkerasti työtä ja olla treffeillä. :)
Mitä sinä muuten tämä naisenmaistelusi tarkoittaa?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"En mä mitään kaveria tai kivaa naista tarvia...niitä löytyy jo."
Onneksi olkoon! Vähän niitä löytyy minultakin, vaikka en mikään naissankari ole. Minä olenkin tässä viime aikoina ehdottanut vähän liian nuorille naisille treffejä. Tässä ehdotin yhdelle treffejä. Nuori nainen ilmoitti, että olisi suostunut, mutta hänellä on jo poikakaveri. Kyseessä lukion 3. luokan abi ja 18-vuotias. Sitten 19-vuotias ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija suostui treffeille. Tänä vuonna minua lähestyi lukion 3. luokkalainen abi ja tarjosi puhelinnumeroaan. Taidan nyt siirtyä lukion senioreista ja yliopiston fresmanneista vähän kypsempään luokkaan. Jotenkin tuntuu siltä, että noin 24 voisi olla sopiva minulle eikä alle 20 v. Yli 30-vuotiaitten ikäluokassa taidan kyllä törmätä siihen, että olen liian epäkypsä vielä tässä vaiheessa heille. Nyt olen siirtynyt luokitukseen, joka on jotain yliopiston senioritar ja työelämän freshwoman! :)
Soitin yhdelle sinne perjantain iltaan tulevalle - hänellä ei ollut ainakaan mitään vastaan sitä korealaista. Minä kelasin niitä naisia viime yönä, joten tänään ei enää tarvitse paljoa. Huomenna on tarkoitus tehdä ahkerasti työtä ja olla treffeillä. :)
Mitä sinä muuten tämä naisenmaistelusi tarkoittaa?No niin. Siitä se nytkähtää...
Se että kyselin suoraan asioita naiselta. Mminä en kaveria kaipaa ja muuksi hänestä ei mulle ole. Ei ainakaan tähän hetkeen. Tuhlataan vaan aikaamme. Ensitreffit oli kivat ja nainen mukava. Sydänpaikkaan ei päässyt. Jospa seuraava...Dissident kirjoitti:
No niin. Siitä se nytkähtää...
Se että kyselin suoraan asioita naiselta. Mminä en kaveria kaipaa ja muuksi hänestä ei mulle ole. Ei ainakaan tähän hetkeen. Tuhlataan vaan aikaamme. Ensitreffit oli kivat ja nainen mukava. Sydänpaikkaan ei päässyt. Jospa seuraava...Jospa sitten seuraava. :) Maailmassa on muitakin naisia.
Minä taas en oikeastaan naisen kanssa nyt haluaisikaan asua. Kyllä se joku naisasia joka miehellä on mielessä tänäänkin pyörinyt mielessä, mutta voi ilman sitä elää. Itse en tällä hetkellä ole vaatimassa naiselta mitään. Ehkä siksi tänään toinen linja-automatka yliopistolta himaan sujui kuin leikki sen korealaisen kanssa. Oli ihanaa höpöti höpöti -juttua koko matka. Tulemme hyvin juttuun, miksi hänelle ei moni suomalaisnainen pärjää nyt. Hän tulee perjantaina sinne elokuvapikkujouluuni. Ilmeisesti vähän myöhässä. Kysyin päähenkilöiltä luvan hänen tuloonsa. Vauvan ja 17-vuotias porvoolaisen teinitytön vastausta en kyllä oikein tiedä, mutta heiltä ei kysytä.
Sinäänsä 17-vuotias saatta olla jo iso nainen, puhumattakaan 18 tai 19-vuotiaasta, mutta minulle se korealainen on yliopisto-seniori eli noin viimeisen vuoden yliopisto-opiskelija oikeampaa seuraa. Lisäksi on yksi nainen, jonka huomenna meinaan kutsua jonkinlaisena freshwomanina työelämästä. Hän on vastavalmistunut ja tarjoan hänelle mahdollisuutta tulla vielä opiskelijoiden pariin. Tietysti, jos se viime kevään 2017 puhelinnumeron-tarjoaja-abi jostain saapuisi yllättäin niin hyppäisin ilmeisesti kaulaan ja alkaisin seurustelemaan. Nyt odotan siltä korealaiselta sähköpostia huomisista treffeistämme Oikeastaan en olivat tänään yllättäin bussissa. Onnistuivat minusta loistavasti! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Jospa sitten seuraava. :) Maailmassa on muitakin naisia.
Minä taas en oikeastaan naisen kanssa nyt haluaisikaan asua. Kyllä se joku naisasia joka miehellä on mielessä tänäänkin pyörinyt mielessä, mutta voi ilman sitä elää. Itse en tällä hetkellä ole vaatimassa naiselta mitään. Ehkä siksi tänään toinen linja-automatka yliopistolta himaan sujui kuin leikki sen korealaisen kanssa. Oli ihanaa höpöti höpöti -juttua koko matka. Tulemme hyvin juttuun, miksi hänelle ei moni suomalaisnainen pärjää nyt. Hän tulee perjantaina sinne elokuvapikkujouluuni. Ilmeisesti vähän myöhässä. Kysyin päähenkilöiltä luvan hänen tuloonsa. Vauvan ja 17-vuotias porvoolaisen teinitytön vastausta en kyllä oikein tiedä, mutta heiltä ei kysytä.
Sinäänsä 17-vuotias saatta olla jo iso nainen, puhumattakaan 18 tai 19-vuotiaasta, mutta minulle se korealainen on yliopisto-seniori eli noin viimeisen vuoden yliopisto-opiskelija oikeampaa seuraa. Lisäksi on yksi nainen, jonka huomenna meinaan kutsua jonkinlaisena freshwomanina työelämästä. Hän on vastavalmistunut ja tarjoan hänelle mahdollisuutta tulla vielä opiskelijoiden pariin. Tietysti, jos se viime kevään 2017 puhelinnumeron-tarjoaja-abi jostain saapuisi yllättäin niin hyppäisin ilmeisesti kaulaan ja alkaisin seurustelemaan. Nyt odotan siltä korealaiselta sähköpostia huomisista treffeistämme Oikeastaan en olivat tänään yllättäin bussissa. Onnistuivat minusta loistavasti! :)No kauheesti sua noi iän tuomat numerot kiinnostaa. Jotenkin menee mielenkiinnottomaksi nää jutut...
Mut sellasta....Dissident kirjoitti:
No kauheesti sua noi iän tuomat numerot kiinnostaa. Jotenkin menee mielenkiinnottomaksi nää jutut...
Mut sellasta....Jos numerot ei kiinnosta - niin mikä sinusta naisessa kiinnostaa? Millä nainen pääsee Sinun sydämeen?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Jos numerot ei kiinnosta - niin mikä sinusta naisessa kiinnostaa? Millä nainen pääsee Sinun sydämeen?
Nainen. Sittenhän sen näkee kun joku pääsee...en mä tiedä? En mä mieti sitä. Ei minun tahdosta kiinni ole. Se tulee kun tulee... ja sanon kyllä hänelle sit ekana.
Dissident kirjoitti:
Nainen. Sittenhän sen näkee kun joku pääsee...en mä tiedä? En mä mieti sitä. Ei minun tahdosta kiinni ole. Se tulee kun tulee... ja sanon kyllä hänelle sit ekana.
Entäs sitten millainen nainen pääsee sinun sydämeesi?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Entäs sitten millainen nainen pääsee sinun sydämeesi?
Mun sydämeen sopiva...
Dissident kirjoitti:
Mun sydämeen sopiva...
Itse taidan lopetella täällä tänään, sillä ei ole mitään valtavan mielenkiintoisia juttuja. Mitä pitäisit muuten vauvakuume aloituksesta? Meinaan tehdä sellaisen tulevaisuudessa. Vastaisitko edes sellaiseen - en muotoile sitä täällä vielä, mutta vastaisitko johonkin sellaiseen? Naisen sydämeen pääsevät vauvat?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Itse taidan lopetella täällä tänään, sillä ei ole mitään valtavan mielenkiintoisia juttuja. Mitä pitäisit muuten vauvakuume aloituksesta? Meinaan tehdä sellaisen tulevaisuudessa. Vastaisitko edes sellaiseen - en muotoile sitä täällä vielä, mutta vastaisitko johonkin sellaiseen? Naisen sydämeen pääsevät vauvat?
No en luultavasti vastais... ei koskue mua...vaikea sanoa. Fiilingin mukaan..
Dissident kirjoitti:
No en luultavasti vastais... ei koskue mua...vaikea sanoa. Fiilingin mukaan..
Vauvakuumeella Muhkeaa Muhkua minä ajattelin lähinnä. Pitäisi se aloitus pistää tänne, kun hän on läsnä. Naisilta siihen lähinnä kommentteja haluaisi.
Tulipahan kysyttyä.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Vauvakuumeella Muhkeaa Muhkua minä ajattelin lähinnä. Pitäisi se aloitus pistää tänne, kun hän on läsnä. Naisilta siihen lähinnä kommentteja haluaisi.
Tulipahan kysyttyä.Muhkis tais jäädä palstalomalle....
Dissident kirjoitti:
Muhkis tais jäädä palstalomalle....
Minäkin saatan jäädä jossain välissä lomalle, sillä huomenna meinasin tehdä runsaasti töissä. Yritin nukkua ajoissa, mutta uni ei tullut, sillä vähän eroottisia ajatuksia pyöri päässä. Tuli tuolla kirjoiteltua sellaista, jolla taisin testata rajoja siitä, mitä järjestelmänvalvoja hyväksyy. Tuli pesistä puhuttua ja sellaista. Sille naiselle ei kyllä kannata puhua mistään pesistä, mutta en minä mikään seksuaaliton olento ole, vaikka olen melko pidättyväinen.
Toivottavasti Muhkis pitkään palstalomalla on? Viikonloppu asti?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minäkin saatan jäädä jossain välissä lomalle, sillä huomenna meinasin tehdä runsaasti töissä. Yritin nukkua ajoissa, mutta uni ei tullut, sillä vähän eroottisia ajatuksia pyöri päässä. Tuli tuolla kirjoiteltua sellaista, jolla taisin testata rajoja siitä, mitä järjestelmänvalvoja hyväksyy. Tuli pesistä puhuttua ja sellaista. Sille naiselle ei kyllä kannata puhua mistään pesistä, mutta en minä mikään seksuaaliton olento ole, vaikka olen melko pidättyväinen.
Toivottavasti Muhkis pitkään palstalomalla on? Viikonloppu asti?Jees.
En tiedä, ei ole ilmoittanut...Dissident kirjoitti:
Jees.
En tiedä, ei ole ilmoittanut...Minulla kävi muuten mielessä se, että naisen sydämeen pääsee sopivasti itkemällä. Itse itkin tuossa nyt monta minuuttia, jota en ollut tehnyt pitkään aikaan. Itkin sitä, millä sain joskus itketettyä naispsykogia. Teoriassa nainen saattaisi emootioissa päästää sydämeensä rehellisen itkijän, miehen, joka tunnustaa jotakin oleellista naiselle ja samalla parantuu tullen ehyemmäksi ihmiseksi. Mies onkin sen iskun jälkeen henkisesti vahva. Itse olen varma siitä, että minulla on käsissä ilmeisesti hyvä kirja, joka puhuttelee ihmisiä olen samalla hauska sisältäen jotain todella kipeää. Sen viehätys, että yleensä ihmiset ovat kokeneet jotain todella kipeää. Saa nähdä olenko oikeassa, mutta minusta tuntuu, että sillä kirjalla pääsee ihmisten sydämiin. Ollakseen voittaja pitää selvittää esteensä ja kipeät asiat saavuttaakseen jotain suurta.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minulla kävi muuten mielessä se, että naisen sydämeen pääsee sopivasti itkemällä. Itse itkin tuossa nyt monta minuuttia, jota en ollut tehnyt pitkään aikaan. Itkin sitä, millä sain joskus itketettyä naispsykogia. Teoriassa nainen saattaisi emootioissa päästää sydämeensä rehellisen itkijän, miehen, joka tunnustaa jotakin oleellista naiselle ja samalla parantuu tullen ehyemmäksi ihmiseksi. Mies onkin sen iskun jälkeen henkisesti vahva. Itse olen varma siitä, että minulla on käsissä ilmeisesti hyvä kirja, joka puhuttelee ihmisiä olen samalla hauska sisältäen jotain todella kipeää. Sen viehätys, että yleensä ihmiset ovat kokeneet jotain todella kipeää. Saa nähdä olenko oikeassa, mutta minusta tuntuu, että sillä kirjalla pääsee ihmisten sydämiin. Ollakseen voittaja pitää selvittää esteensä ja kipeät asiat saavuttaakseen jotain suurta.
Mies onkin sen ITKUN jälkeen henkisesti vahva.
Dissident kirjoitti:
Jees.
En tiedä, ei ole ilmoittanut...Milloinka sinulla on aikaa kirjoitella ja työvuoroja? Jotenkin Muhkun poissaola alkaa tuntumaan täällä. Hänen kanssaan on ilo kirjoitella kaikenlaista. Nyt kun sinä olet poissa niin tuntuu orvolta täällä. Ei olisi ilmeisesti mitään motiivia olla täällä ellei yksi olisi muutamaa kertaa kirjoitellut hyviä kommenteja minulle. Niihin oli sitten ilo vastailla.
Muuten se korealainen on varattu, mutta jatkamme bussiajelua yhdessä. Meinaan jatkossa mennä aina samaan aikaan yliopistolle ja takaisin. Jos se käy myös korealaiselle niin sitten kohtaamme. Kiva on jutella, mutta pitää vähän varoa, miksi päätimme, että emme juttele muualla kuin dösässä.
Nyt on mahdollisuus etsiä muita naisia. En jaksanut mennä kutsumaan sitä yhtä naista, kun väsytti vähän tänään. Läksin aikaisemmin yliopistolta pois. Ehkä se nainen tulee huomenna elokuvapikkujouluun, sillä sanoin viikko sitten yhdelle, että kutsuu hänet.
Anteeksi, jos olin eilen vähän rasittava, sillä yritin johdalle johonkin eli jotakin päämääriä kirjoituksilla oli, mutta en suoraan asiaani silloin sanonut.
Milloinka täällä käyt ja miten olet voinut?
Olen ruokoillut aina nukkumaan mennessäni Sinun puolestasi ja meinaan jatkaa sitä vuoden loppuun!
Hyviä marraskuita! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Milloinka sinulla on aikaa kirjoitella ja työvuoroja? Jotenkin Muhkun poissaola alkaa tuntumaan täällä. Hänen kanssaan on ilo kirjoitella kaikenlaista. Nyt kun sinä olet poissa niin tuntuu orvolta täällä. Ei olisi ilmeisesti mitään motiivia olla täällä ellei yksi olisi muutamaa kertaa kirjoitellut hyviä kommenteja minulle. Niihin oli sitten ilo vastailla.
Muuten se korealainen on varattu, mutta jatkamme bussiajelua yhdessä. Meinaan jatkossa mennä aina samaan aikaan yliopistolle ja takaisin. Jos se käy myös korealaiselle niin sitten kohtaamme. Kiva on jutella, mutta pitää vähän varoa, miksi päätimme, että emme juttele muualla kuin dösässä.
Nyt on mahdollisuus etsiä muita naisia. En jaksanut mennä kutsumaan sitä yhtä naista, kun väsytti vähän tänään. Läksin aikaisemmin yliopistolta pois. Ehkä se nainen tulee huomenna elokuvapikkujouluun, sillä sanoin viikko sitten yhdelle, että kutsuu hänet.
Anteeksi, jos olin eilen vähän rasittava, sillä yritin johdalle johonkin eli jotakin päämääriä kirjoituksilla oli, mutta en suoraan asiaani silloin sanonut.
Milloinka täällä käyt ja miten olet voinut?
Olen ruokoillut aina nukkumaan mennessäni Sinun puolestasi ja meinaan jatkaa sitä vuoden loppuun!
Hyviä marraskuita! :)No nyt oon ainakin...
Isän pyysin saunomaan. Rupateltiin kaikkea, mutta vanha mies jo halusi nukkumaan.
Mietin, että kaikkeen en ala sulle kyllä vastaamaan.. joihinkin viesteihin jos vastaan suoraan loukkaisin sua. Siks saatan vastata vaan jeps tai jotain...mä en aio työntää omia ajatuksia kenellekkään. Mulle käy mun miettimät jutut...ei välttämättä muulle...
Hyvin siis menee...Dissident kirjoitti:
No nyt oon ainakin...
Isän pyysin saunomaan. Rupateltiin kaikkea, mutta vanha mies jo halusi nukkumaan.
Mietin, että kaikkeen en ala sulle kyllä vastaamaan.. joihinkin viesteihin jos vastaan suoraan loukkaisin sua. Siks saatan vastata vaan jeps tai jotain...mä en aio työntää omia ajatuksia kenellekkään. Mulle käy mun miettimät jutut...ei välttämättä muulle...
Hyvin siis menee...Hienoa, jos isäsi on kunnossa ja saunoo. Miten vanha hän on?
Itse meinaan mennä saunaan huomenna aamulla. Sitten on siivousta vieraita varten joita alkaa saapua siinä 16.30. Tuntuu Linnan kutsuilta! :)
Kun tämä ei ole enää IN seuraavalla viikolla niin taidan lopettaa tänne silloin kirjoittelun. Moni on nähtävästi sanonut asiansa. Kyllä tänne yksi tasokas kirjoittaja tuli eilen. Vai lupasiko hän tarjota jo edellisenä päivänä oluen.
Onko tarkoitus olla jossain pikkujoulussa? Itselläni on huomenna sellaiset.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Hienoa, jos isäsi on kunnossa ja saunoo. Miten vanha hän on?
Itse meinaan mennä saunaan huomenna aamulla. Sitten on siivousta vieraita varten joita alkaa saapua siinä 16.30. Tuntuu Linnan kutsuilta! :)
Kun tämä ei ole enää IN seuraavalla viikolla niin taidan lopettaa tänne silloin kirjoittelun. Moni on nähtävästi sanonut asiansa. Kyllä tänne yksi tasokas kirjoittaja tuli eilen. Vai lupasiko hän tarjota jo edellisenä päivänä oluen.
Onko tarkoitus olla jossain pikkujoulussa? Itselläni on huomenna sellaiset.1943 on syntynyt...75 vuottako hän täyttää ens heinäkuussa?
No miksi sä vedät jotain rajoja itselles? Joudut pettymään jos et niissä pysy..et oo täällä kun olet..sillä siisti. Ei sun tarvitse siitä mitään numeroa tehdä... olet tai et...
Et ole velkaa mihinkään...
Ei ole pikkujouluja...vuoroja läpi joulun...Dissident kirjoitti:
1943 on syntynyt...75 vuottako hän täyttää ens heinäkuussa?
No miksi sä vedät jotain rajoja itselles? Joudut pettymään jos et niissä pysy..et oo täällä kun olet..sillä siisti. Ei sun tarvitse siitä mitään numeroa tehdä... olet tai et...
Et ole velkaa mihinkään...
Ei ole pikkujouluja...vuoroja läpi joulun..."No miksi sä vedät jotain rajoja itselles? Joudut pettymään jos et niissä pysy..et oo täällä kun olet..sillä siisti. Ei sun tarvitse siitä mitään numeroa tehdä... olet tai et...
Et ole velkaa mihinkään..."
Jos viittaat niihin ikiin, joita heitin niin ne on vitsejä. Leikin jenkkien käsitteellä, että ekaluokkalaista sanotaan fresmanniksi ja viimeisen vuoden opiskelijaa senioriksi. Siirsin käsitteet lukiosta yliopistoon ja työelämään. Siihen liittyen heitin jotain numeroita selittääkseni mitä tarkoitin. Ne oli vain symbolisia, joista en ole tosissani. Tuntui vain siltä, että en enää mene harkitsemaan oikein lukion kolmasluokkalaista treffiseuraksi, sillä vanhemmat ja kypsemmät naiset ovat parempia keskustelukumppaneita yleensä. Heillä on nuoruus ja kauneus, mutta vanhemmat naiset viehättävämpiä keskustelun ja jonkinlaisen seurustelun tasolla. Teoriassa voin harkita nyt yli 40-vuotiaita ja joittenkin vuosien päästä yli 50-vuotiaita. En tiedä minkä ikäinen olen jotenkin kypsyydeltäni, mutta vielä muutama päivä sitten kuvittelin olevani 20 ja joskus pari vuotta sitten jotain 20-vuotias henkisesti. Juuri nyt alkoi tuntua, että tämä on harhaa ja en määrittele enää itseäni minnekään ja näin kaiken ikäiset naiset ovat sopivia! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"No miksi sä vedät jotain rajoja itselles? Joudut pettymään jos et niissä pysy..et oo täällä kun olet..sillä siisti. Ei sun tarvitse siitä mitään numeroa tehdä... olet tai et...
Et ole velkaa mihinkään..."
Jos viittaat niihin ikiin, joita heitin niin ne on vitsejä. Leikin jenkkien käsitteellä, että ekaluokkalaista sanotaan fresmanniksi ja viimeisen vuoden opiskelijaa senioriksi. Siirsin käsitteet lukiosta yliopistoon ja työelämään. Siihen liittyen heitin jotain numeroita selittääkseni mitä tarkoitin. Ne oli vain symbolisia, joista en ole tosissani. Tuntui vain siltä, että en enää mene harkitsemaan oikein lukion kolmasluokkalaista treffiseuraksi, sillä vanhemmat ja kypsemmät naiset ovat parempia keskustelukumppaneita yleensä. Heillä on nuoruus ja kauneus, mutta vanhemmat naiset viehättävämpiä keskustelun ja jonkinlaisen seurustelun tasolla. Teoriassa voin harkita nyt yli 40-vuotiaita ja joittenkin vuosien päästä yli 50-vuotiaita. En tiedä minkä ikäinen olen jotenkin kypsyydeltäni, mutta vielä muutama päivä sitten kuvittelin olevani 20 ja joskus pari vuotta sitten jotain 20-vuotias henkisesti. Juuri nyt alkoi tuntua, että tämä on harhaa ja en määrittele enää itseäni minnekään ja näin kaiken ikäiset naiset ovat sopivia! :)Jep.
Dissident kirjoitti:
Jep.
Hei, mitä kuuluu? Päätin lopetta melkein kokonaan taas kirjoittelun, koska sönkkö/zönggö/muhkea_muhku lopetti täällä. Joskus aikaisemmin sinä ja hän olivat pääsyyt täällä kirjoitteluun. Niin paljon vaikuttaa yhden jättäytyminen pois, että ei oikein kiinnosta säännöllisesti kirjoitella. Itsekin pidit tässä tauon, jolle minä ryhdyn.
Olen täällä läsnä vielä marraskuun loppuun, jos joku kirjoittelee tähän aloittamaani aiheseen hyviä kirjoituksia. Niihin olisi sitten ilo vastailla. Olen utelias ihmisten näkemysistä - kuinka naisen sydämeen pääsee?
Kiitos seurastasi täällä yli vuoden varrelta! :) Kiitos mukavalle miehelle. Olen muistanut rukoilla puolestasi joka ilta eli OLET PÄÄSSYT AINAKIN MINUN SYDÄMEENI siis!
Hyvää joulua ja uutta vuotta!Faith.Hope.Love kirjoitti:
Hei, mitä kuuluu? Päätin lopetta melkein kokonaan taas kirjoittelun, koska sönkkö/zönggö/muhkea_muhku lopetti täällä. Joskus aikaisemmin sinä ja hän olivat pääsyyt täällä kirjoitteluun. Niin paljon vaikuttaa yhden jättäytyminen pois, että ei oikein kiinnosta säännöllisesti kirjoitella. Itsekin pidit tässä tauon, jolle minä ryhdyn.
Olen täällä läsnä vielä marraskuun loppuun, jos joku kirjoittelee tähän aloittamaani aiheseen hyviä kirjoituksia. Niihin olisi sitten ilo vastailla. Olen utelias ihmisten näkemysistä - kuinka naisen sydämeen pääsee?
Kiitos seurastasi täällä yli vuoden varrelta! :) Kiitos mukavalle miehelle. Olen muistanut rukoilla puolestasi joka ilta eli OLET PÄÄSSYT AINAKIN MINUN SYDÄMEENI siis!
Hyvää joulua ja uutta vuotta!No krapulaa poden. Kaverin kanssa oli saunailta. Sit baariin ja tappiin asti. Pitäis vielä toeta kummitytön synttäreille.
Dissident kirjoitti:
No krapulaa poden. Kaverin kanssa oli saunailta. Sit baariin ja tappiin asti. Pitäis vielä toeta kummitytön synttäreille.
Itsen olen jokseenkin absolutisti ja vauva oli eilen luonna vanhempineen. Ne oli minulla kiltit pikkujoulut. Uusivuosibileissäni 31.12.2016 oli tarjolla alkoholia, mutta porukkalle ei oikein kelvannut, kun olivat autolla liikkeellä. Ottivat pienen lasin ja siihen se jäi sitten. Yhdellä oli vielä lisäksi epilepsia, miksi hän ei voinut ottaa ollenkaan. En tiedä miksi, mutta join loput alkoholit pois vieraitten lähdettyä ja siihen se jotenkin jäi. Yhdelle annoin pienen vajaan 4 dl pullon cocktailia mukaan.
Minkäikäinen kummityttö on? Mitenkä olet pääsemässä hänen sydämeensä synttärilahjalla? ;)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Itsen olen jokseenkin absolutisti ja vauva oli eilen luonna vanhempineen. Ne oli minulla kiltit pikkujoulut. Uusivuosibileissäni 31.12.2016 oli tarjolla alkoholia, mutta porukkalle ei oikein kelvannut, kun olivat autolla liikkeellä. Ottivat pienen lasin ja siihen se jäi sitten. Yhdellä oli vielä lisäksi epilepsia, miksi hän ei voinut ottaa ollenkaan. En tiedä miksi, mutta join loput alkoholit pois vieraitten lähdettyä ja siihen se jotenkin jäi. Yhdelle annoin pienen vajaan 4 dl pullon cocktailia mukaan.
Minkäikäinen kummityttö on? Mitenkä olet pääsemässä hänen sydämeensä synttärilahjalla? ;)No krapulasssa tulee mieleen absolutusmi...
Mä ehkä oon päässyt kummityttöjen sydämmiin ihan läsnäololla. Vaikka vein mä tietysti lahjankin.Dissident kirjoitti:
No krapulasssa tulee mieleen absolutusmi...
Mä ehkä oon päässyt kummityttöjen sydämmiin ihan läsnäololla. Vaikka vein mä tietysti lahjankin.No hyvä kuulla se, että olet päässyt kummityttöjen sydämiin ihan läsnäololla. Jonkun äidin mukaan äidinrakkaus on läsnäoloa lapsen elämässä. Onko sinulla useampia kummityttöjä, kun puhut monikossa?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
No hyvä kuulla se, että olet päässyt kummityttöjen sydämiin ihan läsnäololla. Jonkun äidin mukaan äidinrakkaus on läsnäoloa lapsen elämässä. Onko sinulla useampia kummityttöjä, kun puhut monikossa?
Kaksi löytyy. Toinen tässä lähellä, toinen kauempana...
Dissident kirjoitti:
Kaksi löytyy. Toinen tässä lähellä, toinen kauempana...
On minullakin kummityttö. 15-vuotiaana melkein suoraan ripiltä tulin pentuna kummiksi. Täytyy tunnustaa se, että hän on jo täyttänyt 18 vuotta, joten en ole enää samalla tavalla skidi kuin suoraan ripiltä. Jotenkin piti muistaa häntä aina 18-vuotiaaksi asti, mutta sitten katsoin, että kummiaika oli vähän päättynyt. Koska olin kummi niin tuli hänen kanssaan vähän enemmän keskusteltua kuin muitten samanikäisten sukulaisten. Tuli hänelle soitettua tässä pari viikkoa takaperin.
Ehkä olen päässyt hänen sydämeensä, sillä taisin antaa 18-vuotiaslahjaksi hänelle television. Hän asui vielä silloin vanhempiensa luona ja tuntui olevan tyytyväinen siitä, että hänellä oli oma televisio, jonka oli lahjoittanut kummieno. Isosisko sai hänet 21-vuotiaana. Kun oli kummi niin kyllä se pienivauva pääsi paremmin sydämiin ja sitten hänestä kasvoi nainen. Miten sinulla sydämessä on nämä kummitytöt? Tänä syksynä kummityttö lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Hänestä tulee ilmeisesti sisar-valko-hentoinen? :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
On minullakin kummityttö. 15-vuotiaana melkein suoraan ripiltä tulin pentuna kummiksi. Täytyy tunnustaa se, että hän on jo täyttänyt 18 vuotta, joten en ole enää samalla tavalla skidi kuin suoraan ripiltä. Jotenkin piti muistaa häntä aina 18-vuotiaaksi asti, mutta sitten katsoin, että kummiaika oli vähän päättynyt. Koska olin kummi niin tuli hänen kanssaan vähän enemmän keskusteltua kuin muitten samanikäisten sukulaisten. Tuli hänelle soitettua tässä pari viikkoa takaperin.
Ehkä olen päässyt hänen sydämeensä, sillä taisin antaa 18-vuotiaslahjaksi hänelle television. Hän asui vielä silloin vanhempiensa luona ja tuntui olevan tyytyväinen siitä, että hänellä oli oma televisio, jonka oli lahjoittanut kummieno. Isosisko sai hänet 21-vuotiaana. Kun oli kummi niin kyllä se pienivauva pääsi paremmin sydämiin ja sitten hänestä kasvoi nainen. Miten sinulla sydämessä on nämä kummitytöt? Tänä syksynä kummityttö lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Hänestä tulee ilmeisesti sisar-valko-hentoinen? :)Siinähän ne kasvaa....
Tähän ketjuun vastaaminen alkaa olla pituutensa puolesta mun luurilla vaikea vastailla...tökkii...se kai lataa rimpsua pitkään...Dissident kirjoitti:
Siinähän ne kasvaa....
Tähän ketjuun vastaaminen alkaa olla pituutensa puolesta mun luurilla vaikea vastailla...tökkii...se kai lataa rimpsua pitkään...No, lopetellaan tähän tässä aiheessa. Ehkä jotakin jäi kertomatta, mutta kummitytöistä puhuminen ei taida olla oikein ydinaihe aluetta. Perustan aihealueen OLETKO TOISINAJATTELIJA miksi ajattelet tunteissasi toisella tavalla kuin muut vai onko se vain väliaikaista? Se on tarkoitettu sinulle! :) Sinkut-palsta. Siirrytään sinne!
Faith.Hope.Love kirjoitti:
No, lopetellaan tähän tässä aiheessa. Ehkä jotakin jäi kertomatta, mutta kummitytöistä puhuminen ei taida olla oikein ydinaihe aluetta. Perustan aihealueen OLETKO TOISINAJATTELIJA miksi ajattelet tunteissasi toisella tavalla kuin muut vai onko se vain väliaikaista? Se on tarkoitettu sinulle! :) Sinkut-palsta. Siirrytään sinne!
Jep.
- nainen.on.sellainen
Rahalla ja statuksella.
Turha väittää muuta. Kiltit miehet eivät nykyään pääse enää edes maaliin ollenkaan.Aamulla väitin muuten tuota vastaan paljolti.
Faith.Hope.Love
18.11.2017 7:36
Ei se nainen välttämättä rahan ja statuksen perässä lähde, vaikka ei siitä mahdollisesti haittaakaan ole. Tietysti on sellaisia naisia joihin se vaikuttaa. Ehkä se rakkaus on monesta tekijästä kiinni.
Siskoni tässä rakastui mieheen, joka oli melkoinen tyhjätasku. Hän oli naimisissa ja heillä oli pääkaupunkiseudulla kaksi lasta. Sitten iski uusi rakkaus. Mies on alle 40-vuotias varakas yrityksen omistaja ja johtaja, joka ajeli öky maastomersulla, silloin kun häneen ensimmäisen kerran törmäsin. Minusta sisko teki sen valinnan sen takia, että hän rakastui - ei sen takia, että mies tarjosi mahdollisuuden mennä seurapiirihäihin hotelli Kämpiin. Enenpää sen siskostani kerro, sillä joku voisi tunnistaa.
Minusta naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava. Tuollainen se saa naisten tunteet liikkeelle. Tai ainakin naiset pitävä ihan maailmanlaajuisesti. Tuollainen siskon uusi mies on - tuo siinä vaikuttaa enemmän kuin hänen varallisuutensa ja statuksensa. :)- wtun.käkkäräpää
Hohhoijakkaa.
wtun.käkkäräpää kirjoitti:
Hohhoijakkaa.
Miksi tuollainen kommentti. Minä seison tämän väittämäni perässä: "Minusta naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava. Tuollainen se saa naisten tunteet liikkeelle. Tai ainakin naiset pitävä ihan maailmanlaajuisesti. Tuollainen siskon uusi mies on - tuo siinä vaikuttaa enemmän kuin hänen varallisuutensa ja statuksensa. :) "
Siskon mies vastaa tuota aloitus ja niin minä kuvittelen parhaimmillani joskus olevani myös minä jollekin naiselle. Toiveajattelu, kenties, mutta olen tosissaan tuota mieltä. Se vaikuttaa enemmän kuin varallisuus.- palat.ikuisesti
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Miksi tuollainen kommentti. Minä seison tämän väittämäni perässä: "Minusta naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava. Tuollainen se saa naisten tunteet liikkeelle. Tai ainakin naiset pitävä ihan maailmanlaajuisesti. Tuollainen siskon uusi mies on - tuo siinä vaikuttaa enemmän kuin hänen varallisuutensa ja statuksensa. :) "
Siskon mies vastaa tuota aloitus ja niin minä kuvittelen parhaimmillani joskus olevani myös minä jollekin naiselle. Toiveajattelu, kenties, mutta olen tosissaan tuota mieltä. Se vaikuttaa enemmän kuin varallisuus.Ei vaikuta, vain resursseilla ja ulkonäöllä on väliä. Lopeta valehtelu tai sinut grillataan helvetissä.
palat.ikuisesti kirjoitti:
Ei vaikuta, vain resursseilla ja ulkonäöllä on väliä. Lopeta valehtelu tai sinut grillataan helvetissä.
Armosta pääsee Taivaaseen, jos uskoo Jeesukseen. Jeesus saarnasi pitkälle sitä, että resursseilla ja ulkonäöllä ei merkitystä vaan sillä, että rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Rakkaudella, uskolla ja toivolla on merkitystä - ei resursseilla ja ulkönäöllä.
Jumala ja mammona (Matteus, vuorisaarna)
19 "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21 Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.
Jumalan huolenpito
25 "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! 27 Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
Rikas ei Jeesuksen mukaan pääse mahdollisesti Taivaaseen, sillä helpompi on kamelin mennä neulansilmästä. Resurssit ovat siis mahdollisesti jopa taakka. Olet siis väärässä.- rev.fredphelps
Nyt menee rajuksi. Totisesti.
rev.fredphelps kirjoitti:
Nyt menee rajuksi. Totisesti.
No, jos uhataan helvetillä niin minä ilmoitan sen armosta uskomalla sinne Taivaasen voi päästä vältäen helvetin ja mammonalla ei Jeesuksen mukaan ole niin suurta merkitystä.
- tämä.tiedoksi
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Armosta pääsee Taivaaseen, jos uskoo Jeesukseen. Jeesus saarnasi pitkälle sitä, että resursseilla ja ulkonäöllä ei merkitystä vaan sillä, että rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Rakkaudella, uskolla ja toivolla on merkitystä - ei resursseilla ja ulkönäöllä.
Jumala ja mammona (Matteus, vuorisaarna)
19 "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. 20 Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 21 Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.
Jumalan huolenpito
25 "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! 27 Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
Rikas ei Jeesuksen mukaan pääse mahdollisesti Taivaaseen, sillä helpompi on kamelin mennä neulansilmästä. Resurssit ovat siis mahdollisesti jopa taakka. Olet siis väärässä.Jeesus ei ollutkaan mikään häpeällinen hypergaminen tantta.
tämä.tiedoksi kirjoitti:
Jeesus ei ollutkaan mikään häpeällinen hypergaminen tantta.
Nyt en ymmärtänyt. Jeesus ei ollut, minä en ole, eikä myöskään siskoni - kuka on tantta? Tämä meni nyt minulta ohi täysin?
Hypergamialla (engl. hypergamy) tarkoitetaan tapaa pariutua sosiaalisesti korkeampitasoisemman kumppanin kanssa[1].
Arkikielessä ilmiöstä käytetään mm. termiä ylöspäin naiminen/avioituminen.
Yhtenä hypergamian muotona on pidetty pariutumista vanhemman kumppanin kanssa. Suomessa miesten ensimmäisen avioliiton keskimääräinen solmimisikä on hieman naisia suurempi
Tantta?
Halventava nimitys vanhemmasta rouvasta, keski-ikäinen läski. Tantalla on myös yhdyssana muunnoksia.
Kopsailen laiskana pari vanhaa kommenttiani miesten ja naisten käsityseroista sekä siitä, mikä mua (ja ilmeisesti muitakin naisia) todellisuudessa sytyttää ja miksi ;)
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076049/naisen-tulkitseminen#comment-91872483
Sosiaalinen status on useimmille naisille tärkeää miehessä, eli että mies tulee toimeen ihmisten ja tilanteiden kanssa, etenkin silloin kun asiat eivät mene hänelle itselleen suotuisalla tavalla (esim. pakit). Naiset kiinnittävät huomiota siihen, miten miehet käyttäytyvät ja millainen luonne heillä on. Hyvä ulkonäkö on tietysti plussaa, mutta ei samanlainen prioriteetti kuin miehillä näyttäisi olevan.
Eli jos haluat menestyä parisuhdemarkkinoilla, hyvä käytös ja perus-positiivinen luonne voivat tuoda yllättäviä onnistumisia jos eivät heti niin myöhemmin. Kun olet luotettavan ja ystävällisen oloinen tyyppi, naiset pistävät sen kyllä merkille vaikka eivät välittömästi kiinnostusta ilmaisisikaan. Ja nimenomaan tuo on totta, että nainen ei halua päätä pahkaa suhteeseen tai sänkyyn. Hän mieluummin arvioi tilannetta ensin. Ja tähän varmaan osasyynä juuri se, että ihmisen luonteen arviointi vie enemmän aikaa kuin ulkonäön.
Ps. "Positiivinen luonne" ja "hyvä käytös" eivät tarkoita ettei ikinä saisi kokea pettymyksen tunteita tai pitäisi olla kynnysmattona. Ratkaisevaa on miten ilmaiset pettymyksesi ja ilmaiset omat tarpeesi/ rajasi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076049/naisen-tulkitseminen#comment-91872173
Naisten kauneusihanteet on monesti erilaiset kuin miesten - sekä oman että vastakkaisen sukupuolen ulkonäön suhteen ;) https://pbs.twimg.com/media/BlYMKDECIAA4rnD.jpg
Tuo lihaksikkuus-myytti on kyllä yksi yleisin. Suurin osa miehistä kuvittelee, että mitä lihaksikkaampi mies, niin sen kiinnostavampi naisille. Kun taas suurin osa naisista ei piittaa äärimmilleen pumpatusta mieskehosta. Moni nainen suosii solakkaa mieskehoa tai jopa pientä tukevuutta voi olla. Ehkä siinä joku sellainen korrelaatio voi olla, että jos mies kokee itsensä lihaksikkaana haluttavammaksi, on hän jollain tavalla itsevarmempi ja siten naisten kanssa menestyksekkäämpi. Mutta jos pelkistä kuvista pitäisi kiinnostava mies valita, niin kyllä painonnostajat tms. lihaskimput jäävät ainakin mulla sivuun.
Lisäksi tietysti se juttu, että nainen määrittelee miehen "tason" yhtä paljon ellei jopa enemmän luonteen perusteella. Siinä missä monelle miehelle merkitsee ainakin kättelyssä enimmäkseen ulkonäkö, jos nyt ei ihan äärimmäisen hankala luonne naisella ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15076049/naisen-tulkitseminen#comment-91872732
Ennen ihastumista monikaan mies ei näytä minusta keskivertoa ihmeellisemmältä. Ulkonäöllisesti en näe suurimmassa osassa miehissä hurjia "luokkaeroja", vaan voisin kelpuuttaa yhden jos toisenkin. Ulkoisesti äärimmäisen komeita, kuten myös äärimmäisen rumia miehiä on mielestäni oleamassa aika vähän. On minulla tietysti omat mieltymykseni, mutta tajuan että omat fantasiat on eri asia kuin todellisuus.
Mutta! Kun tutustun johonkin mieheen (/ihmiseen), ja huomaan että kemiat natsaavat, hän on mukava ihminen ja sitten lopulta ihastun, niin tämä ihminen muuttuu silmissäni käsittämättömän kauniiksi. Kaikki komeat piirteet melkein hyppäävät silmille, ihan kuin olisin ollut sokea aikaisemmin. Tämä pätee tietenkin toiseen suuntaan, että jos ihmisestä alkuihastuksen jälkeen paljastuukin ikäviä luonteenpiirteitä, niin hän menettää silmissäni myös ulkoisen hehkunsa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Summa summarum: kumppanin ulkonäkö ei ole ensimmäinen asia mitä katson vakavaa parisuhdetta hakiessani, vaan enemmän merkitsee ihmisen kyky tulla toimeen toisten kanssa. Mies saa minulta vihreää valoa, jos hän osoittaa sosiaalista älykkyyttä, esimerkiksi epäitsekkyyttä ja kykyä myötätuntoon. Se ei tarkoita, että miehen pitäisi olla "kaikkia paapomassa" tai täysin epäitsekäs altavastaaja. Mutta jos nauraa räkäisesti toisen epäonnelle tai osoittaa jatkuvaa itsekkyyttä, pyrkii korottamaan itsensä muiden yläpuolelle tms., niin myös se mahdollinen ulkoinen kauneus katoaa minun silmissäni.Tämähän oli tosi monipuolinen ja hyvä vastaus. Varsinkin loppu oli erinomainen. Kiitos. Se oli niin pitkä, että pitää sulatella vielä ja lukea huomenna uudelleen. Kiitos sinulle ihanista mielipiteistäsi nainen.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tämähän oli tosi monipuolinen ja hyvä vastaus. Varsinkin loppu oli erinomainen. Kiitos. Se oli niin pitkä, että pitää sulatella vielä ja lukea huomenna uudelleen. Kiitos sinulle ihanista mielipiteistäsi nainen.
Eipä kestä ja kiitos! :)
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Eipä kestä ja kiitos! :)
Hyvää yötä ja kiitos vielä kerran tosi pitkästä vastauksesta. Luen sen vielä huomenna läpi - ehkä opin siitä jotain. :)
Kiitos vielä kerran erinomaisesta vastauksesta. Luin sen nyt tarkkaan läpi tulin siihen tulokseen, että monelta osin opettava monille miehille. Sen sijaan mielessäni kävi se, että tämä oli vain yksilön näkemys ja ei välttämättä kaikin osin vastaa naisten yleisnäkemystä. Esimerkiksi joistakin naisista lihaksikas mies on seksikäs, mutta sinun kertomasi saattaa edustaa kumminkin naisten valtavirtaa?
Jotain oleellista jäin kaipaamaan. Se oli samankaltaiset arvot? Harvemmin Kokoomusta kannattava nuori ja kommunisti/vasemmistonuori menevät toisten kanssa naimisiin. Vihreä ei välttämättä kovin paljon lämpene Perussuomalaiselle? Onko yhteiset arvot ja päämäärät mahdollisesti lopullisen valinnan taustalla - ja sen taustalla, kuka naisen sydämeen pääsee. Kenen kanssa mennään yhteen? Hänenkö jonka kanssa on yhteisiä arvoja eniten?
Kirjoittelen täällä vielä tänään ja sitten palaan perjantaina noin kello 20 kirjoittaen silloin noin kaksi tuntia. Odotan kommentteja tähän! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kiitos vielä kerran erinomaisesta vastauksesta. Luin sen nyt tarkkaan läpi tulin siihen tulokseen, että monelta osin opettava monille miehille. Sen sijaan mielessäni kävi se, että tämä oli vain yksilön näkemys ja ei välttämättä kaikin osin vastaa naisten yleisnäkemystä. Esimerkiksi joistakin naisista lihaksikas mies on seksikäs, mutta sinun kertomasi saattaa edustaa kumminkin naisten valtavirtaa?
Jotain oleellista jäin kaipaamaan. Se oli samankaltaiset arvot? Harvemmin Kokoomusta kannattava nuori ja kommunisti/vasemmistonuori menevät toisten kanssa naimisiin. Vihreä ei välttämättä kovin paljon lämpene Perussuomalaiselle? Onko yhteiset arvot ja päämäärät mahdollisesti lopullisen valinnan taustalla - ja sen taustalla, kuka naisen sydämeen pääsee. Kenen kanssa mennään yhteen? Hänenkö jonka kanssa on yhteisiä arvoja eniten?
Kirjoittelen täällä vielä tänään ja sitten palaan perjantaina noin kello 20 kirjoittaen silloin noin kaksi tuntia. Odotan kommentteja tähän! :)Eipä mitään :) Joo, totta kai tää on vain mun näkemys, eikä ole kaikkiin yleistettävissä. Ja sitä en tiedä, miten bisseys vaikuttaa, voi olla että vaikuttaa tai sitten ei. Kuitenkin suuri osa omista tuttava- ja ystävänaisista jakaa samantyyppisen ajatusmaailman, mitä olen ihastumis-kertomuksia kuullut :)
Niin no, samankaltaiset arvot mainitaan usein. En edes ajatellut niitä, mutta kyllä ne nyt mullakin sen verran vaikuttaa, että jos toinen on uusnatsi tai jotain muuta tosi radikaalia, niin todennäköisesti ei herätä mielenkiintoani. Mutta silti koen, ettei ratkaisevaa ole arvojen samankaltaisuus itsessään, vaan se, että jos arvot jossain kohtaa eroavatkin, kummankin näkemystä arvostetaan ja miten ristiriitatilanteista selvitään. Tuleehan suhteessa joka tapauksessa ristiriitatilanteita. Arvo sinällään ei ole turn off, vaan se kuinka se vaikuttaa ihmisen elämään käytännössä. Erilaisista näkemyksistä voi tulla jopa mielenkiintoisia keskusteluja. Olisi tosi mielenkiintoista kuulla esim. ateisti-teisti-pariskunnan keskusteluja maailmankuvasta kärpäsenä katossa!tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Eipä mitään :) Joo, totta kai tää on vain mun näkemys, eikä ole kaikkiin yleistettävissä. Ja sitä en tiedä, miten bisseys vaikuttaa, voi olla että vaikuttaa tai sitten ei. Kuitenkin suuri osa omista tuttava- ja ystävänaisista jakaa samantyyppisen ajatusmaailman, mitä olen ihastumis-kertomuksia kuullut :)
Niin no, samankaltaiset arvot mainitaan usein. En edes ajatellut niitä, mutta kyllä ne nyt mullakin sen verran vaikuttaa, että jos toinen on uusnatsi tai jotain muuta tosi radikaalia, niin todennäköisesti ei herätä mielenkiintoani. Mutta silti koen, ettei ratkaisevaa ole arvojen samankaltaisuus itsessään, vaan se, että jos arvot jossain kohtaa eroavatkin, kummankin näkemystä arvostetaan ja miten ristiriitatilanteista selvitään. Tuleehan suhteessa joka tapauksessa ristiriitatilanteita. Arvo sinällään ei ole turn off, vaan se kuinka se vaikuttaa ihmisen elämään käytännössä. Erilaisista näkemyksistä voi tulla jopa mielenkiintoisia keskusteluja. Olisi tosi mielenkiintoista kuulla esim. ateisti-teisti-pariskunnan keskusteluja maailmankuvasta kärpäsenä katossa!Kyllä ne arvot vaikuttaa ja jonkinlaisen toisen kulttuurin sekä ajatusten tunteminen vaikuttaa runsainmäärin. Esimerkiksi tänne eilen kirjoitetun pakistanilaisen naisen esimerkin henkilö ei tiennyt "mikä playboy" on, sillä hänen kulttuurissaan on vaikea sellainen olla. Yleinen normi siellä on se, että seksi kuuluu vain avioliittoon. On tietysti minunkin tuttavapiirissä sellaisia nuoria pakistanilaisia miehiä, jotka eivät ole naimissa, mutta poikuus ei ole tallella. Julkisesti ei voi olla avioliiton ulkopuolella tai mikään playboy. Tunnen Pakistanin ja Intian lukemattomien ihmisten kautta. Minulla on molemmista maista useita ystäviä ja solunaapureita ollut. Niinpä pystyn ymmärtämään heidän kulttureitaan, arvojaan ja ajattelutapoja. Eilen kirjoitin aamulla seuraavaa. Tuo 7X7 olen tietysti minä itse, mutta saa sitä itseltään kysyä. :) Mitä mieltä olet seuraavasta? Tuoko se mitään mieleen?
Faith.Hope.Love
18.11.2017 8:28
7X7 kirjoitti:
Faith.Hope.Love: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava"
Tuo siis vaikuttaa enemmän kuin raha ja status naisen rakastumiseen miehessä?
Tai sanotaanko tuo on hyvä alku, jolla naisen sydämeen päästään. Loppu on sitten rakastumisesta ja henkilökemiasta kiinni. Ehkä sitten lopulliseen valintaan naimisiin menosta saattaa vaikuttaa myös puolison varallisuus ja asema, mutta mielestäni noilla mainitsemillani seikoilla on enemmän vaikutusta.
Itse olen vähän kansainvälisen tason naistenmies, mutta uskovaisena en mikään playboy tietenkään. Otan esimerkin siitä, että mitenkä esimerkiksi pakistanilaisen sydämeen päästään noilla ominaisuuksilla. Tämän naisen sydämessä oli jo mies, joten kyseessä ei rakastumista vaan suuresta pitämisestä.
Suuri pitäminen syntyi seuraavasti. Sattumalta juttelin yliopistolla hänen kanssaan. Hän taisi rakastaa erityisesti siitä, että sai keskustella intialaisista elokuvista. Keskustelimme myös intialaisista ja pakistanilaisista miehistä (molempia minulla on ollut solunaapureina) - hän tykkäsi hirvittävästi ilmoituksestaan, että pakistanilainen mies on intialaista miestä komeampi. Meitä huvitti se, että minä huomasin etten tuntenut yhtään komeata pakistanilaista miestä, koska en ollut heitä sillä silmällä katsellut. Olin kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava. Lopputulos oli se, että seuraavalla kerralla minut nähdessään tämä nainen ensisilmäyksestä hymyili ensisilmänräpäyksestä sydämensä pohjasta. Hymy ei ollut mikään rakkauden hymy, sillä hän rakasti miestään, joka asui Helsingissä, toisella paikkakunnalla.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kyllä ne arvot vaikuttaa ja jonkinlaisen toisen kulttuurin sekä ajatusten tunteminen vaikuttaa runsainmäärin. Esimerkiksi tänne eilen kirjoitetun pakistanilaisen naisen esimerkin henkilö ei tiennyt "mikä playboy" on, sillä hänen kulttuurissaan on vaikea sellainen olla. Yleinen normi siellä on se, että seksi kuuluu vain avioliittoon. On tietysti minunkin tuttavapiirissä sellaisia nuoria pakistanilaisia miehiä, jotka eivät ole naimissa, mutta poikuus ei ole tallella. Julkisesti ei voi olla avioliiton ulkopuolella tai mikään playboy. Tunnen Pakistanin ja Intian lukemattomien ihmisten kautta. Minulla on molemmista maista useita ystäviä ja solunaapureita ollut. Niinpä pystyn ymmärtämään heidän kulttureitaan, arvojaan ja ajattelutapoja. Eilen kirjoitin aamulla seuraavaa. Tuo 7X7 olen tietysti minä itse, mutta saa sitä itseltään kysyä. :) Mitä mieltä olet seuraavasta? Tuoko se mitään mieleen?
Faith.Hope.Love
18.11.2017 8:28
7X7 kirjoitti:
Faith.Hope.Love: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava"
Tuo siis vaikuttaa enemmän kuin raha ja status naisen rakastumiseen miehessä?
Tai sanotaanko tuo on hyvä alku, jolla naisen sydämeen päästään. Loppu on sitten rakastumisesta ja henkilökemiasta kiinni. Ehkä sitten lopulliseen valintaan naimisiin menosta saattaa vaikuttaa myös puolison varallisuus ja asema, mutta mielestäni noilla mainitsemillani seikoilla on enemmän vaikutusta.
Itse olen vähän kansainvälisen tason naistenmies, mutta uskovaisena en mikään playboy tietenkään. Otan esimerkin siitä, että mitenkä esimerkiksi pakistanilaisen sydämeen päästään noilla ominaisuuksilla. Tämän naisen sydämessä oli jo mies, joten kyseessä ei rakastumista vaan suuresta pitämisestä.
Suuri pitäminen syntyi seuraavasti. Sattumalta juttelin yliopistolla hänen kanssaan. Hän taisi rakastaa erityisesti siitä, että sai keskustella intialaisista elokuvista. Keskustelimme myös intialaisista ja pakistanilaisista miehistä (molempia minulla on ollut solunaapureina) - hän tykkäsi hirvittävästi ilmoituksestaan, että pakistanilainen mies on intialaista miestä komeampi. Meitä huvitti se, että minä huomasin etten tuntenut yhtään komeata pakistanilaista miestä, koska en ollut heitä sillä silmällä katsellut. Olin kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava. Lopputulos oli se, että seuraavalla kerralla minut nähdessään tämä nainen ensisilmäyksestä hymyili ensisilmänräpäyksestä sydämensä pohjasta. Hymy ei ollut mikään rakkauden hymy, sillä hän rakasti miestään, joka asui Helsingissä, toisella paikkakunnalla.Siis vaikuttaako miehen status vähemmän kuin em. ominaisuudet?
Musta statuksella (sillä mitä työtä tekee ja mikä on palkka) ei vaan tosiaan ole ratkaisevaa merkitystä missään vaiheessa ihastumista. Ääripäät olenkin tällä palstalla jo aiemmin maininnut, eli jos on sossun elätti omasta tahdostaan eikä toiveita ikinä opiskella, niin sellainen on mulle turn off. Mutta jos on syrjäytynyt nuorella iällä ja siksi ei vielä opiskellut ja palkkatöissä, niin ei olisi välitön turn off. Etenkin jos hänellä kuitenkin on tavoite päästä opiskelemaan ja työelämään ja näyttää myös aktiivisuutta tähän suuntaan. Tai jos ei ole työtön omasta tahdostaan, sekään ei ole turn off. Toisaalta on sekin ääripää, että tienaa hullun lailla, mutta ei sen takia ole ikinä kotona kun yritys vie kaiken ajan. Sekin on turn off.
Työ ei ole mulle kumppanissa itseisarvo siinä mielessä, että mitä enemmän tienaa niin sen kiinnostavampi. Kumppanin ei tarvitse esim. tienata enemmän kuin minä tienaan. Ennemminkin siinä mielessä arvostan kumppanin työntekoa, että työyhteisö usein tuo sosiaalista sisältöä, rytmiä, jatkuvuutta ja merkityksen elämään - tietynlaista vakautta, mikä voi pitkässä juoksussa olla tärkeää esim. elämän kriisitilanteista yli pääsemisessä.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Siis vaikuttaako miehen status vähemmän kuin em. ominaisuudet?
Musta statuksella (sillä mitä työtä tekee ja mikä on palkka) ei vaan tosiaan ole ratkaisevaa merkitystä missään vaiheessa ihastumista. Ääripäät olenkin tällä palstalla jo aiemmin maininnut, eli jos on sossun elätti omasta tahdostaan eikä toiveita ikinä opiskella, niin sellainen on mulle turn off. Mutta jos on syrjäytynyt nuorella iällä ja siksi ei vielä opiskellut ja palkkatöissä, niin ei olisi välitön turn off. Etenkin jos hänellä kuitenkin on tavoite päästä opiskelemaan ja työelämään ja näyttää myös aktiivisuutta tähän suuntaan. Tai jos ei ole työtön omasta tahdostaan, sekään ei ole turn off. Toisaalta on sekin ääripää, että tienaa hullun lailla, mutta ei sen takia ole ikinä kotona kun yritys vie kaiken ajan. Sekin on turn off.
Työ ei ole mulle kumppanissa itseisarvo siinä mielessä, että mitä enemmän tienaa niin sen kiinnostavampi. Kumppanin ei tarvitse esim. tienata enemmän kuin minä tienaan. Ennemminkin siinä mielessä arvostan kumppanin työntekoa, että työyhteisö usein tuo sosiaalista sisältöä, rytmiä, jatkuvuutta ja merkityksen elämään - tietynlaista vakautta, mikä voi pitkässä juoksussa olla tärkeää esim. elämän kriisitilanteista yli pääsemisessä.Lähinnä kulttuurin ja toisten ajatusten sekä arvojen tuntemisen merkitystä lähinä kyselin. Nytkin kaveri on luonani ja katsoo elokuvaa Braveheart. Se sijoittuu Skotlantiin keskiajalla ja ihan toisenlaiseen maailmaan. Jos mentäisiin sinne ajassa paikassa niin siellä oli toisenlaiset ja arvot tavat - siellä ihmisten mieliin, sydämiin ja tunteisiin pääsemiseen vaatittaisiin paikallisten tuntemista. Jonkinlaisen kulttuuri tai alakulttuurin osaamista kysyn. Kaikki eivät ole suomalaisia ja ulkomaalaisten naisten sydämiin ei välttämättä pääse ellei osaa jotain heidän kulttuuristaan? Tätä minä hain.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Lähinnä kulttuurin ja toisten ajatusten sekä arvojen tuntemisen merkitystä lähinä kyselin. Nytkin kaveri on luonani ja katsoo elokuvaa Braveheart. Se sijoittuu Skotlantiin keskiajalla ja ihan toisenlaiseen maailmaan. Jos mentäisiin sinne ajassa paikassa niin siellä oli toisenlaiset ja arvot tavat - siellä ihmisten mieliin, sydämiin ja tunteisiin pääsemiseen vaatittaisiin paikallisten tuntemista. Jonkinlaisen kulttuuri tai alakulttuurin osaamista kysyn. Kaikki eivät ole suomalaisia ja ulkomaalaisten naisten sydämiin ei välttämättä pääse ellei osaa jotain heidän kulttuuristaan? Tätä minä hain.
Ahaa. Mutta onhan kulttuuri osin eri asia kuin arvomaailma? Toki esim. uskonto voi olla sidoksissa arvomaailmaan, mutta ei välttämättä (vrt. tapauskova vs. tosiuskova). Esim. joku muslimi välttää kaikkea juomista koraanin vuoksi, toinen pitää koraanin ohjeita kohtuutta painottavina. Samasta uskonnosta voi olla kahdella ihmisellä kaksi täysin vastakkaista tulkintaa, tai saman kulttuurin piirissä asuvilla voi olla täysin erilaiset arvot siitä riippuen, kuinka vanhoillisessa vai liberaalissa yhteisössä elää. Mulle enemmän merkitsee, kuinka arvot näkyvät ihmisen elämässä käytännössä, eli kuinka ison painoarvon hän niille antaa elämässään, kuin että mitä arvoja itsessään hänellä on. Ääripäät tietenkin poisluettuna.
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Ahaa. Mutta onhan kulttuuri osin eri asia kuin arvomaailma? Toki esim. uskonto voi olla sidoksissa arvomaailmaan, mutta ei välttämättä (vrt. tapauskova vs. tosiuskova). Esim. joku muslimi välttää kaikkea juomista koraanin vuoksi, toinen pitää koraanin ohjeita kohtuutta painottavina. Samasta uskonnosta voi olla kahdella ihmisellä kaksi täysin vastakkaista tulkintaa, tai saman kulttuurin piirissä asuvilla voi olla täysin erilaiset arvot siitä riippuen, kuinka vanhoillisessa vai liberaalissa yhteisössä elää. Mulle enemmän merkitsee, kuinka arvot näkyvät ihmisen elämässä käytännössä, eli kuinka ison painoarvon hän niille antaa elämässään, kuin että mitä arvoja itsessään hänellä on. Ääripäät tietenkin poisluettuna.
Sanotaan se, että tässä esimerkin maassa Pakistanissa on melko yhdet arvot. Maa koostuu kyllä muistaakseni 98:sta erillisestä alueesta muun muassa ja on moniheimoinen. Mutta melko sama kulttuuri siellä. Alkoholi ei juoda, sillä siellä se on ehdottomasti kielletty. Vapaantuminen alkaa vähitellen jostain Egyptistä Marokkoon asti. Pakistan kuuluu tiukan linjan maihin. Siellä talibaneja ja vaikka mitä uskollisia kiihkoilijoita. Egyptissä esimerkiksi on niin, että maaseudulla muslimit ja kristityt ajattelevat sitä, että seksi kuuluu vain avioliittoon. Mutta suurissa kaupungeissa on sallivampaa porukkaa, jotka eivät ole niin uskonnollisia. Muslimi pitää koraanin ohjeita tarkkaan kunniassa paitsi ei jossain Turkissa, Marokossa ja Algeriassa - siellä on maallisempaa porukkaa. Jälkimäisissä maissa viljellään viiniä, jonka tippaakaan Koraani sanojen mukaan ei ole hyvä juoda. Siellä ei välttämättä olla muslimeja vaan jotain omaa versiota. Tiukan linjan maissa ei ole monenlaista tulkintaa vaan melko tiukka yksi linja. Ei julkisesti monet tekevät vähän erilaisia ratkaisuja, mutta julkisesti on esiinnyttävä yleisten normien kulttuurien suhteen.
Tämän maailman ihmisten sydämiin ei pääse, jos ei tunne heidän maailmaansa. Naimisiin ei pääse kuin kääntymällä muslimiksi. Sydämeen voi päästä, mutta ei muslimi on "uskoton koira". Kristityt ovat hieman hyväksyttävämpiä kuin muut, sillä Profeetan mukaan he uskovat samaan Jumalaan.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Sanotaan se, että tässä esimerkin maassa Pakistanissa on melko yhdet arvot. Maa koostuu kyllä muistaakseni 98:sta erillisestä alueesta muun muassa ja on moniheimoinen. Mutta melko sama kulttuuri siellä. Alkoholi ei juoda, sillä siellä se on ehdottomasti kielletty. Vapaantuminen alkaa vähitellen jostain Egyptistä Marokkoon asti. Pakistan kuuluu tiukan linjan maihin. Siellä talibaneja ja vaikka mitä uskollisia kiihkoilijoita. Egyptissä esimerkiksi on niin, että maaseudulla muslimit ja kristityt ajattelevat sitä, että seksi kuuluu vain avioliittoon. Mutta suurissa kaupungeissa on sallivampaa porukkaa, jotka eivät ole niin uskonnollisia. Muslimi pitää koraanin ohjeita tarkkaan kunniassa paitsi ei jossain Turkissa, Marokossa ja Algeriassa - siellä on maallisempaa porukkaa. Jälkimäisissä maissa viljellään viiniä, jonka tippaakaan Koraani sanojen mukaan ei ole hyvä juoda. Siellä ei välttämättä olla muslimeja vaan jotain omaa versiota. Tiukan linjan maissa ei ole monenlaista tulkintaa vaan melko tiukka yksi linja. Ei julkisesti monet tekevät vähän erilaisia ratkaisuja, mutta julkisesti on esiinnyttävä yleisten normien kulttuurien suhteen.
Tämän maailman ihmisten sydämiin ei pääse, jos ei tunne heidän maailmaansa. Naimisiin ei pääse kuin kääntymällä muslimiksi. Sydämeen voi päästä, mutta ei muslimi on "uskoton koira". Kristityt ovat hieman hyväksyttävämpiä kuin muut, sillä Profeetan mukaan he uskovat samaan Jumalaan.No, en nyt puhunut vain ja ainoastaan muslimeista, vaan uskonnoista/ kulttuureista yleensä. Tai oikeastaan arvoista, niistä kun tässä oli alunperin kyse. Kuten itsekin mainitsit, vaikka näennäinen yhtenäiskulttuuri vallitsee tiukimmissa maissa, yksilöt tekevät silti yksilöllisiä ratkaisuja. Edes vaatimus, että kumppanin on oltava samaa uskontoa, ei tarkoita sitä, että kaikilla muslimeilla olisi sama arvomaailma käytännössä. Se on enemmän ulkopuolelta tuleva vaatimus. Ja kukahan määrittelee, kuka on "oikea" muslimi, kristitty jne. Vaikka jossain maassa viljeltäisiinkin viiniä, niin jos he pitävät itseään muslimeina, niin on se yhtä vahva kanta puolesta kuin ulkopuolisten kanta vastaan, jos väittävät että eivät ole. Eihän ääriuskovaisten liikkeidenkään mielestä muut ole oikeita kristittyjä :P
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No, en nyt puhunut vain ja ainoastaan muslimeista, vaan uskonnoista/ kulttuureista yleensä. Tai oikeastaan arvoista, niistä kun tässä oli alunperin kyse. Kuten itsekin mainitsit, vaikka näennäinen yhtenäiskulttuuri vallitsee tiukimmissa maissa, yksilöt tekevät silti yksilöllisiä ratkaisuja. Edes vaatimus, että kumppanin on oltava samaa uskontoa, ei tarkoita sitä, että kaikilla muslimeilla olisi sama arvomaailma käytännössä. Se on enemmän ulkopuolelta tuleva vaatimus. Ja kukahan määrittelee, kuka on "oikea" muslimi, kristitty jne. Vaikka jossain maassa viljeltäisiinkin viiniä, niin jos he pitävät itseään muslimeina, niin on se yhtä vahva kanta puolesta kuin ulkopuolisten kanta vastaan, jos väittävät että eivät ole. Eihän ääriuskovaisten liikkeidenkään mielestä muut ole oikeita kristittyjä :P
No myönnetäänkö, että joittenkin käsitysten mukaan minä en olisi kristitty, sillä minun pitäisi tehdä sitä sun tätä ja olla juuri sellainen. Sen sijaan luterilaisen kirkon liberaalisiipi saattaisi pitää minua kiihkouskovaisena vähän konservatiivisena. Kristityitä on todella monenlaisia läntisessä maailmassa, mutta suuressa osassa muslimimaailmassa on esimerkiksi shiaa-oppi omine kulttuureineen tai sitten joitakin sunnien suuntauksia. Myönnän sen, että monessa maassa on esimerkiksi molempia päämuotoja eli shiioja ja sunneja, mutta yleensä he noudattavat tietyiltä osin samoja normeja, jotka nousevat Koraanista. Tulkinnassa ja alkuperäiskulttuurissa on eroja.
Halusin vain puhua siitä, että kulttuuri, tavat ja uskonnot vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että kenenkä sydämeen pääsee. Minuun taisi ihastua vähän kivana naapurin poikana kristitty iranilainen tai ainakin taisi leikkiä jonkinlaisella paremmalla tuttavuudella ajatuksissaan. Minä ymmärsin jossain vaiheessa sen, että hän halusi tutustua jollain tasolla. Sen sijaan se iranlilainen, jonka kanssa juttelin paljon ei ajatellutkaan päästää minua sydämeensä, sillä minä olin eri uskontoa kuin hän. Hartaana muslimina hän ei voinut ajatella kristittyä aviomiestä, sillä se oli mahdoton ajatus. Sen sijaan kristitty iranilainen saattoi haaveilla jonkinlaisesta naapurin kaverista ja kenties pitkässä juoksussa poikaystävästä, joka asui samassa talon kerroksessa kuin hän ja iranilainen nuori pari. Hän olisi saattanut päästä minut samassa kirkossa käyvänä naapurin kaverina sydämeensä. Olin samalla kertaa tuttu samasta kerroksesta vastakkaisen oven takaa ja kirkosta. Vuosien tuntien sellaisen vapaan tutun moni nainen saattaisi päästä sydämeensä ja ihastua? Tätä minä haen, sillä kulttuurilla. Olin monta kertaa ollut iranilaisen muutaman miehen kanssa saunassa keskustemassa ja tunsin yli kymmenen iranilaista. Olin jossain määrin tietoinen heidän kultturistaan ja asuin aivan naapurissa opiskelijatalossa.Faith.Hope.Love kirjoitti:
No myönnetäänkö, että joittenkin käsitysten mukaan minä en olisi kristitty, sillä minun pitäisi tehdä sitä sun tätä ja olla juuri sellainen. Sen sijaan luterilaisen kirkon liberaalisiipi saattaisi pitää minua kiihkouskovaisena vähän konservatiivisena. Kristityitä on todella monenlaisia läntisessä maailmassa, mutta suuressa osassa muslimimaailmassa on esimerkiksi shiaa-oppi omine kulttuureineen tai sitten joitakin sunnien suuntauksia. Myönnän sen, että monessa maassa on esimerkiksi molempia päämuotoja eli shiioja ja sunneja, mutta yleensä he noudattavat tietyiltä osin samoja normeja, jotka nousevat Koraanista. Tulkinnassa ja alkuperäiskulttuurissa on eroja.
Halusin vain puhua siitä, että kulttuuri, tavat ja uskonnot vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että kenenkä sydämeen pääsee. Minuun taisi ihastua vähän kivana naapurin poikana kristitty iranilainen tai ainakin taisi leikkiä jonkinlaisella paremmalla tuttavuudella ajatuksissaan. Minä ymmärsin jossain vaiheessa sen, että hän halusi tutustua jollain tasolla. Sen sijaan se iranlilainen, jonka kanssa juttelin paljon ei ajatellutkaan päästää minua sydämeensä, sillä minä olin eri uskontoa kuin hän. Hartaana muslimina hän ei voinut ajatella kristittyä aviomiestä, sillä se oli mahdoton ajatus. Sen sijaan kristitty iranilainen saattoi haaveilla jonkinlaisesta naapurin kaverista ja kenties pitkässä juoksussa poikaystävästä, joka asui samassa talon kerroksessa kuin hän ja iranilainen nuori pari. Hän olisi saattanut päästä minut samassa kirkossa käyvänä naapurin kaverina sydämeensä. Olin samalla kertaa tuttu samasta kerroksesta vastakkaisen oven takaa ja kirkosta. Vuosien tuntien sellaisen vapaan tutun moni nainen saattaisi päästä sydämeensä ja ihastua? Tätä minä haen, sillä kulttuurilla. Olin monta kertaa ollut iranilaisen muutaman miehen kanssa saunassa keskustemassa ja tunsin yli kymmenen iranilaista. Olin jossain määrin tietoinen heidän kultturistaan ja asuin aivan naapurissa opiskelijatalossa.No mutta, onhan olemassa eri kulttuureista ja uskontokunnista tulevien ihmisten pareja, perheitäkin? On teisti-ateisti-pareja jne. Ratkaisevaa on, miten ihmiset tulevat käytännössä toimeen keskenään. Toki jossain ääriliikkeessä uskonto voi vaikuttaa keskivertoa enemmän ihan kaikkeen ihmisessä, myös arvomaailmaan. Mutta ei näin ole kaikilla ihmisillä kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa, ei edes niissä maissa, joissa uskonnolla on suuri poliittinen merkitys. Ja toisaalta ilman uskontoakin jollain ihmisellä voi olla samanlainen arvomaailma, kuin uskovalla kanssaeläjällä.
Vai ymmärsinkö ihan väärin mitä sanoit? :DFaith.Hope.Love kirjoitti:
No myönnetäänkö, että joittenkin käsitysten mukaan minä en olisi kristitty, sillä minun pitäisi tehdä sitä sun tätä ja olla juuri sellainen. Sen sijaan luterilaisen kirkon liberaalisiipi saattaisi pitää minua kiihkouskovaisena vähän konservatiivisena. Kristityitä on todella monenlaisia läntisessä maailmassa, mutta suuressa osassa muslimimaailmassa on esimerkiksi shiaa-oppi omine kulttuureineen tai sitten joitakin sunnien suuntauksia. Myönnän sen, että monessa maassa on esimerkiksi molempia päämuotoja eli shiioja ja sunneja, mutta yleensä he noudattavat tietyiltä osin samoja normeja, jotka nousevat Koraanista. Tulkinnassa ja alkuperäiskulttuurissa on eroja.
Halusin vain puhua siitä, että kulttuuri, tavat ja uskonnot vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että kenenkä sydämeen pääsee. Minuun taisi ihastua vähän kivana naapurin poikana kristitty iranilainen tai ainakin taisi leikkiä jonkinlaisella paremmalla tuttavuudella ajatuksissaan. Minä ymmärsin jossain vaiheessa sen, että hän halusi tutustua jollain tasolla. Sen sijaan se iranlilainen, jonka kanssa juttelin paljon ei ajatellutkaan päästää minua sydämeensä, sillä minä olin eri uskontoa kuin hän. Hartaana muslimina hän ei voinut ajatella kristittyä aviomiestä, sillä se oli mahdoton ajatus. Sen sijaan kristitty iranilainen saattoi haaveilla jonkinlaisesta naapurin kaverista ja kenties pitkässä juoksussa poikaystävästä, joka asui samassa talon kerroksessa kuin hän ja iranilainen nuori pari. Hän olisi saattanut päästä minut samassa kirkossa käyvänä naapurin kaverina sydämeensä. Olin samalla kertaa tuttu samasta kerroksesta vastakkaisen oven takaa ja kirkosta. Vuosien tuntien sellaisen vapaan tutun moni nainen saattaisi päästä sydämeensä ja ihastua? Tätä minä haen, sillä kulttuurilla. Olin monta kertaa ollut iranilaisen muutaman miehen kanssa saunassa keskustemassa ja tunsin yli kymmenen iranilaista. Olin jossain määrin tietoinen heidän kultturistaan ja asuin aivan naapurissa opiskelijatalossa.Ps. Minusta on myös hyvä erottaa toisistaan yksilöiden arvomaailmat ja yhteisön noudattamat moraalisäädökset, joiden noudattamatta jättämisestä voi tulla ankariakin seurauksia. Ts. ei ole sama asia verrata kahta ihmistä, joista toinen on vapaa seurustelemaan kenen vain kanssa, ja toinen ei, yhteisön oppien vuoksi. Vaikka tämä muslimi ei olisikaan tehnyt käytännön elettäkään tutustuakseen sinuun paremmin, et voi tietää, mikä merkitys on sillä, että ks. yhteisön sääntöjä ei vain voi kyseenalaistaa vaikka itse olisikin toista mieltä. En väitä, että juuri hän olisi oikeasti ollut sinuun ihastunut, mutta ymmärrät varmaan periaatteen: ihmisten arvot on eri asia kuin yhteisön normit. Onhan meillä Suomessakin rikolliseksi luokiteltavia henkilöitä, jotka eivät pidä itseään rikollisena.
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No mutta, onhan olemassa eri kulttuureista ja uskontokunnista tulevien ihmisten pareja, perheitäkin? On teisti-ateisti-pareja jne. Ratkaisevaa on, miten ihmiset tulevat käytännössä toimeen keskenään. Toki jossain ääriliikkeessä uskonto voi vaikuttaa keskivertoa enemmän ihan kaikkeen ihmisessä, myös arvomaailmaan. Mutta ei näin ole kaikilla ihmisillä kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa, ei edes niissä maissa, joissa uskonnolla on suuri poliittinen merkitys. Ja toisaalta ilman uskontoakin jollain ihmisellä voi olla samanlainen arvomaailma, kuin uskovalla kanssaeläjällä.
Vai ymmärsinkö ihan väärin mitä sanoit? :DTässä on se, että islam ei hyväksy muuta kuin heidän uskoista puolisoa. Muslimimaassa miehen tai naisen on käännyttävä minun tietääkseni kaikkialla heidän uskoonsa. Muuten ei vihitä vaimoksi. Indonesiasta en ole varma, sillä minuun saattoi kerran rakastua tai ainakin ihastui indonesialainen nainen, joka oli ilmeisesti muslimi. Jos näin kävi niin ilmeisesti oli mahdollista ainakin siviilivihkimys Suomessa, mutta en tiedä olisiko sitä tunnustettu mitenkä Indonesiassa. Olen tuntenut muutaman indonesialaisen, mutta heidän kulttuurinsa on vähän mysteeri. Maailmaa riittää laajalti.
Ymmärsit vähän väärin. Suomessa voi olla mahdollista teisti-ateisti pari, vaikka minä taidan tuntea yhden, vaikka ilmeisesti heille on tullut kumminkin kirkkohäät tai ovat tulossa, joten täysin ääriateisti mies ei taida olla?
Itse olen täällä vielä muutaman kymmenen minuuttia. Seuraavan kerran palaan tänne perjantaina noin kello 20. Joten kiitän alustavasti keskustelutuokiosta. Toivottavasti tämä antoi jotakin sellaiselle, joka halusi ajatella arvoja ja kulttureita - niiden vaikutusta valinnalle naisen sydämeen.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Ps. Minusta on myös hyvä erottaa toisistaan yksilöiden arvomaailmat ja yhteisön noudattamat moraalisäädökset, joiden noudattamatta jättämisestä voi tulla ankariakin seurauksia. Ts. ei ole sama asia verrata kahta ihmistä, joista toinen on vapaa seurustelemaan kenen vain kanssa, ja toinen ei, yhteisön oppien vuoksi. Vaikka tämä muslimi ei olisikaan tehnyt käytännön elettäkään tutustuakseen sinuun paremmin, et voi tietää, mikä merkitys on sillä, että ks. yhteisön sääntöjä ei vain voi kyseenalaistaa vaikka itse olisikin toista mieltä. En väitä, että juuri hän olisi oikeasti ollut sinuun ihastunut, mutta ymmärrät varmaan periaatteen: ihmisten arvot on eri asia kuin yhteisön normit. Onhan meillä Suomessakin rikolliseksi luokiteltavia henkilöitä, jotka eivät pidä itseään rikollisena.
Anteeksi en jaksa enää miettiä tätä islam-soppaa. Palataan joskus myöhemmin uusin aihein, sillä itseäni alkoi vähän väsyttämään, sillä viime yönä nukuin vain 2-5 tuntia. Kenties lähemmäs viisi, mutta en ole varma. Kohta menen jo nukkumaan.
Palaan sitten perjantaina myöhempään tänne. Oli ilo keskustella kanssasi. Palataan asiaan, sitten uusin aihein ensiviikonloppuna. Minä en kirjoittele täällä viikolla, koska haluan keskittyä muihin asioihin. Kiitos seurasta! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tässä on se, että islam ei hyväksy muuta kuin heidän uskoista puolisoa. Muslimimaassa miehen tai naisen on käännyttävä minun tietääkseni kaikkialla heidän uskoonsa. Muuten ei vihitä vaimoksi. Indonesiasta en ole varma, sillä minuun saattoi kerran rakastua tai ainakin ihastui indonesialainen nainen, joka oli ilmeisesti muslimi. Jos näin kävi niin ilmeisesti oli mahdollista ainakin siviilivihkimys Suomessa, mutta en tiedä olisiko sitä tunnustettu mitenkä Indonesiassa. Olen tuntenut muutaman indonesialaisen, mutta heidän kulttuurinsa on vähän mysteeri. Maailmaa riittää laajalti.
Ymmärsit vähän väärin. Suomessa voi olla mahdollista teisti-ateisti pari, vaikka minä taidan tuntea yhden, vaikka ilmeisesti heille on tullut kumminkin kirkkohäät tai ovat tulossa, joten täysin ääriateisti mies ei taida olla?
Itse olen täällä vielä muutaman kymmenen minuuttia. Seuraavan kerran palaan tänne perjantaina noin kello 20. Joten kiitän alustavasti keskustelutuokiosta. Toivottavasti tämä antoi jotakin sellaiselle, joka halusi ajatella arvoja ja kulttureita - niiden vaikutusta valinnalle naisen sydämeen.Kommentoin vielä pari juttua, mutta sopii hyvin että vaihdetaan aihetta :)
"Tässä on se, että islam ei hyväksy muuta kuin heidän uskoista puolisoa. Muslimimaassa miehen tai naisen on käännyttävä minun tietääkseni kaikkialla heidän uskoonsa."
Niin, mutta se, että joku vaihtaa uskonnokseen islamin päästäkseen parisuhteeseen, ei tarkoita että hän vaihtaisi arvonsa tai maailmankuvansa. Tai että hän uskontoa vaihtamalla sopisi yhtäkkiä kuin taikaiskusta ks. henkilön puolisoksi. Se voi olla vain formaali muutos. Kyllä se kemia kai on jo aikaisemmin näkynyt, jos naimisiin halutaan. Samoin kaikki muslimit eivät ajattele samoin joka asiasta, arvot ovat yksilöllisiä yhteiskunnassa vallitsevasta uskonnosta ja laeista riippumatta.
"Suomessa voi olla mahdollista teisti-ateisti pari, vaikka minä taidan tuntea yhden, vaikka ilmeisesti heille on tullut kumminkin kirkkohäät tai ovat tulossa, joten täysin ääriateisti mies ei taida olla?"
No, en tiedä mitä tarkoittaa ääriateisti. Kyllähän moni haluaa kirkkohäät kauniin perinteen vuoksi, tai koska sukulaiset niin odottavat. Toisaalta ateistinakin voi olla avoin mille tahansa mahdollisuudelle jumalien suhteen. Voin sanoa, että en usko/pidä todennäköisenä, että jumalia on olemassa (= ateistin määritelmä), mutta silti en _tiedä_, että näin on. Siksi kirkkohäät eivät välttämättä riitele ateistisen maailmankuvan kanssa, vaan ovat nimenomaan osa vallitsevaa kulttuuria.
Kiitos itsellesikin & hyvää viikon alkua!tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Kommentoin vielä pari juttua, mutta sopii hyvin että vaihdetaan aihetta :)
"Tässä on se, että islam ei hyväksy muuta kuin heidän uskoista puolisoa. Muslimimaassa miehen tai naisen on käännyttävä minun tietääkseni kaikkialla heidän uskoonsa."
Niin, mutta se, että joku vaihtaa uskonnokseen islamin päästäkseen parisuhteeseen, ei tarkoita että hän vaihtaisi arvonsa tai maailmankuvansa. Tai että hän uskontoa vaihtamalla sopisi yhtäkkiä kuin taikaiskusta ks. henkilön puolisoksi. Se voi olla vain formaali muutos. Kyllä se kemia kai on jo aikaisemmin näkynyt, jos naimisiin halutaan. Samoin kaikki muslimit eivät ajattele samoin joka asiasta, arvot ovat yksilöllisiä yhteiskunnassa vallitsevasta uskonnosta ja laeista riippumatta.
"Suomessa voi olla mahdollista teisti-ateisti pari, vaikka minä taidan tuntea yhden, vaikka ilmeisesti heille on tullut kumminkin kirkkohäät tai ovat tulossa, joten täysin ääriateisti mies ei taida olla?"
No, en tiedä mitä tarkoittaa ääriateisti. Kyllähän moni haluaa kirkkohäät kauniin perinteen vuoksi, tai koska sukulaiset niin odottavat. Toisaalta ateistinakin voi olla avoin mille tahansa mahdollisuudelle jumalien suhteen. Voin sanoa, että en usko/pidä todennäköisenä, että jumalia on olemassa (= ateistin määritelmä), mutta silti en _tiedä_, että näin on. Siksi kirkkohäät eivät välttämättä riitele ateistisen maailmankuvan kanssa, vaan ovat nimenomaan osa vallitsevaa kulttuuria.
Kiitos itsellesikin & hyvää viikon alkua!Kiitos kommenteista. Jostain syystä en jaksa jatkaa tätä aihetta islam-sydämeen-pääseminen. Jotain muuta voin kirjoitella kanssasi samasta aiheesta, mutta ei islam-akselilla. Muutin mieltäni ja käyn täällä viikolla maanantaina kello 20-22 ja samoin perjantaina samaan aikaan.
Elämäni on vähän kärsinyt siitä, että olen edellisellä viikolla viettänyt liikaa aikaa täällä. Sitten viikonloppuna voin kirjoitella vähän enemmän, mutta silloinkin en kovin paljon yli kello 22 taida kirjoitella, sillä huomasin sen, että muutaman kerran mielessä pyöri täällä kirjoittamani ja lukemani. En halua sotkea yöuniani niin kuin kaksi kertaa viime viikolla kävi. Siinä syy tähän rajoittamiseen.
Nyt pitäisi tehdä jotain muuta kuin täällä kirjoitella, miksi en valitettavasti voi oikein vastata viestiisi, vaikka se ilmeisesti vastauksen ansaitsee. Kiitos näkemyksestäsi. Olen siis täällä tänään hetken illalla ja perjantaina. Viikonloppuna kirjoittelen myös päiväsaikaan ja ilmeisesti aamuisin.
Hyvää alkavaa viikkoa ihanalle kirjoituskaverille! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Jostain syystä en jaksa jatkaa tätä aihetta islam-sydämeen-pääseminen. Jotain muuta voin kirjoitella kanssasi samasta aiheesta, mutta ei islam-akselilla. Muutin mieltäni ja käyn täällä viikolla maanantaina kello 20-22 ja samoin perjantaina samaan aikaan.
Elämäni on vähän kärsinyt siitä, että olen edellisellä viikolla viettänyt liikaa aikaa täällä. Sitten viikonloppuna voin kirjoitella vähän enemmän, mutta silloinkin en kovin paljon yli kello 22 taida kirjoitella, sillä huomasin sen, että muutaman kerran mielessä pyöri täällä kirjoittamani ja lukemani. En halua sotkea yöuniani niin kuin kaksi kertaa viime viikolla kävi. Siinä syy tähän rajoittamiseen.
Nyt pitäisi tehdä jotain muuta kuin täällä kirjoitella, miksi en valitettavasti voi oikein vastata viestiisi, vaikka se ilmeisesti vastauksen ansaitsee. Kiitos näkemyksestäsi. Olen siis täällä tänään hetken illalla ja perjantaina. Viikonloppuna kirjoittelen myös päiväsaikaan ja ilmeisesti aamuisin.
Hyvää alkavaa viikkoa ihanalle kirjoituskaverille! :)Eihän sun tartte kirjoitella tänne ku silloin ku itseä huvittaa ja itselle sopii. Niin muutkin tekee :)
Islam oli mulla vaan esimerkki. Yhtä hyvin voisi ottaa esimerkiksi minkä vain uskonnon tai uskonlahkon, joka rajoittaa yksilön vapautta vs. avomielisempi uskonto/ uskonlahko. Pääpointtina oli, että yksilön arvot on eri asia kuin yhteiskunnassa tai yhteisössä tunnustetut arvot. Mutta siis, mun puolesta tää asia on käsitelty :)tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Eihän sun tartte kirjoitella tänne ku silloin ku itseä huvittaa ja itselle sopii. Niin muutkin tekee :)
Islam oli mulla vaan esimerkki. Yhtä hyvin voisi ottaa esimerkiksi minkä vain uskonnon tai uskonlahkon, joka rajoittaa yksilön vapautta vs. avomielisempi uskonto/ uskonlahko. Pääpointtina oli, että yksilön arvot on eri asia kuin yhteiskunnassa tai yhteisössä tunnustetut arvot. Mutta siis, mun puolesta tää asia on käsitelty :)No opastapa, mitenkä korealaisen sydämeen pitäisi ystävänä päästä? Siellä on vähän lisää islamia kansainvällistä kulttuuria. Miten naisen sydämeen pääse ystävänä? Osaatko neuvoa?
Faith.Hope.Love (20.11.2017 19:16) Dissidentille tänään:
"Minä tulin tänne vähän aikaisemmin, kun kävi tänään. En jaksanut odottaa kello 20:een asti.
Niistä mahdollisista treffikuvioista. Olen kiinnostunut siitä korealaisesta jonkinlaisen tyttöystävänä, joka kävisi lähellä asuvan useasti lähes päivittäin luonani. Jota sellaista hae. En hae seksiä vaan ystävää, joka pyörisi useita kuukausia tavan elämässäni. Hän lähtee ensivuonna melko varmasti pois täältä, mutta ennen sitä meinaan päästä ystävänä hänen sydämeensä. Mitä mieltä olet näistä suunnitelmistani.
Näin meinaan päästä korealaisen naisen sydämeen.
Pyydän hänet läheiseen kahvilaan kahville tai jollekin. Sanon jotakin, että pidän hänestä. Kysyn kiinnostaako häntä kuulla se vertailu kiinalaisista, korealaisista ja japanilaisista ihmisistä, joka häntä kiinnosti. Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään.
Ennen kuin kerron tarinani tunnustan, että "I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so." Eli tunnustan olevani vähän naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä usvaisessa tulevaisuudessa tulen niin tekemään". Kieliopilla ei ole niin väliä, kunhan ymmärtää, että en ole pelimies, mutta en mikään nyhverökään. Sen jälkeen aloitan kertomaan sitä, että eteläkorealainen nainen on minusta Aasian viehättävin. Kerron sen, että kenties ulkoisesti israelilaiset, turkkilaiset ja intialaiset ovat kauneempia Aasiassa, mutta heissä on vikansa. Israelilaiset eivät käy minulle juutalaisuuden takia, turkkilaiset eivät käy muslimeina ja en oikein innostu Intian hindusta tai muslimista, sillä molempia minulla on ollut mies versiona opiskelijanaapurina 2010-luvulla. Sielullisesti intialainen mies ja nainen on maailman kärkeä, mutta heissä on vikoja, joten kokonaisuutena ei kelpaa. Aasiassa kiinalaiset ovat sielultaan viehättäviä, mutta erittäin hanakoita perumaan treffejään: milloin sataa vettä ja milloin on flow-päällä opiskelussa. Kiinalaiset ovat työorjentuneita ja eivät yhtä seksikkäitä kuin korealaiset. Japanilaiset eivät sentään peru mitään treffejämme ja ovat luotettavia, mutta turhan pidättyväisiä. Lisäksi on kahdenlaisia japanilaisia: japanilaisia ja noin 30 miljoonaisen Tokyo-Yokohaman metropolin asukkaita. Heitä pitäisi käsitellä eri kategoriassa, mutta mielestäni Korean Soulin asukkaat eivät eroa samalla ihmisinä muusta Koreasta. Sitten lyhyesti kerron, että korealaisen tekee viehättäväksi tietynlainen kulttuurin tavoittettavuus. Aasiassa länsimaalaisempia ovat kazakstanilaiset, joista minulla on kokemusta kahden naapurin verran. Myös länsimaalaisia ovat israelilaiset, joita olen tuntenut muutaman sekä turkkilaiset, jotka hekin ovat tuttuja. Heissä ymmärtävyyttä sotkee vähän se, että kazanit ovat ortodokseja pääosin, turkkilaiset muslimeja ja israelilaiset juutalaisia. Sen sijaan korealaiset auki länsimaalaiselle minun tuntemalle kultturille enemmän, sillä heistä 30 prosenttia on läntistä uskontonsuunnan kristittyjä. Tietynlainen länsimaalaisuus korealaisuudella höystettynä on levinnyt pitkälti yhteiskuntaa. Korea on sitä kautta kulttuurillesesti maailmankansalainen. Tämä näkyy korealaisissa naisissa ja miehissä. Esimerkiksi kolme korealaista naista. He ovat maailmalle auki olevia maailman valtakulttuurin aasialaisia edustajia. Itseni korealainen naimissa oleva nainen kutsui heti tavattuaan luoksensa teelle ja suostui lähtemään kanssani kirkkoon, vaikka ei ollut kristitty. Sitten kerran kirkon jälkeen kristittyä korealaista naista tuli paikallinen 1/4 uskovainen kylähullu halaamaan. Korealainen nainen suostui halaamaan 1/4 kylähullua, joka en ollut minä, vaikka lukija saatta olettaa. Sitten hän korealaisena naisena teki sen ratkaisun bussissa, että tuli viereeni istumaan jatkaakseen bussipysäkin keskustelu.
Tämä on vähän liian pitkä, mutta miltä tälläinen aloitus matkalla korealaisen naisen sydämeen käy? Jatkan tätä, mutta miltä vaikuttaa? Puhunko hölmöjä?"tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Eihän sun tartte kirjoitella tänne ku silloin ku itseä huvittaa ja itselle sopii. Niin muutkin tekee :)
Islam oli mulla vaan esimerkki. Yhtä hyvin voisi ottaa esimerkiksi minkä vain uskonnon tai uskonlahkon, joka rajoittaa yksilön vapautta vs. avomielisempi uskonto/ uskonlahko. Pääpointtina oli, että yksilön arvot on eri asia kuin yhteiskunnassa tai yhteisössä tunnustetut arvot. Mutta siis, mun puolesta tää asia on käsitelty :)"Yhtä hyvin voisi ottaa esimerkiksi minkä vain uskonnon tai uskonlahkon, joka rajoittaa yksilön vapautta vs. avomielisempi uskonto/ uskonlahko."
Minulla taitaa itselläni olla vähän korvien välissä ahdasmielinen lahko. Otetaan esimerkiksi kiinalaiset.
Niitä treffejä kiinalaisten kanssa ei ollut minkään seksin takia vaan lähetystyön, lähimmäisen rakkauden ja uteliaisuuden takia. Olin utelias kiinalaisista naisista ja pidin mielenkiintoisena niinpä ehdotin treffejä noin 140 senttiselle kiinalaisnaiselle. Tämä suostui elokuviin, vaikka meillä oli puolimetriä pituuseroa. Sitten, kun menin hakemaan treffeille niin nainen ilmoitti sen, että hänellä on hyvä opiskeluflow sillä hetkellä päällä. Ei tule elokuviin. Pituusero sulki jo pois seksin puhuttamaan uskonnollista asenteista: "seksi kuului vain avioliitoon". Todistajia tälle mielipiteelle on, sillä silloiin julistin sitä raamattupiirissäni luonani tutuilleni.
Niiden uskonnollisten asenteiden takia keksin kerran China-partyn järjestämisen. Yksi uskovainen perhe oli menossa Kiinaan lähetystyön. Keksin pyytää kolmea kiinalaista miestä ja kolmea kiinalaisnaista kutsuille. Pääideani motiivini oli tarjota lähetystyö meneville hyödyllisiä keskustelu kiinalaisten kanssa Kiinasta. Siitä voisi olla heille jotain apua ja iloa. Toinen päämäärä oli tarjota kiinalaisille mahdollisuus tavata paikkakunnan toisia kiinalaisia. Kolmas syy oli se, että halusin sen, että kokenut lähetyssaarnaja puhuu heille Jeesusesta eli minulla oli lähetystyömissio mukana. Sitten satoi vettä vähän. Kaksi kiinalaisnaista soitti ja peruivat osallistumisen vaikka muuten kiinnosti sekä yksi kiinalaismies jättäytyi pois. Yhdestä naisesta ei kuulunut mitään. Kaksi miestä tuli kutsuille, jonka lähetystyöhön menevä pari järjesti minun ideastani. Yksi kysymys kuului hetken ja sitten se meni ohi, sillä lähetyssaarnaja kysyi, että "oletteko kuulleet Jeesuksesta?" Enemmän siinä yrittiin rakastaa näitä kiinalaisia ihmisenä, vaikka noin 45 sekuntia käsitteltiin uskoa China-Partyn kokonaisajasta. Olin myös utelias mitä siellä puhuttiin, siksi myös keksin koko idean.
"Seksuaalisia" treffejä ei ole koskaan ollut ulkomaalaisen kanssa, vaikka yhden venäläisen suhteen olen ajatellut, että rakastuttuani menisin hänen kanssaan kihloihin. Silloin olisi ollut luvassa muuta toimintaa kuin rukoilua kihloihin menon jälkeen. Tänä iltana rukoilin taas Dissidentin puolesta, että löytäisi rakkauden ja rakastaisi itseään paremmin, joten taidan olla uskovainen hihhuli.
Eli ei tarvitse puhua islamilaisista maista, että löytyy sellaisia "seksi kuuluu vain avioliittoon" ihmisiä, kun itse on ollut valtaosan elämästään sellainen.
Pahoittelen muuten tuon korealaisen tarinan kirjoitusvirheitä ja Kazakstan kohtaa. Tarkistin vielä sen, että siellä Islam onkin suurin uskontokunta 47 prosentin kannatuksella, eikä 42 kannatuksen saava ortodoksi porukka. Minä muistelin sen olevan toisin päin. Ilmeisesti siellä muitakin ei täysiä totuuksia.
Hyvää viikkoa! Vastaan sinulle sitten perjantaina tai lauantaiaamuna viimeistään.Faith.Hope.Love kirjoitti:
No opastapa, mitenkä korealaisen sydämeen pitäisi ystävänä päästä? Siellä on vähän lisää islamia kansainvällistä kulttuuria. Miten naisen sydämeen pääse ystävänä? Osaatko neuvoa?
Faith.Hope.Love (20.11.2017 19:16) Dissidentille tänään:
"Minä tulin tänne vähän aikaisemmin, kun kävi tänään. En jaksanut odottaa kello 20:een asti.
Niistä mahdollisista treffikuvioista. Olen kiinnostunut siitä korealaisesta jonkinlaisen tyttöystävänä, joka kävisi lähellä asuvan useasti lähes päivittäin luonani. Jota sellaista hae. En hae seksiä vaan ystävää, joka pyörisi useita kuukausia tavan elämässäni. Hän lähtee ensivuonna melko varmasti pois täältä, mutta ennen sitä meinaan päästä ystävänä hänen sydämeensä. Mitä mieltä olet näistä suunnitelmistani.
Näin meinaan päästä korealaisen naisen sydämeen.
Pyydän hänet läheiseen kahvilaan kahville tai jollekin. Sanon jotakin, että pidän hänestä. Kysyn kiinnostaako häntä kuulla se vertailu kiinalaisista, korealaisista ja japanilaisista ihmisistä, joka häntä kiinnosti. Sanoin silloin, että se vertailu on paljolti höpön höpöä, sillä olisi pitänyt vuosia asua jokaisessa näissä maissa, jotta vertailun pystyy tekemään.
Ennen kuin kerron tarinani tunnustan, että "I am a little bite the man of ladies, but I haven't never kissed a foreign, but maybe I will in the misty future to do so." Eli tunnustan olevani vähän naistenmies, mutta en ole koskaan suudellut ulkomaalaista, mutta ehkä usvaisessa tulevaisuudessa tulen niin tekemään". Kieliopilla ei ole niin väliä, kunhan ymmärtää, että en ole pelimies, mutta en mikään nyhverökään. Sen jälkeen aloitan kertomaan sitä, että eteläkorealainen nainen on minusta Aasian viehättävin. Kerron sen, että kenties ulkoisesti israelilaiset, turkkilaiset ja intialaiset ovat kauneempia Aasiassa, mutta heissä on vikansa. Israelilaiset eivät käy minulle juutalaisuuden takia, turkkilaiset eivät käy muslimeina ja en oikein innostu Intian hindusta tai muslimista, sillä molempia minulla on ollut mies versiona opiskelijanaapurina 2010-luvulla. Sielullisesti intialainen mies ja nainen on maailman kärkeä, mutta heissä on vikoja, joten kokonaisuutena ei kelpaa. Aasiassa kiinalaiset ovat sielultaan viehättäviä, mutta erittäin hanakoita perumaan treffejään: milloin sataa vettä ja milloin on flow-päällä opiskelussa. Kiinalaiset ovat työorjentuneita ja eivät yhtä seksikkäitä kuin korealaiset. Japanilaiset eivät sentään peru mitään treffejämme ja ovat luotettavia, mutta turhan pidättyväisiä. Lisäksi on kahdenlaisia japanilaisia: japanilaisia ja noin 30 miljoonaisen Tokyo-Yokohaman metropolin asukkaita. Heitä pitäisi käsitellä eri kategoriassa, mutta mielestäni Korean Soulin asukkaat eivät eroa samalla ihmisinä muusta Koreasta. Sitten lyhyesti kerron, että korealaisen tekee viehättäväksi tietynlainen kulttuurin tavoittettavuus. Aasiassa länsimaalaisempia ovat kazakstanilaiset, joista minulla on kokemusta kahden naapurin verran. Myös länsimaalaisia ovat israelilaiset, joita olen tuntenut muutaman sekä turkkilaiset, jotka hekin ovat tuttuja. Heissä ymmärtävyyttä sotkee vähän se, että kazanit ovat ortodokseja pääosin, turkkilaiset muslimeja ja israelilaiset juutalaisia. Sen sijaan korealaiset auki länsimaalaiselle minun tuntemalle kultturille enemmän, sillä heistä 30 prosenttia on läntistä uskontonsuunnan kristittyjä. Tietynlainen länsimaalaisuus korealaisuudella höystettynä on levinnyt pitkälti yhteiskuntaa. Korea on sitä kautta kulttuurillesesti maailmankansalainen. Tämä näkyy korealaisissa naisissa ja miehissä. Esimerkiksi kolme korealaista naista. He ovat maailmalle auki olevia maailman valtakulttuurin aasialaisia edustajia. Itseni korealainen naimissa oleva nainen kutsui heti tavattuaan luoksensa teelle ja suostui lähtemään kanssani kirkkoon, vaikka ei ollut kristitty. Sitten kerran kirkon jälkeen kristittyä korealaista naista tuli paikallinen 1/4 uskovainen kylähullu halaamaan. Korealainen nainen suostui halaamaan 1/4 kylähullua, joka en ollut minä, vaikka lukija saatta olettaa. Sitten hän korealaisena naisena teki sen ratkaisun bussissa, että tuli viereeni istumaan jatkaakseen bussipysäkin keskustelu.
Tämä on vähän liian pitkä, mutta miltä tälläinen aloitus matkalla korealaisen naisen sydämeen käy? Jatkan tätä, mutta miltä vaikuttaa? Puhunko hölmöjä?"Kiitos viesteistä.
"No opastapa, mitenkä korealaisen sydämeen pitäisi ystävänä päästä? Siellä on vähän lisää islamia kansainvällistä kulttuuria. Miten naisen sydämeen pääse ystävänä? Osaatko neuvoa?"
Tiedätkö mitä, mielestäni sinulla on ehkä väärä lähtökohta naisiin tai ihmisiin tutustuessa yleensäkin. En millään voi sanoa, miten "korealaisen naisen" tai "kiinalaisen naisen" sydämeen pääsee, koska he ovat kaikki yksilöitä. Samoin en voi neuvoa, miten "suomalaisen naisen" sydämeen pääsee, voin vain kertoa mitä minä yksittäisenä suomalaisena naisena koen. Tapakulttuurin (esim. otetaanko ks. kulttuurissa kengät sisällä pois jalasta) tunteminen auttaa tietenkin hyvän ensivaikutelman teossa, mutta se ei vielä riitä lähelläkään ihastumista, saati syvempiä tunteita.
Viestejäsi lukiessa tulee tunne, että haluat nähdä kaiken kategorioiden ja stereotypioiden kautta. Sehän ei sinällään ole outoa, sillä jokainen ihminen jäsentelee maailmaa oppimiensa mielikuvien perusteella. Mutta ainakin itse pyrin ihmisiin tutustuessani pitämään mielessä, että stereotypiat ovat vain ennakkokäsityksiä. Joidenkin kohdalla ne pitävät paikkansa, toisten kohdalla eivät; siksi niiden perusteella ei voi ennakoida, miten yksittäisten ihmisten kanssa tulisi toimia. Kansallisuudesta, pituudesta, uskonnosta, tms. riippumatta "samaan ryhmään" kuuluvat kaksi ihmistä voivat olla täysin erilaisia luonteeltaan, tarpeiltaan, tulevaisuuden toiveiltaan jne. Esimerkkinä voidaan ottaa, että vaikka esim. kaikilla kumppania hakevilla hetemiehillä on päämääränä löytää nainen, kaikki naiset eivät tunnu heistä kiinnostavilta. Yritin tosiaan jo aiemmin tätä selittää, että kulttuuri muokkaa ihmistä tiettyyn pisteeseen asti, mutta jokaisesta kulttuurista löytyy silti kaikenlaisia ihmisiä. Vaikka kulttuuri olisi kuinka äärimmäinen tahansa.
Toisaalta musta tuntuu, että sulla on kova tarve nähdä korrelaatioita asioiden välillä. Esim. jos nainen ei suoraan sinulle sanonut, että syy treffeiltä jättäytymiseen oli pituusero, et voi millään päätellä, että se oli satavarma syy. Ehkä hänelle tosiaan vain tuli kiireitä? Ehkä joku muu asia sinuun tutustumisessa epäilytti? Ehkä häntä vain jännitti tutustua vieraaseen ihmiseen vieraassa maassa? Ehkä syy oli että hän olisi tullut yksin? Et voi millään tietää, eikä arvailu edes ole järkevää, koska mahdollisia syitä on olemassa miljoonia. Itsekin tunnen pariskuntia, joilla on vieläkin enemmän pituuseroa, eikä siinä senttejä kyselty, jos vain kemiat osuivat kohdalleen.
Tykkään ajatella, että jokaisella ihmisellä on kaksi puolta: sen mitä itse itsestään näkee, sekä se, mitä muut näkevät. Nämähän ei aina osu yksiin, eli on myös asioita joita sinä tiedät itsestäsi, mutta muut eivät, sekä asioita, joita muut näkevät sinusta, mutta sinä et (esim. tuolla alemmassa keskustelussa kävi ilmi, että ehkä en olekaan kovin keskimääräinen nainen mieltymysteni suhteen, vaikka itse olen näin luullut). Tämän vuoksi ei voi "tietää" miksi muut ajattelevat tai toimivat kanssasi niin kuin toimivat. Voit tehdä oletuksia, mutta et voi tietää, että ne osuvat oikeaan, ellei toinen itse kerro syytä.
Viikonjatkoja.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Kiitos viesteistä.
"No opastapa, mitenkä korealaisen sydämeen pitäisi ystävänä päästä? Siellä on vähän lisää islamia kansainvällistä kulttuuria. Miten naisen sydämeen pääse ystävänä? Osaatko neuvoa?"
Tiedätkö mitä, mielestäni sinulla on ehkä väärä lähtökohta naisiin tai ihmisiin tutustuessa yleensäkin. En millään voi sanoa, miten "korealaisen naisen" tai "kiinalaisen naisen" sydämeen pääsee, koska he ovat kaikki yksilöitä. Samoin en voi neuvoa, miten "suomalaisen naisen" sydämeen pääsee, voin vain kertoa mitä minä yksittäisenä suomalaisena naisena koen. Tapakulttuurin (esim. otetaanko ks. kulttuurissa kengät sisällä pois jalasta) tunteminen auttaa tietenkin hyvän ensivaikutelman teossa, mutta se ei vielä riitä lähelläkään ihastumista, saati syvempiä tunteita.
Viestejäsi lukiessa tulee tunne, että haluat nähdä kaiken kategorioiden ja stereotypioiden kautta. Sehän ei sinällään ole outoa, sillä jokainen ihminen jäsentelee maailmaa oppimiensa mielikuvien perusteella. Mutta ainakin itse pyrin ihmisiin tutustuessani pitämään mielessä, että stereotypiat ovat vain ennakkokäsityksiä. Joidenkin kohdalla ne pitävät paikkansa, toisten kohdalla eivät; siksi niiden perusteella ei voi ennakoida, miten yksittäisten ihmisten kanssa tulisi toimia. Kansallisuudesta, pituudesta, uskonnosta, tms. riippumatta "samaan ryhmään" kuuluvat kaksi ihmistä voivat olla täysin erilaisia luonteeltaan, tarpeiltaan, tulevaisuuden toiveiltaan jne. Esimerkkinä voidaan ottaa, että vaikka esim. kaikilla kumppania hakevilla hetemiehillä on päämääränä löytää nainen, kaikki naiset eivät tunnu heistä kiinnostavilta. Yritin tosiaan jo aiemmin tätä selittää, että kulttuuri muokkaa ihmistä tiettyyn pisteeseen asti, mutta jokaisesta kulttuurista löytyy silti kaikenlaisia ihmisiä. Vaikka kulttuuri olisi kuinka äärimmäinen tahansa.
Toisaalta musta tuntuu, että sulla on kova tarve nähdä korrelaatioita asioiden välillä. Esim. jos nainen ei suoraan sinulle sanonut, että syy treffeiltä jättäytymiseen oli pituusero, et voi millään päätellä, että se oli satavarma syy. Ehkä hänelle tosiaan vain tuli kiireitä? Ehkä joku muu asia sinuun tutustumisessa epäilytti? Ehkä häntä vain jännitti tutustua vieraaseen ihmiseen vieraassa maassa? Ehkä syy oli että hän olisi tullut yksin? Et voi millään tietää, eikä arvailu edes ole järkevää, koska mahdollisia syitä on olemassa miljoonia. Itsekin tunnen pariskuntia, joilla on vieläkin enemmän pituuseroa, eikä siinä senttejä kyselty, jos vain kemiat osuivat kohdalleen.
Tykkään ajatella, että jokaisella ihmisellä on kaksi puolta: sen mitä itse itsestään näkee, sekä se, mitä muut näkevät. Nämähän ei aina osu yksiin, eli on myös asioita joita sinä tiedät itsestäsi, mutta muut eivät, sekä asioita, joita muut näkevät sinusta, mutta sinä et (esim. tuolla alemmassa keskustelussa kävi ilmi, että ehkä en olekaan kovin keskimääräinen nainen mieltymysteni suhteen, vaikka itse olen näin luullut). Tämän vuoksi ei voi "tietää" miksi muut ajattelevat tai toimivat kanssasi niin kuin toimivat. Voit tehdä oletuksia, mutta et voi tietää, että ne osuvat oikeaan, ellei toinen itse kerro syytä.
Viikonjatkoja.No oikeastaan minulla ei ole tarkoitus päästä heidän sydämiinsä. Ehkä kuvittelen sitä, että minuun jo aikaisemmin ihan riittävästi naisia, joten ei ole mitään valloittamisen halua. En pyri siis heidän sydämiin kuin ehkä pitämisen tasolla. Ehkä kylläkin ystävänä voisi sinne sydämeen päästä ajan myötä.
Tuo oli esimerkki siitä, että siinä on jotain pielessä. Halusin ihmisiltä korjauksia tuollaiseen höpinään ja samalla kerroin tarinaa, joka jäi kesken. Siellä jotain tahallaan, sillä haluaisin saada sinulta ja muutamalta ihmiseltä jotain sellaista, että miten asia pitäisi tehdä.
Korealaista pitäisi rakastaa ja kuunnella eikä höpistä sitä mitä itse luulee mielenkiintoiseksi. Selostin jo mitä pitäisi noin omasta mielestäni tehdä toisessa kohdassa nyt aikasemmin, joten en toista kirjoittamaani tänne. Sitä paitsi minulla on vähän kiire, sillä pitäisi lähteä yliopistolle kohta syömään. Joten ei ole aikaa kirjoitella enempää. Teoriassa saatan törmätä siihen korealaiseen tänään.
Kiitos vastauksestasi, mutta nyt on vähän kiire.
Johan tuossa on hyviä ominaisuuksia mainittuna. Tyttömäinenpoikatyttö vastasi jo niin tyhjentävästi ja Dissis, että en osaa lisätä muuta. Mutta hyvää yötä tulin toivottamaan! 😔💤
Sweet dreams.Kiva, kun tulit. Vastaa sitten huomenna, jos keksit jotain muuta uutta. Itseni pitää sulatella kyseisen nimimerkin tuotosta vielä huomenna.
Hyviä öitä tai aamuja tai päiviä sinne myös!Tarkemmin ajateltuna palaan aiempaan suunnitelmaan. Kirjoittelen tästä lähtien vain perjantai kello 20 ja sunnuntai kello 20 välillä. Myös kello 22 on nyt ehdoton aikaraja kirjoitusten kestolle. Olen huomannut nyt, että pari kertaa täällä kirjoitelu on vilkastuttanut aivojani ja on ollut vaikeuksia nukkua. Pidän nyt tuumaustaukoa ja palaan perjantaina. Silloin minulla on vieraita, mutta kello 20 olen jo vapaa tänne tulemaan. On se elokuvailta, pikkujoulu.
Hyvää viikkoa ja opiskelua! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tarkemmin ajateltuna palaan aiempaan suunnitelmaan. Kirjoittelen tästä lähtien vain perjantai kello 20 ja sunnuntai kello 20 välillä. Myös kello 22 on nyt ehdoton aikaraja kirjoitusten kestolle. Olen huomannut nyt, että pari kertaa täällä kirjoitelu on vilkastuttanut aivojani ja on ollut vaikeuksia nukkua. Pidän nyt tuumaustaukoa ja palaan perjantaina. Silloin minulla on vieraita, mutta kello 20 olen jo vapaa tänne tulemaan. On se elokuvailta, pikkujoulu.
Hyvää viikkoa ja opiskelua! :)Kiitos, töillä taas alkaa aamut huomisesta. :)
Mukavaa viikkoa sullekin.muhkee_muhku kirjoitti:
Kiitos, töillä taas alkaa aamut huomisesta. :)
Mukavaa viikkoa sullekin.Itse käyn vielä täällä illallakin. Päätin kirjoitella tämän päivä vielä. Oikeastaan olisi kiusaus roikkua täällä vielä viikolla, muttan näillä näkymin minut löytää täältä vain perjantai 20-22, lauantaisin sekä sunnuntaisin. Päätin myös sen, että kello noin kello 22 jälkeen en enää kirjottele, jotta ei häiritse yöunia. Monien vastaukset pyörivät yöllä mielessä ja siksi saanut unta.
Kiitos kivasta seurasta viikonloppuna ja hyvää alkavaa viikkoa!
.. Riippuu ihan "Sydämestä".. ;P
.. Niitä on MonenMoisia.. On BonoBoa, Joutsenta, Nilviäistä, ÖhköMönkiäistä ja vaiks millaista.. Ja näiren lisäks tietenkii.. Täysin Sydämmettömiä Otuksia.. ;P
.. Ja tää(kään) ei ole SukuPuoliSidonnainen jutska.. ;PAloittaja: "NAISEN SYDÄMEEN PÄÄSEE millä? Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava.""
MInä en oikein ymmärrä miten tuo liittyy tuo tuohon aloitukseeni, joka on tuossa? Sen ymmärrän naisilla monenlaisia toiveita rakkauden ja miehen suhteen eli se riippuu sydämestä. Mutta nimiluettelo ei oikein minulle aukea. Mikä on tämän nimikavalkaadin taustalla? Voisitko selittää paremmin?
En saanut unta - ja nyt nukkuminen on vielä vaikeampaa, kun miettii mikä BonoBoa ja Joutsen? Onko sydämmettömiä naisia tai otuksia?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Aloittaja: "NAISEN SYDÄMEEN PÄÄSEE millä? Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava.""
MInä en oikein ymmärrä miten tuo liittyy tuo tuohon aloitukseeni, joka on tuossa? Sen ymmärrän naisilla monenlaisia toiveita rakkauden ja miehen suhteen eli se riippuu sydämestä. Mutta nimiluettelo ei oikein minulle aukea. Mikä on tämän nimikavalkaadin taustalla? Voisitko selittää paremmin?
En saanut unta - ja nyt nukkuminen on vielä vaikeampaa, kun miettii mikä BonoBoa ja Joutsen? Onko sydämmettömiä naisia tai otuksia?.. Noh, Just sitä tarkoitin.. Että riippuu ihan Yksilöstä millainen "sydän" on.. Joillakin sitä ei oikeastaan tunnu olevan ollenkaan.. Syystä Tahi Toisesta.. ;P
NuuskaMuikkune kirjoitti:
.. Noh, Just sitä tarkoitin.. Että riippuu ihan Yksilöstä millainen "sydän" on.. Joillakin sitä ei oikeastaan tunnu olevan ollenkaan.. Syystä Tahi Toisesta.. ;P
No, nyt on ymmärretty. Kiitos. Tyylisi ei ole kaikkein selvin.
Hyvää sunnuntain jatkoa tai alkavaa viikkoa! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
No, nyt on ymmärretty. Kiitos. Tyylisi ei ole kaikkein selvin.
Hyvää sunnuntain jatkoa tai alkavaa viikkoa! :).. Ei ole tarkoituskaan.. VertausKuvat on vain niin.. ;D
.. SamoinSamoin.. =)
Paljon tuli hyviä ohjeita ja vinkkejä; vielä kannattaa muistaa se että näillä ominaisuuksilla myös pysyy siellä sydämmessä.
Kuitenkin olen hieman epäileväinen että nämä heti alkuun riittäisi. Jossakin välissä tuli sellainen neuvo että odota että nainen antaa sen ensimmäisen vinkin ja luvan lähestyä. On kokeiltu ja sitä vinkkiä edelleen odotellessa; tilanne on vähän sama kuin mäkihyppääjä yrittää päästä urheiluruutuun. Sinun pitää joko hypätä pitkälle ja tyylikkäästi tai sitten kaatua heti kummulla. Nämä saavat ruutuaikaa mutta se suurin osa jotka hyppää siihen rinteen puoliväliin sijoille jotakin, ne ovat sitä harmaata massaa. Vaikea naisen on sieltä massasta sinua kaivaa. Jollakin pitäisi vain erottua, siellä on varmaan muitakin miehiä jotka ovat kohteliaita, hyväkäytöksisiä jne.
Itse en ole tuohon vielä mitään viisasten kiveä keksinyt, mutta varmaan seuraavalla kerralla seuraan niitä ohjeita joita mediassa on viime päivinä annettu eli puhuttele naista kuten äitiäsi tai siskoasi ja muista aina pyytää lupa.
Kuitenkin loppuun sanoisin että nuo hyvät henkiset ominaisuudet joita on täällä lueteltu kannattaa elämässä pitää mukana. Saa niillä paikan naisen sydämessä tai ei niin niillä saa arvostusta työelämässä, harrastuksissa sekä ystävä ja kaveripiireissä. Lisäksi hommatkaa ainakin hiukan niitä lihaksia ja mielellään jonkunlainen peruskunto. Ei naisten takia koska ne ei niistä perusta vaan ihan oman terveyden ja jaksamisen kannalta.No, lisätään vielä, että viestintä voisi olla hyvää eli ei mitään rakastuneen miehen täydellistä sekoilua. Se voi karkoittaa sen naisen. Itse rakastuin kerran ja minulla oli tosi kyseessä. Meinasin mennä puolen vuoden seurustelun jälkeen naimisiin, mutta tyrin huonolla viestinnällä koko homman. En päässyt siis naisen sydämeen, vaikka oli siihen mennessä ilmeisesti ihastunut enemmän kuin mistä se yksi A. tuomittiin eli yli 29. En ollut mikään suuri hurmuri, mutta kumminkin jossain määrin naisten suosiossa. Mutta sitten, kun itse rakastui niin tyri mahdollisuutensa sekoilemalla melko nuorena. Ilmeinen totuus oli se, että se nainen ei ollut juuri silloin valmis seurustelemaan tai puhuttamakaan menemään naimisiin. Eli en ollutkaan sitten mikään hurmuri, vaikka muutama ihastunut nainen oli takana, vaikka ei kaatoina niin kuin tällä A:lla.
Aina suurten tunteiden kohde ei vastaa ja joka rakastumisessa ei ole onnellista loppua, mutta aina kannattaa toivo tulevaisuudelta hyvää. Aikanaan sain naisen mukaan pakit "huonon viestinnän takia", mikä olikin tarkemmin ajateltuna totuus. Hyvää siinä oli se, että opetti nöyryyttä ja tulevaisuuden suuressa rakastumisessa ei samalla tavalla sekoile. Sitten jos nainen tarjoaa sinulle puhelinnumeroaan niin ota heti vastaan. Onko muilla vielä muita neuvoja?"Kuitenkin loppuun sanoisin että nuo hyvät henkiset ominaisuudet joita on täällä lueteltu kannattaa elämässä pitää mukana. Saa niillä paikan naisen sydämessä tai ei niin niillä saa arvostusta työelämässä, harrastuksissa sekä ystävä ja kaveripiireissä."
Nimenomaan. Ja nämähän ovat toisiaan vahvistavia juttuja. Eli kun nainen näkee, että tulet toimeen sosiaalisissa piireissä, myös hänen on helppo sinusta kiinnostua. Ja vaikka naisen kanssa ei nappaisi, on elämänlaatu joka tapauksessa parempi.
"Lisäksi hommatkaa ainakin hiukan niitä lihaksia ja mielellään jonkunlainen peruskunto. Ei naisten takia koska ne ei niistä perusta vaan ihan oman terveyden ja jaksamisen kannalta."
Komppaan tätäkin. Vaikka naiset ei yleensä arvostakaan lihaksikkuutta samalla tavalla kuin miehet, jos terve kroppa lisää omaa hyvinvointia ja itsevarmuutta, niin sekin taas heijastuu siihen, miten naiset sut näkevät.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
"Kuitenkin loppuun sanoisin että nuo hyvät henkiset ominaisuudet joita on täällä lueteltu kannattaa elämässä pitää mukana. Saa niillä paikan naisen sydämessä tai ei niin niillä saa arvostusta työelämässä, harrastuksissa sekä ystävä ja kaveripiireissä."
Nimenomaan. Ja nämähän ovat toisiaan vahvistavia juttuja. Eli kun nainen näkee, että tulet toimeen sosiaalisissa piireissä, myös hänen on helppo sinusta kiinnostua. Ja vaikka naisen kanssa ei nappaisi, on elämänlaatu joka tapauksessa parempi.
"Lisäksi hommatkaa ainakin hiukan niitä lihaksia ja mielellään jonkunlainen peruskunto. Ei naisten takia koska ne ei niistä perusta vaan ihan oman terveyden ja jaksamisen kannalta."
Komppaan tätäkin. Vaikka naiset ei yleensä arvostakaan lihaksikkuutta samalla tavalla kuin miehet, jos terve kroppa lisää omaa hyvinvointia ja itsevarmuutta, niin sekin taas heijastuu siihen, miten naiset sut näkevät."Nimenomaan. Ja nämähän ovat toisiaan vahvistavia juttuja. Eli kun nainen näkee, että tulet toimeen sosiaalisissa piireissä, myös hänen on helppo sinusta kiinnostua. Ja vaikka naisen kanssa ei nappaisi, on elämänlaatu joka tapauksessa parempi."
Minulla oli perjantaina pikkujoulu ja osa porukasta lähti, mutta kaksi vierasta jäi paikalle: mies ja nainen. Keskustelimme melko vapaasti. Kuvitellaan, että siinä sosiaalisessa piirissä olisi uusi nainen neljäntenä henkilönä keskusteluissa mukana. Miten hän kokee ne kaksi mieshenkilöä sen toisen naisen kanssa? Itse nauratin vieraitani vähän jutullani Venetsiasta. "Pyhän Markuksen torilla sutenööri vilkutti minulle iloisesti ja hymyili. Osoitin rintaani, että tarkoitatko minua. Hän nyökkäsi ja alkoi osoittamaan minua kahdelle minihameeseen pukeutuneelle naiselle. Harmikseni osoitin eleilläni, että ei kiinnosta. Melkein heti tämän kieltäytymisen jälkeen minulla kävi mielessä, että olisi pitänyt mennä sutenöörin luokse ja kysyä hänellä. Paljonko? Näetkö tuon naisen kävelemässä tuolla. Hän maksaa. Hän on äitini." Joku nainen ei ehkä pitäisi vitsistä tosielämästä, mutta näitä miesvierasta ja naisvierasta se viehätti ja jopa nauratti. Onko tämä sitä sosiaalisissa piireissä toimeentulemista vai mitä sillä tarkoitat?Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Nimenomaan. Ja nämähän ovat toisiaan vahvistavia juttuja. Eli kun nainen näkee, että tulet toimeen sosiaalisissa piireissä, myös hänen on helppo sinusta kiinnostua. Ja vaikka naisen kanssa ei nappaisi, on elämänlaatu joka tapauksessa parempi."
Minulla oli perjantaina pikkujoulu ja osa porukasta lähti, mutta kaksi vierasta jäi paikalle: mies ja nainen. Keskustelimme melko vapaasti. Kuvitellaan, että siinä sosiaalisessa piirissä olisi uusi nainen neljäntenä henkilönä keskusteluissa mukana. Miten hän kokee ne kaksi mieshenkilöä sen toisen naisen kanssa? Itse nauratin vieraitani vähän jutullani Venetsiasta. "Pyhän Markuksen torilla sutenööri vilkutti minulle iloisesti ja hymyili. Osoitin rintaani, että tarkoitatko minua. Hän nyökkäsi ja alkoi osoittamaan minua kahdelle minihameeseen pukeutuneelle naiselle. Harmikseni osoitin eleilläni, että ei kiinnosta. Melkein heti tämän kieltäytymisen jälkeen minulla kävi mielessä, että olisi pitänyt mennä sutenöörin luokse ja kysyä hänellä. Paljonko? Näetkö tuon naisen kävelemässä tuolla. Hän maksaa. Hän on äitini." Joku nainen ei ehkä pitäisi vitsistä tosielämästä, mutta näitä miesvierasta ja naisvierasta se viehätti ja jopa nauratti. Onko tämä sitä sosiaalisissa piireissä toimeentulemista vai mitä sillä tarkoitat?Ööö, no en osaa tällaisista yksittäistapauksista niin tarkasti sanoa, riippuu varmaan yksilöiden mausta varsinkin kun huumorista puhutaan. Lähinnä tarkoita sitä, että ihminen ei pyri päsmäröimään tai muulla tavoin kaltoinkohtelemaan muita omaksi edukseen. Sosiaalisesti taitava on porukoissa suosittu ja hyvänä tyyppinä pidetty.
Ja huom! sosiaalisesti taitava voi myös olla ujo, itse tunnen tällaisen miehen. Ei siis tarvitse olla mikään ihme sanansäilän ammattilainen, kunhan tajuaa mikä on korrektia ja mukavasti tehty muille ihmisille sosiaalisissa tilanteissa. Ottaa muut huomioon jne.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Ööö, no en osaa tällaisista yksittäistapauksista niin tarkasti sanoa, riippuu varmaan yksilöiden mausta varsinkin kun huumorista puhutaan. Lähinnä tarkoita sitä, että ihminen ei pyri päsmäröimään tai muulla tavoin kaltoinkohtelemaan muita omaksi edukseen. Sosiaalisesti taitava on porukoissa suosittu ja hyvänä tyyppinä pidetty.
Ja huom! sosiaalisesti taitava voi myös olla ujo, itse tunnen tällaisen miehen. Ei siis tarvitse olla mikään ihme sanansäilän ammattilainen, kunhan tajuaa mikä on korrektia ja mukavasti tehty muille ihmisille sosiaalisissa tilanteissa. Ottaa muut huomioon jne.Kiitos vastauksesta. Sanomasi oli minulle epäselvä ennen lisäystä.
Muuten se korealainen oli tulossa myöhässä sinne pikkujouluun, joka minulla oli kotonani, mutta sitten katsoi, että ei voikkaan.
Onko seuraava käännetty sähköpostini sitä sosiaalista osaamista, jota tarkoitat? Mitä mieltä olet seuraavasta?
"Dear X,
Pidän sinusta ja haaveilen tapaavani sinut uudelleen. On suuri mielihyvä (pleasure) jutella kanssasi. Haluan jutella kanssasi jälleen. Minulle olet rakastavasti viehättävä nainen.
On vahinko, jos et voi tulla juhlaamme.
Voisimmeko tavata Careliatalon yliopiston ravintolassa? Tulen syömään siellä... sensuroitu. Onko se mahdollinen aika sinulle? Pidän sinusta ja nyt olen vapaa, koska minulla ei ole tyttöystävää. Minun tarkoitukseni ei ole se, että sinä olisit tyttöystäväni vaan vain minun ystäväni. Olen kiinnostunut sinusta kuin ystävänä. Ehkä minulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä, mutta enimmäkseen meidän suhteemme oli ystävyyttä. Halailua ja toisten ihmisten tapailua, mutta koskaan emme suudelleet. Hän pyysi minua Facebookkaverikseen, mutta kuten sinä tiedät minun juttuni ei ole ollenkaan olla Facebookissa. No, minä etsin ystävää! :) Tietysti saattaisimme olla bussiystäviä, mutta haluan puhua kanssasi enemmän.
Nähdään! Olen tänään kello 11:sta kello 18:sta yliopistolla. Tulen tarkastamaan muutaman kerran silloin sähköpostini.
Sinun
Z"Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kiitos vastauksesta. Sanomasi oli minulle epäselvä ennen lisäystä.
Muuten se korealainen oli tulossa myöhässä sinne pikkujouluun, joka minulla oli kotonani, mutta sitten katsoi, että ei voikkaan.
Onko seuraava käännetty sähköpostini sitä sosiaalista osaamista, jota tarkoitat? Mitä mieltä olet seuraavasta?
"Dear X,
Pidän sinusta ja haaveilen tapaavani sinut uudelleen. On suuri mielihyvä (pleasure) jutella kanssasi. Haluan jutella kanssasi jälleen. Minulle olet rakastavasti viehättävä nainen.
On vahinko, jos et voi tulla juhlaamme.
Voisimmeko tavata Careliatalon yliopiston ravintolassa? Tulen syömään siellä... sensuroitu. Onko se mahdollinen aika sinulle? Pidän sinusta ja nyt olen vapaa, koska minulla ei ole tyttöystävää. Minun tarkoitukseni ei ole se, että sinä olisit tyttöystäväni vaan vain minun ystäväni. Olen kiinnostunut sinusta kuin ystävänä. Ehkä minulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä, mutta enimmäkseen meidän suhteemme oli ystävyyttä. Halailua ja toisten ihmisten tapailua, mutta koskaan emme suudelleet. Hän pyysi minua Facebookkaverikseen, mutta kuten sinä tiedät minun juttuni ei ole ollenkaan olla Facebookissa. No, minä etsin ystävää! :) Tietysti saattaisimme olla bussiystäviä, mutta haluan puhua kanssasi enemmän.
Nähdään! Olen tänään kello 11:sta kello 18:sta yliopistolla. Tulen tarkastamaan muutaman kerran silloin sähköpostini.
Sinun
Z"No, itse en kyllä menisi noin tarkasti omaan historiaan ja fantasioihin pelkässä kutsuviestissä :D Sanot vain, että olisi tosi mukava jos pääsisi tulemaan, ja on sitten hänen päätettävissään että tuleeko vai eikö. Jätä toka-vika kappale kokonaan pois alun paikka-aikaehdotusta lukuunottamatta.
Jatkoa ajatellen en valitettavasti voi luvata, että neuvon sinua jokaisessa elämäsi sosiaalisessa tilanteessa :) Mutta sellainen on hyvä nyrkkisääntö, että toista ei voi vaatia pitämään itsestään. Koska tuntuu hivenen omistushaluiselta, jos melko vieras henkilö heti kättelyssä kertoo kaikki suunnitelmat ja fantasiat mitä hänellä on minun varalleni. Kaikkea ei tarvitse itsestä kertoa ennen kuin edes tunnetaan, luontevampaa on kysellä, että mistä se toinen haaveilee. Jos hän pitää sinusta, hän kyllä kysyy vastaavasti sinunkin toiveista ja haaveista.
Hyvää jatkoa.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Ööö, no en osaa tällaisista yksittäistapauksista niin tarkasti sanoa, riippuu varmaan yksilöiden mausta varsinkin kun huumorista puhutaan. Lähinnä tarkoita sitä, että ihminen ei pyri päsmäröimään tai muulla tavoin kaltoinkohtelemaan muita omaksi edukseen. Sosiaalisesti taitava on porukoissa suosittu ja hyvänä tyyppinä pidetty.
Ja huom! sosiaalisesti taitava voi myös olla ujo, itse tunnen tällaisen miehen. Ei siis tarvitse olla mikään ihme sanansäilän ammattilainen, kunhan tajuaa mikä on korrektia ja mukavasti tehty muille ihmisille sosiaalisissa tilanteissa. Ottaa muut huomioon jne.Tähän suuntaan vähän itsekkin kuvittelen tämän sosiaalisen kyvykkyyden liittyvän.
Välttämättä ei tarvi olla se suulain mutta myös kuuntelee toisia ja osaa lisätä keskusteluun kysymyksiä tai lisäkommentteja jotka vievät keskustelua eteenpäin.
Samoin osaa valita ne keskustelun aiheet jotka tilanteeseen sopivat. Huumori onkin sitten oma taiteenlajinsa mutta yleensä jos sitä viljelee siten ettei se ketään loukkaa ollaan vahvoilla.
Jos tuolla pikkujouluissa olisi ollut se kuvitteellinen neljäs henkilö niin uskoisin että miten olisit saanut vedettyä hänet keskusteluun ja siihen piiriin mukaan olisi ollut merkityksellisempää kuin se miten tai mitä olisit sanonut.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No, itse en kyllä menisi noin tarkasti omaan historiaan ja fantasioihin pelkässä kutsuviestissä :D Sanot vain, että olisi tosi mukava jos pääsisi tulemaan, ja on sitten hänen päätettävissään että tuleeko vai eikö. Jätä toka-vika kappale kokonaan pois alun paikka-aikaehdotusta lukuunottamatta.
Jatkoa ajatellen en valitettavasti voi luvata, että neuvon sinua jokaisessa elämäsi sosiaalisessa tilanteessa :) Mutta sellainen on hyvä nyrkkisääntö, että toista ei voi vaatia pitämään itsestään. Koska tuntuu hivenen omistushaluiselta, jos melko vieras henkilö heti kättelyssä kertoo kaikki suunnitelmat ja fantasiat mitä hänellä on minun varalleni. Kaikkea ei tarvitse itsestä kertoa ennen kuin edes tunnetaan, luontevampaa on kysellä, että mistä se toinen haaveilee. Jos hän pitää sinusta, hän kyllä kysyy vastaavasti sinunkin toiveista ja haaveista.
Hyvää jatkoa.No sanotaan, että tuo kirjoittamani on jo lähetetty ja vastaus on saatu. Ratkaisumme on se, että juttelemme bussimatkalla toistemme kanssa silloin tällöin, kun satumme samaan bussiin. Hänellä on poikakaveri, joten hänen takiansa emme voi ystävystyä enemmän.
Itse en kirjoittele täällä enää kuin seuraavan viikon ja sitten mahdollisesti lopetan jokseenkin kokonaan. Käyn joskus vierailemassa täällä.
Kiitos keskusteluseurasta ja hyvää loppuvuotta sekä joulua!
Olet mielenkiintoinen ja kiva nainen, vaikka olisit mikä bisse. Hyvää jatkoa Sinulle! :)M184 kirjoitti:
Tähän suuntaan vähän itsekkin kuvittelen tämän sosiaalisen kyvykkyyden liittyvän.
Välttämättä ei tarvi olla se suulain mutta myös kuuntelee toisia ja osaa lisätä keskusteluun kysymyksiä tai lisäkommentteja jotka vievät keskustelua eteenpäin.
Samoin osaa valita ne keskustelun aiheet jotka tilanteeseen sopivat. Huumori onkin sitten oma taiteenlajinsa mutta yleensä jos sitä viljelee siten ettei se ketään loukkaa ollaan vahvoilla.
Jos tuolla pikkujouluissa olisi ollut se kuvitteellinen neljäs henkilö niin uskoisin että miten olisit saanut vedettyä hänet keskusteluun ja siihen piiriin mukaan olisi ollut merkityksellisempää kuin se miten tai mitä olisit sanonut."Jos tuolla pikkujouluissa olisi ollut se kuvitteellinen neljäs henkilö niin uskoisin että miten olisit saanut vedettyä hänet keskusteluun ja siihen piiriin mukaan olisi ollut merkityksellisempää kuin se miten tai mitä olisit sanonut. "
Kiitos vastauksesta. No tavallaan yritin pyydystää täältä sen neljännen henkilön saadakseen mielipiteen asiaan. On henkilöitä, joita ei välttämättä viehätä oikein juttu "hymyili kuin sutenööri Venetsiassa torilla". Ihmisiä on moneen lähtöön. Minä olen sitä mieltä, että antaa vieraiten olla enemmän äänessä ja keskustelen toisten kanssa vähemmän itse. Miehen kannattaa naisten kanssa noudattaa sellaista sääntöä, että nainen 60 prosenttia ajasta äänessä ja mies 40 prosenttia. Naisen kannattaa tehdä jokseenkin samalla tavalla miehen suhteen? Lisäksi toisten tunteitten, haaveitten ja halujen huomioiminen olisi on tärkeää. Olet oikeassa se, että juuri tämän neljännen hengen vetäminen keskusteluun olisi oleellista. Se, että hän olisi viihtynyt. En kutsu häntä sen vuoksi, että saisin häneltä joskus tulevaisuudessa seksiä vaan sen takia, että hänellä olisi seuraa ja kivaa. Hän tuntee tänä teoreettisena neljäntenä seuralaisena nämä molemmat vieraani: miehen ja naisen.
- crux
Naisen sydämeen pääsee olemalla erikoinen ja energinen. Mitäpä muuta tällaisessa joutavassa ja pinnallisessa maailmassa osattaisiinkaan arvostaa. Silmistä näkee kaiken, pupillit ja silmänympärystät ovat siis tärkeät. Paita on tietysti tärkeä myös sillä se on osa olemusta ja olemus kertoo kaiken. Minä olen syvällinen mutta muut pinnallisia. Minä näen muiden ihmisen sieluun nopealla vilkaisulla - tällaisia jumalia ja näkijöitä naiset nykyään ovat. Toisen ihmisen mitättömän pienet eleet ovat äärettömän paljastavia - itse olen syvä kuin meri ja omat vastaavat eleeni ja ilmeeni ovat vain aaltoja tämän äärettömyyden pinnalla.
Minä tulin siihen tulokseen, että minä olen vähän liian erikoinen ja se ei ole hyvästä. Nyt sattui taas yksi yö viikon sisällä, jolloin ei oikein nukuta, kun tuli kirjoiteltua kaikenlaista.
Tulin siihen tulokseen, että olen energinen viikolla muista hommissa, jotka on välttämättömiä tulevan elämän kannalta. Sitten viikonloppuna saa kirjoittaa taas jotain juttuja tänne.
Mielenkiintoinen vastaus sinulta. "Minä olen syvällinen mutta muut pinnallisia." Tämä lauseesi kuulostaa vähän fantasialta? Syvällistä on ehkä Raamatun lause: "Minä viisaus viihdyn älyn seurassa; tieto ja harkinta ovat kumppanini." Jotain tuollaista syvällisyys ja viisaus on: älyä, tieto oleellisita asioista ja harkintaa. Itse en taida olla viisas, mutta en myöskään pinnallinen, joten lauseesi on vähän romantisoitu vai muuten vain tänne lähetetty?- naiset.on.älykkäitä
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/02/mita-silmasi-kertovatkaan
Mutta tärkein kysymys on vielä vastaamatta. Ovatko silmät oikeasti runoilijoiden ylistämä sielun peili? Ei nyt ihan, mutta ainakin kurkistusikkuna persoonaan. Jos silmässäsi näkyy sädemäisiä iiriksen reunoihin suuntautuvia viivoja, olet lämminhenkinen persoona. Jos iiriksessä puolestaan erottuu sen ulkoreunojen mukaan kaartuvia viivoja, olet arvaamaton. Kuulostaa linssiin viilaamiselta, mutta selitys on yksinkertainen. Näitä silmänosia säätelevä geeni vaikuttaa myös mainittuihin luonteenpiirteisiin.
Voisi ajatella, että näillä tutkimustuloksilla ei ole mitään käytännön merkitystä, sillä kukapa muu kuin rakastunut ehtii tiirailla tarkkaan toisen silmiä. Pupillit ovat piskuisia puhumattakaan iiriksen viivoista. Psykologit ovat kuitenkin todistaneet, että me tulkitsemme toisiamme silmistä alitajuisesti.
Jos haluat siis pysyä mysteerinä, muista rokkitähtien tapaan aina aurinkolasit. - kehonkielioppia
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/kasvot-paljastavat-paljon-opi-mita-eri-ilmeet-tarkoittavat/136710
Kasvojen ilmeitä tarkkailemalla voi saada selville enemmän kuin pelkällä puheella. Realsimple.com kertoo, mitä eri eleet tarkoittavat. Otitkohan sinä nyt vähän liian vakavasti, kukaan sentään ole jumala väittänyt olevansa. Mutta kuten kirjoitin toiseen ketjuun ja tuossa linkeissäkin asiaa avataan, niin kyllä ihmisen silmistä, ilmeistä ja olemuksesta voi paljon lukea.
Mulle ainakin on ollut elinehto oppia lukemaan toisia ihmisiä jo ilman sanallista viestintää. Ihmisten kanssa työskennelessä tuosta on kokemukseni mukaan paljon hyötyä, jos osaa "lukea" ihmistä jo ennen kun hän edes avaa suutaan. Miten hän tulee tilaan ja kuinka käyttäytyy, millaisella äänellä puhuu, katselee ja elehtii. Yleensä olen pärjännyt ihmsten kanssa hyvin siksikin, että osaan lukea ihmisiä sanattomasti. Ei mikään omakehu haisee, mutta vuosien saatossa opittu juttu.
Ja edelleenkin, kuten kirjoitin aikaisemmin.
"Kyllä kasvoista ja silmistä aika paljon näkee. Ei tietenkään kaikkea, mutta aika paljon tunnetiloja pystyy aistimaan ja ihmisen elämään tyytymättömyyden huomaamaan. Pieni hymykin on positiivisempi asia, kun murjottaminen.
Se jo nähdään se pienikin hymy ja ystävällinen katse. ne alitajuisesti viestittää, että ihminen on ylipäänsä lähestyttävä. Eikä torjuva."muhkee_muhku kirjoitti:
Otitkohan sinä nyt vähän liian vakavasti, kukaan sentään ole jumala väittänyt olevansa. Mutta kuten kirjoitin toiseen ketjuun ja tuossa linkeissäkin asiaa avataan, niin kyllä ihmisen silmistä, ilmeistä ja olemuksesta voi paljon lukea.
Mulle ainakin on ollut elinehto oppia lukemaan toisia ihmisiä jo ilman sanallista viestintää. Ihmisten kanssa työskennelessä tuosta on kokemukseni mukaan paljon hyötyä, jos osaa "lukea" ihmistä jo ennen kun hän edes avaa suutaan. Miten hän tulee tilaan ja kuinka käyttäytyy, millaisella äänellä puhuu, katselee ja elehtii. Yleensä olen pärjännyt ihmsten kanssa hyvin siksikin, että osaan lukea ihmisiä sanattomasti. Ei mikään omakehu haisee, mutta vuosien saatossa opittu juttu.
Ja edelleenkin, kuten kirjoitin aikaisemmin.
"Kyllä kasvoista ja silmistä aika paljon näkee. Ei tietenkään kaikkea, mutta aika paljon tunnetiloja pystyy aistimaan ja ihmisen elämään tyytymättömyyden huomaamaan. Pieni hymykin on positiivisempi asia, kun murjottaminen.
Se jo nähdään se pienikin hymy ja ystävällinen katse. ne alitajuisesti viestittää, että ihminen on ylipäänsä lähestyttävä. Eikä torjuva."No sivuhuomautus...
Noi mikroeleet ja olemus on muuten helpoiten selvitetty vaikkapa koirien kanssa. Joku jos pelkää koiraa ja koira tulee lähelle nuuskimaan, eli tutustumaan, niin se saattaa herättää koirassa agressiivisuutta. Miksi? Miksi koira murisee koiraa pelkäävälle? Eikös se olisi järkeenkäypää, että silloin just olisi hiljaa ja pysyisi myös kaukana? Niin järjellä, mutta koira toimii vaistoilla. Jos se vaistoaa, että ihminen pelkää, niin sille on suoraan jostain luista ja ytimistä taottu vuosituhansien aikana, että silloin ole varovainen...murise ja näytä, että jos käyt kimppuun, täältä tulee myös.
Vielä lisää tähän...jos karhu esimerkiksi haistaa tai näkee ihmisen tietyn matkan päästä, se luikkii karkuun, koska pelkää ihmistä. Mutta jos se on niin lyhyen matkan päässä, että se katsoo, että nyt ei ole muuta vaihtoehtoa, niin se hyökkää...hyökkäys on monesti paras puolustus luonnossa.... Eikä ihminen ole noista vaistoistaan kovin kaukana vieläkään. Kyllä minäkin aistin asioita, vaikkapa kirjoitetusta tekstistäkin. Omaa itseään kovasti puolustava pelkää jotain...täälläkin löytyy monta kirjoittajaa, jotka voisi kuvitella omaan poteroonsa.Dissident kirjoitti:
No sivuhuomautus...
Noi mikroeleet ja olemus on muuten helpoiten selvitetty vaikkapa koirien kanssa. Joku jos pelkää koiraa ja koira tulee lähelle nuuskimaan, eli tutustumaan, niin se saattaa herättää koirassa agressiivisuutta. Miksi? Miksi koira murisee koiraa pelkäävälle? Eikös se olisi järkeenkäypää, että silloin just olisi hiljaa ja pysyisi myös kaukana? Niin järjellä, mutta koira toimii vaistoilla. Jos se vaistoaa, että ihminen pelkää, niin sille on suoraan jostain luista ja ytimistä taottu vuosituhansien aikana, että silloin ole varovainen...murise ja näytä, että jos käyt kimppuun, täältä tulee myös.
Vielä lisää tähän...jos karhu esimerkiksi haistaa tai näkee ihmisen tietyn matkan päästä, se luikkii karkuun, koska pelkää ihmistä. Mutta jos se on niin lyhyen matkan päässä, että se katsoo, että nyt ei ole muuta vaihtoehtoa, niin se hyökkää...hyökkäys on monesti paras puolustus luonnossa.... Eikä ihminen ole noista vaistoistaan kovin kaukana vieläkään. Kyllä minäkin aistin asioita, vaikkapa kirjoitetusta tekstistäkin. Omaa itseään kovasti puolustava pelkää jotain...täälläkin löytyy monta kirjoittajaa, jotka voisi kuvitella omaan poteroonsa.Hyviä pointteja. :)
Totta, tekstistäkin pystyy aistimaan kirjoittajan tunnetiloja, suhtautumista, asennetta jne. Eihän siitä nyt niin kauaa ole, kuun vasta puusta pudottiin. :)
Kun katselee nyt vaikka youtubesta videoita, niin voi tehdä keittiöpsykologina diagnooseja ihmisten ilmeistä ristiriitaisia ja feikkejä tai aitoja ilmeitä ja eleitä.
Joku nauraa niin tosiaan näkee onko nauru teeskentely naurua vai onko aito, ns. sisältä tuleva. Arkuutta, epävarmuutta, ylimielisyyttä, pelkoa, iloa, innostuneisuutta jne jne. kaikkeen on omat eleet ja ilmeet...kun sitten näkee jonkun aidoksi kokemansa, se ilahduttaa. Siitä tykkää, koska niitä ominaisuuksia yleensä etsin toisista. Luottaa voi aitoihin...Dissident kirjoitti:
No sivuhuomautus...
Noi mikroeleet ja olemus on muuten helpoiten selvitetty vaikkapa koirien kanssa. Joku jos pelkää koiraa ja koira tulee lähelle nuuskimaan, eli tutustumaan, niin se saattaa herättää koirassa agressiivisuutta. Miksi? Miksi koira murisee koiraa pelkäävälle? Eikös se olisi järkeenkäypää, että silloin just olisi hiljaa ja pysyisi myös kaukana? Niin järjellä, mutta koira toimii vaistoilla. Jos se vaistoaa, että ihminen pelkää, niin sille on suoraan jostain luista ja ytimistä taottu vuosituhansien aikana, että silloin ole varovainen...murise ja näytä, että jos käyt kimppuun, täältä tulee myös.
Vielä lisää tähän...jos karhu esimerkiksi haistaa tai näkee ihmisen tietyn matkan päästä, se luikkii karkuun, koska pelkää ihmistä. Mutta jos se on niin lyhyen matkan päässä, että se katsoo, että nyt ei ole muuta vaihtoehtoa, niin se hyökkää...hyökkäys on monesti paras puolustus luonnossa.... Eikä ihminen ole noista vaistoistaan kovin kaukana vieläkään. Kyllä minäkin aistin asioita, vaikkapa kirjoitetusta tekstistäkin. Omaa itseään kovasti puolustava pelkää jotain...täälläkin löytyy monta kirjoittajaa, jotka voisi kuvitella omaan poteroonsa.Noo, ainakaan koiran osalta en tätä allekirjoita, kun tuttavapiirissä on koiria, jotka eivät murise ikinä kenellekään :D Koiria pelkäävää nuuhkivat ehkä muita tarkemmin, koska pelkäävän ihmisen oudot arvaamattomat eleet ja jännittynyt ilme ovat sille arvoitus.
Koiria on itseasiassa verrattu sudenpentuihin, kun on tutkittu miten koira tulkitsee ihmistä. Ilmeisesti koira on jo kehityksensä aikana jalostunut sudesta erilleen, sillä se tulkitsee ihmisen ilmeitä ja eleitä paljon paremmin kuin lähin sukulaisensa, susi. Ja jopa niin, että koira tulkitsee ihmisen ilmeitä paremmin kuin toisen koiran (ihminen on ilmeiltään monisävyisempi kuin koira). Eli jotain perää siinä on, kun sanotaan että koira osaa lukea ihmisen ajatuksia. Ehkä se vain tekee tulkintansa jo ennen kuin ihminen avaa suutaankaan ;Dtyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Noo, ainakaan koiran osalta en tätä allekirjoita, kun tuttavapiirissä on koiria, jotka eivät murise ikinä kenellekään :D Koiria pelkäävää nuuhkivat ehkä muita tarkemmin, koska pelkäävän ihmisen oudot arvaamattomat eleet ja jännittynyt ilme ovat sille arvoitus.
Koiria on itseasiassa verrattu sudenpentuihin, kun on tutkittu miten koira tulkitsee ihmistä. Ilmeisesti koira on jo kehityksensä aikana jalostunut sudesta erilleen, sillä se tulkitsee ihmisen ilmeitä ja eleitä paljon paremmin kuin lähin sukulaisensa, susi. Ja jopa niin, että koira tulkitsee ihmisen ilmeitä paremmin kuin toisen koiran (ihminen on ilmeiltään monisävyisempi kuin koira). Eli jotain perää siinä on, kun sanotaan että koira osaa lukea ihmisen ajatuksia. Ehkä se vain tekee tulkintansa jo ennen kuin ihminen avaa suutaankaan ;DNo koira ehkä oli huonoin esimerkki suhteessa ihmiseen, mutta kuitenkin se näitten mikroilmeitten ja eleitten tulkkaaminen selittyy tuollakin.
Minun kaverilla on saksanpaimenkoira. Oikein pirteä narttu ja kaveri sanoi, että se yleensä haukkuu pirusti vieraille, mutta mua se ei haukkunut yhtään ja oli yllättävän rauhallinen. Mutta meninkin aika rennosti ja ystävällisesti koiran luo. Kyykistyin koiran tasolle ja annoin käden alapuoleltapäin tutkittavaksi. Koira ei haukkunut yhtään, häntä pystyssä heiluen kävi haistelemassa ja oli silminnähden iloisen oloinen...kaveri vielä sanoi, että melkein aina koira on mennyt häntä luimussa nuuskimaan....eli minun tuttavallisuus ja rentous sai koiran oitis olemaan rento ja utelias huolettomasti...
Eikä tämäkään esimerkkitapaus siis ole ollut mikään räyhänhenki, mutta ehkä arempi ihmisiä kohtaan...Dissident kirjoitti:
No koira ehkä oli huonoin esimerkki suhteessa ihmiseen, mutta kuitenkin se näitten mikroilmeitten ja eleitten tulkkaaminen selittyy tuollakin.
Minun kaverilla on saksanpaimenkoira. Oikein pirteä narttu ja kaveri sanoi, että se yleensä haukkuu pirusti vieraille, mutta mua se ei haukkunut yhtään ja oli yllättävän rauhallinen. Mutta meninkin aika rennosti ja ystävällisesti koiran luo. Kyykistyin koiran tasolle ja annoin käden alapuoleltapäin tutkittavaksi. Koira ei haukkunut yhtään, häntä pystyssä heiluen kävi haistelemassa ja oli silminnähden iloisen oloinen...kaveri vielä sanoi, että melkein aina koira on mennyt häntä luimussa nuuskimaan....eli minun tuttavallisuus ja rentous sai koiran oitis olemaan rento ja utelias huolettomasti...
Eikä tämäkään esimerkkitapaus siis ole ollut mikään räyhänhenki, mutta ehkä arempi ihmisiä kohtaan...Mulla oli saksanpaimenkoira narttu myös mnia vuosia. Arka koira vieraita kohtaan. Aina kun joku vieras tuli taloon, neuvoin olemaan kiinnittämättä liikaa koiraan huomiota ja kiinnittäen katseensa enempi minuun. Koira nääs tarkkaili minua ja mun eleitä, kuinka suhteudun siihen toiseen ihmiseen. Kun koira huomasi mun olevan rento ja ihmisen tervetullut, sekin vähitellen rauhottui. Mutta pälyili pitkän aikaa sitä vierasta ja mua tehden tilannearviota. Puitääkö hyökätä ja puolustaa, vai voiko olla relax.
Joskus kun oli epävarma, ehkä aisti jännittämisen vieraasta se kävi haistelemassa mua ja katsomassa silmiin, jos olin ihan ok sen mielestä se meni pedilleen ja kävi lepäämään. Mutta aina se oli valppaana. Kun se oli hyväksynyt vieraan, se kävi itse lipaisemassa kädestä, vieraan istuskellessa mun seurassa.
Mutta jos menit käsi ojossa sitä kohti tai kyyristyit sen luo, se otti sen hyökkäyksenä. :)
Sen piti itse saada tehdä päätös, koska olla kavereita ja saa koskea. :)
Se vahti mua aina ja kaikkialla, missä ikinä yhdessä kuljettiinkiin. Se olis ollut aina valmis puolustamaan. <3
Kävelylenkilläkin jolkotti riemuissaan ensin edelle ja palasi takaisin katsomaan mua silmiin, onko kaikki hyvin? Ja jos tulin kotiinkin kipeenä, se tuli oitis huolestuneen näköisenä mun luokse ja laski leukansa mun reidelle ja katsoi silmiin niin myötätuntoisesti. Kävi tarkastamassa miten voin ja antamassa pusuja. ja saattoi jäädä lepäämään samaan huoneeseen tai pyydettäessä viereen. :) Ihana koira. :'')Dissident kirjoitti:
No koira ehkä oli huonoin esimerkki suhteessa ihmiseen, mutta kuitenkin se näitten mikroilmeitten ja eleitten tulkkaaminen selittyy tuollakin.
Minun kaverilla on saksanpaimenkoira. Oikein pirteä narttu ja kaveri sanoi, että se yleensä haukkuu pirusti vieraille, mutta mua se ei haukkunut yhtään ja oli yllättävän rauhallinen. Mutta meninkin aika rennosti ja ystävällisesti koiran luo. Kyykistyin koiran tasolle ja annoin käden alapuoleltapäin tutkittavaksi. Koira ei haukkunut yhtään, häntä pystyssä heiluen kävi haistelemassa ja oli silminnähden iloisen oloinen...kaveri vielä sanoi, että melkein aina koira on mennyt häntä luimussa nuuskimaan....eli minun tuttavallisuus ja rentous sai koiran oitis olemaan rento ja utelias huolettomasti...
Eikä tämäkään esimerkkitapaus siis ole ollut mikään räyhänhenki, mutta ehkä arempi ihmisiä kohtaan...Rotukin varmaan vaikuttaa tässä asiassa paljon. Noutajat taitavat yleisestikin olla ihmisrakkaita ja vähemmän varautuneita, tuskin edes haukkuvat juuri koskaan. Ainakaan nämä mun tuntemat :)
Mutta juu, joka tapauksessa koira tulkitsee ihmisten mikroilmeitä ja eleitä, riippuu sitten koiran entisistä kokemuksista ja luonteesta miten niihin reagoi. Jollekin ihmiselle olen kuullut koiran jopa tuoneen tiettyä itsevarmuutta, kun koiran kanssa ei pärjää jos sen antaa tehdä kaikki päätökset ja itse vain seuraa hihnanpäässä. Tätä varmuutta voi sitten harjoitella siirtämään myös ihmissuhteisiin, jos itse on vetäytyvän tyyppinen :)muhkee_muhku kirjoitti:
Mulla oli saksanpaimenkoira narttu myös mnia vuosia. Arka koira vieraita kohtaan. Aina kun joku vieras tuli taloon, neuvoin olemaan kiinnittämättä liikaa koiraan huomiota ja kiinnittäen katseensa enempi minuun. Koira nääs tarkkaili minua ja mun eleitä, kuinka suhteudun siihen toiseen ihmiseen. Kun koira huomasi mun olevan rento ja ihmisen tervetullut, sekin vähitellen rauhottui. Mutta pälyili pitkän aikaa sitä vierasta ja mua tehden tilannearviota. Puitääkö hyökätä ja puolustaa, vai voiko olla relax.
Joskus kun oli epävarma, ehkä aisti jännittämisen vieraasta se kävi haistelemassa mua ja katsomassa silmiin, jos olin ihan ok sen mielestä se meni pedilleen ja kävi lepäämään. Mutta aina se oli valppaana. Kun se oli hyväksynyt vieraan, se kävi itse lipaisemassa kädestä, vieraan istuskellessa mun seurassa.
Mutta jos menit käsi ojossa sitä kohti tai kyyristyit sen luo, se otti sen hyökkäyksenä. :)
Sen piti itse saada tehdä päätös, koska olla kavereita ja saa koskea. :)
Se vahti mua aina ja kaikkialla, missä ikinä yhdessä kuljettiinkiin. Se olis ollut aina valmis puolustamaan. <3
Kävelylenkilläkin jolkotti riemuissaan ensin edelle ja palasi takaisin katsomaan mua silmiin, onko kaikki hyvin? Ja jos tulin kotiinkin kipeenä, se tuli oitis huolestuneen näköisenä mun luokse ja laski leukansa mun reidelle ja katsoi silmiin niin myötätuntoisesti. Kävi tarkastamassa miten voin ja antamassa pusuja. ja saattoi jäädä lepäämään samaan huoneeseen tai pyydettäessä viereen. :) Ihana koira. :'')Joo. No mäkin annoin sille koiralle sen mahdollisuuden tulla mun luo. En mennyt käsi ojossa, vaan laskeuduin alas paikallani ja ojensin käden alapuolelta...tarkoitan, että koiran kuonon alapuolelle...että kun tulee haistamaan, niin sen ei tarvitse nostaa päätä. Eli toisinsanoen antauduin, enkä alistanut jo alkuunsa....se on tärkeää...
Tämäkin narttu on suojelija. Jos siinä ois ollut kaverin lapsi samassa tilassa, luultavasti olisi tilanne ollut paljon sekavampi koiralle. Koira on laumaeläin ja sen perhe on sen lauma....sitä pitää suojella.
On hienoja eläimiä, ei käy kieltäminen...vaikka en itse ottaiskaan, vaikka en olis allerginen. Mulle riittää kun niitä on muilla, en halua sellaista vastuuta elämääni.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Rotukin varmaan vaikuttaa tässä asiassa paljon. Noutajat taitavat yleisestikin olla ihmisrakkaita ja vähemmän varautuneita, tuskin edes haukkuvat juuri koskaan. Ainakaan nämä mun tuntemat :)
Mutta juu, joka tapauksessa koira tulkitsee ihmisten mikroilmeitä ja eleitä, riippuu sitten koiran entisistä kokemuksista ja luonteesta miten niihin reagoi. Jollekin ihmiselle olen kuullut koiran jopa tuoneen tiettyä itsevarmuutta, kun koiran kanssa ei pärjää jos sen antaa tehdä kaikki päätökset ja itse vain seuraa hihnanpäässä. Tätä varmuutta voi sitten harjoitella siirtämään myös ihmissuhteisiin, jos itse on vetäytyvän tyyppinen :)Joo. Rotujen kohdalla varmaan eroja, mutta onhan koirissa itsessäänkin vallattomasti persoonia. Se on kiva huomata, että kaksi samanrotuista ja ikäistä koiraa voi olla ihan toisenlaisia, että luonto näyttää aina puolensa, tekipä ihminen mitä tahansa, noissa näyttelykoirissa olis kiva huomata miten huomioisivat sen persoonan ennemmin, kuin jonkun korvan asennon....minusta jotenkin ärsyttävää jopa se näyttelytouhu....
Totta tuokin. Mulle tulee vaan välillä mieleen, että jotkut ottavat koiran, kun se on kivaa....siis mitä!!??? Kivaa... Sitten se reppana joutuu olemaan yksin jossain pihahäkissä, ei saa juosta vapaana välilläkään ja se esineellistetään vaan jonnekin...Jo sellaisille pitäis antaa sakko ja viedä koira pois. Pistää vihaksi...Dissident kirjoitti:
Joo. Rotujen kohdalla varmaan eroja, mutta onhan koirissa itsessäänkin vallattomasti persoonia. Se on kiva huomata, että kaksi samanrotuista ja ikäistä koiraa voi olla ihan toisenlaisia, että luonto näyttää aina puolensa, tekipä ihminen mitä tahansa, noissa näyttelykoirissa olis kiva huomata miten huomioisivat sen persoonan ennemmin, kuin jonkun korvan asennon....minusta jotenkin ärsyttävää jopa se näyttelytouhu....
Totta tuokin. Mulle tulee vaan välillä mieleen, että jotkut ottavat koiran, kun se on kivaa....siis mitä!!??? Kivaa... Sitten se reppana joutuu olemaan yksin jossain pihahäkissä, ei saa juosta vapaana välilläkään ja se esineellistetään vaan jonnekin...Jo sellaisille pitäis antaa sakko ja viedä koira pois. Pistää vihaksi...No nyt löysit kyllä aatesisaren musta :D En ole ikinä ymmärtänyt näyttelyitä, kun musta niissä keskitytään johonkin niin täysin epäolennaiseen koiranomistuksen kannalta. Toki ihmiset tykkää ostaa "hienon näköisiä" rotukoiria, mutta jos keskitytään pelkästään ulkonäköön, aika paljon olennaista koiran olemuksesta jää kyllä huomioimatta. Onneksi tähän on viimeaikoina alettu puuttumaan ainakin joissain maissa, esim. rotukohtaisten sairauksien ja luonnehäiriöiden vähentämiseksi. Toki moni näyttelyissä käyvä sanoo, että koira itsekin nauttii niistä. En tätä epäile, jos koira oppii reissuihin pennusta asti... mutta jos koiralta itseltään kysyttäisiin, niin kyllä se varmaan ennemmin valitsisi esim. agilityn, jäljestyksen tai pelastuskoiratoiminnan kuin paikallaan tönöttämisen :D
Niin... ja sitten vielä ihmetellään kun se koira ei osaa käyttäytyä ja on täysi peto vastaantulijoille, kun se pääsee kerran viikossa ulos häkistä... Pahimmassa tapauksessa kaikki koiran syyksi :( Mun mielestä jokaiselle lemmikille pitäisi taata mahdollisimman luonnnonmukainen ympäristö. Koiran kohdalla lauma (vaikka sitten ihmisistä koostuva) on paljon merkittävämpi osa sen luonnollista elinympäristöä kuin multa tassujen alla ja taivas pään päällä.
Menipäs offtopikiksi!tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No nyt löysit kyllä aatesisaren musta :D En ole ikinä ymmärtänyt näyttelyitä, kun musta niissä keskitytään johonkin niin täysin epäolennaiseen koiranomistuksen kannalta. Toki ihmiset tykkää ostaa "hienon näköisiä" rotukoiria, mutta jos keskitytään pelkästään ulkonäköön, aika paljon olennaista koiran olemuksesta jää kyllä huomioimatta. Onneksi tähän on viimeaikoina alettu puuttumaan ainakin joissain maissa, esim. rotukohtaisten sairauksien ja luonnehäiriöiden vähentämiseksi. Toki moni näyttelyissä käyvä sanoo, että koira itsekin nauttii niistä. En tätä epäile, jos koira oppii reissuihin pennusta asti... mutta jos koiralta itseltään kysyttäisiin, niin kyllä se varmaan ennemmin valitsisi esim. agilityn, jäljestyksen tai pelastuskoiratoiminnan kuin paikallaan tönöttämisen :D
Niin... ja sitten vielä ihmetellään kun se koira ei osaa käyttäytyä ja on täysi peto vastaantulijoille, kun se pääsee kerran viikossa ulos häkistä... Pahimmassa tapauksessa kaikki koiran syyksi :( Mun mielestä jokaiselle lemmikille pitäisi taata mahdollisimman luonnnonmukainen ympäristö. Koiran kohdalla lauma (vaikka sitten ihmisistä koostuva) on paljon merkittävämpi osa sen luonnollista elinympäristöä kuin multa tassujen alla ja taivas pään päällä.
Menipäs offtopikiksi!No koirailuun en liiemmin ole perehtynyt, pidän niistä kyllä, mutta itse en menisi missään nimessä koiraa ottamaan, koska se ei sovi mun elämään, en halua ottaa vastuuta enää lisää yhdestäkään luontokappaleesta, mulla on jo kaksi lasta. heh... mutta luonnoneläjiä nekin.
No koiraa, tai ihan mitä tahansa elävää, pitäis osata huomioida. On jotenkin älytöntä joittenkin ihmisten käytös eläimiään kohtaan. Niitä kyllä hommataan vimmalla, mutta ei mietitä, että miten niitä kuuluu pitää. Toiset osaa kyllä ampua tämänkin yli, että jotenkin tuntuu vähän oudolle, että kennelissä valikoiduista vanhemmista tehty koira saa lääkäripalvelut ja ruuan niin, että hampaat, turkki ja kynnet hohtaa, sitten samaanaikaan venäjällä joku lapsi syö kengänpohjaa ja palelee pakkasessa.
Ja yksi vielä... minä ymmärrän, että kotieläin on kiva ja se tuo paljon iloa, mutta miksi ihmeessä niitä jollain pitää olla helkatin monta? Onko se määrä jotenkin jonkin hyvinvoinnin mittari tai onnen määrä....1 koira 100% ;n onni, 5 koiraa 500%;n onni?
No nää karkaa väliin... mullakin on kärkäs päivä tänään...Dissident kirjoitti:
No koirailuun en liiemmin ole perehtynyt, pidän niistä kyllä, mutta itse en menisi missään nimessä koiraa ottamaan, koska se ei sovi mun elämään, en halua ottaa vastuuta enää lisää yhdestäkään luontokappaleesta, mulla on jo kaksi lasta. heh... mutta luonnoneläjiä nekin.
No koiraa, tai ihan mitä tahansa elävää, pitäis osata huomioida. On jotenkin älytöntä joittenkin ihmisten käytös eläimiään kohtaan. Niitä kyllä hommataan vimmalla, mutta ei mietitä, että miten niitä kuuluu pitää. Toiset osaa kyllä ampua tämänkin yli, että jotenkin tuntuu vähän oudolle, että kennelissä valikoiduista vanhemmista tehty koira saa lääkäripalvelut ja ruuan niin, että hampaat, turkki ja kynnet hohtaa, sitten samaanaikaan venäjällä joku lapsi syö kengänpohjaa ja palelee pakkasessa.
Ja yksi vielä... minä ymmärrän, että kotieläin on kiva ja se tuo paljon iloa, mutta miksi ihmeessä niitä jollain pitää olla helkatin monta? Onko se määrä jotenkin jonkin hyvinvoinnin mittari tai onnen määrä....1 koira 100% ;n onni, 5 koiraa 500%;n onni?
No nää karkaa väliin... mullakin on kärkäs päivä tänään...Tietysti on hyvä mitottaa eläintenhankintakin muuhun elämäntilanteeseen sopivaksi. Ei jokaisen tartte lemmikkejä omistaa :) Ja monihan auttaa esim. tuttavan lemmikin hoidossa, jos niistä tykkää mutta ei omaa voi ottaa jatkuvasti hoidettavaksi.
Tavallaan kannatankin tällaista "yhteistaloutta". Silloin eläimellä olisi useampikin huolehtiva ihminen ympärillään, ja sen viihtyminen ei riippuisi yhden ihmisen jaksamisesta. Ymmärrän kyllä myös tuon että joku ostaa lemmikilleen kaiken mahdollisen. Se lemmikki elää siinä joka päivä arjessa, jolloin siitä tulee itselle läheinen. Kun taas kaikilla maailman ihmisilläkään ei ole omassa arjessa tunneyhteyttä. Väärinhän se tietysti on että joillain eläimillä on asiat paremmin kuin joillain ihmisillä. Mutta pystyn ymmärtämään.
Tuo varmaan liittyy siihen, mitä kukin tykkää tehdä vapaa-ajalla :D Jos viihtyy paljon kotona, useampi eläin vie enemmän aikaa mutta myös antaa enemmän. Perheelläni on muutama kissa, ja kyllä jokainen niistä on oma persoonansa eikä koti olisi sama vain yhden kanssa.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Tietysti on hyvä mitottaa eläintenhankintakin muuhun elämäntilanteeseen sopivaksi. Ei jokaisen tartte lemmikkejä omistaa :) Ja monihan auttaa esim. tuttavan lemmikin hoidossa, jos niistä tykkää mutta ei omaa voi ottaa jatkuvasti hoidettavaksi.
Tavallaan kannatankin tällaista "yhteistaloutta". Silloin eläimellä olisi useampikin huolehtiva ihminen ympärillään, ja sen viihtyminen ei riippuisi yhden ihmisen jaksamisesta. Ymmärrän kyllä myös tuon että joku ostaa lemmikilleen kaiken mahdollisen. Se lemmikki elää siinä joka päivä arjessa, jolloin siitä tulee itselle läheinen. Kun taas kaikilla maailman ihmisilläkään ei ole omassa arjessa tunneyhteyttä. Väärinhän se tietysti on että joillain eläimillä on asiat paremmin kuin joillain ihmisillä. Mutta pystyn ymmärtämään.
Tuo varmaan liittyy siihen, mitä kukin tykkää tehdä vapaa-ajalla :D Jos viihtyy paljon kotona, useampi eläin vie enemmän aikaa mutta myös antaa enemmän. Perheelläni on muutama kissa, ja kyllä jokainen niistä on oma persoonansa eikä koti olisi sama vain yhden kanssa.Niin. Kyllä siis kohtuus kaikessa on ihan hyvä. Ja onneks on kaikenmaailman kotieläinyhdistyksiä ja muita tukijärjestöjä, jotka edes vähän pitävät silmällä eläimiä. Vaikka onhan noita kurjissa oloissa maatiloilla ja vastaavissakin.
En mäkään mikään erityinen eläinaktivisti ole, että en meinaa kettutarhoille iskuja tehdä, mutta omaan aika kärkkäät mielipiteet. Kyllä eläimienkin kanssa voi olla ammattimaisen lempeä ja elämänmyönteinen. Vaikka olisi töissä teurastamolla, niin senkin työn voi silti tehdä nimenomaan, jos arvostaa niitä eläimiä. Jonkunhan sekin on tehtävä.
Mun isovanhemmilla ja setällä ja enolla on koiria ja kissoja kullakin ja sieltä olen saanutkin nämä ajatukseni. Kyllä he ovat kohdelleet eläimiään hyvin. Isovanhemmilla oli joskus hevosiakin...siis yksi aina kerrallaan ja töitä sillä tehtiin. Jokaisesta hevosesta oli kuva seinällä ja ne olivat rakkaita, joskin tärkeitä muutenkin. Ja kuulemma meillä ei hevosta ikinä lyöty. Ukki oli siitä ollut kovinkin tarkka. Oli yhtä kesärenkiä meinannut lyödä, kun tämä oli huitaissut hevosta turpaan viljanpuintihommissa... heh...voin kuvitella...siinä on ollut renki ehkä pikkuisen paineessa...Dissident kirjoitti:
Niin. Kyllä siis kohtuus kaikessa on ihan hyvä. Ja onneks on kaikenmaailman kotieläinyhdistyksiä ja muita tukijärjestöjä, jotka edes vähän pitävät silmällä eläimiä. Vaikka onhan noita kurjissa oloissa maatiloilla ja vastaavissakin.
En mäkään mikään erityinen eläinaktivisti ole, että en meinaa kettutarhoille iskuja tehdä, mutta omaan aika kärkkäät mielipiteet. Kyllä eläimienkin kanssa voi olla ammattimaisen lempeä ja elämänmyönteinen. Vaikka olisi töissä teurastamolla, niin senkin työn voi silti tehdä nimenomaan, jos arvostaa niitä eläimiä. Jonkunhan sekin on tehtävä.
Mun isovanhemmilla ja setällä ja enolla on koiria ja kissoja kullakin ja sieltä olen saanutkin nämä ajatukseni. Kyllä he ovat kohdelleet eläimiään hyvin. Isovanhemmilla oli joskus hevosiakin...siis yksi aina kerrallaan ja töitä sillä tehtiin. Jokaisesta hevosesta oli kuva seinällä ja ne olivat rakkaita, joskin tärkeitä muutenkin. Ja kuulemma meillä ei hevosta ikinä lyöty. Ukki oli siitä ollut kovinkin tarkka. Oli yhtä kesärenkiä meinannut lyödä, kun tämä oli huitaissut hevosta turpaan viljanpuintihommissa... heh...voin kuvitella...siinä on ollut renki ehkä pikkuisen paineessa...No, musta ei ole kärkäs mielipide jos olet sitä mieltä, ettei eläimiä kohtaan ole oikeutta käyttää väkivaltaa :P Lähes täysi-vegaanina olenkin miettinyt, että nimenomaan aloilla, joissa ollaan kontaktissa muihin kuin jalustalle nostettuihin lemmikkieläimiin, näkyy oikeasti kuka on eläinrakas ja kuka ei. Totta kai sekin vaikuttaa, että miten nuo firmat hoitavat resurssit, että kuinka isoista laumoista kerrallaan joutuu yksi ihminen vastaamaan. Ja taitaa vain olla tosiasia, ettei ne suurimmat eläinrakkaat suuntaa ensimmäisenä teurastamoihin töihin.
Dissident kirjoitti:
Joo. No mäkin annoin sille koiralle sen mahdollisuuden tulla mun luo. En mennyt käsi ojossa, vaan laskeuduin alas paikallani ja ojensin käden alapuolelta...tarkoitan, että koiran kuonon alapuolelle...että kun tulee haistamaan, niin sen ei tarvitse nostaa päätä. Eli toisinsanoen antauduin, enkä alistanut jo alkuunsa....se on tärkeää...
Tämäkin narttu on suojelija. Jos siinä ois ollut kaverin lapsi samassa tilassa, luultavasti olisi tilanne ollut paljon sekavampi koiralle. Koira on laumaeläin ja sen perhe on sen lauma....sitä pitää suojella.
On hienoja eläimiä, ei käy kieltäminen...vaikka en itse ottaiskaan, vaikka en olis allerginen. Mulle riittää kun niitä on muilla, en halua sellaista vastuuta elämääni.Kuten sanoit, koirilla on omat persoonat ja luonteet. Mun koira ei olisi hyväksynyt edes tuota tapaa lähestyä, kuin perheenjäseniltä, niiltä jotka mielsi osaksi laumaa. Joltain tuttavalta vaati useita kertoja, että oppi luottavaisin mielin relaamaan, kun tyyppi astui ovesta sisään.
Jotain ei hyväksynyt ikinä haukkumatta joka kerta ja pälyilemättä. Tää koira oli nimenomaan vahti. Isokokoinen narttu, poikakoiraksi sitä aina luultiinkin kun oli niin suuri. Ehkäpä jotkut aina vähän pelkäsikin sitä, jo sen koiran koon ja olemuksen vuoksi.
Välillä vanhempien narttu saku ja mun otti yhteen, niin että pää oli verillä. Kamalaa se väliin meneminen, kun ei meinannu aikusen miehenkään ote pitää kun ne kisko kohti toisiaan raivottarina.
Porukoiden koira aloitti riidan aina lelusta tai kilpajuoksusta, jos se koki jäävänsä hopealle. Riita oli valmis ja se hyökkäs kun peto silmille. Kuitenkin muuten ne oli kuin perse ja paita. 😂
Mulla oli välillä 3 saksanpaimenkoiraa ja 3 kissaa samaan aikaan kotonani. 2 koirista oli vanhempien ja mulla viikottain hoidossa illan tai pari, vuosien ajan.
Kissat piti pakata eri tilaan koirien kanssa, kauhee homma aina. Nyt ei ole yhtään lemmikkiä eikä tule. Ei mulla ole resursseja ottaa enempää hoivattavia, vaikka eläinhullu olenkin. ☺️muhkee_muhku kirjoitti:
Kuten sanoit, koirilla on omat persoonat ja luonteet. Mun koira ei olisi hyväksynyt edes tuota tapaa lähestyä, kuin perheenjäseniltä, niiltä jotka mielsi osaksi laumaa. Joltain tuttavalta vaati useita kertoja, että oppi luottavaisin mielin relaamaan, kun tyyppi astui ovesta sisään.
Jotain ei hyväksynyt ikinä haukkumatta joka kerta ja pälyilemättä. Tää koira oli nimenomaan vahti. Isokokoinen narttu, poikakoiraksi sitä aina luultiinkin kun oli niin suuri. Ehkäpä jotkut aina vähän pelkäsikin sitä, jo sen koiran koon ja olemuksen vuoksi.
Välillä vanhempien narttu saku ja mun otti yhteen, niin että pää oli verillä. Kamalaa se väliin meneminen, kun ei meinannu aikusen miehenkään ote pitää kun ne kisko kohti toisiaan raivottarina.
Porukoiden koira aloitti riidan aina lelusta tai kilpajuoksusta, jos se koki jäävänsä hopealle. Riita oli valmis ja se hyökkäs kun peto silmille. Kuitenkin muuten ne oli kuin perse ja paita. 😂
Mulla oli välillä 3 saksanpaimenkoiraa ja 3 kissaa samaan aikaan kotonani. 2 koirista oli vanhempien ja mulla viikottain hoidossa illan tai pari, vuosien ajan.
Kissat piti pakata eri tilaan koirien kanssa, kauhee homma aina. Nyt ei ole yhtään lemmikkiä eikä tule. Ei mulla ole resursseja ottaa enempää hoivattavia, vaikka eläinhullu olenkin. ☺️Koira on tainut päästä naisen sydämeen? Siskolla oli yksi koira, sitten se kuoli vanhuuttaan. Se oli päässyt isosiskon sydämeen. Sille kotipihaan tehtiin hauta. Siskon sydän oli vähän murtunut, sillä koira oli rakas. Sitten saman vuonna hankittiin toinen koira. Nyt se jouduttiin laukkauttamaan eläinlääkärissä, sillä sen jalka oli loukkaantunut niin pahasti, että edes leikkaus ei onnistunut. Sen kärsimykset jouduttiin lopettamaan. Suremaan jäi myös sen koirakumppani, joka isompi. :(
Oletko jo surrut sydämeesi päässyttä koiraa? Miten sellainen koira eroaa sydämeen päässeestä miehestä? Onko mitään eroa? ;)Dissident kirjoitti:
No koirailuun en liiemmin ole perehtynyt, pidän niistä kyllä, mutta itse en menisi missään nimessä koiraa ottamaan, koska se ei sovi mun elämään, en halua ottaa vastuuta enää lisää yhdestäkään luontokappaleesta, mulla on jo kaksi lasta. heh... mutta luonnoneläjiä nekin.
No koiraa, tai ihan mitä tahansa elävää, pitäis osata huomioida. On jotenkin älytöntä joittenkin ihmisten käytös eläimiään kohtaan. Niitä kyllä hommataan vimmalla, mutta ei mietitä, että miten niitä kuuluu pitää. Toiset osaa kyllä ampua tämänkin yli, että jotenkin tuntuu vähän oudolle, että kennelissä valikoiduista vanhemmista tehty koira saa lääkäripalvelut ja ruuan niin, että hampaat, turkki ja kynnet hohtaa, sitten samaanaikaan venäjällä joku lapsi syö kengänpohjaa ja palelee pakkasessa.
Ja yksi vielä... minä ymmärrän, että kotieläin on kiva ja se tuo paljon iloa, mutta miksi ihmeessä niitä jollain pitää olla helkatin monta? Onko se määrä jotenkin jonkin hyvinvoinnin mittari tai onnen määrä....1 koira 100% ;n onni, 5 koiraa 500%;n onni?
No nää karkaa väliin... mullakin on kärkäs päivä tänään...Heh, mulla on ollut parhaimmillaan kissoja samaan aikaan 7 kappaletta ja tää koira. Yksi vanha musta kissa ja nuorempi latz katzin näköinen katti, jolla oli kahteen kertaa 5 poikasta per erä.
Olihan siinä työnsarkaa, mutta ei se tuntunut työlle vaan ihanalle yhteiselle ajalle mielenkiintoisten otusten kanssa.
Mä asuin maalla omakotitalossani, joten oli tilaa talossa ja pihalla telmuta. Aidattu pihamaa koko tontin ympäri, niin sai sillee vapaana loikkia sen 2000 neliön tonttia. Latz kyllä vaelsi koko kylän läpi. ☺️
Mulle eläimet oli kuin lapsia. Hoivaa ja huolenpitoa. Ei se määrä, mutta nuo kissat olin pelastanut kuolemantuomiolta. Otin ne itselleni, ettei joudu piikille.
Porukoilla oli koiria, sakuja samalla periaateella useampia ja sit ne tykästyi rotuun. Aina oli saku se seuraavakin.
Nyt ei heilläkään ole enää lemmikkejä, ei kestä menettämisen tuskaa.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No, musta ei ole kärkäs mielipide jos olet sitä mieltä, ettei eläimiä kohtaan ole oikeutta käyttää väkivaltaa :P Lähes täysi-vegaanina olenkin miettinyt, että nimenomaan aloilla, joissa ollaan kontaktissa muihin kuin jalustalle nostettuihin lemmikkieläimiin, näkyy oikeasti kuka on eläinrakas ja kuka ei. Totta kai sekin vaikuttaa, että miten nuo firmat hoitavat resurssit, että kuinka isoista laumoista kerrallaan joutuu yksi ihminen vastaamaan. Ja taitaa vain olla tosiasia, ettei ne suurimmat eläinrakkaat suuntaa ensimmäisenä teurastamoihin töihin.
Joo. Minusta eläimiä on käytetty ruokana tuhansia vuosia. Silti se luonnon kiertokulku voitaisiin suorittaa eläimen ehdoilla.
Minusta ei kyllä vegaania saa aatteellakaan. Mutta kunnioitan yleensäkin elämää. Minun isovanhemmat karjalasta puhuivat eläimistä todella arvokkaasti. Lisäksi siunasivat aina ruokansa. Mikään ei ollut itsestäänselvyyttä, vaan kuten lahja.
Kaikessa ääriajattelussa on ideaa, mutta johonkin on vedettävä raja. Metsämieskin voi kohdella arvokkaasti koiraansa ja se ei ole hälle vain työkalu, vaan ystävä. Lehmä on isännälle elinkeino. Hänen pitää kohdella sitä sen mukaan. Minun eno on lapseton poikamies. Mutta kun hänellä oli lehmiä, ei ruoka loppunut kesken ja eivät maanneet psskakasassa vaan oljilla. Eikä niitä hakattu hulluna, vaan taputeltiin selkään ja ohjattiin pilttuisiin. Luulisin, että eno olisi haltioissaan kun nykyään lehmät voivat olla pihatoissa, missä tulevat itse lypsettäväksi niin halutessaan.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Koira on tainut päästä naisen sydämeen? Siskolla oli yksi koira, sitten se kuoli vanhuuttaan. Se oli päässyt isosiskon sydämeen. Sille kotipihaan tehtiin hauta. Siskon sydän oli vähän murtunut, sillä koira oli rakas. Sitten saman vuonna hankittiin toinen koira. Nyt se jouduttiin laukkauttamaan eläinlääkärissä, sillä sen jalka oli loukkaantunut niin pahasti, että edes leikkaus ei onnistunut. Sen kärsimykset jouduttiin lopettamaan. Suremaan jäi myös sen koirakumppani, joka isompi. :(
Oletko jo surrut sydämeesi päässyttä koiraa? Miten sellainen koira eroaa sydämeen päässeestä miehestä? Onko mitään eroa? ;)Kyllä mä olen koiraa surrut, alkuun yritin lykätä surua kun esikoinen oli pieni. Enkä halunnut itkeä silmät päästäni koiraa, kun lapsi ei ehkä olis tajunnut mitä minä ulisen. Se oli hiukan itkuherkkä, jos minä itkin. Lapsikin reagoi ja itki.
Mutta kyllä mä lopulta tein surutyön, nyt koira on lämmin kaunis muisto mun mielessäni. Ja mulla on paljon valokuvia joita katselen...muutenkin palaan ajassa taaksepäin valokuvien kautta.
Tykkään muistella.
Onhan se koura jäänyt paremmin mun sydämeeni, kun suurin osa miehistä joita olen tuntenut. Koira ei koskaan ollut epäreilu, toisin kuin miehet. 😁
No eipä mun existä ole kukaan muu jäänyt sydämeen mitenkään, paitsi exäni hyvänä ihmisenä jota joskus rakastin joka solullani. Semmonen hyvä muisto hyvästä ihmisestä. Kiltistä miehestä, joka kuitenkin otti loppuakseen.
Eläimiä on helppo ottaa sydämeen, kun ne on yleensä aina aitoja ja vilpittömiä. Ihmiset on usein feikkejä ja satuttaa helposti.muhkee_muhku kirjoitti:
Kyllä mä olen koiraa surrut, alkuun yritin lykätä surua kun esikoinen oli pieni. Enkä halunnut itkeä silmät päästäni koiraa, kun lapsi ei ehkä olis tajunnut mitä minä ulisen. Se oli hiukan itkuherkkä, jos minä itkin. Lapsikin reagoi ja itki.
Mutta kyllä mä lopulta tein surutyön, nyt koira on lämmin kaunis muisto mun mielessäni. Ja mulla on paljon valokuvia joita katselen...muutenkin palaan ajassa taaksepäin valokuvien kautta.
Tykkään muistella.
Onhan se koura jäänyt paremmin mun sydämeeni, kun suurin osa miehistä joita olen tuntenut. Koira ei koskaan ollut epäreilu, toisin kuin miehet. 😁
No eipä mun existä ole kukaan muu jäänyt sydämeen mitenkään, paitsi exäni hyvänä ihmisenä jota joskus rakastin joka solullani. Semmonen hyvä muisto hyvästä ihmisestä. Kiltistä miehestä, joka kuitenkin otti loppuakseen.
Eläimiä on helppo ottaa sydämeen, kun ne on yleensä aina aitoja ja vilpittömiä. Ihmiset on usein feikkejä ja satuttaa helposti.Kouran piti olla koira.🤣
muhkee_muhku kirjoitti:
Kyllä mä olen koiraa surrut, alkuun yritin lykätä surua kun esikoinen oli pieni. Enkä halunnut itkeä silmät päästäni koiraa, kun lapsi ei ehkä olis tajunnut mitä minä ulisen. Se oli hiukan itkuherkkä, jos minä itkin. Lapsikin reagoi ja itki.
Mutta kyllä mä lopulta tein surutyön, nyt koira on lämmin kaunis muisto mun mielessäni. Ja mulla on paljon valokuvia joita katselen...muutenkin palaan ajassa taaksepäin valokuvien kautta.
Tykkään muistella.
Onhan se koura jäänyt paremmin mun sydämeeni, kun suurin osa miehistä joita olen tuntenut. Koira ei koskaan ollut epäreilu, toisin kuin miehet. 😁
No eipä mun existä ole kukaan muu jäänyt sydämeen mitenkään, paitsi exäni hyvänä ihmisenä jota joskus rakastin joka solullani. Semmonen hyvä muisto hyvästä ihmisestä. Kiltistä miehestä, joka kuitenkin otti loppuakseen.
Eläimiä on helppo ottaa sydämeen, kun ne on yleensä aina aitoja ja vilpittömiä. Ihmiset on usein feikkejä ja satuttaa helposti."Onhan se koira jäänyt paremmin mun sydämeeni, kun suurin osa miehistä joita olen tuntenut. Koira ei koskaan ollut epäreilu, toisin kuin miehet. 😁 "
Tämä oli hauska. Naisen paras ystävä ei olekkaan mies vaan koira tai toinen nainen?
"Eläimiä on helppo ottaa sydämeen, kun ne on yleensä aina aitoja ja vilpittömiä. Ihmiset on usein feikkejä ja satuttaa helposti."
Koiriin on helppo kiintyä. Minäkin muistan lämmöllä sitä siskon ensimmäistä koiraa, sillä ulkoilutin sitä monesti. Siitä koirasta minulla tulee mieleen seuraava laulu Stewball, vaikka se kerro koirasta vaan hevosesta. Hän oli hyvä koira voisin suomeksi laulaa! :) Mitä pidät laulusta?
https://www.youtube.com/watch?v=HEM5CXMx7XUmuhkee_muhku kirjoitti:
Kuten sanoit, koirilla on omat persoonat ja luonteet. Mun koira ei olisi hyväksynyt edes tuota tapaa lähestyä, kuin perheenjäseniltä, niiltä jotka mielsi osaksi laumaa. Joltain tuttavalta vaati useita kertoja, että oppi luottavaisin mielin relaamaan, kun tyyppi astui ovesta sisään.
Jotain ei hyväksynyt ikinä haukkumatta joka kerta ja pälyilemättä. Tää koira oli nimenomaan vahti. Isokokoinen narttu, poikakoiraksi sitä aina luultiinkin kun oli niin suuri. Ehkäpä jotkut aina vähän pelkäsikin sitä, jo sen koiran koon ja olemuksen vuoksi.
Välillä vanhempien narttu saku ja mun otti yhteen, niin että pää oli verillä. Kamalaa se väliin meneminen, kun ei meinannu aikusen miehenkään ote pitää kun ne kisko kohti toisiaan raivottarina.
Porukoiden koira aloitti riidan aina lelusta tai kilpajuoksusta, jos se koki jäävänsä hopealle. Riita oli valmis ja se hyökkäs kun peto silmille. Kuitenkin muuten ne oli kuin perse ja paita. 😂
Mulla oli välillä 3 saksanpaimenkoiraa ja 3 kissaa samaan aikaan kotonani. 2 koirista oli vanhempien ja mulla viikottain hoidossa illan tai pari, vuosien ajan.
Kissat piti pakata eri tilaan koirien kanssa, kauhee homma aina. Nyt ei ole yhtään lemmikkiä eikä tule. Ei mulla ole resursseja ottaa enempää hoivattavia, vaikka eläinhullu olenkin. ☺️No tuossa tuumin, että voisi joku tolkku olla eläimien kanssa. Minä en oikeen saa päähäni, että miksi pitääkään olla monta? Tiedän, että monesta on iloa ja väriä enemmän, mutta saisiko yhden kanssa vaikka persoonallisempaa ja yksilöllisempää seuraa?
Ja miks mietin näin, niin mä mietin ihan sitä yleisestikin, että miksi pitää olla paljon? Kuitenkin me ihmiset voidaan pitää elossa elämää...se on vähän epäluonnollista...siks me saadaan noin yksi lapsi per synnytys...
Ja nyt maailmassa on silti liikaa kaikkea..
No mun ajatus...Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Onhan se koira jäänyt paremmin mun sydämeeni, kun suurin osa miehistä joita olen tuntenut. Koira ei koskaan ollut epäreilu, toisin kuin miehet. 😁 "
Tämä oli hauska. Naisen paras ystävä ei olekkaan mies vaan koira tai toinen nainen?
"Eläimiä on helppo ottaa sydämeen, kun ne on yleensä aina aitoja ja vilpittömiä. Ihmiset on usein feikkejä ja satuttaa helposti."
Koiriin on helppo kiintyä. Minäkin muistan lämmöllä sitä siskon ensimmäistä koiraa, sillä ulkoilutin sitä monesti. Siitä koirasta minulla tulee mieleen seuraava laulu Stewball, vaikka se kerro koirasta vaan hevosesta. Hän oli hyvä koira voisin suomeksi laulaa! :) Mitä pidät laulusta?
https://www.youtube.com/watch?v=HEM5CXMx7XUNo itseasiassa minä aina toivon, että oma kumppani oli mun paras ystävä. Ei koira tai toinen nainen, mutta ehkäpä tuo kertoo omaa kieltään, että koira on ollut kyllä joskus parempi ystävä kuin mies. Tai poikakaveri.
Onneksi olen 7 tuntemastani miehestä onnistunut edes 2 kokemaan, että ovat olleet suhteessa ollessamme myös parhaita ystäviäni. Ex aviomieheni ja nykyinen avomieheni. He on vilpittömästi ihmisiä, joiden ystävyys ja rakkaus, aitous on tehnyt ison vaikutuksen. Ja se, ettei satuta tahallaan...tarkoituksellisesti.
Heh, mutta koira on koira ja sen asema on koira ystävänä ainutlaatuinen. Ei ole kilpailevaa koiraa tulossa. 😊
Nyt en pääse kuuntelemaan, nukutan lasta ja korvanapit on toisessa huoneessa.Dissident kirjoitti:
No tuossa tuumin, että voisi joku tolkku olla eläimien kanssa. Minä en oikeen saa päähäni, että miksi pitääkään olla monta? Tiedän, että monesta on iloa ja väriä enemmän, mutta saisiko yhden kanssa vaikka persoonallisempaa ja yksilöllisempää seuraa?
Ja miks mietin näin, niin mä mietin ihan sitä yleisestikin, että miksi pitää olla paljon? Kuitenkin me ihmiset voidaan pitää elossa elämää...se on vähän epäluonnollista...siks me saadaan noin yksi lapsi per synnytys...
Ja nyt maailmassa on silti liikaa kaikkea..
No mun ajatus...Juu, en kritisoi ajatustasi enkä näkemystäsi. Kerroin vain, että näin on ollut. Koska kissa teki pennut, ei lupaa kysynyt ryökäle ja mä en raaskinut tappaa/ tapattaa. Hoidin yhdessä emon kanssa ne luovutusikään.
Sitten mulle jäi ekasta satsista 2 kissaa, kun ne ei löytäneet uutta kotia. Hyvää kotia..mihin tahansa en kissojani antanut.
4 kissa ja koira oli lopulta. ☺️
Ihan hyvä pesue.muhkee_muhku kirjoitti:
No itseasiassa minä aina toivon, että oma kumppani oli mun paras ystävä. Ei koira tai toinen nainen, mutta ehkäpä tuo kertoo omaa kieltään, että koira on ollut kyllä joskus parempi ystävä kuin mies. Tai poikakaveri.
Onneksi olen 7 tuntemastani miehestä onnistunut edes 2 kokemaan, että ovat olleet suhteessa ollessamme myös parhaita ystäviäni. Ex aviomieheni ja nykyinen avomieheni. He on vilpittömästi ihmisiä, joiden ystävyys ja rakkaus, aitous on tehnyt ison vaikutuksen. Ja se, ettei satuta tahallaan...tarkoituksellisesti.
Heh, mutta koira on koira ja sen asema on koira ystävänä ainutlaatuinen. Ei ole kilpailevaa koiraa tulossa. 😊
Nyt en pääse kuuntelemaan, nukutan lasta ja korvanapit on toisessa huoneessa.Hyvää yötä ja iltaa, sillä alan lopettelemaan, joten törmätään seuraavan viikonloppuna.
Hyvät viikot ja kiitos kirjoituksistasi! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Hyvää yötä ja iltaa, sillä alan lopettelemaan, joten törmätään seuraavan viikonloppuna.
Hyvät viikot ja kiitos kirjoituksistasi! :)Ole hyvä ja kiitos, samoin sinulle! Minäkin lähden nyt nukkumaan. Hyvää yötä! ☺️
muhkee_muhku kirjoitti:
Heh, mulla on ollut parhaimmillaan kissoja samaan aikaan 7 kappaletta ja tää koira. Yksi vanha musta kissa ja nuorempi latz katzin näköinen katti, jolla oli kahteen kertaa 5 poikasta per erä.
Olihan siinä työnsarkaa, mutta ei se tuntunut työlle vaan ihanalle yhteiselle ajalle mielenkiintoisten otusten kanssa.
Mä asuin maalla omakotitalossani, joten oli tilaa talossa ja pihalla telmuta. Aidattu pihamaa koko tontin ympäri, niin sai sillee vapaana loikkia sen 2000 neliön tonttia. Latz kyllä vaelsi koko kylän läpi. ☺️
Mulle eläimet oli kuin lapsia. Hoivaa ja huolenpitoa. Ei se määrä, mutta nuo kissat olin pelastanut kuolemantuomiolta. Otin ne itselleni, ettei joudu piikille.
Porukoilla oli koiria, sakuja samalla periaateella useampia ja sit ne tykästyi rotuun. Aina oli saku se seuraavakin.
Nyt ei heilläkään ole enää lemmikkejä, ei kestä menettämisen tuskaa.Niin. Kyllä mä uskon, että koira on lojaalein ja ehdottomasti aidoin ystävä. Ja kaltaisesi "tuntija" sellaisen sanattoman tunteen sieltä saa.
Minä taas olen sitä mieltä, että se onnistuu ihan kenen kanssa vaan. Ihminen....sun tapauksessa mies vaan pystyy sanomaan ja ymmärtämään enemmän. Ja meillä kaksjalkaisilla on toinen asema sihteessa suhun.
Mutta edelleen...se mitä ei voi sanoin kuvailla.....Dissident kirjoitti:
Niin. Kyllä mä uskon, että koira on lojaalein ja ehdottomasti aidoin ystävä. Ja kaltaisesi "tuntija" sellaisen sanattoman tunteen sieltä saa.
Minä taas olen sitä mieltä, että se onnistuu ihan kenen kanssa vaan. Ihminen....sun tapauksessa mies vaan pystyy sanomaan ja ymmärtämään enemmän. Ja meillä kaksjalkaisilla on toinen asema sihteessa suhun.
Mutta edelleen...se mitä ei voi sanoin kuvailla....."Minä taas olen sitä mieltä, että se onnistuu ihan kenen kanssa vaan. Ihminen....sun tapauksessa mies vaan pystyy sanomaan ja ymmärtämään enemmän. Ja meillä kaksjalkaisilla on toinen asema sihteessa suhun. "
- Tipuin kärryiltä, mikä onnistuu kenen kanssa vaan? :)muhkee_muhku kirjoitti:
Juu, en kritisoi ajatustasi enkä näkemystäsi. Kerroin vain, että näin on ollut. Koska kissa teki pennut, ei lupaa kysynyt ryökäle ja mä en raaskinut tappaa/ tapattaa. Hoidin yhdessä emon kanssa ne luovutusikään.
Sitten mulle jäi ekasta satsista 2 kissaa, kun ne ei löytäneet uutta kotia. Hyvää kotia..mihin tahansa en kissojani antanut.
4 kissa ja koira oli lopulta. ☺️
Ihan hyvä pesue.No tietenkin on rastinsa hoidettava. Kissat varsinkin pitäis sit saattaa joko suvunjatkamattomiks, tai pitää erossa muista yksilöistä....vaikka onhan sekin toisaalta hiton julmaa, jos miettis omalle kohdalle.... vaikka veikkaan, että niille ei liiemmin se haittaa tee, jos eivät paremmasta tiedä.
Seksi ei taida olla niillä käsitteenä tuttua...että hiukan primitiivisempää on se homma???muhkee_muhku kirjoitti:
"Minä taas olen sitä mieltä, että se onnistuu ihan kenen kanssa vaan. Ihminen....sun tapauksessa mies vaan pystyy sanomaan ja ymmärtämään enemmän. Ja meillä kaksjalkaisilla on toinen asema sihteessa suhun. "
- Tipuin kärryiltä, mikä onnistuu kenen kanssa vaan? :)Sori. Sairaan pitkä ketju ja nää kirjoituksiin vastailut menee hiukan sekaisin. Lisäks Linerille ja Harmikselle ja mun naikkoselle rupattelen yhtäaikaa.
Mut puhuit siitä, että se koira ja exmies ja nykyinen on ystäviä..siitä tuo kirjoitus....
Ei pitäis kyllä koittaa näin montaa ajatusta miettii yhtäaikaa....Dissident kirjoitti:
No tietenkin on rastinsa hoidettava. Kissat varsinkin pitäis sit saattaa joko suvunjatkamattomiks, tai pitää erossa muista yksilöistä....vaikka onhan sekin toisaalta hiton julmaa, jos miettis omalle kohdalle.... vaikka veikkaan, että niille ei liiemmin se haittaa tee, jos eivät paremmasta tiedä.
Seksi ei taida olla niillä käsitteenä tuttua...että hiukan primitiivisempää on se homma???Juu oli tarkoitus katti steriloida, ekan kiimansa jälkeen vaan sepä luikki pahoille teilleen exän vetkutellessa oven sulkemista. Oli sitten katti ollu nopeampi. ☺️
Aikomus ei ollunna yhtäkään kattivauvaa kasvattaa näiden kahden lisäksi.se musta olikin leikattu jo heti sukukypsäksi tultuaan, ihan kun tuo toinenkin piti. Lopulta ne kaikki mulla olevat kävi sterilisaatiossa. Narttuja kaikki.
Oli aika jopi vahtia ettei revi tikkejä mahastaan auki.
Onhan se kissojen touhu primitiivist, uroksella on kipua aiheuttava pippeli...lukaseppa joskus. Et arvaakkaan. 😏Dissident kirjoitti:
Sori. Sairaan pitkä ketju ja nää kirjoituksiin vastailut menee hiukan sekaisin. Lisäks Linerille ja Harmikselle ja mun naikkoselle rupattelen yhtäaikaa.
Mut puhuit siitä, että se koira ja exmies ja nykyinen on ystäviä..siitä tuo kirjoitus....
Ei pitäis kyllä koittaa näin montaa ajatusta miettii yhtäaikaa....Juu ei kaikkia yht aikoo, menee sekasin. 😂
Minun toinen siskoni on koira ihminen ja toinen siskoni kissa ihminen. Huvittavaa tässä oli kerran se, että hankkivat kerran itselleen samaan aikaan uuden lemmikin: toinen kissan ja toinen koiraan. Kas kummaa molemmille tuli nimi Viivi.
Minkälaisia nimiä sinä olet antanut koirille ja kissoille? Ja kummat pääsevät paremmin naisen sydämeen?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minun toinen siskoni on koira ihminen ja toinen siskoni kissa ihminen. Huvittavaa tässä oli kerran se, että hankkivat kerran itselleen samaan aikaan uuden lemmikin: toinen kissan ja toinen koiraan. Kas kummaa molemmille tuli nimi Viivi.
Minkälaisia nimiä sinä olet antanut koirille ja kissoille? Ja kummat pääsevät paremmin naisen sydämeen?Ihmisten nimiä, joita en kuitenkaan kerro. Joku vielä tunnistaa.😬
muhkee_muhku kirjoitti:
Ihmisten nimiä, joita en kuitenkaan kerro. Joku vielä tunnistaa.😬
Mitäs naisen parhaimmalle ystävälle (miehellesi), lapsille, sinulle ja eläimille kuuluu?
muhkee_muhku kirjoitti:
Ihmisten nimiä, joita en kuitenkaan kerro. Joku vielä tunnistaa.😬
Mies on töissä, lapset jo melkein nukkuu. Minä olen ihan rättiväsynyt ja eläimiä ei meillä ole. 😳
Ellei pölypalloja lasketa elollisiksi...😝muhkee_muhku kirjoitti:
Mies on töissä, lapset jo melkein nukkuu. Minä olen ihan rättiväsynyt ja eläimiä ei meillä ole. 😳
Ellei pölypalloja lasketa elollisiksi...😝Minäkin ryhdyn nukkumaan siinä kello 22 jälkeen eli puolentoista tunnin päästä lopetan täällä. Sitten paalaan vasta perjantaina noin kello 20 tai ehkä vähän niin kuin tänään. Tiistaina torstaihin on illalla meno, miksi en ole täällä kirjoittelemassa. Perjantaina muuten aloitan uuden aiheen ja katsotaan tuleeko siitä yhtäsuosittu kuin tässä. Millaisista aloituksista sinä tykkäät? Millainen on hyvä aloitus? Ehkä teen sen aloituksen vasta lauantaina aamulla.
muhkee_muhku kirjoitti:
Juu ei kaikkia yht aikoo, menee sekasin. 😂
Juu. Ei oo elikoilla iisiä....
Tosin se leikkaus auttaa niitä melkoisesti. Ja tiedä vaikka nykyään sekin on jo rivakampi ja harmittomampi toimenpide...
Tankki täyteen sarjassa Reinikainen opetti kilin kouhinnan, että killuttinet jätetääb tiilien väliin, ja rivakasti tiilet yhteen. Juhana sanoi, että sehän sattuu. Ei satu, kun ei jätä sormia tiilien väliin...opasti Reinikainen.Dissident kirjoitti:
Juu. Ei oo elikoilla iisiä....
Tosin se leikkaus auttaa niitä melkoisesti. Ja tiedä vaikka nykyään sekin on jo rivakampi ja harmittomampi toimenpide...
Tankki täyteen sarjassa Reinikainen opetti kilin kouhinnan, että killuttinet jätetääb tiilien väliin, ja rivakasti tiilet yhteen. Juhana sanoi, että sehän sattuu. Ei satu, kun ei jätä sormia tiilien väliin...opasti Reinikainen.Auts! 😳
En uskalla ees tarkemmin miettiä, tekee kipeetä jo ajatus.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minäkin ryhdyn nukkumaan siinä kello 22 jälkeen eli puolentoista tunnin päästä lopetan täällä. Sitten paalaan vasta perjantaina noin kello 20 tai ehkä vähän niin kuin tänään. Tiistaina torstaihin on illalla meno, miksi en ole täällä kirjoittelemassa. Perjantaina muuten aloitan uuden aiheen ja katsotaan tuleeko siitä yhtäsuosittu kuin tässä. Millaisista aloituksista sinä tykkäät? Millainen on hyvä aloitus? Ehkä teen sen aloituksen vasta lauantaina aamulla.
Minäkin ajattelin pitää vähän taukoa palstailusta, tuntuu ettei oikeen olisi aikaa nyt istuksia netissä. 😊
⛄️muhkee_muhku kirjoitti:
Auts! 😳
En uskalla ees tarkemmin miettiä, tekee kipeetä jo ajatus.No poromiehethän puremalla hoisi homman.... että hupia ollu sekin varmaan...huhhuh...
Dissident kirjoitti:
No poromiehethän puremalla hoisi homman.... että hupia ollu sekin varmaan...huhhuh...
Ovatkohan miten jakaneet "puruvuorot"?
Se on ainakin illalla eniten saanut viinaa, ihan desifiointitarkoituksella, tietty.
Yöks..muhkee_muhku kirjoitti:
Minäkin ajattelin pitää vähän taukoa palstailusta, tuntuu ettei oikeen olisi aikaa nyt istuksia netissä. 😊
⛄️Minä tulin toisiin ajatuksiin ja sallin itselleni pienen netteilyn. Välillä on tietysti tehdä muuta. Sitten jos menee aikaa liikaa niin olen täältä poissa ainakin tiistaisin, keskiviikoisin ja torstaisin.
No, minä jään ainakin kaipaamaan sinua, mutta tietysti perhe ja opiskelu ensiksi! :)- Nicitönnä
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minä tulin toisiin ajatuksiin ja sallin itselleni pienen netteilyn. Välillä on tietysti tehdä muuta. Sitten jos menee aikaa liikaa niin olen täältä poissa ainakin tiistaisin, keskiviikoisin ja torstaisin.
No, minä jään ainakin kaipaamaan sinua, mutta tietysti perhe ja opiskelu ensiksi! :)Piipahdin lukemassa ketjuja. Juu, kun tuntuu ettei ole mitään sanottavaa, niin silloin on hyvä tauon paikka. Mutta mukavaa viikonloppua ja joulun odotusta. Vähän räppiä. :)
twenty one pilots: Heathens (from Suicide Squad: The Album) [OFFICIAL VIDEO]
https://www.youtube.com/watch?v=UprcpdwuwCg Nicitönnä kirjoitti:
Piipahdin lukemassa ketjuja. Juu, kun tuntuu ettei ole mitään sanottavaa, niin silloin on hyvä tauon paikka. Mutta mukavaa viikonloppua ja joulun odotusta. Vähän räppiä. :)
twenty one pilots: Heathens (from Suicide Squad: The Album) [OFFICIAL VIDEO]
https://www.youtube.com/watch?v=UprcpdwuwCgKiitos sönkkö/zönkkö/muhku!? Ilmoitin tuossa juurin, että hänen poissaolemisensa on syy tauolle menemiseen. Kirjoittelen marraskuun loppuun, mutta sitten menen tauolle. Ja saatan kirjoitella tyyliin "melkein kerran kuussa satunnaisesti". Minulle saa kirjoitella, mutta jatkossa vastausta saa odottaa pitkään ilmeisesti.
Hyvää joulua sinullekin ja joulun odotusta! :)
- Kiltti-Ja-Kunnollinen
Jos noin pääsis naisten sydämmeen niin olisin saanut seksiä jo vuonna 2006. Mutta kun ei pääse niin olen edelleen ilman ja väkivaltaiset jännämiehet nai tänäkin yönä.
Se ei ole merkki naisen sydämeen pääsystä, että pääsee sänkyyn. Vakavaa parisuhdetta hakiessa nainen ei todellakaan heti hyppää sänkyyn. No, en tietenkään voi puhua kaikkien naisten puolesta, mutta ainakaan omassa ystäväpiirissä kukaan nainen ei ensimmäisenä ajattele seksiä, kun on ihastunut. Kyllä siinä ensin haluaa tutustua paremmin ja varmistua toisen kunnollisuudesta.
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Se ei ole merkki naisen sydämeen pääsystä, että pääsee sänkyyn. Vakavaa parisuhdetta hakiessa nainen ei todellakaan heti hyppää sänkyyn. No, en tietenkään voi puhua kaikkien naisten puolesta, mutta ainakaan omassa ystäväpiirissä kukaan nainen ei ensimmäisenä ajattele seksiä, kun on ihastunut. Kyllä siinä ensin haluaa tutustua paremmin ja varmistua toisen kunnollisuudesta.
Olen samaa mieltä. Joskus hyvin nuorena tuli suomalaiselle naiselle ehdoteltu jotakin ja hän suostui ottamaan sänkyynsä. En ollut häntä ennen nähnyt ja tuskinpa hän päästi yhden illan tuttavuuden takia minua sydämeensä.
Sitten tulin uskoon ja sain päähäni sen, että "seksi kuuluu vain avioliittoon", joka myöhemmin muuttui myöhemmin muotoon "ei seksiä ennen kihloihin menoja ja sitä, että pystyy Jumalalle vilpittömin mielin sanomaan rakastavansa naista todella". Enpä ole ollut tässä kertaakaan naimisissa, enkä kihloissa, mutta muutama ulkomaalainen on todella ihastunut ja tykännyt. En koskaan ole ulkomaalaiselle naiselle edes seksiä ehdottanut, mutta muutamaan sydämeen olen aivan varmasti päässyt.
Eli yritän sanoa, että olet oikeassa molemmin tapoin eli sänkyy voi päästä pääsemättä sydämeen ja sydämeen voi päästä olematta sängyssä! :)
- kaveriaetsinyhä
Lähtökohta minulla on yksi entuudestaan tuttu mies. Jos sellaista en löydä niin valitsen yksin olemisen.
Naisen sydämeen voi päästä ystävänä. Voihan nainen olla ystävänä ja mies. Onko yksinäisyys oikea ratkaisu? Nainen voi olla ystävänä paljon ja erilainen. Minulla on kaikenlaisia naistuttavia esimerkiksi tällä viikolla perjantaina elokuvapikkujoulussa. Sinne mahdollisesti tulee yksi tyttö vauva äitinsä ja isänsä kanssa. Sitten naisystävä, joka silloin tällöin käy luonani ja soittelee. Lisäksi on kaksi hänen ystäväänsä. Sitten on mahdollisesti yksi nainen, jonka yritän kutsua. Ei sen naisen tarvitse olla elämänkumppani. Se suhde voi olla ystävyyssuhde. Se ystävyys voi sitten pitemmän päälle muuttua rakkaudeksi tai syvemmäksi ystävyyssuhteeksi. Yritä löytää nainen ystävänä tai VALITSE MIES YSTÄVÄNÄ, JOS OLET NAINEN. Minulla jäi vähän ymmärtämättä mitä tarkoitit. Nimimerkki "kaveriaetsinyhä" - mitä se tarkoittaa?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Naisen sydämeen voi päästä ystävänä. Voihan nainen olla ystävänä ja mies. Onko yksinäisyys oikea ratkaisu? Nainen voi olla ystävänä paljon ja erilainen. Minulla on kaikenlaisia naistuttavia esimerkiksi tällä viikolla perjantaina elokuvapikkujoulussa. Sinne mahdollisesti tulee yksi tyttö vauva äitinsä ja isänsä kanssa. Sitten naisystävä, joka silloin tällöin käy luonani ja soittelee. Lisäksi on kaksi hänen ystäväänsä. Sitten on mahdollisesti yksi nainen, jonka yritän kutsua. Ei sen naisen tarvitse olla elämänkumppani. Se suhde voi olla ystävyyssuhde. Se ystävyys voi sitten pitemmän päälle muuttua rakkaudeksi tai syvemmäksi ystävyyssuhteeksi. Yritä löytää nainen ystävänä tai VALITSE MIES YSTÄVÄNÄ, JOS OLET NAINEN. Minulla jäi vähän ymmärtämättä mitä tarkoitit. Nimimerkki "kaveriaetsinyhä" - mitä se tarkoittaa?
Tätä juuri yritin toisessa ketjussa selittää, mutta miehet eivät uskoneet. Heidän mukaansa on ajanhaaskausta tutustua naisiin ystävänä, jos siitä ei saa 100% taattua treffiseuraa ja kumppania :D Nimittäin ainakin mulle naisena on helpompi kiinnostua miehestä, johon saan pikkuhiljaa tutustua vaikka yhteisen ystäväporukan kautta, kuin puskista hyppäävään mieheen. Edellisen luonnetta ja toimintaa olen jo nähnyt ihmisten parissa, jälkimmäisestä en tiedä muuta kuin sen mitä hän minulle esittää. Miehille se kuuluu olevan häpeä, jos jää "friendzoneen", vaikka omasta mielestäni ystäväpiirissä oleva mies on lähempänä seurustelun aloittamista kuin sellainen joka lähestyy naisia esim. vain baarissa ilmiselvä haku päällä. Ystäväpiiri voi yllättäen kuljettaa sopivan kumppaniehdokkaan luoksesi, yksiksesi metsästäessä joka kerta on aloitettava alusta.
Mutta kuten jo aiemmin todettu, mielipiteitäni ei varmaan voi yleistää koko naispopulaatioon, kun olen tällainen kummajainen muutenkin :Dtyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Tätä juuri yritin toisessa ketjussa selittää, mutta miehet eivät uskoneet. Heidän mukaansa on ajanhaaskausta tutustua naisiin ystävänä, jos siitä ei saa 100% taattua treffiseuraa ja kumppania :D Nimittäin ainakin mulle naisena on helpompi kiinnostua miehestä, johon saan pikkuhiljaa tutustua vaikka yhteisen ystäväporukan kautta, kuin puskista hyppäävään mieheen. Edellisen luonnetta ja toimintaa olen jo nähnyt ihmisten parissa, jälkimmäisestä en tiedä muuta kuin sen mitä hän minulle esittää. Miehille se kuuluu olevan häpeä, jos jää "friendzoneen", vaikka omasta mielestäni ystäväpiirissä oleva mies on lähempänä seurustelun aloittamista kuin sellainen joka lähestyy naisia esim. vain baarissa ilmiselvä haku päällä. Ystäväpiiri voi yllättäen kuljettaa sopivan kumppaniehdokkaan luoksesi, yksiksesi metsästäessä joka kerta on aloitettava alusta.
Mutta kuten jo aiemmin todettu, mielipiteitäni ei varmaan voi yleistää koko naispopulaatioon, kun olen tällainen kummajainen muutenkin :DNo, sanotaan se, että olet yksilö. Ja vähittelen se ystävyys etenee ja naisen sydämeen pääsee.
En tee tuolla tavalla miten tuossa otin täällä esimerkin korealaisesta. En käytä mitään pelimiehen taitoja vaan rakastan ihmisenä kuunnellen ja keskustellen.
Teit havaintoja mielenkiintoisesti ja osuvasti, sillä ehkä naisen sydämeen päästään vähitellen tuttavapiirin kautta. Tuttavapiirissäni on yksi nainen, joka katsellut minua kiinnostuneesti jo pitkään. Hän suomalainen juuri yliopistosta valmistunut nuori nainen, joka on töissä. Kutsun hänet elokuvapikkujouluun perjantaiksi. Hän tapaa siellä muitakin ihmisiä ja tarjoan osittain yhteisen tuttavapiirin. Hänestä voisi tulla minulle jotain enemmän kuin tuttava pitkässä juoksussa. En kerää naisia, mutta hänessä on jotain mistä voisin kiinnostua. Toinen ystävyyshaave on nyt se mainitsemani korealainen.
Tahallaan kirjoittelin jotain vähän hölmöä hänen yrittämisen suhteen. Ei sitä niin kannata, sillä seuraava toimii vaikka brasilialaiseen. Ole kiinnostunut hänestä ja utelias. Näin vuonna 2015 elokuussa erikoisen näköisen naisen yliopistolla. Kysyin häneltä sitä, että mistä hän on, kun en osannut oikein paikantaa minnekään. Nainen piti paljon keskustelusta, jossa hän sai selostaa sitä, että hän on sekaverinen brasilialainen ja siksi erikoisennäköinen. Kuuntelen sitä korealaista ja annan hänen puhua sellaisesta mikä häntä kiinnostaa esimerksi korealaisesta ihmisistä - minä voin lisäillä joukkoon omia mielipiteitä tuntemisistani korealaisista naisista ja miehistä. Väliin voi heittää mitenkä korealaiset mielestäni eroavat esimerkiksi kiinalaisista ja japanilaisista. Pääasiassa annan hänen puhua, mutta olen oikeasti kiinnostuneena hänestä ja hänen jutuistaan mitään teeskentelmättä.
Sen jälkeen luen häntä - sitä mitä hän haluaa, mistä hän haaveilee ja kiinnostaako häntä jatkaa mitä keskusteluja tai yleensä keskustella. Voin kysyä hänen haaveistaan ja toiveistaan Suomessa. Saattaa käydä niin, että viestittää ilmeillään "tule tänne" niin kuin brasilialainen teki ilmeillään yliopistolla. Taas juttelimme ja taas hän piti keskustelusta. Sitten kolmannella kerralla väsyneenä mokasin, sillä tulin samaan pöytään yliopiston ravintolassa kuin hän. Hänen ilmeensä kirkastui minun nähdessäni. Minun olisi pitänyt sanoa, että "hauska oli nähdä sinut jälleen", "kuinka voit" ja osoittaa hän oli mukava ja viehättävä, jonka kanssa haluaisin puhua jatkossakin. Sen sijaan väsyneenä aloitin puhumaan vieressä olevan brasilialaisen miehen kanssa. Unohdin hänet kokonaan keskustellessani. Hän ei saanutkaan minulta huomiota, jota nainen haluaa. Hän jäi muistaakseni siinä pöytäseurassa ilman puheseuraa ja niinpä lopulta kyllästyi sekä lähti pois vähän pettyneen näköisenä. Muutama sana tälläisessä opiskelijaporukassa olisi jatkanut sitä kivojen keskustelujen sarjaa. Nainen vaatii huomiota ja sitä, että hänestä pidetään ja rakastetaan. Juuri sillä rakastamisella ennen kaikkea päästään naisten sydämeen ja ilmeisesti juuri yhteisellä tuttavapiirillä. Siellä nainen tutustuu ja mahdollisesti todella rakastuu tai ihastuu tai ainakin tykkää niin, että mies pääsee sydämeen? Jos olisin pyörinyt niin kuin samoissa porukoissa kuin tämä brasiliainen nuori nainen niin olisin mahdollisesti jollalin tasolla päässyt hänen sydämeensä??
- 12121212121212
"millä? Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava.""
Näillä pääsee kamupojaksi.
Nainen haluaa miehen jossa on kaksi kerrosta. Päällimmäinen kerros sytyttää, sen alta toivotaan löytyvän nämä suhteessa hyödylliset ominaisuudet. Ilman päällikerrosta nämä ominaisuudet ovat täysin arvottomia. Päällimmäinen kerros kertoo tason, alempi kerros sen onko mies kyvykäs/halukas pitkään suhteeseen.
Naisen sydämeen pääsee seuraavilla:
- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
- raha ja varallisuus
- pelimiestaidot
- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
Mitä enemmän näitä, sen parempi.- voimuuhunkinmahiksia
"Näillä pääsee kamupojaksi."
Vain jos jykevä leuka puuttuu. Katsotaanpas listaa mun naisen näkökulmasta :D
- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen.
- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu).
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija).
- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan.
- pelimiestaidot
> öö, ei :D Pelimiehet on niljakkaita, korkeintaan joku nainen haluaa heitä yhden illan huviksi.
- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
> ehkä en bissenä vastaa kaikkia naisia, mut dominoiva mies ("minä sanon sinä teet") on kyllä todella vahva turn off. Myös sängyssä. Mies joka yrittää päättää kaikesta, tuntuu lähinnä lapselliselta.- haluanhippiguruksi
Tykkäisittekö naiset esimerkiksi Alan Wattsista, jos hän olisi elossa? Hän menee ehkä lievästi kategoriaan 'hippiguru'.
http://www.alanwatts.com/
https://www.youtube.com/watch?v=eIh6VRoTDY8 - 12121212121212
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Katsotaanpas listaa mun naisen näkökulmasta :D
- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen.
- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu).
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija).
- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan.
- pelimiestaidot
> öö, ei :D Pelimiehet on niljakkaita, korkeintaan joku nainen haluaa heitä yhden illan huviksi.
- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
> ehkä en bissenä vastaa kaikkia naisia, mut dominoiva mies ("minä sanon sinä teet") on kyllä todella vahva turn off. Myös sängyssä. Mies joka yrittää päättää kaikesta, tuntuu lähinnä lapselliselta.Eli jospa suomennetaan kirjoittamasi.
"- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen."
Eli kuvaamani ulkonäkö on plussaa, vaikka muunkin näköinen mies voi olla komea.
"- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu)."
Eli nämä ovat kaikki plussaa. (Tietysti puhe on miehestä joka "nappaa", mies joka ei nappaa on tässä merkityksetön).
"- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija)."
Eli korkea status on useimmissa tapauksissa plussaa. pl. kyynärpäätaktikoijat, joiden käyttämistä taktiikoista et luultavasti tiedä.
"- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan."
Eli raha ja varallisuus on plussaa, mutta suuri määrä rahaa/statusta ei ole välttämätöntä.
"- pelimiestaidot
> öö, ei :D Pelimiehet on niljakkaita, korkeintaan joku nainen haluaa heitä yhden illan huviksi."
99% tapauksista ajatellessaan pelimiehiä naiset kuvaavat taitamattomia pelimiehiä, "pikkutakkipellejä". Taitava pelimies on "ihana mies" tai "kiva mies" jonka nainen tapasi jossain. Jätämme tämän avoimeksi.
"- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
> ehkä en bissenä vastaa kaikkia naisia, mut dominoiva mies ("minä sanon sinä teet") on kyllä todella vahva turn off. Myös sängyssä. Mies joka yrittää päättää kaikesta, tuntuu lähinnä lapselliselta."
Kuulut siis 5% naisista joka ei halua miehen dominoivan seksissä.
Eli kohdista muut pitivät kohdallasi paikkansa, paitsi viimeinen ja pelimieskohta jonka jätämme avoimeksi. Viimeinen kuitenkin vetoaa todistetusti 95% naisista, joten poikkeuksilla on huomattavasti vähemmän merkitystä. 12121212121212 kirjoitti:
Eli jospa suomennetaan kirjoittamasi.
"- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen."
Eli kuvaamani ulkonäkö on plussaa, vaikka muunkin näköinen mies voi olla komea.
"- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu)."
Eli nämä ovat kaikki plussaa. (Tietysti puhe on miehestä joka "nappaa", mies joka ei nappaa on tässä merkityksetön).
"- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija)."
Eli korkea status on useimmissa tapauksissa plussaa. pl. kyynärpäätaktikoijat, joiden käyttämistä taktiikoista et luultavasti tiedä.
"- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan."
Eli raha ja varallisuus on plussaa, mutta suuri määrä rahaa/statusta ei ole välttämätöntä.
"- pelimiestaidot
> öö, ei :D Pelimiehet on niljakkaita, korkeintaan joku nainen haluaa heitä yhden illan huviksi."
99% tapauksista ajatellessaan pelimiehiä naiset kuvaavat taitamattomia pelimiehiä, "pikkutakkipellejä". Taitava pelimies on "ihana mies" tai "kiva mies" jonka nainen tapasi jossain. Jätämme tämän avoimeksi.
"- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
> ehkä en bissenä vastaa kaikkia naisia, mut dominoiva mies ("minä sanon sinä teet") on kyllä todella vahva turn off. Myös sängyssä. Mies joka yrittää päättää kaikesta, tuntuu lähinnä lapselliselta."
Kuulut siis 5% naisista joka ei halua miehen dominoivan seksissä.
Eli kohdista muut pitivät kohdallasi paikkansa, paitsi viimeinen ja pelimieskohta jonka jätämme avoimeksi. Viimeinen kuitenkin vetoaa todistetusti 95% naisista, joten poikkeuksilla on huomattavasti vähemmän merkitystä."Eli kuvaamani ulkonäkö on plussaa, vaikka muunkin näköinen mies voi olla komea."
Tarkoitin, että ks. ulkonäkö voi olla plussaa, mutta ei ainoa ulkonäkötyyppi, joka voi olla plussaa.
"Eli nämä ovat kaikki plussaa."
Hmmm. Aloitteellisuus ei tosiaan siinä tapauksessa ole haitaksi, että mies ymmärtää milloin on aika lopettaa. On kyse baari-illasta tai parisuhteesta. Eli kyllä näin, aloitteellisuudesta ei ole haittaa itsestään, jos se ei yhdisty itsepäisyyteen (mihin se kyllä monesti yhdistyy). Sen sijaan rohkeudesta en tosiaan osaa ajatella, että se olisi sen kummempi plussa, voi olla jopa riesa. Hiljaisempi ja ujompi mies voi olla herkempi ja parempi kuuntelija, mikä on ehdoton plussa. Ujous on aika söpöä :>
"Eli korkea status on useimmissa tapauksissa plussaa. pl. kyynärpäätaktikoijat, joiden käyttämistä taktiikoista et luultavasti tiedä."
Sanoisin itse niin päin, että siitä ei ole haittaa, jos se ei tuo mukanaan negatiivisia juttuja (kyynärpäätaktikoija, ei ikinä aikaa parisuhteelle jne). Sehän tarkoittaa, että mies on sosiaalisesti kyvykäs, jos hän on saavuttanut asemansa ilman vääryyttä? Toisaalta mistä tätä voi arvioida ensitapaamisella? Eli korkea status voi tuoda paketissa mukana hyvää tai huonoa. Mutta korkea status itsessään ei saa minua kiinnostumaan yhdestä miehestä enemmän kuin toisesta.
"Eli raha ja varallisuus on plussaa, mutta suuri määrä rahaa/statusta ei ole välttämätöntä."
Luitko edes viestiäni? Suuri varakkuus voi jopa saada miehen oikomaan suhteen kannalta tärkeissä asioissa, ei plussaa. Varakkaat miehet lähipiirissäni pyrkivät usein maksamaan esim. illallislaskut vaikka nainenkin olisi halukas ja kyvykäs osallistumaan. Ehkä kyse on vain omasta väärästä mielikuvasta, mutta varakas mies haluaa usein saada henkisen sädekehän ja moraalisen ylivallan muista, siten että muut ovat hänelle aina "kiitollisuudenvelassa". Tasaveroinen osallistuminen kustannuksiin on heille jopa loukkaus.
"99% tapauksista ajatellessaan pelimiehiä naiset kuvaavat taitamattomia pelimiehiä, "pikkutakkipellejä". Taitava pelimies on "ihana mies" tai "kiva mies" jonka nainen tapasi jossain. Jätämme tämän avoimeksi."
Ok, sitten meillä on eri käsitys pelimiehistä :) Mulle pelimies on niljakas esittäjä, joka pyörittää montaa naista (heidän toisistaan ehkä tietämättä) samaan aikaan. Siis joka on "kiva" vain saadakseen naisia sänkyyn, ei siksi että haluaisi oikeasti olla ihmisille mukava kannustimista riippumatta. Pelimieskin vaikuttaa "kivalta mieheltä", muutenhan hän ei saisi naisia sänkyyn. Pelimiehen ja oikeasti kivan miehen ero näkyy nimenomaan niissä tilanteissa, jotka eivät ole miehelle itselleen suotuisia. Eli kun punnitaan onko hän kaikeasta huolimatta muille reilu tyyppi, vai vain silloin kuin hän itse saavuttaa sillä jotain itselleen.
"Kuulut siis 5% naisista joka ei halua miehen dominoivan seksissä."
Ok, no ehkä bissenä tämä ei ole yllätys :D Itselle on vaikea uskoa, ettei nainen ikinä haluaisi olla aktiivinen/ dominoiva osapuoli, ehkä sitten vaan olen tosiaan poikkeava.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
"Eli kuvaamani ulkonäkö on plussaa, vaikka muunkin näköinen mies voi olla komea."
Tarkoitin, että ks. ulkonäkö voi olla plussaa, mutta ei ainoa ulkonäkötyyppi, joka voi olla plussaa.
"Eli nämä ovat kaikki plussaa."
Hmmm. Aloitteellisuus ei tosiaan siinä tapauksessa ole haitaksi, että mies ymmärtää milloin on aika lopettaa. On kyse baari-illasta tai parisuhteesta. Eli kyllä näin, aloitteellisuudesta ei ole haittaa itsestään, jos se ei yhdisty itsepäisyyteen (mihin se kyllä monesti yhdistyy). Sen sijaan rohkeudesta en tosiaan osaa ajatella, että se olisi sen kummempi plussa, voi olla jopa riesa. Hiljaisempi ja ujompi mies voi olla herkempi ja parempi kuuntelija, mikä on ehdoton plussa. Ujous on aika söpöä :>
"Eli korkea status on useimmissa tapauksissa plussaa. pl. kyynärpäätaktikoijat, joiden käyttämistä taktiikoista et luultavasti tiedä."
Sanoisin itse niin päin, että siitä ei ole haittaa, jos se ei tuo mukanaan negatiivisia juttuja (kyynärpäätaktikoija, ei ikinä aikaa parisuhteelle jne). Sehän tarkoittaa, että mies on sosiaalisesti kyvykäs, jos hän on saavuttanut asemansa ilman vääryyttä? Toisaalta mistä tätä voi arvioida ensitapaamisella? Eli korkea status voi tuoda paketissa mukana hyvää tai huonoa. Mutta korkea status itsessään ei saa minua kiinnostumaan yhdestä miehestä enemmän kuin toisesta.
"Eli raha ja varallisuus on plussaa, mutta suuri määrä rahaa/statusta ei ole välttämätöntä."
Luitko edes viestiäni? Suuri varakkuus voi jopa saada miehen oikomaan suhteen kannalta tärkeissä asioissa, ei plussaa. Varakkaat miehet lähipiirissäni pyrkivät usein maksamaan esim. illallislaskut vaikka nainenkin olisi halukas ja kyvykäs osallistumaan. Ehkä kyse on vain omasta väärästä mielikuvasta, mutta varakas mies haluaa usein saada henkisen sädekehän ja moraalisen ylivallan muista, siten että muut ovat hänelle aina "kiitollisuudenvelassa". Tasaveroinen osallistuminen kustannuksiin on heille jopa loukkaus.
"99% tapauksista ajatellessaan pelimiehiä naiset kuvaavat taitamattomia pelimiehiä, "pikkutakkipellejä". Taitava pelimies on "ihana mies" tai "kiva mies" jonka nainen tapasi jossain. Jätämme tämän avoimeksi."
Ok, sitten meillä on eri käsitys pelimiehistä :) Mulle pelimies on niljakas esittäjä, joka pyörittää montaa naista (heidän toisistaan ehkä tietämättä) samaan aikaan. Siis joka on "kiva" vain saadakseen naisia sänkyyn, ei siksi että haluaisi oikeasti olla ihmisille mukava kannustimista riippumatta. Pelimieskin vaikuttaa "kivalta mieheltä", muutenhan hän ei saisi naisia sänkyyn. Pelimiehen ja oikeasti kivan miehen ero näkyy nimenomaan niissä tilanteissa, jotka eivät ole miehelle itselleen suotuisia. Eli kun punnitaan onko hän kaikeasta huolimatta muille reilu tyyppi, vai vain silloin kuin hän itse saavuttaa sillä jotain itselleen.
"Kuulut siis 5% naisista joka ei halua miehen dominoivan seksissä."
Ok, no ehkä bissenä tämä ei ole yllätys :D Itselle on vaikea uskoa, ettei nainen ikinä haluaisi olla aktiivinen/ dominoiva osapuoli, ehkä sitten vaan olen tosiaan poikkeava.Niimpä, ihan samanlainen ajatus, kuin sinulla tässä..
"Itselle on vaikea uskoa, ettei nainen ikinä haluaisi olla aktiivinen/ dominoiva osapuoli, ehkä sitten vaan olen tosiaan poikkeava."
Itseasiassa meillä on monesta asiasta saman sorttinen näkemys, mitä olen lukenut sinun kirjoittamia kommentteja. ☺️muhkee_muhku kirjoitti:
Niimpä, ihan samanlainen ajatus, kuin sinulla tässä..
"Itselle on vaikea uskoa, ettei nainen ikinä haluaisi olla aktiivinen/ dominoiva osapuoli, ehkä sitten vaan olen tosiaan poikkeava."
Itseasiassa meillä on monesta asiasta saman sorttinen näkemys, mitä olen lukenut sinun kirjoittamia kommentteja. ☺️Ai, no hyvä etten ole ihan yksin outouksineni :D
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Ai, no hyvä etten ole ihan yksin outouksineni :D
Heh, ajattelin samaa kun luin sun kommentteja! Hyvä etten ole yksin outouksineni. 😝
tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
Katsotaanpas listaa mun naisen näkökulmasta :D
- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen.
- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu).
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija).
- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan.
- pelimiestaidot
> öö, ei :D Pelimiehet on niljakkaita, korkeintaan joku nainen haluaa heitä yhden illan huviksi.
- seksuaalinen dominanssi, "mies joka osaa viedä"
> ehkä en bissenä vastaa kaikkia naisia, mut dominoiva mies ("minä sanon sinä teet") on kyllä todella vahva turn off. Myös sängyssä. Mies joka yrittää päättää kaikesta, tuntuu lähinnä lapselliselta."- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen."
Minä puolustaisin vähän molempia, sillä ulkonäköältä täytin kaikki nuo 21-vuotiaana hetken. Minulla oli pituutta yli 190 cm. Olin raamikas, sillä olin jonkin verran bodannut, leukani oli vähän jykevä leuka, ääneni on matala (basso), kasvoni olivat silloin komeat. Lopputulos maaliskuussa kerran, kun oli 21-vuotias oli se, että kolmen kilometrin matkalla minulle hymyili 32 Joensuun keskusta alueella. Tuohon listaan lisättynä olin kahdessa asiassa Justin Bieberiä parempi - sinä päivänä minulla oli ehkä hiukset paremmin kuin Bieberillä koskaan ja minulla oli enemmän hauista kuin hänellä. Olin siis hyvännäköinen ja se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että miten naiset suhtautuvat. Nuo miehen esittävät asiat vievät jo osin naisen sydämen etukammiohin, mutta kuten tyttömäinenpoikatyttö esittää eivät kyllä perille asti ja kaikkiin naisiin se ei vetoa.
"- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu)."
Itse olin tuolloin 21-vuotiaana kesätoimittaja, mikä vaatii noita taitoja ja ominaisuuksia. Kun olin toimittaja niin minulla oli statusta. Niilläkin on merkitystä. Ainakin isäni oli ylpeä siitä, että poika oli ollut niin fiksu ja taitava päästessään paikallislehden kesätoimittajaksi. Se merkitsi kaupungissa statusta myös naisten silmissä. Toimittajan työ vaatii sosiaalisia taitoja, aloitteellisuutta uutistenhaussa ja rohkeutta mennä tilanteisiin. Kun sitten kävin yliopistolla pyörähtämässä syksyllä niin minulla jotain sädekehää selvästi noitten ominaisuuksien vuoksi joittenkin naisten silmissä, kun juttelin yhdelle miehelle yliopiston kuppilassa. Nuo ominaisuudet taisi olla jo ennen sanomalehtiuraa, siksi minut valittiin lehden kolmanneksi kesätoimittajaksi monien hakijoiden joukosta. Samaisesta ominaisuudet saattavat naisen valitsemaan miehen. Toisaalta TPT naisnimimerkki on oikeassa siitä, että kaikkien naisien kohdalla nämä ominaisuudet eivät välttämättä niin loista, sillä naisia on monenlaisia. Sosiaallisilla on ehkä ratkaiseva merkitys sille, että naisen sydämeen pääsee.
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
Kerran toimittajana ollessa älyttömän kaunis ulkomaalainen teinityttö ihastui minuun konsertissa. Hän soitti siellä, mutta hyvin paljon katseli ihastuneena minua estradilla. Hän oli osa orkesteria, mutta enemmän taisi katsoa minua kuin nuottejaan. Minä olin pukupäällä ja konserttin lähetetty toimittaja. Tuntui siltä, että olin satuprinssi tälle ihastuneelle teinitytölle. Minulla oli 21-vuotiaana asema - olin jotain jossain hienossa kategoriassa ja edustavasti puku päällä. Niin sinä päivänä 17 vuotta täyttänyt tyttö ihastui. Toimittaja pukupäällä oli seksikäs ja jotakin tosi ihmeellistä.
"> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija)."
Tuokin voi pitää paikkansa. Naisia on moneen lähtöön.
"- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan."
21-vuotiaana minulla oli vain kohtalaisen hyvä kesätoimittajan kuukausipalkka, mutta joskus olen saanut perintöä. Se on lisännyt viehätysvoimaa ja erityisesti se, että minua luultiin sen jälkeen tosi rikkaaksi. Ehkä minulla oli vähän rahaa ja niinpä lahjoitin naiselle, johon olin rakastanut suurimman mahdollisen setelin. Nuori nainen lahjoitti sen setelin takaisin ja ei huolinut minua, mutta hän kertoi lahjasta muille. Yhdistettynä tarina perinnöstä ja suurimmasta setelistä loivat mieleen naisille fantasian rikkaasta miehestä. En ollut kovin rikas, mutta tämä sai minusta muutaman naisen kiinnostumaan. Naisia kiinnosti selvästi varakas antelias nuori mies.
Enempää tähän ei mahtunut, sillä merkit loppuivat kesken. Halusin tunnustaa sen, että molemmat ovat osin oikeassa.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"- pituus, raamikkuus, jykevä leuka, matala ääni, komeat kasvot
> ei kyllä näin. Komeus ei ole pahitteeksi, mutta ei voi sanoa, että vain yhdentyyppinen ulkonäkö olisi houkutteleva. Yhtä hyvin lyhyempi ja solakampi mies voi olla tosi hyvännäköinen."
Minä puolustaisin vähän molempia, sillä ulkonäköältä täytin kaikki nuo 21-vuotiaana hetken. Minulla oli pituutta yli 190 cm. Olin raamikas, sillä olin jonkin verran bodannut, leukani oli vähän jykevä leuka, ääneni on matala (basso), kasvoni olivat silloin komeat. Lopputulos maaliskuussa kerran, kun oli 21-vuotias oli se, että kolmen kilometrin matkalla minulle hymyili 32 Joensuun keskusta alueella. Tuohon listaan lisättynä olin kahdessa asiassa Justin Bieberiä parempi - sinä päivänä minulla oli ehkä hiukset paremmin kuin Bieberillä koskaan ja minulla oli enemmän hauista kuin hänellä. Olin siis hyvännäköinen ja se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että miten naiset suhtautuvat. Nuo miehen esittävät asiat vievät jo osin naisen sydämen etukammiohin, mutta kuten tyttömäinenpoikatyttö esittää eivät kyllä perille asti ja kaikkiin naisiin se ei vetoa.
"- sosiaaliset taidot, aloitteellisuus, rohkeus -> sosiaalinen status
> komppaan sosiaalisten taitojen osalta. Aloitteellisuus voi olla riesa, jos nainen jo osoittaa, että ei nappaa. Tietysti se on kiva, jos mies tulee itse juttuihin, mutta ei sekään ole turnoff, jos itse ensin avaan suuni. Rohkeus riippuu siitä, että millaista se rohkeus on (vrt. yllytyshullu)."
Itse olin tuolloin 21-vuotiaana kesätoimittaja, mikä vaatii noita taitoja ja ominaisuuksia. Kun olin toimittaja niin minulla oli statusta. Niilläkin on merkitystä. Ainakin isäni oli ylpeä siitä, että poika oli ollut niin fiksu ja taitava päästessään paikallislehden kesätoimittajaksi. Se merkitsi kaupungissa statusta myös naisten silmissä. Toimittajan työ vaatii sosiaalisia taitoja, aloitteellisuutta uutistenhaussa ja rohkeutta mennä tilanteisiin. Kun sitten kävin yliopistolla pyörähtämässä syksyllä niin minulla jotain sädekehää selvästi noitten ominaisuuksien vuoksi joittenkin naisten silmissä, kun juttelin yhdelle miehelle yliopiston kuppilassa. Nuo ominaisuudet taisi olla jo ennen sanomalehtiuraa, siksi minut valittiin lehden kolmanneksi kesätoimittajaksi monien hakijoiden joukosta. Samaisesta ominaisuudet saattavat naisen valitsemaan miehen. Toisaalta TPT naisnimimerkki on oikeassa siitä, että kaikkien naisien kohdalla nämä ominaisuudet eivät välttämättä niin loista, sillä naisia on monenlaisia. Sosiaallisilla on ehkä ratkaiseva merkitys sille, että naisen sydämeen pääsee.
- korkea asema jossain kategoriassa (tj, tunnettu taiteilija, mp-kerhon presidentti, hippiguru, bilekingi, tms)
Kerran toimittajana ollessa älyttömän kaunis ulkomaalainen teinityttö ihastui minuun konsertissa. Hän soitti siellä, mutta hyvin paljon katseli ihastuneena minua estradilla. Hän oli osa orkesteria, mutta enemmän taisi katsoa minua kuin nuottejaan. Minä olin pukupäällä ja konserttin lähetetty toimittaja. Tuntui siltä, että olin satuprinssi tälle ihastuneelle teinitytölle. Minulla oli 21-vuotiaana asema - olin jotain jossain hienossa kategoriassa ja edustavasti puku päällä. Niin sinä päivänä 17 vuotta täyttänyt tyttö ihastui. Toimittaja pukupäällä oli seksikäs ja jotakin tosi ihmeellistä.
"> korkea asema itsestään ei ole takuu millekään. Jos sen aseman on saavuttanut sosiaalisella kyvykkyydellä niin ehkä sitten. Mutta jos sinne on kavuttu kyynärpäätaktiikalla, niin kyllä nainenkin sen huomaa. Todella turn off. Paljon vaikuttaa tietysti myös korkean aseman laatu (bilekingi vs. tunnettu taiteilija)."
Tuokin voi pitää paikkansa. Naisia on moneen lähtöön.
"- raha ja varallisuus
> ei, tai sitten olen poikkeustapaus :D Musta esim. lahjassa tärkeämpää on ajatus kuin hintalappu. Upporikas voi ulkoistaa lahjanoston vaikka korukaupan ammattimyyjälle, köyhempi miettii ehkä tarkemmin että mistä se nainen oikeasti tykkäisi ja miksi. Romantiikka ei todellakaan vaadi rahasalkkua. Toki elämään itsessään kuluu jonkin verran rahaa, että sen verran on hyvä olla että huomisen leipä ei tuota parisuhderiitoja. Mutta yhtä hyvin minä naisena olen mukana varojenhankinnassa, samassa veneessä ollaan."
21-vuotiaana minulla oli vain kohtalaisen hyvä kesätoimittajan kuukausipalkka, mutta joskus olen saanut perintöä. Se on lisännyt viehätysvoimaa ja erityisesti se, että minua luultiin sen jälkeen tosi rikkaaksi. Ehkä minulla oli vähän rahaa ja niinpä lahjoitin naiselle, johon olin rakastanut suurimman mahdollisen setelin. Nuori nainen lahjoitti sen setelin takaisin ja ei huolinut minua, mutta hän kertoi lahjasta muille. Yhdistettynä tarina perinnöstä ja suurimmasta setelistä loivat mieleen naisille fantasian rikkaasta miehestä. En ollut kovin rikas, mutta tämä sai minusta muutaman naisen kiinnostumaan. Naisia kiinnosti selvästi varakas antelias nuori mies.
Enempää tähän ei mahtunut, sillä merkit loppuivat kesken. Halusin tunnustaa sen, että molemmat ovat osin oikeassa.No, en lähde nyt ihan kaikkea tässä kommentoimaan :D
Mutta siis juu, ensin kesätoimittajuus ja status. Jäin miettimään, että voi olla että joitakin veti puoleensa se, että olit nuorena suht hyvässä työpaikassa (= varakkuus?). Mutta toisaalta mietin myös sitä vaihtoehtoa, että ehkä arvostettu työpaikka lisäsi minäpystyvyyden kokemuksiasi. Jos ihminen suhtautuu positiivisesti itseään kohtaan, kyllä se näkyy siinäkin, miten suhtautuu muihin.
Sitten tuo varakkuus. Itselle tosiaan merkitsisi miehessä enemmän epäitsekkyys täysin rahaan liittymättömissäkin tilanteissa, kuin varakkuus sinänsä. Ts. että mies on valmis joustamaan vaikka arjessa, jos joutuu valitsemaan itselle mieluisen ja epämieluisen asian välillä. Mutta kuten sanottu, meitä naisia(kin) on moneen junaan.tyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
No, en lähde nyt ihan kaikkea tässä kommentoimaan :D
Mutta siis juu, ensin kesätoimittajuus ja status. Jäin miettimään, että voi olla että joitakin veti puoleensa se, että olit nuorena suht hyvässä työpaikassa (= varakkuus?). Mutta toisaalta mietin myös sitä vaihtoehtoa, että ehkä arvostettu työpaikka lisäsi minäpystyvyyden kokemuksiasi. Jos ihminen suhtautuu positiivisesti itseään kohtaan, kyllä se näkyy siinäkin, miten suhtautuu muihin.
Sitten tuo varakkuus. Itselle tosiaan merkitsisi miehessä enemmän epäitsekkyys täysin rahaan liittymättömissäkin tilanteissa, kuin varakkuus sinänsä. Ts. että mies on valmis joustamaan vaikka arjessa, jos joutuu valitsemaan itselle mieluisen ja epämieluisen asian välillä. Mutta kuten sanottu, meitä naisia(kin) on moneen junaan.Varakkuudesta. Minun mielestäni aiheutin naisille fantasian rikkaasta miehestä. Jos mies antaa naiselle 500 euroa syntymäpäivälahjaksi niin se on 19 vuotta täyttävälle opiskelijatytölle iso raha. Sitten kun hän palauttaa sen takaisin ja kertoo muille rikkaasta nuoresta, joka häneen rakastui ja antoi ilmeisesti rikkaana suurista rahoista suurimman setelin. Sitten kun mahdollisesti kuulivat perinnönsaamisesta niin tulee fantasia rikkaasta ja anteliasta miehestä, josta voisi kiinnostua. Kyllä rikas nuori mies naisia kiinnostaa, vaikka se enemmän herättää sen kiinnostuksen ja rakkaus muilla tavoin vie sitten sen miehen mahdollisesti perille vaaleanpunaisimpaan sydämen sopukkaan.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Varakkuudesta. Minun mielestäni aiheutin naisille fantasian rikkaasta miehestä. Jos mies antaa naiselle 500 euroa syntymäpäivälahjaksi niin se on 19 vuotta täyttävälle opiskelijatytölle iso raha. Sitten kun hän palauttaa sen takaisin ja kertoo muille rikkaasta nuoresta, joka häneen rakastui ja antoi ilmeisesti rikkaana suurista rahoista suurimman setelin. Sitten kun mahdollisesti kuulivat perinnönsaamisesta niin tulee fantasia rikkaasta ja anteliasta miehestä, josta voisi kiinnostua. Kyllä rikas nuori mies naisia kiinnostaa, vaikka se enemmän herättää sen kiinnostuksen ja rakkaus muilla tavoin vie sitten sen miehen mahdollisesti perille vaaleanpunaisimpaan sydämen sopukkaan.
"Kyllä rikas nuori mies naisia kiinnostaa, vaikka se enemmän herättää sen kiinnostuksen ja rakkaus muilla tavoin vie sitten sen miehen mahdollisesti perille vaaleanpunaisimpaan sydämen sopukkaan."
Tässä on vinha perä. Moni nainen ehkä kiinnostuu rikkaasta miehestä, mutta rahalla yksin tuskin pääsee kenenkään sydämeen. Eli kiinnostus =/= ihastus =/= rakkaus. Ja sitten on meitä outoja, jotka ei niin tajuta rahan päälle, mut kuten sanottu, yksilöitä tässä ollaan. En tosiaan tiedä muista naisista, mutta itse en vain tykkää siitä velan tunteesta, joka jää jos ottaa joltain vastaan jotain arvokasta. Varsinkin jos sitä ei saa maksaa ikinä takaisin :'Dtyttömäinenpoikatyttö kirjoitti:
"Kyllä rikas nuori mies naisia kiinnostaa, vaikka se enemmän herättää sen kiinnostuksen ja rakkaus muilla tavoin vie sitten sen miehen mahdollisesti perille vaaleanpunaisimpaan sydämen sopukkaan."
Tässä on vinha perä. Moni nainen ehkä kiinnostuu rikkaasta miehestä, mutta rahalla yksin tuskin pääsee kenenkään sydämeen. Eli kiinnostus =/= ihastus =/= rakkaus. Ja sitten on meitä outoja, jotka ei niin tajuta rahan päälle, mut kuten sanottu, yksilöitä tässä ollaan. En tosiaan tiedä muista naisista, mutta itse en vain tykkää siitä velan tunteesta, joka jää jos ottaa joltain vastaan jotain arvokasta. Varsinkin jos sitä ei saa maksaa ikinä takaisin :'DNo minä en ole rikas, mutta on minulla esimerkiksi 1500 euron pelikannettava, jolla kirjoittelen ja jotain Elisa Viihde-paketteja kytkettynä televisiooni. Parhaimmillaan katson vain 37 tuuman televisiota, joka oli kyllä aikanaan huippukamaa. Joillekin naisille mahdollisesti televisiot, autot ja muut yleellisyydet saattavat merkitä paljon. On naisia jotka haluavat yleellisen elämän pääsevät tähän päämäärään rikkaan miehen kautta. Heille velantunnetta ei taida olla? Joillekin omaisuus merkitsee seksuaalista vetovoiman lisääntymistä, erityisesti miehille. Kaikkiin se pure, mutta joihinkin kumminkin. Jossain Beatlesin laulussa taidettiin 60-luvulla, että et voi ostaa rakkauttain, mutta sekin on maailmassa mahdollista. Sitten eri asia pääsikö sillä naisen sydämeen?
En osaa sanoa muuta kuin olla kuuntelevainen ja älykkäältä vaikuttava
Tuo oli hyvä kommentti. Isäni väitti aikaan, kun olin kaksikymmentä vuotta sitä, että kaikkein tärkein omínaisuus naisten suhteen on hyvä kuunteleminen. Kiitos hyvästä kommentista.
Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava."Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tuo oli hyvä kommentti. Isäni väitti aikaan, kun olin kaksikymmentä vuotta sitä, että kaikkein tärkein omínaisuus naisten suhteen on hyvä kuunteleminen. Kiitos hyvästä kommentista.
Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava."Niin. Itselläni on vaikea luoda keskusteluja ja sekin että ylläpitää keskustelua huomaa siten jäävän syrjään helposti. Se joka parhaiten puhuu sillä on parhaiten seuraa.
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tuo oli hyvä kommentti. Isäni väitti aikaan, kun olin kaksikymmentä vuotta sitä, että kaikkein tärkein omínaisuus naisten suhteen on hyvä kuunteleminen. Kiitos hyvästä kommentista.
Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava."Se asia pätee myös monessa asiassa.
valtakunta kirjoitti:
Niin. Itselläni on vaikea luoda keskusteluja ja sekin että ylläpitää keskustelua huomaa siten jäävän syrjään helposti. Se joka parhaiten puhuu sillä on parhaiten seuraa.
No minäkin olen täällä jäänyt syrjään vähän yhdessä vaiheessa, kun täällä alkoi joku koira ja kissa keskustelu. Sellaista sattuu.
Itse lopettelen tässä ja palaan tänne vasta kello 20 perjantaina.
Hyvää yötä ja viikkoa!Faith.Hope.Love kirjoitti:
No minäkin olen täällä jäänyt syrjään vähän yhdessä vaiheessa, kun täällä alkoi joku koira ja kissa keskustelu. Sellaista sattuu.
Itse lopettelen tässä ja palaan tänne vasta kello 20 perjantaina.
Hyvää yötä ja viikkoa!sinulla on hyvin tarkka aikataulu, minä kärsin ajanhallintavaikeudesta etten ikinä uskalla luvata koska olen täällä.
Hyviä öitä , näe kauniita unia ja viikkoja sinullekin,täällä sit taas törmäillään😁valtakunta kirjoitti:
sinulla on hyvin tarkka aikataulu, minä kärsin ajanhallintavaikeudesta etten ikinä uskalla luvata koska olen täällä.
Hyviä öitä , näe kauniita unia ja viikkoja sinullekin,täällä sit taas törmäillään😁Hyvää yötä! Palasin vielä tänne, kun en saanut unta!
Hyvää alkavaa viikkoa! Palaan perjantaina! ;)
- hyvinharvakseen
Taloudellinen mukavuus (RAHA) ratkaisee paljon valinnassa. Rahattomaan on vaikeaa rakastua. Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
- se.naisen.rakkaudesta
Naisilla se menee noin.
- Totuus-
Ei suomessa ole rahattomia edes ne kodittomat jotka asuu ulkona vailla ilman asuntoa. Ne vaan juovat rahansa mitä saavat sossusta ja siksi ovat asunnottomia köyhiä joilla ei ole elämänhallintaa. On paljon pahempia miehiä jotka ovat parisuhteissa.
- Kunnollinen-mies
Naisille ei kelpaa ystävällinen luotettava kunnon mies. Muutenhan kaikki ätmit olisi varattuja ja jännämiehet olisi sinkkuja jos kelpaisi. Nyt jännämiehet on kaikki rakastavissa suhteissa naisten kanssa ja ätmit on sinkkuja.
- hienoahienoa
Jep. Käytännön elämä ratkaisee. Sillä ei ole mitään väliä, mitä naiset sanovat, kun teot ja sanat menevät ihan eri tavalla. Mä olen itse asiassa huomannut työelämässäkin sen, että itse kun olen kiltti mutta jämäkkä suorittaja, niin eri työpaikoissa olevat naiset eivät sielläkään sellaisia miehiä arvosta, vaan niitä jotka lässyttävät ja saavat pinnallisella tasolla sellaisen kovan tason suorittajan kuvan itsestään aikaiseksi, mutta lopulta eivät syvällisellä tasolla juurikaan mitään osaa tai sitten eivät siedä stressiä ollenkaan kun on kovat paikat. Toisin sanoen, naisten läsnäolo (yleisesti ottaen, en puhu yksittäistapauksista) työpaikoilla heikentää työmoraalia ja vähentää yrityksen tulosta.
- Totuus-
Naisen saa kiinnostumaan olemalla mahdollisimman vittumainen ja paha. Muutenhan yksikään jännämies ei olisi parisuhtesssa.
- kyrpäjooseppi555
Vitut, raha ratkaisee kaikessa niin myös naisissa.
Vai miten selität sen että monella täysin mulkulla tyypillä on hyvännäköinen nainen vaimona vaikka mies olisi täys paska ja mulkku mutta tyypillä sattuu olemaan miljoona omaisuus niin henkilökohtaiset ominaisuudet muuttuvatkin heti toissijaisiksi asioiksi.Sanotaan, että ne Suomen 30 rikkaimman sukujen jäsenet jotka minä tunnen ovat ihan ok henkilöitä. Nyt taisi olla melkoinen höpöhöpö kirjoitus sinulta.
Se että solmitaan avioliitto niin siinä raha saattaa ratkaista, mutta enemmän rakkaus. Minulle on joskus marokkolainen mies kerran selittänyt, että Suomessa hänen käsityksensä naisilla ratkaisee rakkaus. Marokossa on toista. Ne vaativat sitä, että miehellä pitää olla asunto ja sellaista ennen kuin mennään naimisiin. Suomessa hänen kanssaan meni naimisiin suomalaisnainen, vaikka hän oli täysin tyhjätasku.
Minun mielestäni raha ratkaisee monessa maassa paljon, mutta ei niinkä suomalaisen naisen suhteen. Työttömän on ehkä vaikea haaveilla naisesta, avioliitosta ja onnesta, mutta ei se suomalainen nainen välttämättä katso sitä, että kuinka rikas mies on ja kuinka suuri palkka hänellä on tai muuten rahaa. Rakkaus se on ratkaisee Suomessa ja muutamassa muussa länsimaassa.
- Clixclox
Tee töitä, vaikka täällä — > https://csl.ink/2NbH , tienaa rahaa ja vie se syömään. Ei oo hankalaa 😎
Kiitos! Tämä oli tavallaan loistava vastaus! :)
En katsonut linkkiäsi, mutta täytyy sanoa, että neuvo on hyvä. Työllisellä miehellä varsinkin naimisiin asti paljon paremmat mahdollisuudet kuin rahattomalla. Rahalla ei välttämättä pääse naisen sydämeen, mutta ehkä ammoisista ajoista asti, sillä on merkitystä, että miten hyvä metsästäjä ja ravinnontuoja mahdollinen uros on perheelle.
Jossain olen lukennut vastakkain artikkelin, että tie naisen sydämeen vie vatsan kautta. Romanttiset ajatukset nimittäin heräävät paremmin, kun maha on täynnä. Sitä oli kuulema testattu ihan tieteellisin menetelmin. Mitkä lie psykologit olivat saanet sellaisen lopputuloksen tutkimuksillaan.
- Yx.Akka
"kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava." - nämä ovat ihan perusoletuksia kaikille. Ei noillla vielä naisen sydämeen pääse.
Kylläpä pääsee ainakin jollain tuttava tasolla ja ihan kaikilla mantereilla ja tasoilla. Oli kyseessä sitten Etelä-Amerikka tai Oseaania. Tuolla tavalla kuin käyttäytyy niin kaiken rotuisista naisista on löytynyt minulle hymyilijöitä. En kylläkään ole ollut kenenkään ulkomaalaisen kanssa sängyssä tai edes yrittänyt sitä, sillä olen uskovainen, mutta todella ystävällistä käytöstä olen saanut ympäri maailmaa. Metsä vastaa niin kuin siihen huudetaan. Ystävällisellä ja rakastavalla hyvällä käytöksellä jollain tavalla pääsee moniin sydämiin.
Ei siinä puhuta mistään avioliittoon pääsemistä ja totaalisesta rakastumista. Sydämeen ja mieleen positiivisesti voi päästä vähemmälläkin.
RAKASTA LÄHIMMÄISTÄ NIIN KUIN ITSEÄSI. Tuolla saa vastarakkautta ja pääsee jollain tavoin muitten sydämiin. :)- 12121212121212
Mielenkiintoisia nämä perusoletukset, ottaen huomioon että nuo jäisivät melkoisen suurella osalla miehistä täyttymättä.
Hyvä sinänsä että Yx.Akka myöntää mikä oikeasti ratkaisee: ulkonäkö, raha, status ja pelimietaidot. - Yx.Akka
12121212121212 kirjoitti:
Mielenkiintoisia nämä perusoletukset, ottaen huomioon että nuo jäisivät melkoisen suurella osalla miehistä täyttymättä.
Hyvä sinänsä että Yx.Akka myöntää mikä oikeasti ratkaisee: ulkonäkö, raha, status ja pelimietaidot.Tai sitten se on niin että ne naiset kenestä sinä olisit kiinnostunut, ovat sen ulkonäön, rahan ja statuksen perään, ja sekös sinua suututtaa. Meihin muihin naisiin vetoaa ihan eri seikat, vaikka käyttäytyminen, keskustelutaidot ja perusrehellisyys ovatkin niitä perusedellytyksiä. Ja sinua tietysti suututtaa sekin, ettet sinä niitäkään täytä.
- Ounou_Juu_Tuu
Sori. Avauksesta jäi pois raha ja omaisuus.
Niillä varsinkin pääsee useimpien naisten syd... siis haarojen väliin.
Olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen ja kiva keskustelija saat syytteen seksuaalisesta häirinnästä.Sanotaan, että kuuntelemalla hyvin naista ja antamalla naisella arvon pääse jo sydämen alkukammioihin. Tuo väittämäsi on pitänyt osin paikkansa silloin, kun joskus kauan sitten tehtiin naimakauppoja. Rahalla ja omaisuudella oli merkitystä länsimaisessa menneisyydessä.
Nykyajan Euroopassa naisilla on monesti rahaa. Itse olen ollut monta kertaa naisen kanssa elokuvissa. Olen tarjoitunut monta kertaa maksamaan naisen lipun, mutta he eivät haluneet minun maksavan, sillä eivät halua joutua jonkun naisen mukaan mihinkään kiitollisuuden velkaan. Suomalaiset naiset eivät halua, että heidät ostetaan. Suomalaiset naiset ovat melko pitkään itsenäisiä, eikä heitä voi ostaa. En kiistä sitä, että kyllä ne katsovat hyvin paljon sen perään, että onko mies kunnollinen ja kykenevä elättämään perheensä, mutta ei se ole ratkaiseva vaan rakkaus sitä miestä kohtaan ja kenties halu perustaa perhe, lisääntyä. On tietysti olemassa köyhiä romaanikerjäläisiä, jotka ovat rahanperään ja samoiten jotkut suomalaisnaiset harjoittavat prostituutiota, mutta ei se raha ole siihen sydämeen pääsemiseen ratkaisevaa. Avioliittoon solmittaessa painavat taloudelliset tekijät ja uskon monen naimiseen menevän naisen ilmeisesti sanovan sen, että kyllä tunteet, rakkaus, intohimo ja ystävyys hyvän partnerin kanssa enemmän merkitsi kuin raha?? Onko täällä naisia vahvistamaan tämän??
- Gnuk
Se on hyvä, että pohditte täällä sellaisia... :)
Kerron teille salaisuuden. Se, millä naisen sydämeen pääsee, sitä ei tiedä naiset itsekään. Tähtien ja kaiken pitää olla oikeassa asennossa, eikä sekään vielä riitä. Sinun ja naisenkin pitää olla oikeassa asennossa ja mielentilassa suhteessa tähtiin ja kaikkiin... :)Minä olen vähän eri mieltä. Sanotaan, että meillä saattaa olla sellainen lista siitä millainen sopiva ihminen on. Itselläni oli lista naisen ominaisuuksista oli vuosia sitten: 1) uskovainen, 2) osaa hyvin englantia, 3) sovitaan yhteen. Pian listan laatimisen jälkeen tapasin sellaisen naisen, joka ensimmäisenä vastasi näitä kaikkia. Kerroin englanniksi tarinani näistä ominaisuuksita ja vitsinä kysyin, että saanko kosia tai pitäisikö sanoa saanko ehdottaa - May I propose you? Suomalaisnainen vastasi, että mahdollisesti "yes" tulevaisuudessa, sillä minussa oli jotakin hänen listaansa vastaavaa. Siinä meni kuukausia tuli katsottua sovimmeko yhteen. Tarkensimme tavallaan listojamme ja minä huomasin, että hänellä oli omassa listassaan jotain sellaista mistä minä täysin pitänyt ja hänelle ei sopinut. Hän monen kuukauden päästä totesi, että emme sovikaan yhteen ja minä olin vähän samaa mieltä. Eli minun kolmas ominaisuus ei ollutkaan sopiva, emme sopineet yhteen.
Koska olin tavallaan seurustellut hänen kanssaan niin tiesin hänen listansa. Kun hän puhui minulle siitä "listasta" niin hän toivoi, että hänen miehensä olisi samanikäinen kuin hän eli n. 24 vuotta. Sitten hän rakastui ja hänen häissään hymyilin hänen onnelleen, sillä hän oli löytänyt täsmälleen listanmukaisen miehen paitsi sen, että hänen miehensä oli yli 30-vuotias monella vuodella eikä hän ollutkaan se selvästi kaksikymmentä alkuinen vuosiltaan.
Tämä nainen tiesi miten hänen sydämeen pääsee ja minullakin oli yksinkertainen lista. Innostuimme molemmat toisistamme avioliittoaikein, kun vastaan tuli jokseenkin "listaa" vastaava henkilö. Me tiesimme silloin mitä halusimme ja hän saikin sitten myöhemmin sen miehen, joka hänen sydämeensä kuului. Se mies täytti melkein täydellisesti hänen sydämensä toivomuslistan.- Gnuk
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minä olen vähän eri mieltä. Sanotaan, että meillä saattaa olla sellainen lista siitä millainen sopiva ihminen on. Itselläni oli lista naisen ominaisuuksista oli vuosia sitten: 1) uskovainen, 2) osaa hyvin englantia, 3) sovitaan yhteen. Pian listan laatimisen jälkeen tapasin sellaisen naisen, joka ensimmäisenä vastasi näitä kaikkia. Kerroin englanniksi tarinani näistä ominaisuuksita ja vitsinä kysyin, että saanko kosia tai pitäisikö sanoa saanko ehdottaa - May I propose you? Suomalaisnainen vastasi, että mahdollisesti "yes" tulevaisuudessa, sillä minussa oli jotakin hänen listaansa vastaavaa. Siinä meni kuukausia tuli katsottua sovimmeko yhteen. Tarkensimme tavallaan listojamme ja minä huomasin, että hänellä oli omassa listassaan jotain sellaista mistä minä täysin pitänyt ja hänelle ei sopinut. Hän monen kuukauden päästä totesi, että emme sovikaan yhteen ja minä olin vähän samaa mieltä. Eli minun kolmas ominaisuus ei ollutkaan sopiva, emme sopineet yhteen.
Koska olin tavallaan seurustellut hänen kanssaan niin tiesin hänen listansa. Kun hän puhui minulle siitä "listasta" niin hän toivoi, että hänen miehensä olisi samanikäinen kuin hän eli n. 24 vuotta. Sitten hän rakastui ja hänen häissään hymyilin hänen onnelleen, sillä hän oli löytänyt täsmälleen listanmukaisen miehen paitsi sen, että hänen miehensä oli yli 30-vuotias monella vuodella eikä hän ollutkaan se selvästi kaksikymmentä alkuinen vuosiltaan.
Tämä nainen tiesi miten hänen sydämeen pääsee ja minullakin oli yksinkertainen lista. Innostuimme molemmat toisistamme avioliittoaikein, kun vastaan tuli jokseenkin "listaa" vastaava henkilö. Me tiesimme silloin mitä halusimme ja hän saikin sitten myöhemmin sen miehen, joka hänen sydämeensä kuului. Se mies täytti melkein täydellisesti hänen sydämensä toivomuslistan.:)...
Eli listoja, kriteerejä yms. Silläkö sun sydämeen päästään...? :D
Se, että on päässyt naimisiin ei tarkoita sitä, että olisi sydämeen päässyt.... :) Gnuk kirjoitti:
:)...
Eli listoja, kriteerejä yms. Silläkö sun sydämeen päästään...? :D
Se, että on päässyt naimisiin ei tarkoita sitä, että olisi sydämeen päässyt.... :)Kyllä poikeuksetta ei mennä naimisiin ellei ole romanttista "sydänten sinfoniaa". Ei suomalainen nainen rahasta mene naimisiin vaan rakkaudesta. Joku Filippineiltä tullut morsian voi tehdä sen, mutta suomalainen nainen haaveilee rakkaudesta ja onnesta jonkun hänestä ainutlaatuisen rakkaan kumppanin kanssa. Kyllä silloin rakkaudessa, joku on sydämeen päässyt.
Sitä paitsi mitä tarkoitetaan sydämeen pääsyllä - minä voin väittää, että joku homo on päässyt minun sydämeeni vaikka minulla ei ole ollut mitään seksuaalista mielenkiintoa heitä kohtaan. Kerran muutaman viikon sisällä kaksi homomiestä ihastui minuun. Ensimmäinen ihastui yliopiston ravintolassa. Katseli ja näin samanlaisen katseen, kun monta kertaa aikaisemmin naisen ihastuessa. Sitten hän lähestyi minua ja suostuin ottamaan hänet seuraani. Hän oli kivaa seuraa ja pääsi hyvänä tuttavana sydämeeni. Siinä ei ollut mitään seksuaalista itseni taholta, mutta katsoin parhaimmaksi antaa ihastuneelta gayltä ystävällisyyttäni. Eli näin joku mies olisi voinut jollain tavalla päästä minun sydämeeni, jos olisin nainen, vaikka minulla ei olisi ollut seksuaalista mielenkiintoa häntä kohtaan. Myös eräs nuori mies osti minulle kaulahuivin ihastuneena Stadissa ja antoi sen Senaatintorilla. Hän pääsi kauniilla lahjalla sydämeeni, kauniilla eleellä, joka oli turha, mutta hellyyttävä. Hän oli rakastuessaan tai ihastuessaan erehtynyt luulemaan minua heikäläisenä, ilmeisesti.- Gnuk
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Kyllä poikeuksetta ei mennä naimisiin ellei ole romanttista "sydänten sinfoniaa". Ei suomalainen nainen rahasta mene naimisiin vaan rakkaudesta. Joku Filippineiltä tullut morsian voi tehdä sen, mutta suomalainen nainen haaveilee rakkaudesta ja onnesta jonkun hänestä ainutlaatuisen rakkaan kumppanin kanssa. Kyllä silloin rakkaudessa, joku on sydämeen päässyt.
Sitä paitsi mitä tarkoitetaan sydämeen pääsyllä - minä voin väittää, että joku homo on päässyt minun sydämeeni vaikka minulla ei ole ollut mitään seksuaalista mielenkiintoa heitä kohtaan. Kerran muutaman viikon sisällä kaksi homomiestä ihastui minuun. Ensimmäinen ihastui yliopiston ravintolassa. Katseli ja näin samanlaisen katseen, kun monta kertaa aikaisemmin naisen ihastuessa. Sitten hän lähestyi minua ja suostuin ottamaan hänet seuraani. Hän oli kivaa seuraa ja pääsi hyvänä tuttavana sydämeeni. Siinä ei ollut mitään seksuaalista itseni taholta, mutta katsoin parhaimmaksi antaa ihastuneelta gayltä ystävällisyyttäni. Eli näin joku mies olisi voinut jollain tavalla päästä minun sydämeeni, jos olisin nainen, vaikka minulla ei olisi ollut seksuaalista mielenkiintoa häntä kohtaan. Myös eräs nuori mies osti minulle kaulahuivin ihastuneena Stadissa ja antoi sen Senaatintorilla. Hän pääsi kauniilla lahjalla sydämeeni, kauniilla eleellä, joka oli turha, mutta hellyyttävä. Hän oli rakastuessaan tai ihastuessaan erehtynyt luulemaan minua heikäläisenä, ilmeisesti.Ai ei suomalainen nainen mene naimisiin ellei ole "sydänten sinfoniaa"?
Noh, mä oon asiasta vähän eri mieltä. Mulla on jonkun verran kokemusta aviovaimoista, eikä yksikään niistä ollut minun aviovaimo... :D
Mut sä et taida ihan ymmärtää mitä tarkoittaa se sydämeen pääseminen. Kun sinne kerran tullaan, sieltä ei enää poistuta... :) Gnuk kirjoitti:
Ai ei suomalainen nainen mene naimisiin ellei ole "sydänten sinfoniaa"?
Noh, mä oon asiasta vähän eri mieltä. Mulla on jonkun verran kokemusta aviovaimoista, eikä yksikään niistä ollut minun aviovaimo... :D
Mut sä et taida ihan ymmärtää mitä tarkoittaa se sydämeen pääseminen. Kun sinne kerran tullaan, sieltä ei enää poistuta... :)"Mut sä et taida ihan ymmärtää mitä tarkoittaa se sydämeen pääseminen. Kun sinne kerran tullaan, sieltä ei enää poistuta... :) "
Kyllä poistutaan, sillä rakkaus ei välttämättä ole ikuinen, ei onneton, eikä onnellinen. Naista voi rakastaa vuosia, mutta jonain päivänä voi herätä ja huomata sen tunteen vähentyneen niin, että hän onkin vain kaunis muisto vain. Naisen sydämeen voi päästä oma lapsi ja koira. Monia asia voi päästä naisen sydämeen, sillä niitä tasoja on monenlaisia. Itselläni ei ole toisten aviovaimoista muuta kokemusta, että olen antanut pakkeja joskus.
Taidan lopettaa nyt tämän päivän osalta tähän, kun ei tule muilta kirjoittajilta viestejä. Hyvää iltaa.- Gnuk
Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Mut sä et taida ihan ymmärtää mitä tarkoittaa se sydämeen pääseminen. Kun sinne kerran tullaan, sieltä ei enää poistuta... :) "
Kyllä poistutaan, sillä rakkaus ei välttämättä ole ikuinen, ei onneton, eikä onnellinen. Naista voi rakastaa vuosia, mutta jonain päivänä voi herätä ja huomata sen tunteen vähentyneen niin, että hän onkin vain kaunis muisto vain. Naisen sydämeen voi päästä oma lapsi ja koira. Monia asia voi päästä naisen sydämeen, sillä niitä tasoja on monenlaisia. Itselläni ei ole toisten aviovaimoista muuta kokemusta, että olen antanut pakkeja joskus.
Taidan lopettaa nyt tämän päivän osalta tähän, kun ei tule muilta kirjoittajilta viestejä. Hyvää iltaa.Ne naiset, jotka ovat joskus minun sydämeeni päässeet, ovat siellä edelleen. Tuskin ikinä poistuvatkaan. Ei sydämessä olo edellytä seurustelua tai yhdessä oloa. Ei rakkaus ja avioliitto ole synonyymeja. Mut eihän sitä voi tietää, ellei ole koskaan kokenut rakkautta, menettänyt sitä ja silti rakastanut ja toivonut parasta rakastetu(i)lle, vaikka itse ei se paras olisikaan...
Yhden pienen neuvon annan. Kantsii unohtaa ne ehdottomat listat ja kriteerit. Ne aviomiehet, joilla sellaiset on... heh, heidän aviovaimoista mulla on jonkun verran kokemusta... :) - 12121212121212
Gnuk kirjoitti:
Ne naiset, jotka ovat joskus minun sydämeeni päässeet, ovat siellä edelleen. Tuskin ikinä poistuvatkaan. Ei sydämessä olo edellytä seurustelua tai yhdessä oloa. Ei rakkaus ja avioliitto ole synonyymeja. Mut eihän sitä voi tietää, ellei ole koskaan kokenut rakkautta, menettänyt sitä ja silti rakastanut ja toivonut parasta rakastetu(i)lle, vaikka itse ei se paras olisikaan...
Yhden pienen neuvon annan. Kantsii unohtaa ne ehdottomat listat ja kriteerit. Ne aviomiehet, joilla sellaiset on... heh, heidän aviovaimoista mulla on jonkun verran kokemusta... :)Genio ei voisi olla tyypillisempi pelimies :D
"Rakastan naisia" (huom, monikossa), "panoni...öh, tapaamani ja rakastamani naiset ovat sydämessäni ikuisesti", "seksikin on Rakkautta", jne. Toinen tuntemistani pelimiehistä käyttää tismalleen samaa terminologiaa. Gnuk kirjoitti:
Ne naiset, jotka ovat joskus minun sydämeeni päässeet, ovat siellä edelleen. Tuskin ikinä poistuvatkaan. Ei sydämessä olo edellytä seurustelua tai yhdessä oloa. Ei rakkaus ja avioliitto ole synonyymeja. Mut eihän sitä voi tietää, ellei ole koskaan kokenut rakkautta, menettänyt sitä ja silti rakastanut ja toivonut parasta rakastetu(i)lle, vaikka itse ei se paras olisikaan...
Yhden pienen neuvon annan. Kantsii unohtaa ne ehdottomat listat ja kriteerit. Ne aviomiehet, joilla sellaiset on... heh, heidän aviovaimoista mulla on jonkun verran kokemusta... :)"Ne naiset, jotka ovat joskus minun sydämeeni päässeet, ovat siellä edelleen. Tuskin ikinä poistuvatkaan. Ei sydämessä olo edellytä seurustelua tai yhdessä oloa."
Sanotaan se, että minulla joku on ollut sydämessä, mutta hän on lähinnä mielessä ei sydämessä. Otetaan ensimmäinen suuri rakastuminen tai ensi-ihastukseni. Kyllä minä heidät muistan. Muistan se kuinka oli olla nuori ja rakastunut. Jalat eivät yltäneet liikennevaloissa maahan. Sen neljä viikkoa rakastuneena haaveillen hänestä olivat mahtavat. Vain yhtenä aamuna sinä neljä viikon ei joku veitikka ollut teräksisen kovana tankona pystyssä huutaen nuoren miehen halua. Maailma näytti vaaleanpunaisena ympärillä ja hän oli hetken suurempi rakkaus kuin Jumala, kenties. Pitkään hän oli sydämessä, mutta ei sillä tavalla, että enää voisin sanoa rakastavani häntä. Taisin eilenkin leikitellä ajatuksella, että tapaisin hänet nyt tai joskus tulevaisuudessa. Rakastan hänessä muistoja ja ketään en tule koskaan elämässäni halullisesti himotsemaan enemmän, sillä enää ikävuoteni eivät ala kahdellakymmenellä niin kuin silloin. Hänenkin ikänsä ensimmäinen numero on kolme-alkuinen. Ei hänkään ole enää nuori ja kohta olemme vanhoja. Hän ei ole sydämessä, mutta voimakkaasti alitajunnassani. Jos ollaan rehellisiä niin sydämessäni on jotain muita naisia ja useampia jollain tapaan, mutta hän ei ole enää elämäni keskiössä samalla tavalla kuin silloin kuin rakastuin.
Silloin hänen puolestaan olisi voinut kuolla. Puolen vuoden seurustelun jälkeen olisin mennyt naimisiin. Nyt hän voisi päästä jälleen sydämeeni, mutta sinä 3X-alkuisena naisena eikä alle 20-vuotiaana. Mielessä hän on, mutta ei sydämessä. Ei mahdotonta ole se, että hän sinne uudestaan tulisi, sillä vanhan tunteet saattasivat herätä samaan naiseen, vaikka silloin kun 6x. En rakastunut nuoruuteen, en kauneuteen vaan johonkin enempään. Siihen samaan naiseen voi rakastua uudestaan vanhempana ihan oikeasti tuntien ja silloin hän vasta oli sydämessä. Nyt hän ei ole vaan hän on kultainen hohde nuoruuden kultaisten muistojen kärhämässä.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Ne naiset, jotka ovat joskus minun sydämeeni päässeet, ovat siellä edelleen. Tuskin ikinä poistuvatkaan. Ei sydämessä olo edellytä seurustelua tai yhdessä oloa."
Sanotaan se, että minulla joku on ollut sydämessä, mutta hän on lähinnä mielessä ei sydämessä. Otetaan ensimmäinen suuri rakastuminen tai ensi-ihastukseni. Kyllä minä heidät muistan. Muistan se kuinka oli olla nuori ja rakastunut. Jalat eivät yltäneet liikennevaloissa maahan. Sen neljä viikkoa rakastuneena haaveillen hänestä olivat mahtavat. Vain yhtenä aamuna sinä neljä viikon ei joku veitikka ollut teräksisen kovana tankona pystyssä huutaen nuoren miehen halua. Maailma näytti vaaleanpunaisena ympärillä ja hän oli hetken suurempi rakkaus kuin Jumala, kenties. Pitkään hän oli sydämessä, mutta ei sillä tavalla, että enää voisin sanoa rakastavani häntä. Taisin eilenkin leikitellä ajatuksella, että tapaisin hänet nyt tai joskus tulevaisuudessa. Rakastan hänessä muistoja ja ketään en tule koskaan elämässäni halullisesti himotsemaan enemmän, sillä enää ikävuoteni eivät ala kahdellakymmenellä niin kuin silloin. Hänenkin ikänsä ensimmäinen numero on kolme-alkuinen. Ei hänkään ole enää nuori ja kohta olemme vanhoja. Hän ei ole sydämessä, mutta voimakkaasti alitajunnassani. Jos ollaan rehellisiä niin sydämessäni on jotain muita naisia ja useampia jollain tapaan, mutta hän ei ole enää elämäni keskiössä samalla tavalla kuin silloin kuin rakastuin.
Silloin hänen puolestaan olisi voinut kuolla. Puolen vuoden seurustelun jälkeen olisin mennyt naimisiin. Nyt hän voisi päästä jälleen sydämeeni, mutta sinä 3X-alkuisena naisena eikä alle 20-vuotiaana. Mielessä hän on, mutta ei sydämessä. Ei mahdotonta ole se, että hän sinne uudestaan tulisi, sillä vanhan tunteet saattasivat herätä samaan naiseen, vaikka silloin kun 6x. En rakastunut nuoruuteen, en kauneuteen vaan johonkin enempään. Siihen samaan naiseen voi rakastua uudestaan vanhempana ihan oikeasti tuntien ja silloin hän vasta oli sydämessä. Nyt hän ei ole vaan hän on kultainen hohde nuoruuden kultaisten muistojen kärhämässä.Siihen samaan naiseen voi rakastua uudestaan vanhempana ihan oikeasti tuntien ja silloin hän vasta oliSI sydämessä.
- naistentuntija
Miehen pitää olla sopivassa suhteessa sekoitus dominoivaa mutta lempeää isähahmoa ja sellaista holhottavaa epäluotettavaa renttumiestä jonka elämä on ihan päin persettä ja jota nainen voi "rakkaudellaan" parantaa. Pitää olla just kaikki ne fiilikset mitä iskäkin pikkutyttönä herätti ja siihen äidinvaistot päälle. Tasapainoinen mies on tylsä, koska siitä aina tietää mitä saa, joten mielellään impulsiivinen ja arvaamaton. Sellainen joka herättää monenlaisia tuntemuksia aina kiimasta vihaan. Elämän pitää olla yhtä tunteiden vuoristorataa. Tämän lisäksi miehen pitää kuitenkin olla luotettava ja varma kuin kallio, johon nojata elämän vaikeina hetkinä. Pitää olla sopivasti renttu, mutta kuitenkin kultturelli taiteentuntija. Pitää olla vähän sitä sun tätä ja samaan aikaan ei mitään näistä, sillä itsenäinen vahva nainenhan ei miestä mihinkään tarvitse, eiks joo siskot, girl poweria ja silleen?
Tai lyhyesti asian voisi ehkä muotoilla, että naiset ei itsekään tiedä mitä he haluaa, vaikka monesti kaikenlaisesta haaveilevatkin. Siksi heille pitääkin olla mies joka kaikella itsevarmuudellaan sanoo naiselle, että tässä minä nyt olen.Ilmeisesti ei olemassa yhtä naista, jonka näkemykset edustavat kaikkia. He ovat kaikki yksilöitä, mutta kyllä minun käsityksen mukaan monet tietävät. Sitä paitsi niitä naisia on monen ikäisiä ja halut sekä haaveet voivat vaihtua paljonkin pitkän elämän aikana.
Tietääkseni naisen mieskäsitykset kumpuavat osin suhteesta isään. Isä saattaa olla osittain mallina sille käsitykselle miehestä ja olla lähtökohta hänen naiseudelleen suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen. Olen opiskellut psykologiasta perusopinnot yliopistossa ja tiedän, että tiedän sen, että en tiedä juuri mitään psykologiasta. Sen verran tiedän, että ensimmäinen rakkaussuhde alkaa suhteesta äitiin ja lopulta molempiin vanhempiin, jos sellaiset on. Lapsi elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja riippuu paljon ympäristöstä kulttuureineen minkälainen hänestä tulee. Sen vähäisen psykologisen tietämyksen perusteella, mitä minulla on, niin menisin vähän epäilemään sitä, että mahdollisesti tieteellisellä väittämäsi tarkastattella saattaisi paljastaa jotakin muuta kuin esität. Näkemykseksi voi olla aivan oivallinen ja mielenkiintoinen arkijärjen esitys, mutta ei se välttämättä kelpaa totuudeksi ja tosi tiedoksi asioista yllä. Saahan sitä vaikka mitä esittää ja itsekin kirjoitan täällä vähän ärsyyttääkseni ihmisiä kirjoittamaan melkoista höpön höpöä ajoittain.
Hyvää alkavaa päivää tai mukavaa viikkoa Sinulle! .:)Faith.Hope.Love kirjoitti:
Ilmeisesti ei olemassa yhtä naista, jonka näkemykset edustavat kaikkia. He ovat kaikki yksilöitä, mutta kyllä minun käsityksen mukaan monet tietävät. Sitä paitsi niitä naisia on monen ikäisiä ja halut sekä haaveet voivat vaihtua paljonkin pitkän elämän aikana.
Tietääkseni naisen mieskäsitykset kumpuavat osin suhteesta isään. Isä saattaa olla osittain mallina sille käsitykselle miehestä ja olla lähtökohta hänen naiseudelleen suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen. Olen opiskellut psykologiasta perusopinnot yliopistossa ja tiedän, että tiedän sen, että en tiedä juuri mitään psykologiasta. Sen verran tiedän, että ensimmäinen rakkaussuhde alkaa suhteesta äitiin ja lopulta molempiin vanhempiin, jos sellaiset on. Lapsi elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja riippuu paljon ympäristöstä kulttuureineen minkälainen hänestä tulee. Sen vähäisen psykologisen tietämyksen perusteella, mitä minulla on, niin menisin vähän epäilemään sitä, että mahdollisesti tieteellisellä väittämäsi tarkastattella saattaisi paljastaa jotakin muuta kuin esität. Näkemykseksi voi olla aivan oivallinen ja mielenkiintoinen arkijärjen esitys, mutta ei se välttämättä kelpaa totuudeksi ja tosi tiedoksi asioista yllä. Saahan sitä vaikka mitä esittää ja itsekin kirjoitan täällä vähän ärsyyttääkseni ihmisiä kirjoittamaan melkoista höpön höpöä ajoittain.
Hyvää alkavaa päivää tai mukavaa viikkoa Sinulle! .:)Eiköhän noita isähahmon etsijöitä ole naisissa saman verran kuin miehissä äitihahmon etsijöitä. Tuskin ainakaan enempää.
- 62345626
outsider1 kirjoitti:
Eiköhän noita isähahmon etsijöitä ole naisissa saman verran kuin miehissä äitihahmon etsijöitä. Tuskin ainakaan enempää.
Todennäköisesti on enemmän, koska naiset hakee enemmän miehestä suojelijahahmoa ja miehet enempi suojeltavaa. Yksinkertaista evoluutiopsykologiaa.
62345626 kirjoitti:
Todennäköisesti on enemmän, koska naiset hakee enemmän miehestä suojelijahahmoa ja miehet enempi suojeltavaa. Yksinkertaista evoluutiopsykologiaa.
Fyysistä suojelijaa. Sen sijaan miehet ovat ehkä enemmän henkisen suojelin tarpeessa.
outsider1 kirjoitti:
Fyysistä suojelijaa. Sen sijaan miehet ovat ehkä enemmän henkisen suojelin tarpeessa.
"Sen sijaan miehet ovat ehkä enemmän henkisen suojelin tarpeessa."
Etenkin sinä. Läskisi on syrjäyttänyt aivot päässäsi. Koska naisesi suojelee sinua henkisesti niin paljon, että olet psyykkisesti tarpeeksi vahva menemään töihin ja lopettamaan toisten rahoilla elämisen?outsider1 kirjoitti:
Eiköhän noita isähahmon etsijöitä ole naisissa saman verran kuin miehissä äitihahmon etsijöitä. Tuskin ainakaan enempää.
Itse loin kerran suhteen naiseen, joka voisi olla äitini ikäni puolesta. Seksiehdottaessani en nähnyt häntä minään äitinä vaan 40-vuotiaana naisena, josta pidin paljon ja tavallaan rakastin.
Miksi kerron tämän on se, että hänestä tuli myöhemmin äidin korvike niin kuin isosiskostani, joka minua 5 1/2 vuotta vanhempi. Soittelen joskus tälle naisystävälle, kun haluaisin soitella äidille, sillä äitini on kuollut. Sen sijaan silloin, kun rakastelin tätä 40-vuotiasta "unissani" en kokenut mitään äidillistä. Minä vähän epäilen, että monen muunkin eri-ikäisen parin kohdalla on näin.Faith.Hope.Love kirjoitti:
Itse loin kerran suhteen naiseen, joka voisi olla äitini ikäni puolesta. Seksiehdottaessani en nähnyt häntä minään äitinä vaan 40-vuotiaana naisena, josta pidin paljon ja tavallaan rakastin.
Miksi kerron tämän on se, että hänestä tuli myöhemmin äidin korvike niin kuin isosiskostani, joka minua 5 1/2 vuotta vanhempi. Soittelen joskus tälle naisystävälle, kun haluaisin soitella äidille, sillä äitini on kuollut. Sen sijaan silloin, kun rakastelin tätä 40-vuotiasta "unissani" en kokenut mitään äidillistä. Minä vähän epäilen, että monen muunkin eri-ikäisen parin kohdalla on näin.Jätetään lainausmerkit pois. Tarkoitan vain sitä, että jonkun voi sydämeensä päästä, mutta ei siinä välttämättä ole mitään äidin tai isän hakemista. Nuoren naisen sydämeen ei välttämättä mennä isähahmona vaan taustalla kenties jotain muutakin tekijöitä. Mies voi naisen saada rakastumaan ehkä rakastamalla häntä oikeasti, vaikka onkin tätä vanhempi ja teoreettisesti voisi olla tämän isä??
- hienoahienoa
https://fi-seiska-cdn-prod.seiska.fi/files/styles/article_page_image_770px_wide/s3/2017-06/marko_lonnqvist_thumb_2.jpg?itok=1-NsHNW3
^Pitää olla tuon näköinen jännämies.Ei lihaksilla vaaan rakkaudella.
Itse solmin juuri treffit naisen kanssa. Nainen on korealainen. Huomenna tapaamme johonkin aikaan yliopistolla, sillä hänellä on sähköpostiosoitteeni.
En tarvinnut niihin treffeihin tuollaista linkkisi vartaloa vaan yliopistoarvosanan englanninkielen suullisesta taidosta "good". Sitten kun kuunteli häntä ja keskustelin englanniksi en pullistellut lihaksilla vaan olin normaali terve mies. Ihan normaali mies voi päästä treffeille ja naisten sydämiin. Ei minulla ole mitään valtavaa hauista, sillä naiset pikemmin hakevat kivaa kaveria ja mukavaa miestä. Kun on jossain määrin "good" niin kyllä naisille kelpaa. Mihinkä asti sydämeen pääsee on sitten eri asia. Sinne aivan perille rakkaudessa päästäkseen ilmeisesti pitäisi rakastaa naista?- testooönnönn
Naaman muodosta jo näkee, että testosteronia önn
- roinaajienominaisuus
testooönnönn kirjoitti:
Naaman muodosta jo näkee, että testosteronia önn
Mutta ei luultavasti omaa testo tuotantoa nimeksikään.
- hyvyystotuuskauneus
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Ei lihaksilla vaaan rakkaudella.
Itse solmin juuri treffit naisen kanssa. Nainen on korealainen. Huomenna tapaamme johonkin aikaan yliopistolla, sillä hänellä on sähköpostiosoitteeni.
En tarvinnut niihin treffeihin tuollaista linkkisi vartaloa vaan yliopistoarvosanan englanninkielen suullisesta taidosta "good". Sitten kun kuunteli häntä ja keskustelin englanniksi en pullistellut lihaksilla vaan olin normaali terve mies. Ihan normaali mies voi päästä treffeille ja naisten sydämiin. Ei minulla ole mitään valtavaa hauista, sillä naiset pikemmin hakevat kivaa kaveria ja mukavaa miestä. Kun on jossain määrin "good" niin kyllä naisille kelpaa. Mihinkä asti sydämeen pääsee on sitten eri asia. Sinne aivan perille rakkaudessa päästäkseen ilmeisesti pitäisi rakastaa naista?No teologi se on aktiivinen mies naisrintamalla. Juttujasi on yleisesti ottaenkin mukava lukea trollausten ja ätmi-ideologian seassa. Jos asuisit etelämpänä, tarjoaisin ison tuopin (no homo).
hyvyystotuuskauneus kirjoitti:
No teologi se on aktiivinen mies naisrintamalla. Juttujasi on yleisesti ottaenkin mukava lukea trollausten ja ätmi-ideologian seassa. Jos asuisit etelämpänä, tarjoaisin ison tuopin (no homo).
Kiitos oluttarjouksesta. Valitettavasti lopetin alkoholinjuomisen viime vuoden viimeiseen päivään. Syyt ovat monisyiset. En siis juo olutta valitettavasti enää, ehkä ensi vuonna tai joskus tulevaisuudessa. Nyt juon vain satunnaisesti kirkkoviiniä pienissä pikareissa.
En ole teologi, mutta seuraavalla lukukaudella sitä olisi tarkoitus opiskella sivuaineena. Jotain aktiivisuutta pitää naisrintamalla olla, sillä muuten elämä käy tylsäksi. Nyttenkin yritin nukkua, mutta mieleeni tunkia ajatuksia olla alastomana korealaisen naisen kanssa. Korealaisella mittapuulla hän kaunis, mutta ei ehkä niin länsimaisella mittapuulla. Toisaalta en välitä mistään muusta kuin siitä, että tykkään olla hänen seurassaan ja jutella hänen kanssaan. Tavallaan hän on monta kertaa, jotenkin iskenyt minut tulemalla aina alusta asti joka kerta viereeni istumaan. Ehkä se lähellä istuminen ja puhuminen tuo häneen viehättävyyttä. Minun sydämeeni hän nyt jo päässyt ja kuvitelmissa pyörii se minkälaiset rinnat hänellä on sekä joku intiimipaikka. Hölmöä rakentaa suhdetta sellaiseen naiseen, joka lähtee ensi vuonna pois Suomesta, ilmeisesti. Lisäksi en meinaa ilmeisesti hänen joka pesällään vierailla, mutta voi sitä olla muunlaista seksiä sitten, jos molemmin puoliset tunteet heräävät eli pääsemme toistemme sydämiin. Ystävyys siinä sitten kaikkein tärkeintä on?? Nyt olen vain hänelle kiva tuttu, jonka kanssa hänellä pitäisi olla treffit, mutta en ole saanut häneltä vielä sähköspostia, joten en tiedä missä tapaisimme ja milloin. Hänen puhelimensa on nettipuhelin, miksi puhelinnumeroita ei ole vaihdettu.
Tänään tapasin hänet kahdesti dösässä. Matkalla himasta yliopistolle ja sieltä takaisin.
Voit oluen sijaan tarjota neuvon siitä, miten naisten sydämeen pääsee?- hyvyystotuuskauneus
Nojoo, tuo oluttarjoomus on tietty sellainen Suomi-klisee. Eipä tuota tule itsekään oikein kilisteltyä olutkellarien hämyssä (enää). Jostain jäi teologi-mielikuva, lie näistä keskustelujen uumenista, joita olen reilun kuukauden päivät seuraillut välillä.
Mutta että mitenkö naisen sydämeen? Melkoinen kysymys, ei kyseinen taito meinaan minulta nuorempana oikein onnistunut. Se vaatii mielestäni kyllä suotuisia olosuhteita (sekä minun että hänen), yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja jonkinlaista yhteistä näkökulmaa elämään (henkinen, aatteellinen, uskonnollinen tms.) sekä pariutumisen lähtökohdaksi sopivan elämäntilanteen jne. Kai siinä on sitä kuuluisaa kemiaakin sitten. Naimisiin asti kyllä olen päässyt, eli jotenkin sydämet tai ainakin ajalliset ja henkiset tekijät ovat olleet kohdilleen vajaa vuosikymmen sitten, kun aloimme tutustua vaimoni kanssa. Nyt kylläkin pitää sanoa heti jatkoksi, että niin on myös yhdessä olomme jo ehtinyt tyhjentyä sellaiseksi kämppäkaveriliitoksi tähän mennessä, yhteiset tai ainakin alussa yhteisiltä tuntuneet elämänsuunnat tuntuvat kulkeutuneen jonnekin... muualle. Lisäksi olen tutustunut toiseen naiseen, jota kohtaan olen oikeastaan tuntenut ainakin ajoittaista vetoa varmaan jo vuosia. Ei hän nyt sillä tavalla ole aina ollut mielessä, mutta joka kerta kohdatessamme on ainakin minun puoleltani esiintynyt sitä kemiaa. Nyt ollaan sitten tavattukin muutamia kertoja, mutta ei tässä mitään sivusuhdetta sinänsä ole. Että joo, vähän sekava kuvio... en ole siis moraalisesti oikein mallikas tässä asiassa. Moisesta olosuhteesta tulee pään sisällekin aikamoinen mentaalinen vyyhti, ja pakkohan asiat on ratkaista jossain vaiheessa, jolain tavalla. En usko silti, että liitto tulee toimimaan kovin pitkään, vaikka en juuri tällä hetkellä tuntisikaan ketään toista naista.
Tästä tuli sitten tällainen tilitys. Mutta sydämeen pääsyn salaisuutta en tiedä, tiedän vain, että joskus asiat osuvat kohdalleen. Ja joskus ne osuvat kivuliaan voimakkaasti kohdalleen, vaikka olosuhteet eivät oikein näyttäisi sopivaisilta. hyvyystotuuskauneus kirjoitti:
Nojoo, tuo oluttarjoomus on tietty sellainen Suomi-klisee. Eipä tuota tule itsekään oikein kilisteltyä olutkellarien hämyssä (enää). Jostain jäi teologi-mielikuva, lie näistä keskustelujen uumenista, joita olen reilun kuukauden päivät seuraillut välillä.
Mutta että mitenkö naisen sydämeen? Melkoinen kysymys, ei kyseinen taito meinaan minulta nuorempana oikein onnistunut. Se vaatii mielestäni kyllä suotuisia olosuhteita (sekä minun että hänen), yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja jonkinlaista yhteistä näkökulmaa elämään (henkinen, aatteellinen, uskonnollinen tms.) sekä pariutumisen lähtökohdaksi sopivan elämäntilanteen jne. Kai siinä on sitä kuuluisaa kemiaakin sitten. Naimisiin asti kyllä olen päässyt, eli jotenkin sydämet tai ainakin ajalliset ja henkiset tekijät ovat olleet kohdilleen vajaa vuosikymmen sitten, kun aloimme tutustua vaimoni kanssa. Nyt kylläkin pitää sanoa heti jatkoksi, että niin on myös yhdessä olomme jo ehtinyt tyhjentyä sellaiseksi kämppäkaveriliitoksi tähän mennessä, yhteiset tai ainakin alussa yhteisiltä tuntuneet elämänsuunnat tuntuvat kulkeutuneen jonnekin... muualle. Lisäksi olen tutustunut toiseen naiseen, jota kohtaan olen oikeastaan tuntenut ainakin ajoittaista vetoa varmaan jo vuosia. Ei hän nyt sillä tavalla ole aina ollut mielessä, mutta joka kerta kohdatessamme on ainakin minun puoleltani esiintynyt sitä kemiaa. Nyt ollaan sitten tavattukin muutamia kertoja, mutta ei tässä mitään sivusuhdetta sinänsä ole. Että joo, vähän sekava kuvio... en ole siis moraalisesti oikein mallikas tässä asiassa. Moisesta olosuhteesta tulee pään sisällekin aikamoinen mentaalinen vyyhti, ja pakkohan asiat on ratkaista jossain vaiheessa, jolain tavalla. En usko silti, että liitto tulee toimimaan kovin pitkään, vaikka en juuri tällä hetkellä tuntisikaan ketään toista naista.
Tästä tuli sitten tällainen tilitys. Mutta sydämeen pääsyn salaisuutta en tiedä, tiedän vain, että joskus asiat osuvat kohdalleen. Ja joskus ne osuvat kivuliaan voimakkaasti kohdalleen, vaikka olosuhteet eivät oikein näyttäisi sopivaisilta."Mutta että mitenkö naisen sydämeen? Melkoinen kysymys, ei kyseinen taito meinaan minulta nuorempana oikein onnistunut. Se vaatii mielestäni kyllä suotuisia olosuhteita (sekä minun että hänen), yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja jonkinlaista yhteistä näkökulmaa elämään (henkinen, aatteellinen, uskonnollinen tms.) sekä pariutumisen lähtökohdaksi sopivan elämäntilanteen jne."
Kiitos, tässä ja muussa kirjoittamassasii oli paljon enemmän kypsyyttä kuin monissa muissa vastauksissa. Itse voisin sanoa, että kenties tavallaan olen jollain tasolla seurustellut ulkomaalaisen kanssa tai minulla on ollut vähän niin kuin pariisilainen "tyttöystävä". Siellä taustalla oli mainitsemiasi yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja samanlaista näkökulmaa elämään. Olimme molemmat uskovaisia ja tapasimme uskovaisten nuorten illassa. Esitin siellä englanniksi tekemäni laulun. Pariisitar hurmasi minut tavallaan tulemaan kysymään minulta laulun sanoja. Minun henkisistä tuotoksistani ja minusta tykättiin. Sitten halasin myöhemmin pariisitarta ja sanoin pitäväni hänestä. Niitä halailu tuli sitten usempi ja joskus hän teki sen halailu aloitteen. Minusta sinne sydämeen pääseminen on sellaista henkistä halailua ja toisen kanssa olemista. Se on elämänjakamista, jossa pitää tukea toista myös vastamäessä eikä vain hyvinä päivinä. Sinulle tämä taitaa olla tuttua, kun olet ollut naimisissa? Olisiko siihen jotain lisäämistä?- totuushyvyyskauneus
Voisi tosiaan sanoa, että (ainakin minun näkökulmastani) tuo käyttämäsi 'henkinen halailu' on kuvaava ilmaus. Vaikka siis ei olisi varsinaisessa suhteessa tai liitossa, niin se lämminhenkinen, jaettu kumppanuus alkaa kehittyä jollain tasolla jo tutustuttaessa. Se puolestaan riippuu sitten taas monista eri tekijöistä miten hitaasti tai nopeasti tuo kehitys tapahtuu. Kehittymiselle pitää olla jonkinlaiset edellytykset, suotuisat reunaehdot, ja näitä taas ovat aiemmin mainitut henkiset, maailmankatsomukselliset, yms. nykyistä ja mahdollista tulevaa yhteenkuuluvuutta edistävät syyt. Minun on vaikea uskoa, että kaksi täysin erilaista henkilöä, joilla ei ole mitään yhteistä näkyvää tai näkymätöntä yhdistävää tekijää, noin vain syttyisivät rakkauteen. Kyllähän tällaistakin kuuluu aina tapahtuvan, mutta eiköhän taustalta paljastu sitten kuitenkin jotain, joka sopii yhteiseksi rakennusaineeksi.
Pelkkään seksualiseen himoon taas toimivat nähdäkseni toisenlaiset syyt, kuin mitä tässä on käsitelty mutta se on asia erikseen. Itse en osaisi kuvitella ikinä eläväni pelkässä seksisuhteessa kenenkään kanssa, vaan haluan tutustua ihmiseen ja olla hänen kanssaan tosissaan tai olla olematta. Nämä kaikenmaailman playeritouhut ovat minulle vieras maa. En tuomitse sellaista moraaliseen paremmuuteeni vedoten (jota minulla ei ole, kuten edellisessä viestissäni tämän toisen naisen kuvion tiimoilta totesin). Sielullinen rakenteeni ei vain sovi moiseen.
Ehkä rakkauden kehittymistä pelätään välillä liikaakin (miehet)? Ajatellaan, että joudutaan kaverimieheksi tai että joku toinen nappaa naisen, jos ei heti ala jyrätä suhdetta kohti päämäärää. Naiset eivät kuitenkaan välttämättä syty niin nopeasti, vaan tarvitsevat aikaa (näin olen antanut itseni ymmärtää). Toisaalta sitä kiinnostusta voi osoittaa sillä tavalla alusta alkaen, että pyrkii välttämään niitä kaverimiehen tai homobestiksen maneereja olematta silti painostava?
No, tällainen kokoelma tuli mietteitä, enpä mitä tosiaan asiantuntija ole, ätmitaustalla liikkeellä ja kaikkea. Elämä opettaa, jos opettaakseen. Ihmiset opettavat elämää.
P.S. Nyt tuli valittua vähän hassu nimimerkki, kun halusin laittaa omaanikin kolme hyvettä jostain syystä. totuushyvyyskauneus kirjoitti:
Voisi tosiaan sanoa, että (ainakin minun näkökulmastani) tuo käyttämäsi 'henkinen halailu' on kuvaava ilmaus. Vaikka siis ei olisi varsinaisessa suhteessa tai liitossa, niin se lämminhenkinen, jaettu kumppanuus alkaa kehittyä jollain tasolla jo tutustuttaessa. Se puolestaan riippuu sitten taas monista eri tekijöistä miten hitaasti tai nopeasti tuo kehitys tapahtuu. Kehittymiselle pitää olla jonkinlaiset edellytykset, suotuisat reunaehdot, ja näitä taas ovat aiemmin mainitut henkiset, maailmankatsomukselliset, yms. nykyistä ja mahdollista tulevaa yhteenkuuluvuutta edistävät syyt. Minun on vaikea uskoa, että kaksi täysin erilaista henkilöä, joilla ei ole mitään yhteistä näkyvää tai näkymätöntä yhdistävää tekijää, noin vain syttyisivät rakkauteen. Kyllähän tällaistakin kuuluu aina tapahtuvan, mutta eiköhän taustalta paljastu sitten kuitenkin jotain, joka sopii yhteiseksi rakennusaineeksi.
Pelkkään seksualiseen himoon taas toimivat nähdäkseni toisenlaiset syyt, kuin mitä tässä on käsitelty mutta se on asia erikseen. Itse en osaisi kuvitella ikinä eläväni pelkässä seksisuhteessa kenenkään kanssa, vaan haluan tutustua ihmiseen ja olla hänen kanssaan tosissaan tai olla olematta. Nämä kaikenmaailman playeritouhut ovat minulle vieras maa. En tuomitse sellaista moraaliseen paremmuuteeni vedoten (jota minulla ei ole, kuten edellisessä viestissäni tämän toisen naisen kuvion tiimoilta totesin). Sielullinen rakenteeni ei vain sovi moiseen.
Ehkä rakkauden kehittymistä pelätään välillä liikaakin (miehet)? Ajatellaan, että joudutaan kaverimieheksi tai että joku toinen nappaa naisen, jos ei heti ala jyrätä suhdetta kohti päämäärää. Naiset eivät kuitenkaan välttämättä syty niin nopeasti, vaan tarvitsevat aikaa (näin olen antanut itseni ymmärtää). Toisaalta sitä kiinnostusta voi osoittaa sillä tavalla alusta alkaen, että pyrkii välttämään niitä kaverimiehen tai homobestiksen maneereja olematta silti painostava?
No, tällainen kokoelma tuli mietteitä, enpä mitä tosiaan asiantuntija ole, ätmitaustalla liikkeellä ja kaikkea. Elämä opettaa, jos opettaakseen. Ihmiset opettavat elämää.
P.S. Nyt tuli valittua vähän hassu nimimerkki, kun halusin laittaa omaanikin kolme hyvettä jostain syystä."I like you and I am dreaming for meeting you again. It is a great pleasure to talk with you. I want to talk with you again. For me you are a lovely attractive woman."
Tuon laitoin sille korealaiselle tämä aamuna. En minäkään mikään playeri ole. Minua voi opettaa ulkomaalaisen kanssa naimaan, sillä en ole kenenkään ulkomaalaisen kanssa sillä tavalla ollut. Minua voi aivan hyvin opettaa - en sano, että "älä opeta isääsi..." Mutta jonkinlaisella kokemuksella tiedän, että jos tuollaisia ylläolevia sanoja käyttää niin nainen voi haluta keskutella toisen kerran. Tärkeintä siinä on se, että antaa toiselle arvon.
Vaikka en ole mikään naistenmies ja Don Juaniin niin olen ollut Kohtalokas Poika hyvin monelle. Se kohtalokkuus rakentuu siitä, että olin juuri kohtelias ja annoin naiselle arvon. Esimerkiksi jollekin kehuin sitä, että hän oli tehnyt hienon ja hyvän asuvalinnat. Hänen ratkaisunsa vaatteissa oli fiksu. Hän ihastu. Toiselle sanoin sen, että vasemmistoaate ei ole kuopattu ja niin vasemmistolainen nainen oli mielissään, vaikka olin oikeastaan porvaripuolueitten äänestäjä. Jos naiselle antaa arvon ja häntä kunnioittaa niin hänellä voi lähteä tunteet liikeelle, jos on sopivia hetki elämässä ja tarve rakastua. Olet oikeassa siinä, että vähittelen syntyvä kumppanuus se taitaa olla se olleellisin miehen ja naisen välillä. Se henkinen halaaminen, rakastaminen ja kumppanuus.
Itse en oikein playeri-kulttuurin perusta, sillä ihan tarpeeksi kummittelee naisia mielessä niin ei kiinnosta yhtään "mahdollisesti tulevaisuudessa onnettomasti rakastunutta naista" lähteä iskemään ravintolasta. Tietysti se on hieno, että saisi, kun panettaa, mutta kaikkea ei kannata tehdä mitä seksuaaliset halut määräävät. Uskonnollisten arvojeni mukaan ihmistä pitäisi rakastaa, eikä seksuaalisesti hyväksikäyttää tarpeen tyydyttämiseksi. Sinäkin olet huomannut, että on eri asia, jos tunteet on mukana seksuaalisuudessa.
En minäkään ole mikään asiantuntija vaan monesti melkoinen tonttu rakkauden alueella, mutta vähitellen sitä oppii, jos nöyrästi kuuntelee esimerkiksi naisten mielipiteitä. Vaikka en ole asiantuntija niin lähetän ilmeisesti kustantajalle huhtikuun lopussa kirjan "Eros ja muita..." Olen siis pohtinut erosta ja muuta rakkautta ihan kirjaksi asti. Saattaisi olla mielenkiintoista luettavaa, jos kirjan sisältö laitettaisiin tänne, mutta se on tarkoittettu julkaistavaksi . Saa nähdä julkaistakoon. Toinen kehittelemäni kirjan käsittelee onnellisuutta. On niitä kaksi muutakin kirjahanketta. Itse kirjoittelen täällä lähinnä testatakseni omia tunteita ja ajatuksia - niin, että saa muilta jotain palautetta. Luulen niin, että se auttaa sitten tulevalla kirjailijan uralla, jos sellaisen saa aikaan. Huomasin siis kirjoja kehitellessä sen, että en ole mikään asiantuntija rakkauden tai onnellisuuden alueella.
Miksi puhui tuosta on se, että kirjoittamasi onnellisuus ja rakkaus liittyvät kiinteästi yhteen. En usko se, että joku nuori tähti Justin Bieber saavuttaa monella kumppanilla ja seikkailulla sittenkään onnea vaan se onni saattaa olla suhteessa muutamaan naiseen. Joku saattaa pystyä elämään elämänsä yhden naisen kanssa, mutta mahdollisesti hyvän onnellisen elämän saavuttamiseen saatetaan saavuttaa vain muutamalla harvalla suhteella vastakkaiseen sukupuoleen. Itse joskus palloittelin jonkun aikaa sitä, että mikä on oikea määrä kumppaneita. Tulin siihen tulokseen, että kolmesataa ei ole hyvästä vaan se on hyvä suhde kenties ensi-ihastukseen, ensirakkauteen, varsinaiseen rakkauteen ja kenties vanhuuden rakkauteen. Se on ilmeisesti se parasta onnellisuuden kannalta. Tietysti ihanne olisi se, että se ensi-ihastus olisi kaikki nämä rakkaudet aina siihen vanhuuteen asti kohdistuisivat samaan henkilöön.
Nyt valitettavasti tekstisi jäi kokonaisuutena huomioimatta, sillä joudun tekemään muuta. Anteeksi ei ollut aikaa oikein vastata enempää, sillä menen sen jälkeen kahville yliopistolla. Ja vietän sen jälkeen pari tuntia nenä kiinni kirjassa. Lukematta minusta ei tule mitään ja kirjoittamatta ei tule minusta mitään kirjailijaa. Elämässä valitettavasti joutuu tekemäään työtä onnensa ja rakkaudensa eteen. Harvoin mitään annetaan kenellekään pelkänä lahjana. Työtä on tehtävä onnensa eteen.
Olen siis täältä poissa ainakin pari tuntia.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"I like you and I am dreaming for meeting you again. It is a great pleasure to talk with you. I want to talk with you again. For me you are a lovely attractive woman."
Tuon laitoin sille korealaiselle tämä aamuna. En minäkään mikään playeri ole. Minua voi opettaa ulkomaalaisen kanssa naimaan, sillä en ole kenenkään ulkomaalaisen kanssa sillä tavalla ollut. Minua voi aivan hyvin opettaa - en sano, että "älä opeta isääsi..." Mutta jonkinlaisella kokemuksella tiedän, että jos tuollaisia ylläolevia sanoja käyttää niin nainen voi haluta keskutella toisen kerran. Tärkeintä siinä on se, että antaa toiselle arvon.
Vaikka en ole mikään naistenmies ja Don Juaniin niin olen ollut Kohtalokas Poika hyvin monelle. Se kohtalokkuus rakentuu siitä, että olin juuri kohtelias ja annoin naiselle arvon. Esimerkiksi jollekin kehuin sitä, että hän oli tehnyt hienon ja hyvän asuvalinnat. Hänen ratkaisunsa vaatteissa oli fiksu. Hän ihastu. Toiselle sanoin sen, että vasemmistoaate ei ole kuopattu ja niin vasemmistolainen nainen oli mielissään, vaikka olin oikeastaan porvaripuolueitten äänestäjä. Jos naiselle antaa arvon ja häntä kunnioittaa niin hänellä voi lähteä tunteet liikeelle, jos on sopivia hetki elämässä ja tarve rakastua. Olet oikeassa siinä, että vähittelen syntyvä kumppanuus se taitaa olla se olleellisin miehen ja naisen välillä. Se henkinen halaaminen, rakastaminen ja kumppanuus.
Itse en oikein playeri-kulttuurin perusta, sillä ihan tarpeeksi kummittelee naisia mielessä niin ei kiinnosta yhtään "mahdollisesti tulevaisuudessa onnettomasti rakastunutta naista" lähteä iskemään ravintolasta. Tietysti se on hieno, että saisi, kun panettaa, mutta kaikkea ei kannata tehdä mitä seksuaaliset halut määräävät. Uskonnollisten arvojeni mukaan ihmistä pitäisi rakastaa, eikä seksuaalisesti hyväksikäyttää tarpeen tyydyttämiseksi. Sinäkin olet huomannut, että on eri asia, jos tunteet on mukana seksuaalisuudessa.
En minäkään ole mikään asiantuntija vaan monesti melkoinen tonttu rakkauden alueella, mutta vähitellen sitä oppii, jos nöyrästi kuuntelee esimerkiksi naisten mielipiteitä. Vaikka en ole asiantuntija niin lähetän ilmeisesti kustantajalle huhtikuun lopussa kirjan "Eros ja muita..." Olen siis pohtinut erosta ja muuta rakkautta ihan kirjaksi asti. Saattaisi olla mielenkiintoista luettavaa, jos kirjan sisältö laitettaisiin tänne, mutta se on tarkoittettu julkaistavaksi . Saa nähdä julkaistakoon. Toinen kehittelemäni kirjan käsittelee onnellisuutta. On niitä kaksi muutakin kirjahanketta. Itse kirjoittelen täällä lähinnä testatakseni omia tunteita ja ajatuksia - niin, että saa muilta jotain palautetta. Luulen niin, että se auttaa sitten tulevalla kirjailijan uralla, jos sellaisen saa aikaan. Huomasin siis kirjoja kehitellessä sen, että en ole mikään asiantuntija rakkauden tai onnellisuuden alueella.
Miksi puhui tuosta on se, että kirjoittamasi onnellisuus ja rakkaus liittyvät kiinteästi yhteen. En usko se, että joku nuori tähti Justin Bieber saavuttaa monella kumppanilla ja seikkailulla sittenkään onnea vaan se onni saattaa olla suhteessa muutamaan naiseen. Joku saattaa pystyä elämään elämänsä yhden naisen kanssa, mutta mahdollisesti hyvän onnellisen elämän saavuttamiseen saatetaan saavuttaa vain muutamalla harvalla suhteella vastakkaiseen sukupuoleen. Itse joskus palloittelin jonkun aikaa sitä, että mikä on oikea määrä kumppaneita. Tulin siihen tulokseen, että kolmesataa ei ole hyvästä vaan se on hyvä suhde kenties ensi-ihastukseen, ensirakkauteen, varsinaiseen rakkauteen ja kenties vanhuuden rakkauteen. Se on ilmeisesti se parasta onnellisuuden kannalta. Tietysti ihanne olisi se, että se ensi-ihastus olisi kaikki nämä rakkaudet aina siihen vanhuuteen asti kohdistuisivat samaan henkilöön.
Nyt valitettavasti tekstisi jäi kokonaisuutena huomioimatta, sillä joudun tekemään muuta. Anteeksi ei ollut aikaa oikein vastata enempää, sillä menen sen jälkeen kahville yliopistolla. Ja vietän sen jälkeen pari tuntia nenä kiinni kirjassa. Lukematta minusta ei tule mitään ja kirjoittamatta ei tule minusta mitään kirjailijaa. Elämässä valitettavasti joutuu tekemäään työtä onnensa ja rakkaudensa eteen. Harvoin mitään annetaan kenellekään pelkänä lahjana. Työtä on tehtävä onnensa eteen.
Olen siis täältä poissa ainakin pari tuntia.Olin suunnitellut nyt jotain muuta, mutta käytetään se aika sinulle vastaamiseen, sillä kirjoittamasi ansaitsi mielestäni paremman vastauksen.
"Voisi tosiaan sanoa, että (ainakin minun näkökulmastani) tuo käyttämäsi 'henkinen halailu' on kuvaava ilmaus. Vaikka siis ei olisi varsinaisessa suhteessa tai liitossa, niin se lämminhenkinen, jaettu kumppanuus alkaa kehittyä jollain tasolla jo tutustuttaessa. Se puolestaan riippuu sitten taas monista eri tekijöistä miten hitaasti tai nopeasti tuo kehitys tapahtuu. Kehittymiselle pitää olla jonkinlaiset edellytykset, suotuisat reunaehdot, ja näitä taas ovat aiemmin mainitut henkiset, maailmankatsomukselliset, yms. nykyistä ja mahdollista tulevaa yhteenkuuluvuutta edistävät syyt. Minun on vaikea uskoa, että kaksi täysin erilaista henkilöä, joilla ei ole mitään yhteistä näkyvää tai näkymätöntä yhdistävää tekijää, noin vain syttyisivät rakkauteen. Kyllähän tällaistakin kuuluu aina tapahtuvan, mutta eiköhän taustalta paljastu sitten kuitenkin jotain, joka sopii yhteiseksi rakennusaineeksi."
Joku on sanonut, että nainen on rakkaudessa kuin sipuli. Heidän rakkauden sipulinsa kuoritaan vähitellen. Oikeastaan, jos kirjoja on uskomasta niin rakkaudessa toistetaan jotain lapsuuden kokemaa: lapsen suhdetta äitiinsä ja lähiympäristöön. Olen suorittanut psykologiasta perusopinnot ja katson ihmisen olevan monimutkainen kokonaisuus, jossa rakkaus erityisesti äitiin merkitsee paljon. Sitä sanotaan jonkinlaiseksi lapsuuden ensirakkaudeksi. Se miten äiti suhtautuu ja antaa rakkauttaan vaikuttaa ratkaisevasti nykytutkimusten perusteella tunne-elämän tekoihin sitten aikuisiässä. Olet varsin oikeassa, mutta täytyy tunnustaa se, että koko menneisyys ja siellä koetut kokemukset sekä elämykset luovat sen ihmisen. En ole lukenut niin parisuhteeseen liittyvää tutkimusta ja en ole elänyt oikeastaan mihinkään sinun kokemaasi avioliittoon verrattavaa suhdetta. Tuolla aikaisemassa viestin puhuin Kohtalokkaasta Pojasta, jolla vähän tarkoitan sitä, että naisia olisi ollut paljon tarjolla, mutta ei ollut vähän heihin nähden keskenkasvuisena parisuhteeseen(poika) valmis. Kiitän noita kirjoittamiasi sanoja, sillä itseltäni on paljon aiheesta jäänyt kokematta, kun en ole koskaan ollut avioliitossa. Ehkä sanasi puhuttelivat jotain avioliitossa elävää henkilöä?
"Pelkkään seksualiseen himoon taas toimivat nähdäkseni toisenlaiset syyt, kuin mitä tässä on käsitelty mutta se on asia erikseen. Itse en osaisi kuvitella ikinä eläväni pelkässä seksisuhteessa kenenkään kanssa, vaan haluan tutustua ihmiseen ja olla hänen kanssaan tosissaan tai olla olematta. Nämä kaikenmaailman playeritouhut ovat minulle vieras maa. En tuomitse sellaista moraaliseen paremmuuteeni vedoten (jota minulla ei ole, kuten edellisessä viestissäni tämän toisen naisen kuvion tiimoilta totesin). Sielullinen rakenteeni ei vain sovi moiseen."
Joku on sanonut, että himot ne on hiirellä ja tunteet abbedissallakin. Nunnakin tuntee jotakin ja jonkinlaiset halut on kaikilla. Toivottavasti nämä jotkut miehet täällä lukevat tekstisi "Itse en osaisi kuvitella ikinä eläväni pelkässä seksisuhteessa kenenkään kanssa, vaan haluan tutustua ihmiseen ja olla hänen kanssaan tosissaan tai olla olematta". Itse en mene tuomitsemaan edes playereitä, sillä joillakin voi olla erittäin voimakas seksuualivietti. Itse jossain täällä kuvasin hetkeä, kun rakastuin. Neljä viikkoa yhtä aamu lukuunottamatta oli aina joku pystyssä ja pää oli sekaisin rakastumisesta. Ilmeisesti rakastuminen oli melko pitkälle hormonitoiminta ja osittain tunteellinen halu löytää kumppani juuri silloin. Onneksi silloin ei tarvinnut käydä pyytämässä lääkäristä potenssinalennuspillereitä niin kuin joskus ennen kerran. Elämässä vanhana tarvitaan monen kohdalla niitä potenssinylennyspillereitä. Seksuaalisuus muuttuu iän myötä, joka saattaa olla fraasi, mutta kuten tuolla aikasemmin sanoin elämään voi tulla niitä muita rakkauksia ja harvan nuoruuden rakkaus yltää vanhuuteen asti. Siellä taidetaan rakastua toisella tavalla. Olen nähnyt jonkin tutkimuksen, jossa vanhusten rakkauselämä erosi radikaalisesti nuoremmista. Ei ole hirvittävä häpeä, jos elämään ilmestyy toinen nainen kuvioihin. Itse pysyn lähinnä erossa toisten vaimoista, mutta ymmärrän hyvin, jos pitkään avioliitossa olleelle ilmestyy toinen ihminen kuvioihin. Kristittynä ajattelen, että älä tee aviorikosta, mutta en tuomitse muita.
Lopun kommentointiin ei ollut tarpeeksi tilaa, joten mainitsen, että se korealainen oli varattu. Hänen poikakaverinsa takia juttelemme jatkossa vain bussissa, jotta mitään ei kehittyisi välillemme muuta kuin tuttavuus. Korealainen kyseli, että milloinka kuljen dösällä. Eli siinä asiassa pääsin jollain tavoin sydämeen, sillä olen nyt dösällä-himaan-kaveri, jonka kanssa varotaan tarkkaan, että asia ei loukkaisi poikakaveria, joka ilmeisesti asuu Etelä-Koreassa. HÄN oli tulossa perjantaina elokuvapikkujouluuni luokseni vähän myöhässä, mutta sitten päätti ettei kerkiä. Hyvää loppuviikkoa!- totuushyvyyskauneus
Kommentoitkin melko perusteellisesti kahden viestin verran. Kitoksia näistä, oma vasteeni jää tällä erää ainakin vaatimattomammaksi, ja viikonloppunakin on sitten muuta kuin palstaa (kumma että tällaiselle palstalle ylipäänsä jää koukkuun...) Mitä tulee tuohon rakastumiseen ja eri elämänvaiheen kumppaneihin, niin olen ajatellut jopa, että elämänsä aikana ihminen voi tavallaan elää monta elämää. Yksilön maailmankuva, henkiset tai hengelliset näkemykset voivat muuttua täysin, hänen elämäntilanteensa, suhteensa muuhun maailmaan, rakkautensa kohteet ja kumppanit voivat vaihtua täysin kokonaan toisiin. Puhun nyt toki kasvuiän ylittäneistä aikuisista. Vaikka ihminen on periaatteessa sama, koko hänen sisäisyytensä on voinut kääntyä ympäri. Omalla kohdallani on meneillään tällaista alkavaa X:n elämän tuntua tässä vähän yli 40 iässä, tuntuu niin monta henkistä ja rakkauselämän pyörää pyörähtäneen johonkin suuntaa viime aikoina.
Kirjahanke kuulostaa mielenkiintoiselta. Tulee mieleen C.S. Lewisin kirjoitukset rakkauden alalta (en tunne niitä suoranaisesti). Hänkin kirjoitti sujuvasti rakkauden asioista, vaikka naiskokemukset olivat hänellä ilmeisen vähäisiä; Lewishan löysi puolison vasta lähemmäs kuusikymppisenä ja menetti tämän jo muutaman vuoden kuluttua kuolemalle.
Mitä tulee varattuihin, niin heiä en kyllä lähtisi itsekään tavoittelemaan. Omassa tapauksessani tuo nainen, johon olen tutustunut, on vapaa. Mihinkä tämä nyt sitten johtaakaan, sitä en tiedä. totuushyvyyskauneus kirjoitti:
Kommentoitkin melko perusteellisesti kahden viestin verran. Kitoksia näistä, oma vasteeni jää tällä erää ainakin vaatimattomammaksi, ja viikonloppunakin on sitten muuta kuin palstaa (kumma että tällaiselle palstalle ylipäänsä jää koukkuun...) Mitä tulee tuohon rakastumiseen ja eri elämänvaiheen kumppaneihin, niin olen ajatellut jopa, että elämänsä aikana ihminen voi tavallaan elää monta elämää. Yksilön maailmankuva, henkiset tai hengelliset näkemykset voivat muuttua täysin, hänen elämäntilanteensa, suhteensa muuhun maailmaan, rakkautensa kohteet ja kumppanit voivat vaihtua täysin kokonaan toisiin. Puhun nyt toki kasvuiän ylittäneistä aikuisista. Vaikka ihminen on periaatteessa sama, koko hänen sisäisyytensä on voinut kääntyä ympäri. Omalla kohdallani on meneillään tällaista alkavaa X:n elämän tuntua tässä vähän yli 40 iässä, tuntuu niin monta henkistä ja rakkauselämän pyörää pyörähtäneen johonkin suuntaa viime aikoina.
Kirjahanke kuulostaa mielenkiintoiselta. Tulee mieleen C.S. Lewisin kirjoitukset rakkauden alalta (en tunne niitä suoranaisesti). Hänkin kirjoitti sujuvasti rakkauden asioista, vaikka naiskokemukset olivat hänellä ilmeisen vähäisiä; Lewishan löysi puolison vasta lähemmäs kuusikymppisenä ja menetti tämän jo muutaman vuoden kuluttua kuolemalle.
Mitä tulee varattuihin, niin heiä en kyllä lähtisi itsekään tavoittelemaan. Omassa tapauksessani tuo nainen, johon olen tutustunut, on vapaa. Mihinkä tämä nyt sitten johtaakaan, sitä en tiedä."Kommentoitkin melko perusteellisesti kahden viestin verran. Kitoksia näistä, oma vasteeni jää tällä erää ainakin vaatimattomammaksi, ja viikonloppunakin on sitten muuta kuin palstaa (kumma että tällaiselle palstalle ylipäänsä jää koukkuun...) Mitä tulee tuohon rakastumiseen ja eri elämänvaiheen kumppaneihin, niin olen ajatellut jopa, että elämänsä aikana ihminen voi tavallaan elää monta elämää. Yksilön maailmankuva, henkiset tai hengelliset näkemykset voivat muuttua täysin, hänen elämäntilanteensa, suhteensa muuhun maailmaan, rakkautensa kohteet ja kumppanit voivat vaihtua täysin kokonaan toisiin. Puhun nyt toki kasvuiän ylittäneistä aikuisista. Vaikka ihminen on periaatteessa sama, koko hänen sisäisyytensä on voinut kääntyä ympäri. Omalla kohdallani on meneillään tällaista alkavaa X:n elämän tuntua tässä vähän yli 40 iässä, tuntuu niin monta henkistä ja rakkauselämän pyörää pyörähtäneen johonkin suuntaa viime aikoina."
No se tutkimus taisi tarkastella nuoria aikuisia, keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Joku sellainen jako oli. Muuta en muista kuin sen, että eroottinen rakkaus oli nuorilla ihmisillä voimakkaasti esillä ja vanhoilla se ei ollut vaan joku muu oli voimaasti määrittämään parisuhdetta, rakkautta ja elämää. Harmittaa nyt kun en muista tutkimusta, sillä se oli mielenkiintoinen ja monipuolinen. Oikeastaan, jos kirjoittasit vähän paremmin ja tietävämmin niin epäilisin sinua yhdeksi kirjoja kirjoittavaksi psykologiksi. Ehkä et ole hän, mutta joku viittaa jonnekin psykologian suuntaan tai sitten suureen elämänkokemukseen tarkoilla silmillä. Ota kohteliaisuutena. Olet oikeassa siinä, että ihminen ei ole mikään stabiili vaan aina kehitytään johonkin suuntaan. Jokea voi mennä vain alaspäin ja kohti tulevaa.
"Kirjahanke kuulostaa mielenkiintoiselta. Tulee mieleen C.S. Lewisin kirjoitukset rakkauden alalta (en tunne niitä suoranaisesti). Hänkin kirjoitti sujuvasti rakkauden asioista, vaikka naiskokemukset olivat hänellä ilmeisen vähäisiä; Lewishan löysi puolison vasta lähemmäs kuusikymppisenä ja menetti tämän jo muutaman vuoden kuluttua kuolemalle."
C.S. Lewisin kirja "Four Loves" mainitaan kirjani jälkisanoissa. Oikeastaan se osin innoitti kirjoittamaan kyseisen kirjan. Läksin aivan eri lähtökohdista esimerkiksi Lewisin mainitsimiin Agape, Eros, Storge ja Philia -rakkauksiin (Four Loves). Itselläni niitä rakkauksia on kreikankielellä seitsemän, sillä olen ottanut mukaan Filadelfian ja kaksi muuta. Niistä toinen on oma keksimäni, jonka olen saanut kreikkalaisilla hyväksytyttyä. En selosta tähän ideaani ettei kukaan sitä itselleen ota. Tarkoitus on tienata rahaa ja lyödä läpi ainakin Suomen mitassa. Kirjani on siis "Eros ja muita...". Sääntöjen mukaan ei saa mainostaa, mutta ei sitä vielä ole edes puoleen vuoteen kustantajalle lähetetty. Toivotaan, että kerkiää joulumarkkinoille 2019 kirjakauppoihin.
"Mitä tulee varattuihin, niin heiä en kyllä lähtisi itsekään tavoittelemaan. Omassa tapauksessani tuo nainen, johon olen tutustunut, on vapaa. Mihinkä tämä nyt sitten johtaakaan, sitä en tiedä."
Onnea rakkaudessa - mitä sitten valitsetkaan. Hyvää loppuviikkoa ja kiitos seurasta. Olit tänään ainoa iloni täällä ennen iltaa!totuushyvyyskauneus kirjoitti:
Kommentoitkin melko perusteellisesti kahden viestin verran. Kitoksia näistä, oma vasteeni jää tällä erää ainakin vaatimattomammaksi, ja viikonloppunakin on sitten muuta kuin palstaa (kumma että tällaiselle palstalle ylipäänsä jää koukkuun...) Mitä tulee tuohon rakastumiseen ja eri elämänvaiheen kumppaneihin, niin olen ajatellut jopa, että elämänsä aikana ihminen voi tavallaan elää monta elämää. Yksilön maailmankuva, henkiset tai hengelliset näkemykset voivat muuttua täysin, hänen elämäntilanteensa, suhteensa muuhun maailmaan, rakkautensa kohteet ja kumppanit voivat vaihtua täysin kokonaan toisiin. Puhun nyt toki kasvuiän ylittäneistä aikuisista. Vaikka ihminen on periaatteessa sama, koko hänen sisäisyytensä on voinut kääntyä ympäri. Omalla kohdallani on meneillään tällaista alkavaa X:n elämän tuntua tässä vähän yli 40 iässä, tuntuu niin monta henkistä ja rakkauselämän pyörää pyörähtäneen johonkin suuntaa viime aikoina.
Kirjahanke kuulostaa mielenkiintoiselta. Tulee mieleen C.S. Lewisin kirjoitukset rakkauden alalta (en tunne niitä suoranaisesti). Hänkin kirjoitti sujuvasti rakkauden asioista, vaikka naiskokemukset olivat hänellä ilmeisen vähäisiä; Lewishan löysi puolison vasta lähemmäs kuusikymppisenä ja menetti tämän jo muutaman vuoden kuluttua kuolemalle.
Mitä tulee varattuihin, niin heiä en kyllä lähtisi itsekään tavoittelemaan. Omassa tapauksessani tuo nainen, johon olen tutustunut, on vapaa. Mihinkä tämä nyt sitten johtaakaan, sitä en tiedä."Puhun nyt toki kasvuiän ylittäneistä aikuisista. Vaikka ihminen on periaatteessa sama, koko hänen sisäisyytensä on voinut kääntyä ympäri. Omalla kohdallani on meneillään tällaista alkavaa X:n elämän tuntua tässä vähän yli 40 iässä, tuntuu niin monta henkistä ja rakkauselämän pyörää pyörähtäneen johonkin suuntaa viime aikoina."
Täytyy tunnustaa se, että en minäkään kovin kaukana mainitsemastasi iästä ole, vaikka olen vielä yliopistossa opiskelemassa yli 30-vuotiaana. Koska ympäristö on yliopisto niin tapaan pääsääntöisesti vain nuoria naisia siinä 18-30-vuotiaita. Sitten on vaarassa sellaisessa ympäristössä, että kiinnostuu jostain heistä tai sanotaanko ihastuu keskustelukumppaniin, jossain yliopiston ravintolassa.
Heitä ei voi ehkä kaikkia täysivaltaisiksi aikuisiksi sanoa, mutta mainitsemasi kasvuiän he ovat ohittaneet. Ehdotan treffejä 19-vuotiaalle ekanvuodenopiskelijalle. Tämä suostuu, mutta sitten peruu ne treffit, kun oli aikaa miettiä. Sitten tapaan elämäni suurimman ihastuksen. Kerron tämän siksi, että mielestäni sitä sydämeen pääsemistä vastakkaisen sukupuolen suhteen vaikuttavat jotkut lisääntymisen kannalta oleelliset seikat esimerkiksi naisen hedelmällisyys ja terveys.
Tapasin joskus syksyllä 2015 yliopiston bussipysäkillä nuoren naisen, jolla oli valloittavimmat hiukset mitä olin koskaan nähnyt. Hänen hiuksensa hohtivat terveyttä niin, että toisen kerran kävi mielessä elämässäni se, että voisiko nuorella naisella tienata jotain rahaa mainosmaailmassa. Minusta hän sopisi hyvin kansainvälisiin hiusmainoksiin ja minä olisin saattanut tienata hänellä rahaa, jos olisin tyrkännyt hänen uransa liikkeelle mainos/mallimaailmassa. Ihastuttava nuori nainen, joka hehkui terveyttä. En ehdottanut treffejä, sillä hän oli vasta 17-vuotias ja lukion toisella.
Sitten tapasin hänet tammikuussa 2016 bussissa. Koska ulkona oli Joensuussa noin 30 astetta pakkasta niin hän oli peittänyt hiuksensa jollain hupulla/hatulla. Hän ei tarvinnut kauneuteensa mitään hiuksia vaan hän oli söpöin koskaan näkemäni nuori nainen hymyillessä vieressäni. Viikon minulla oli pääpyörällä. Hän sai hormonini liikkeelle. Hän oli ilmeisesti loistava äitikandidaatti ihanana ilmestyksenä. Viikon kuluttua tajusin sen, että hän on lukion tokaluokkalainen ja ilmeisesti liian nuori seurustelemaan kuin ikäistensä kanssa. Hautasin ajatukseni hänestä.
Sitten marraskuussa 2016 törmäsin taas häneen dösässä. Istuunnuin vastakkaiselle puolelle ja aloimme katsomaan toisiamme silmiin. Minun suurin haluni oli vain tavata hänet uudelleen. Halusin katsoa jälleen hänen silmiinsä ja tuijotella. Ensiksi aivot olivat merkanneet hänen hiuksistaan loistavan terveyden, sitten nuoruuden sulo oli hurmannut ja lopulta hän itse esitti ihastumisen merkkejä. Pariutuminen oli lähtenyt vahingossa luonnonsanelemana liikkeelle. Haaveilin nyt treffeistä, sillä hän oli ilmoittanut olevansa 18-vuotias. Jotenkin jostain aivoni laskivat sen, että hän oli nyt kypsempi ja mahdollisesti valmis seurustelemaan.
En nähnyt häntä pitkään aikaan. Maaliskuussa 2017 näin hänet yhdessä kaupassa nuoren miehen kanssa ja toivoni sammui hetkeksi. Tulin kaupasta ulos ja hän oli jäänyt odottamaan minua kaupan ulkopuolelle, sillä hän oli ihastunut myös. Hän tarjosi puhelinnumeroaan ja sähköpostiosoitettaan. Halusin ostaa aikaa lisää miettimiseen, miksi annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, joka saattoi olla väärin kirjoitettu. Hänestä en enää sen jälkeen kuullut tai kerran saatoin hänet nähdä, ehkä. Mutta koska hänessä oli terveyttä, nuoruuden kukoistus, hänen silmänsä katselivat minuun ihastuneesti ja koska hän itse lähestyi minua - hänestä tuli silloin elämäni suurin ihastus. En ollut ihastunut hänen ulkonäköönsä pelkästään vaan itse siihen ihmiseen, mutta pyrin kuvaamaan sitä, että jotkut ei kovin tiedostamattomat tekijät ehkä lisääntymisen kannalta vievät eteenpäin. Todellinen rakkaus oli sitten syntynyt monen tapaamisen jälkeen, kun olisimme oppineet tuntemaan toisemme. Todelliseen rakkauteen olisi vaadittu ilmeisesti yhdessä asuminen, jota suunnittelin. Hänellä oli silloin maaliskuussa ylioppilaskirjoitukset tulossa, joten tarkoitukseni oli rakentaa todella suhdetta vasta kirjoitusten ja mahdollisten pääsykoelukujen jälkeen. Ehkä olisin saattanut polttaa näppini sitten pahemman kerran nuoren naisen kanssa pitemmän päälle, mutta todennäköisesti olisin ollut hänelle aluksi ihana poikaystävä. Siltä pohjalta hän olisi voinut ponnistaa kohti sitä seuraavaa poikaystävää ja mahdollista avioliittoa jonkun toisen miehen kanssa.
En kuvitellut moniin vuosiin sitä, että saattaisin ihastua tai rakastua lukiolaiseen niin pitkälle, että kävi kihloihinmeno mielessä. Tämä oli pelkistetty esitys, mutta halusin sanoa sen, että nuoruudella, hedelmällisyydellä ja terveydellä saattaa olla valtavasti merkitystä viehättävyyteen. Sinäkin voit ihastua ja rakastua luonnonsanelemana joskus yllättäin, vaikka oletkin naimisissa. Rakkaus on aivokemiaa?- totuushvyyskauneus
Hyvinhän tässä ehti iltaisin kirjoittelemaan vähän.
"Oikeastaan, jos kirjoittasit vähän paremmin ja tietävämmin niin epäilisin sinua yhdeksi kirjoja kirjoittavaksi psykologiksi. Ehkä et ole hän, mutta joku viittaa jonnekin psykologian suuntaan tai sitten suureen elämänkokemukseen tarkoilla silmillä. Ota kohteliaisuutena."
Kiitos, otan toki kohteliaisuutena. On aina mielenkiintoista nähdä itsensä toisen kuvaamana. Olet oikeassa siinä, että en ole psykologian ammattilainen, enkä edes psykologiaa opiskellut. Kirjoja sen sijaan olen aina lukenut ja luen. Lisäksi olen aina ehkä ollut tarkkailija ja analysoija (ujosta lapsesta ujoksi aikuisätmiksi ja nyt en tiedä mikä olen), en vauhdikas toimija ja ekstrovertti. Luonteeltani olen herkähkö. Minä myös olen suoritellut opintoja melko aikusiällä, sanotaan nyt vaikka ihmistieteiden parissa.
Nämä palstakirjoittelut ovat melko spontaaneja ja nopeita kirjoitelmia (ja nyt myös ehkä anonyymia itseterapiaa), eivätkä siis ajatteluni systemaattinen ja koherentti esitys. Ehkä sellaisenkin aika tulee kun olen kehittynyt tarpeeksi. Haluan siis julkaista jotain kansien välissä, kuten sinäkin.
"Tämä oli pelkistetty esitys, mutta halusin sanoa sen, että nuoruudella, hedelmällisyydellä ja terveydellä saattaa olla valtavasti merkitystä viehättävyyteen. Sinäkin voit ihastua ja rakastua luonnonsanelemana joskus yllättäin, vaikka oletkin naimisissa. Rakkaus on aivokemiaa? "
Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima.
Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan. Olen ajatellut, että ihastumaan/rakastumaan alkavien ihmisten välillä oleva vetovoima voisi siten olla ennaltakäyvä rakkaus, "pieni rakkaus" (voimme jälleen puhua tietysti siitä kemiasta), joka saa aikaan isomman rakkauden kehittymisen kahden ihmisen välillä. Samalla tavalla kuin usko teologiassa, niin myös rakkaus pääsee ihmisten sydämiin sisälle mystisen vaikutusmekanismin kautta. Vaikka se voidaan selittää, sitä ei voida selittää. Rakkauden alun paradoksi. (Kun nyt heittäydyin hengelliseksi, niin Raamattuhan puhuu Jumalan "rakkauden vuodattamisesta sydämiin Pyhän Hengen kautta". Maallisen ja taivaallisen analogiat tuntuvat usein rinnasteisilta).
(Välissä olevasta viestistä vielä)
"Onnea rakkaudessa - mitä sitten valitsetkaan. Hyvää loppuviikkoa ja kiitos seurasta. Olit tänään ainoa iloni täällä ennen iltaa!"
Kiitos toivotuksista! Kiitän myös sinua hyvästä ja dialogisesta keskusteluseurasta. Nämä hetket ovat suuria helmiä kyynisen trollailun ja vihamielisyyden kuorruttamilla palstoilla. Lisäksi nämä aidosti auttavat avaamaan omaa tunne-elämää ja miettimään rakkauden mysteerejä. totuushvyyskauneus kirjoitti:
Hyvinhän tässä ehti iltaisin kirjoittelemaan vähän.
"Oikeastaan, jos kirjoittasit vähän paremmin ja tietävämmin niin epäilisin sinua yhdeksi kirjoja kirjoittavaksi psykologiksi. Ehkä et ole hän, mutta joku viittaa jonnekin psykologian suuntaan tai sitten suureen elämänkokemukseen tarkoilla silmillä. Ota kohteliaisuutena."
Kiitos, otan toki kohteliaisuutena. On aina mielenkiintoista nähdä itsensä toisen kuvaamana. Olet oikeassa siinä, että en ole psykologian ammattilainen, enkä edes psykologiaa opiskellut. Kirjoja sen sijaan olen aina lukenut ja luen. Lisäksi olen aina ehkä ollut tarkkailija ja analysoija (ujosta lapsesta ujoksi aikuisätmiksi ja nyt en tiedä mikä olen), en vauhdikas toimija ja ekstrovertti. Luonteeltani olen herkähkö. Minä myös olen suoritellut opintoja melko aikusiällä, sanotaan nyt vaikka ihmistieteiden parissa.
Nämä palstakirjoittelut ovat melko spontaaneja ja nopeita kirjoitelmia (ja nyt myös ehkä anonyymia itseterapiaa), eivätkä siis ajatteluni systemaattinen ja koherentti esitys. Ehkä sellaisenkin aika tulee kun olen kehittynyt tarpeeksi. Haluan siis julkaista jotain kansien välissä, kuten sinäkin.
"Tämä oli pelkistetty esitys, mutta halusin sanoa sen, että nuoruudella, hedelmällisyydellä ja terveydellä saattaa olla valtavasti merkitystä viehättävyyteen. Sinäkin voit ihastua ja rakastua luonnonsanelemana joskus yllättäin, vaikka oletkin naimisissa. Rakkaus on aivokemiaa? "
Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima.
Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan. Olen ajatellut, että ihastumaan/rakastumaan alkavien ihmisten välillä oleva vetovoima voisi siten olla ennaltakäyvä rakkaus, "pieni rakkaus" (voimme jälleen puhua tietysti siitä kemiasta), joka saa aikaan isomman rakkauden kehittymisen kahden ihmisen välillä. Samalla tavalla kuin usko teologiassa, niin myös rakkaus pääsee ihmisten sydämiin sisälle mystisen vaikutusmekanismin kautta. Vaikka se voidaan selittää, sitä ei voida selittää. Rakkauden alun paradoksi. (Kun nyt heittäydyin hengelliseksi, niin Raamattuhan puhuu Jumalan "rakkauden vuodattamisesta sydämiin Pyhän Hengen kautta". Maallisen ja taivaallisen analogiat tuntuvat usein rinnasteisilta).
(Välissä olevasta viestistä vielä)
"Onnea rakkaudessa - mitä sitten valitsetkaan. Hyvää loppuviikkoa ja kiitos seurasta. Olit tänään ainoa iloni täällä ennen iltaa!"
Kiitos toivotuksista! Kiitän myös sinua hyvästä ja dialogisesta keskusteluseurasta. Nämä hetket ovat suuria helmiä kyynisen trollailun ja vihamielisyyden kuorruttamilla palstoilla. Lisäksi nämä aidosti auttavat avaamaan omaa tunne-elämää ja miettimään rakkauden mysteerejä."Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima."
Sanotaan, että minulla oli vuosia sitten kokemuksia yhdestä naisesta, johon oli rakastunut. Yksi sattui pääsiäistä ennen neurologianluennolla, yksi tapahtui pääsiäisenä ja yksi kesällä. Kemiaa tapahtuu synapseissa ja hermoverkko sisältää jonkinlaisen tietoisuuden, jossa muistoja, tunteita ja kaikenlaista. Itse olin neurologian viimeisellä luennolla aivan pilvessä. Nainen johon olin rakastunut tuli myöhässä luennolle ja joutui istumaan minun viereeni etupenkkiin. Oli ihanaa olla hänen seurassaan, vaikka emme seurustelleet. Olin kemiaalisessa pilvessä, johon liittyi muistikuvia monimutkaisesti hänestä. Sitten Pääsiäisenä puhuin isälleni, että annan kultaisen rannerenkaan tälle rakastamalleni naiselle lahjaksi. Hän sanoi jotankin sellaista, että minua teki pahaa tämän naisen suhteen. Menin huoneeseeni ja oksensin, sillä mieleeni tuli tosi kipeä hetki, jolloin hän oli ollut yhden miehen kanssa yhdynnässä ja minä olin kuullut sen alakertaan opiskelijakerrostalossa. Sitä oksensin - jostain syystä se tuntui tosi pahalta. Sitten olin vuorosta tunnin aivan pilvessä hänestä, kun hän oli ystävällinen minulle ja hymyili minulle kesällä. Makasin sen jälkeen tunnin kotonani aivan pilvessä. Sen jälkeen en enää ole nähnyt, sillä hän valmistui yliopistosta. Se ei ole pelkästään kemiaa vaan monimutkaista hermoverkkotoimintaa, jossa yhdistellään muistoja ja monia aistielämyksiä.
"Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan."
En ole oikeastaan perehtynyt niin paljon teologiaan, mutta Lutherilla se taitaa olla jotain "yksin armosta" uskon kautta ajattelu. Jumalan rakkaus uhraamalla ainokainen poika luo pelastuksen koko ihmiskunnalle tai niille, jotka ottavat tämän armon Jeesuksessa vastaan. En ajattele teologisesti tai katollisesti. En käsittele juurikaan teologisesti rakkautta esimerkiksi siinä kirjassani "Eros ja muita...". Siellä olen kysellyt asiasta kreikkalaisilta ja he ovat määrittelee ne ei uskonnollisesti. Kaikki seitsemän kreikkalaista keskustelukumppania ovat ei-kristittyjä. Esimerkiksi sellainen kreikankielinen rakkaus kuin epithymia tulee kuulema sanoista epi thymos. Se on sitä mitä sydän haluaa. Se rakkaudellinen halu. En lähde tarkastelemaan asiaa kristityn teologian näkökulmasta. En ole teologisesti valveentunut, joten varsinkin katollinen ja ortoksinen teologia minulle vierasta. En ole innostunut monestakaan teologisesta perinteestä, esimerkiksi kirkkoisistä.
"Kiitos toivotuksista! Kiitän myös sinua hyvästä ja dialogisesta keskusteluseurasta. Nämä hetket ovat suuria helmiä kyynisen trollailun ja vihamielisyyden kuorruttamilla palstoilla. Lisäksi nämä aidosti auttavat avaamaan omaa tunne-elämää ja miettimään rakkauden mysteerejä."
No jaa en nyt tätä näe niin hyvän dialoginkäymisenä itseni taholta. Esimerkiksi se tunteet nuoreen naiseen esitys ei ole niin kovin onnistunut vastaus. Yritin vain kuvata sitä, että jotkut tietyt asiat vaikuttavat aikatavalla. Itse nuoresta naisesta en puhunut ja en ottanut sinun näkemystäsi asiasta juuri huomioon dialogisesti vaan kirjoitin pitkälle monologia.
Hyvää illan jatkoa ja kiitos seurasta. Itse käyn noin kolme vartin päästä nukkumaan, joten en pitkään täällä enää tänään kirjoittele.totuushvyyskauneus kirjoitti:
Hyvinhän tässä ehti iltaisin kirjoittelemaan vähän.
"Oikeastaan, jos kirjoittasit vähän paremmin ja tietävämmin niin epäilisin sinua yhdeksi kirjoja kirjoittavaksi psykologiksi. Ehkä et ole hän, mutta joku viittaa jonnekin psykologian suuntaan tai sitten suureen elämänkokemukseen tarkoilla silmillä. Ota kohteliaisuutena."
Kiitos, otan toki kohteliaisuutena. On aina mielenkiintoista nähdä itsensä toisen kuvaamana. Olet oikeassa siinä, että en ole psykologian ammattilainen, enkä edes psykologiaa opiskellut. Kirjoja sen sijaan olen aina lukenut ja luen. Lisäksi olen aina ehkä ollut tarkkailija ja analysoija (ujosta lapsesta ujoksi aikuisätmiksi ja nyt en tiedä mikä olen), en vauhdikas toimija ja ekstrovertti. Luonteeltani olen herkähkö. Minä myös olen suoritellut opintoja melko aikusiällä, sanotaan nyt vaikka ihmistieteiden parissa.
Nämä palstakirjoittelut ovat melko spontaaneja ja nopeita kirjoitelmia (ja nyt myös ehkä anonyymia itseterapiaa), eivätkä siis ajatteluni systemaattinen ja koherentti esitys. Ehkä sellaisenkin aika tulee kun olen kehittynyt tarpeeksi. Haluan siis julkaista jotain kansien välissä, kuten sinäkin.
"Tämä oli pelkistetty esitys, mutta halusin sanoa sen, että nuoruudella, hedelmällisyydellä ja terveydellä saattaa olla valtavasti merkitystä viehättävyyteen. Sinäkin voit ihastua ja rakastua luonnonsanelemana joskus yllättäin, vaikka oletkin naimisissa. Rakkaus on aivokemiaa? "
Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima.
Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan. Olen ajatellut, että ihastumaan/rakastumaan alkavien ihmisten välillä oleva vetovoima voisi siten olla ennaltakäyvä rakkaus, "pieni rakkaus" (voimme jälleen puhua tietysti siitä kemiasta), joka saa aikaan isomman rakkauden kehittymisen kahden ihmisen välillä. Samalla tavalla kuin usko teologiassa, niin myös rakkaus pääsee ihmisten sydämiin sisälle mystisen vaikutusmekanismin kautta. Vaikka se voidaan selittää, sitä ei voida selittää. Rakkauden alun paradoksi. (Kun nyt heittäydyin hengelliseksi, niin Raamattuhan puhuu Jumalan "rakkauden vuodattamisesta sydämiin Pyhän Hengen kautta". Maallisen ja taivaallisen analogiat tuntuvat usein rinnasteisilta).
(Välissä olevasta viestistä vielä)
"Onnea rakkaudessa - mitä sitten valitsetkaan. Hyvää loppuviikkoa ja kiitos seurasta. Olit tänään ainoa iloni täällä ennen iltaa!"
Kiitos toivotuksista! Kiitän myös sinua hyvästä ja dialogisesta keskusteluseurasta. Nämä hetket ovat suuria helmiä kyynisen trollailun ja vihamielisyyden kuorruttamilla palstoilla. Lisäksi nämä aidosti auttavat avaamaan omaa tunne-elämää ja miettimään rakkauden mysteerejä.No laitetaan tähän sitä dialogia.
"Kiitos, otan toki kohteliaisuutena. On aina mielenkiintoista nähdä itsensä toisen kuvaamana. Olet oikeassa siinä, että en ole psykologian ammattilainen, enkä edes psykologiaa opiskellut. Kirjoja sen sijaan olen aina lukenut ja luen. Lisäksi olen aina ehkä ollut tarkkailija ja analysoija (ujosta lapsesta ujoksi aikuisätmiksi ja nyt en tiedä mikä olen), en vauhdikas toimija ja ekstrovertti. Luonteeltani olen herkähkö. Minä myös olen suoritellut opintoja melko aikusiällä, sanotaan nyt vaikka ihmistieteiden parissa."
En minäkään ole suorittanut psykologiasta kuin perusopinnot, mutta se vaikuttaa, että näen siitä näkökulmasta ja näen tieteen mukaan systeemisen kokonaisuuden.
"Nämä palstakirjoittelut ovat melko spontaaneja ja nopeita kirjoitelmia (ja nyt myös ehkä anonyymia itseterapiaa), eivätkä siis ajatteluni systemaattinen ja koherentti esitys. Ehkä sellaisenkin aika tulee kun olen kehittynyt tarpeeksi. Haluan siis julkaista jotain kansien välissä, kuten sinäkin."
Olen samaa mieltä. Täällä tunnetasolla erittäin älykäs nainen on kirjoittanut sönkkö/Zönggö ja oliko se Muhkea_Muhku nimellä. Hänen juttunsa ei välttämättä ole aina niin loistavia, mutta monesti on sitä arkielämän ja tunteittensa loistavaa oivaltamista. Itse jätän ilmeisesti tämän palstailun pian pois melkein kokonaan siksi, että hengetär Muhkea puuttuu täältä. Hän lopetti sen takia, että kaksi pientä lasta, mies ja opiskelu vaatii aikaa - ei ole aikaa palstailuun.
"Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima."
Rakkaus on ehkä sähköimpulsseja neuroverkossa? Aivoissa kemia näyttelee suurta osaa tietynlaisten kemiallisten pumppujen osalta, mutta se ei ole kemiaa vaan paljon monimutkaisempaa. Sen takia en aikaisemmin vastannut sinulle tähän. On olemassa rakkauden kemikaaleja, mutta ratkaisevaa rakkaudessa on minun tietääkseni hermoverkkojen neuronien keskinäinen yhteys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
Rakkaus on on elämää luova voima, mutta tunteet ovat vähän monimutkainen asia. Voi niitä tavan järjellä ajatella, mutta itse järki ei ole mitään tietoisuutta vaan ihminen tekee pitkälti ratkaisujaan alatuisesti. Jokin jo vanhentunut Freud toi käsitteet superego, ego ja id. Ei se välttämättä niin mene kuin hän esittää, mutta ihmisen minässä ja tietoisuudessa on tasoja. Joku tiedostamaton alitajunnan taso saattaa ratkaista pitkälti ratkaisujamme. Joku moraalin superego ei määrääkään ihmisen ratkaisuja varsinkaan tunnetasolla. Freud selitti paljon ihmistä seksuaalisuuden kautta.
"Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan. Olen ajatellut, että ihastumaan/rakastumaan alkavien ihmisten välillä oleva vetovoima voisi siten olla ennaltakäyvä rakkaus, "pieni rakkaus" (voimme jälleen puhua tietysti siitä kemiasta), joka saa aikaan isomman rakkauden kehittymisen kahden ihmisen välillä. Samalla tavalla kuin usko teologiassa, niin myös rakkaus pääsee ihmisten sydämiin sisälle mystisen vaikutusmekanismin kautta. Vaikka se voidaan selittää, sitä ei voida selittää. Rakkauden alun paradoksi. (Kun nyt heittäydyin hengelliseksi, niin Raamattuhan puhuu Jumalan "rakkauden vuodattamisesta sydämiin Pyhän Hengen kautta". Maallisen ja taivaallisen analogiat tuntuvat usein rinnasteisilta)."
En halua keskustella katollisesta teologiasta, sillä en ole katollinen. Sen sijaan voisin kertoa vielä vanhemmasta teologiasta tai maailmannäkemyksestä. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkaudessa keskeinen on Eros ja Psykhe. Ensimmäinen tarkoittaa vetovoimaa ihmisten välillä ja rakastumista. Jälkimmäinen on sielu tai perhonen kreikankielessä. Kaikkein kaunein maailmassa kreikkalaisen mielestä on sielu, Psykhe. Itse Eroskin rakastui kuolevaiseen Theban kuninkaan tyttäreen. He saivat monta lasta, joista mielenkiintoisin on minusta Halu, Epithymia. En ala selittämään kirjaani, mutta sama sana esiintyy Raamatussa. Verbinä (epithemeo) Jeesus käyttää käsitettä viimeisellä ehtoollisella. Hartaasti hän on halunnut kohdata opetuslapsensa. Paavali puolestaan käyttää sanaa epithymia "polle" sanan kanssa. "suuri halu". Mutta jos mennään siihen kreikkalaisten vanhempiin ajatuksiin niin halulla myös vanhempiensa mukaan setä ja täti. Eroksella on täysiveli Anteros ja täysisiskon Harmonia. Merkit loppu.Faith.Hope.Love kirjoitti:
No laitetaan tähän sitä dialogia.
"Kiitos, otan toki kohteliaisuutena. On aina mielenkiintoista nähdä itsensä toisen kuvaamana. Olet oikeassa siinä, että en ole psykologian ammattilainen, enkä edes psykologiaa opiskellut. Kirjoja sen sijaan olen aina lukenut ja luen. Lisäksi olen aina ehkä ollut tarkkailija ja analysoija (ujosta lapsesta ujoksi aikuisätmiksi ja nyt en tiedä mikä olen), en vauhdikas toimija ja ekstrovertti. Luonteeltani olen herkähkö. Minä myös olen suoritellut opintoja melko aikusiällä, sanotaan nyt vaikka ihmistieteiden parissa."
En minäkään ole suorittanut psykologiasta kuin perusopinnot, mutta se vaikuttaa, että näen siitä näkökulmasta ja näen tieteen mukaan systeemisen kokonaisuuden.
"Nämä palstakirjoittelut ovat melko spontaaneja ja nopeita kirjoitelmia (ja nyt myös ehkä anonyymia itseterapiaa), eivätkä siis ajatteluni systemaattinen ja koherentti esitys. Ehkä sellaisenkin aika tulee kun olen kehittynyt tarpeeksi. Haluan siis julkaista jotain kansien välissä, kuten sinäkin."
Olen samaa mieltä. Täällä tunnetasolla erittäin älykäs nainen on kirjoittanut sönkkö/Zönggö ja oliko se Muhkea_Muhku nimellä. Hänen juttunsa ei välttämättä ole aina niin loistavia, mutta monesti on sitä arkielämän ja tunteittensa loistavaa oivaltamista. Itse jätän ilmeisesti tämän palstailun pian pois melkein kokonaan siksi, että hengetär Muhkea puuttuu täältä. Hän lopetti sen takia, että kaksi pientä lasta, mies ja opiskelu vaatii aikaa - ei ole aikaa palstailuun.
"Rakkaus on aivokemiaa, mutta mikä saa kemian liikkeelle? Eivätkö juuri nämä erilaiset syyt, jotka luovat edellytyksen kahden ihmisen keskinäiselle yhteydelle, saavat aikaan kaipuun ja halun tunteen toisessa tai molemmissa. Kemia ja rakkauden syyt rakentavat keskenään itseään syöttävän piirin. Kemia vahvistaa myös rakkauden perusteita, lisäksi asioita voi rakastuneena alkaa selittää tukemaan omaa rakkauskertomustaan. Pyritään ikään kuin loogiseen päättelyyn tunteen omana. Ei se silti tarkoita, että tunteen omana oleminen olisi huonoa, vaikka tunteet voivatkin pettää, sillä mitä saisimme aikaan pelkkään järkeilyyn perustavalla rakkausajattelulla? Ankean järkiliiton ehkä? Rakkaus kuitenkin on elämää luova voima."
Rakkaus on ehkä sähköimpulsseja neuroverkossa? Aivoissa kemia näyttelee suurta osaa tietynlaisten kemiallisten pumppujen osalta, mutta se ei ole kemiaa vaan paljon monimutkaisempaa. Sen takia en aikaisemmin vastannut sinulle tähän. On olemassa rakkauden kemikaaleja, mutta ratkaisevaa rakkaudessa on minun tietääkseni hermoverkkojen neuronien keskinäinen yhteys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
Rakkaus on on elämää luova voima, mutta tunteet ovat vähän monimutkainen asia. Voi niitä tavan järjellä ajatella, mutta itse järki ei ole mitään tietoisuutta vaan ihminen tekee pitkälti ratkaisujaan alatuisesti. Jokin jo vanhentunut Freud toi käsitteet superego, ego ja id. Ei se välttämättä niin mene kuin hän esittää, mutta ihmisen minässä ja tietoisuudessa on tasoja. Joku tiedostamaton alitajunnan taso saattaa ratkaista pitkälti ratkaisujamme. Joku moraalin superego ei määrääkään ihmisen ratkaisuja varsinkaan tunnetasolla. Freud selitti paljon ihmistä seksuaalisuuden kautta.
"Katolinen teologia puhuu Jumalan edeltäkäyvästä armosta, joka mahdollistaa ihmisen pääsyn varsinaiseen pelastukseen, pääsyn uskomaan. Olen ajatellut, että ihastumaan/rakastumaan alkavien ihmisten välillä oleva vetovoima voisi siten olla ennaltakäyvä rakkaus, "pieni rakkaus" (voimme jälleen puhua tietysti siitä kemiasta), joka saa aikaan isomman rakkauden kehittymisen kahden ihmisen välillä. Samalla tavalla kuin usko teologiassa, niin myös rakkaus pääsee ihmisten sydämiin sisälle mystisen vaikutusmekanismin kautta. Vaikka se voidaan selittää, sitä ei voida selittää. Rakkauden alun paradoksi. (Kun nyt heittäydyin hengelliseksi, niin Raamattuhan puhuu Jumalan "rakkauden vuodattamisesta sydämiin Pyhän Hengen kautta". Maallisen ja taivaallisen analogiat tuntuvat usein rinnasteisilta)."
En halua keskustella katollisesta teologiasta, sillä en ole katollinen. Sen sijaan voisin kertoa vielä vanhemmasta teologiasta tai maailmannäkemyksestä. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkaudessa keskeinen on Eros ja Psykhe. Ensimmäinen tarkoittaa vetovoimaa ihmisten välillä ja rakastumista. Jälkimmäinen on sielu tai perhonen kreikankielessä. Kaikkein kaunein maailmassa kreikkalaisen mielestä on sielu, Psykhe. Itse Eroskin rakastui kuolevaiseen Theban kuninkaan tyttäreen. He saivat monta lasta, joista mielenkiintoisin on minusta Halu, Epithymia. En ala selittämään kirjaani, mutta sama sana esiintyy Raamatussa. Verbinä (epithemeo) Jeesus käyttää käsitettä viimeisellä ehtoollisella. Hartaasti hän on halunnut kohdata opetuslapsensa. Paavali puolestaan käyttää sanaa epithymia "polle" sanan kanssa. "suuri halu". Mutta jos mennään siihen kreikkalaisten vanhempiin ajatuksiin niin halulla myös vanhempiensa mukaan setä ja täti. Eroksella on täysiveli Anteros ja täysisiskon Harmonia. Merkit loppu.Tuo jäi kesken, mutta laitetaan siitä mytologiasta tänne linkki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykhe
Lopetan käytännössä täällä seuraavaan viikkoon. Oikeastaan haluaisin jutella mieluusti "Harvardin" käyneitten älykköjen kanssa, mutta täällä sellaisia ei ole. Joku taisi tässä löytyä "Harvardin" käynyt tänne keskustelukumppaniksi, mutta taidan tehdä jotain järkevämpää kuin täällä kirjoitella. Elämässä on paljon muutakin ja on niitä muitakin keskustelukumppaneita kuin tämä netti.
Kokonaan en täältä pois lähde vaan saatan kirjoitella jotain lähinnä viikonloppuisin. Pitää saattaa nyt valmiiksi se kirjani "Eros ja muita..." sekä muitakin kirjoja.- totuushyvyyskauneus
Vähän iltakommenttia:
"No jaa en nyt tätä näe niin hyvän dialoginkäymisenä itseni taholta. Esimerkiksi se tunteet nuoreen naiseen esitys ei ole niin kovin onnistunut vastaus. Yritin vain kuvata sitä, että jotkut tietyt asiat vaikuttavat aikatavalla. Itse nuoresta naisesta en puhunut ja en ottanut sinun näkemystäsi asiasta juuri huomioon dialogisesti vaan kirjoitin pitkälle monologia."
No, dialogi ja dialogi, Nettipalstoilla tuntuunykyään dialogiselta, jos joku keskustelee suoraan kanssasi ja vaihtaa näkökulmia. Määritelmä ei toki menisi läpi filosofien tai retoriikan ammattilaisten parissa, mutta käytin sitä väljästi.
"Rakkaus on ehkä sähköimpulsseja neuroverkossa? Aivoissa kemia näyttelee suurta osaa tietynlaisten kemiallisten pumppujen osalta, mutta se ei ole kemiaa vaan paljon monimutkaisempaa. Sen takia en aikaisemmin vastannut sinulle tähän. On olemassa rakkauden kemikaaleja, mutta ratkaisevaa rakkaudessa on minun tietääkseni hermoverkkojen neuronien keskinäinen yhteys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
"Rakkaus on on elämää luova voima, mutta tunteet ovat vähän monimutkainen asia. Voi niitä tavan järjellä ajatella, mutta itse järki ei ole mitään tietoisuutta vaan ihminen tekee pitkälti ratkaisujaan alatuisesti. Jokin jo vanhentunut Freud toi käsitteet superego, ego ja id. Ei se välttämättä niin mene kuin hän esittää, mutta ihmisen minässä ja tietoisuudessa on tasoja. Joku tiedostamaton alitajunnan taso saattaa ratkaista pitkälti ratkaisujamme. Joku moraalin superego ei määrääkään ihmisen ratkaisuja varsinkaan tunnetasolla. Freud selitti paljon ihmistä seksuaalisuuden kautta."
Juuri se mystinen alku minua kiinnostaa. Tiedostamattoman tason prosessi saa kemiat ja neuroimpulssit liikkeelle? Miksi joskus vain jonkun kanssa "kolahtaa", ja sitten kolahdus syvenee sellaiseksi, jota uskallamme kutsua rakkaudeksi.
"En halua keskustella katollisesta teologiasta, sillä en ole katollinen"
En minäkään siihen erityisesti pyrkitynyt, sen sijaan teologian puolelta tuli mieleen analogia jota sovelisin kuvaamaan maalisen rakkauden syttymistä.
"Lopetan käytännössä täällä seuraavaan viikkoon. Oikeastaan haluaisin jutella mieluusti "Harvardin" käyneitten älykköjen kanssa, mutta täällä sellaisia ei ole. Joku taisi tässä löytyä "Harvardin" käynyt tänne keskustelukumppaniksi, mutta taidan tehdä jotain järkevämpää kuin täällä kirjoitella. Elämässä on paljon muutakin ja on niitä muitakin keskustelukumppaneita kuin tämä netti.
Kokonaan en täältä pois lähde vaan saatan kirjoitella jotain lähinnä viikonloppuisin. Pitää saattaa nyt valmiiksi se kirjani "Eros ja muita..." sekä muitakin kirjoja."
Itse olen tosiaan heilunut viime kuun alkupuolilta lähtien täällä, kun aloin miettiä elämääni ja rakkauksiani. Ei tämä pitkällä tähtäimellä vaikuta järkevältä aktiivisen läsnäolon paikalta - ellei sitten aio tehdä väitöskirjaa netin ätmikulttuurista tms. (joku sarkasmihymiö tähän)
Hyviä jatkoja alustavasti, en tiedä miten kauan ja/tai aktiivisesti itsekään kirjoittelen. Tämä käyty keskustelukin oli sellainen yllätys, joka alkoi rakkautta etsivän 'teologin' (kuten silloin luulin) tsemppaamisesta.
Elämässä on tosiaan todella niin paljon muutakin kuin nettipalstat, totuushyvyyskauneus kirjoitti:
Vähän iltakommenttia:
"No jaa en nyt tätä näe niin hyvän dialoginkäymisenä itseni taholta. Esimerkiksi se tunteet nuoreen naiseen esitys ei ole niin kovin onnistunut vastaus. Yritin vain kuvata sitä, että jotkut tietyt asiat vaikuttavat aikatavalla. Itse nuoresta naisesta en puhunut ja en ottanut sinun näkemystäsi asiasta juuri huomioon dialogisesti vaan kirjoitin pitkälle monologia."
No, dialogi ja dialogi, Nettipalstoilla tuntuunykyään dialogiselta, jos joku keskustelee suoraan kanssasi ja vaihtaa näkökulmia. Määritelmä ei toki menisi läpi filosofien tai retoriikan ammattilaisten parissa, mutta käytin sitä väljästi.
"Rakkaus on ehkä sähköimpulsseja neuroverkossa? Aivoissa kemia näyttelee suurta osaa tietynlaisten kemiallisten pumppujen osalta, mutta se ei ole kemiaa vaan paljon monimutkaisempaa. Sen takia en aikaisemmin vastannut sinulle tähän. On olemassa rakkauden kemikaaleja, mutta ratkaisevaa rakkaudessa on minun tietääkseni hermoverkkojen neuronien keskinäinen yhteys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
"Rakkaus on on elämää luova voima, mutta tunteet ovat vähän monimutkainen asia. Voi niitä tavan järjellä ajatella, mutta itse järki ei ole mitään tietoisuutta vaan ihminen tekee pitkälti ratkaisujaan alatuisesti. Jokin jo vanhentunut Freud toi käsitteet superego, ego ja id. Ei se välttämättä niin mene kuin hän esittää, mutta ihmisen minässä ja tietoisuudessa on tasoja. Joku tiedostamaton alitajunnan taso saattaa ratkaista pitkälti ratkaisujamme. Joku moraalin superego ei määrääkään ihmisen ratkaisuja varsinkaan tunnetasolla. Freud selitti paljon ihmistä seksuaalisuuden kautta."
Juuri se mystinen alku minua kiinnostaa. Tiedostamattoman tason prosessi saa kemiat ja neuroimpulssit liikkeelle? Miksi joskus vain jonkun kanssa "kolahtaa", ja sitten kolahdus syvenee sellaiseksi, jota uskallamme kutsua rakkaudeksi.
"En halua keskustella katollisesta teologiasta, sillä en ole katollinen"
En minäkään siihen erityisesti pyrkitynyt, sen sijaan teologian puolelta tuli mieleen analogia jota sovelisin kuvaamaan maalisen rakkauden syttymistä.
"Lopetan käytännössä täällä seuraavaan viikkoon. Oikeastaan haluaisin jutella mieluusti "Harvardin" käyneitten älykköjen kanssa, mutta täällä sellaisia ei ole. Joku taisi tässä löytyä "Harvardin" käynyt tänne keskustelukumppaniksi, mutta taidan tehdä jotain järkevämpää kuin täällä kirjoitella. Elämässä on paljon muutakin ja on niitä muitakin keskustelukumppaneita kuin tämä netti.
Kokonaan en täältä pois lähde vaan saatan kirjoitella jotain lähinnä viikonloppuisin. Pitää saattaa nyt valmiiksi se kirjani "Eros ja muita..." sekä muitakin kirjoja."
Itse olen tosiaan heilunut viime kuun alkupuolilta lähtien täällä, kun aloin miettiä elämääni ja rakkauksiani. Ei tämä pitkällä tähtäimellä vaikuta järkevältä aktiivisen läsnäolon paikalta - ellei sitten aio tehdä väitöskirjaa netin ätmikulttuurista tms. (joku sarkasmihymiö tähän)
Hyviä jatkoja alustavasti, en tiedä miten kauan ja/tai aktiivisesti itsekään kirjoittelen. Tämä käyty keskustelukin oli sellainen yllätys, joka alkoi rakkautta etsivän 'teologin' (kuten silloin luulin) tsemppaamisesta.
Elämässä on tosiaan todella niin paljon muutakin kuin nettipalstat,"Juuri se mystinen alku minua kiinnostaa. Tiedostamattoman tason prosessi saa kemiat ja neuroimpulssit liikkeelle? Miksi joskus vain jonkun kanssa "kolahtaa", ja sitten kolahdus syvenee sellaiseksi, jota uskallamme kutsua rakkaudeksi."
Kolahtimesta. Kyseessä jonkinlainen matrix, verkko, joka luo ennakkoasetelmia. Esimerkiksi itse kerran ärsyynnyin yhdestä ystävästäni joka ei osannut englantia, vaikka hän opiskeli yliopistossa englanninkielisellä linjalla. Hänen vaimonsa piti selittää hänelle minun juttuni hänelle suomeksi. Päätin sen jälkeen naiseni osaa hyvin englantia, jotta hänelle ei tarvitse selittää juttujani ulkomaalaisessa seurassani niin kuin kaverilleni. Minulle syntyi "matrix".
Muutama viikko myöhemmin törmäsin naiseen, joka vastasi matrixin vaatimuksia: uskovainen, osaa hyvin englantia ja sovitaan yhteen. Ensimmäistä sellaisen naisen kohdalla - kysyin voinko kosia englanniksi. Hänellä oli oma matrxinsa ja hänen aivonsa sanoivat "yes" alustavasti, mutta sitten huomasimme, että emme sovi yhteen. En halunnutkaan sellaista uskovaista naista, jonka haaveissa minä viettäisin lähetyssaarnaajana koko elämäni ulkomailla hänen kanssaan. Hän ei vastannutkaan sitä matrixia kaikelta osin, sillä siinä oli pieni tarkasteluja yksityiskohtia. Emme sopineet yhteen. Siinä oli vain ihastumista ja huumaantumista, mutta rakkautta ei tullut, sillä todellinen matrix hermostossa ei vastannut kuvaa oikeasta kumppanista. Minä olisin voinut olla lähetyssaarnaaja ulkomailla puolitoista vuotta, mutta en yhtään pitempää. Hänelle tärkein kysymys oli se, että onko minulla riittävästi lähetystyöasennetta, mutta minä olin kiinnostunut jostain missionary position and make to love -tasosta avioliitossa, sillä vähän aikaisemmin olin ostanut vauvalehtiä ihan oikeasti. Minulla oli vauvakuume ja hänellä lähetystyövillitys. Toisella oli mielessä asento ja toisella asenne.
No oikeastaan ihminen voi toimia järjettömästi, sillä biologia voi hallita. Itse saatoin tuolloin rynnätä kiimaisena asunnosta pihalle, kun teki niin paljon mieli. Joskus siellä pihalla tuli katseltua naapuritalon ahkerasti ikkunan luona lukevaa amerikkalaista vaihto-opiskelijaa. Hänet näki vauvakuumeessa hyvänä kunnollisena äitinä.
En tiedä milloinka tiedemiehille selviää, mistä rakkaus koostuu - ehkä ei koskaan, sillä ihmiskeho on niin monimutkainen?
Nyt ei ole oikein vetopäällä, joten lopetan tämä tähän. Paljon voisi tästä aiheesta kertoa, mutta säästän ne kirjoihin. Oikeastaan pimitän täällä keskeisiä tietoja, joita kukaan ei ole vielä täällä oikeastaan kirjoittanut. Asiaa on sivuttu, mutta ei tarkasteltu riittävästi. Säästän juttuni kirjoihin - en jaa niitä täällä ilmaiseksi kaikille lukijoille. Voin vielä vastailla viikon ajan täällä, mutta sen jälkeen lopetan melkein kokonaan, kun joulukuu alkaa.
Hyvää joulun alusaikaa ja joulun odotusta! :)totuushyvyyskauneus kirjoitti:
Vähän iltakommenttia:
"No jaa en nyt tätä näe niin hyvän dialoginkäymisenä itseni taholta. Esimerkiksi se tunteet nuoreen naiseen esitys ei ole niin kovin onnistunut vastaus. Yritin vain kuvata sitä, että jotkut tietyt asiat vaikuttavat aikatavalla. Itse nuoresta naisesta en puhunut ja en ottanut sinun näkemystäsi asiasta juuri huomioon dialogisesti vaan kirjoitin pitkälle monologia."
No, dialogi ja dialogi, Nettipalstoilla tuntuunykyään dialogiselta, jos joku keskustelee suoraan kanssasi ja vaihtaa näkökulmia. Määritelmä ei toki menisi läpi filosofien tai retoriikan ammattilaisten parissa, mutta käytin sitä väljästi.
"Rakkaus on ehkä sähköimpulsseja neuroverkossa? Aivoissa kemia näyttelee suurta osaa tietynlaisten kemiallisten pumppujen osalta, mutta se ei ole kemiaa vaan paljon monimutkaisempaa. Sen takia en aikaisemmin vastannut sinulle tähän. On olemassa rakkauden kemikaaleja, mutta ratkaisevaa rakkaudessa on minun tietääkseni hermoverkkojen neuronien keskinäinen yhteys.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
"Rakkaus on on elämää luova voima, mutta tunteet ovat vähän monimutkainen asia. Voi niitä tavan järjellä ajatella, mutta itse järki ei ole mitään tietoisuutta vaan ihminen tekee pitkälti ratkaisujaan alatuisesti. Jokin jo vanhentunut Freud toi käsitteet superego, ego ja id. Ei se välttämättä niin mene kuin hän esittää, mutta ihmisen minässä ja tietoisuudessa on tasoja. Joku tiedostamaton alitajunnan taso saattaa ratkaista pitkälti ratkaisujamme. Joku moraalin superego ei määrääkään ihmisen ratkaisuja varsinkaan tunnetasolla. Freud selitti paljon ihmistä seksuaalisuuden kautta."
Juuri se mystinen alku minua kiinnostaa. Tiedostamattoman tason prosessi saa kemiat ja neuroimpulssit liikkeelle? Miksi joskus vain jonkun kanssa "kolahtaa", ja sitten kolahdus syvenee sellaiseksi, jota uskallamme kutsua rakkaudeksi.
"En halua keskustella katollisesta teologiasta, sillä en ole katollinen"
En minäkään siihen erityisesti pyrkitynyt, sen sijaan teologian puolelta tuli mieleen analogia jota sovelisin kuvaamaan maalisen rakkauden syttymistä.
"Lopetan käytännössä täällä seuraavaan viikkoon. Oikeastaan haluaisin jutella mieluusti "Harvardin" käyneitten älykköjen kanssa, mutta täällä sellaisia ei ole. Joku taisi tässä löytyä "Harvardin" käynyt tänne keskustelukumppaniksi, mutta taidan tehdä jotain järkevämpää kuin täällä kirjoitella. Elämässä on paljon muutakin ja on niitä muitakin keskustelukumppaneita kuin tämä netti.
Kokonaan en täältä pois lähde vaan saatan kirjoitella jotain lähinnä viikonloppuisin. Pitää saattaa nyt valmiiksi se kirjani "Eros ja muita..." sekä muitakin kirjoja."
Itse olen tosiaan heilunut viime kuun alkupuolilta lähtien täällä, kun aloin miettiä elämääni ja rakkauksiani. Ei tämä pitkällä tähtäimellä vaikuta järkevältä aktiivisen läsnäolon paikalta - ellei sitten aio tehdä väitöskirjaa netin ätmikulttuurista tms. (joku sarkasmihymiö tähän)
Hyviä jatkoja alustavasti, en tiedä miten kauan ja/tai aktiivisesti itsekään kirjoittelen. Tämä käyty keskustelukin oli sellainen yllätys, joka alkoi rakkautta etsivän 'teologin' (kuten silloin luulin) tsemppaamisesta.
Elämässä on tosiaan todella niin paljon muutakin kuin nettipalstat,Totuushyvyyskauneus: "Hyviä jatkoja alustavasti, en tiedä miten kauan ja/tai aktiivisesti itsekään kirjoittelen. Tämä käyty keskustelukin oli sellainen yllätys, joka alkoi rakkautta etsivän 'teologin' (kuten silloin luulin) tsemppaamisesta."
Hyviä jatkoja sinne. Itse kirjoittelen täällä marraskuun loppuun. Sen jälkeen käyn vielä viikonloppuina joulukuussa 23.-24.12. Tammikuussa 6.1.-7.1.2018. Helmikuussa 10.-11.2.2018. Päivät ovat aina lauantaina ja sunnuntaina. Jos kiinnostaa niin silloin voin kirjoitella kanssasi.
Tuossa aikaisemassa käytetty matrix on neuroverkko yhteensä ja sen kytkennät. Aivoihin on tallentut monimutkaisesti muistijälkiä. Sen hetkiset aistihavainnot pelaavat yhteen vanhojen muistojen ja kokemusten kanssa.
Itselläni voimakkaammin jäljet taitavat olla pikkulapsesta, joka kädet levällään minua rakastaen juoksee kohti. Kompastuu mattoon, mutta sitä ennen silmissä loistaa rakkaus. Seuraavaksi voimakkain muistojälki on siitä lukiolaisesta, joka ihastui viime vuonna 2016. Hän oli tosi söpö vieressäni dösän penkissä tammikuussa 2016. Kolmannes muistikuva on melko tuoreesta Miss Suomesta joka hymyili rakastuneesti pupillit laajana silmissä ilonkuplia, vaikka minä en ollut kohde niin näin rakastuneen kauniin naisen hymyn. Se oli tyrmäävä. Nuo kolme muistoa ovat voimakkaasti syöpyneet minun aivojeni matrixiin, jossa tapahtuneesta ei ole vain visuaalisia kuvia vaan myös muuta informaatiota.
Oli ilo keskustella kanssasi, sillä sinulla oli mielenkiintoisia ajatuksia. Esimerkiksi totuudellisella rehellisellä rakkaudella parhaiten päästään naisten sydämeen? Se mies, joka on hyvä perheelleen, lapsilleen ja vaimolleen kiehtoo naista päästen sydämeen. Kauneudellakin voi päästä naisen sydämiin varsinkin, jos ne ovat kauniita tekoja. Joten nimimerkkisi sisällöllä totuudella, hyvyydellä ja kauneudella päästään naisten sydämiin??
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! :) Olit kivaa seuraa.
En ole taitava naisten kanssa, mutta pyrin olemaan tuo "kohtelias, hyväkäyttöksinen..." niin kuin aloituksessa väitin - sitä oli mielestäni aamulla sähköpostissani. Siinä englannista käännettynä sähköpostini korealaiselle naiselle, josta en tämän jälkeen täällä puhu, sillä kaikki ei ole julkista.
Aamuinen sähköposti jotain kello 9.36:
"Dear X,
Pidän sinusta ja haaveilen tapaavani sinut uudelleen. On suuri mielihyvä (pleasure) jutella kanssasi. Haluan jutella kanssasi jälleen. Minulle olet rakastavasti viehättävä nainen.
On vahinko, jos et voi tulla juhlaamme.
Voisimmeko tavata Careliatalon yliopiston ravintolassa? Tule syömään siellä... sensuroitu. Onko se mahdollinen aika sinulle? Pidän sinusta ja nyt olen vapaa, koska minulla ei ole tyttöystävää. Minun tarkoitukseni ei ole se, että sinä olisit tyttöystäväni vaan vain minun ystäväni. Olen kiinnostunut sinusta kuin ystävänä. Ehkä minulla on ollut ulkomaalainen tyttöystävä, mutta enimmäkseen meidän suhteemme oli ystävyyttä. Halailua ja toisten ihmisten tapailua, mutta koskaa emme suudelleet. Hän pyysi minua Facebookkaverikseen, mutta kuten sinä tiedät minun juttuni ei ole ollenkaan olla Facebookissa. No, minä etsin ystävää! :) Tietysti saattaisimme olla ystäviä, mutta haluan puhua kanssasi enemmän.
Nähdään! Olen tänään kello 11:sta kello 18:sta yliopistolla. Tulen tarkastamaan muutaman kerran silloin sähköpostini.
Sinun
Z"
Tuo oli sitä minun väittämääni: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava"
Tuolla sähköpostiviestillä yritän nyt kertoa, mitä se on. Käytännössä siis yritän päästä ystävänä sydämeen. Tietysti siitä voi kehittyä jotakin, mutta ystävänäkin voi päästä sydämeen.
Toisaalta jonkun mielestä pilasin kaiken romanttisen tuolla viestilläni, mutta en voinut olla muuta kuin rehellinen siitä, mitä aioin todellisuudessa.
Miten tuota voisi parantaa ja vielä parempi?"Tietysti saattaisimme olla bussiystäviä, mutta haluan puhua kanssasi enemmän."
Bussi jäi poissa on siellä muitakin virheitä alunperin englanniksi lukee "tulen", mutta tuolla lukee tule."I like you and I am dreaming for meeting you again. It is a great pleasure to talk with you. I want to talk with you again. For me you are a lovely attractive woman."
Minusta tuollainen viestintä on sitä: " "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava". Tuo yllä ei vielä riitä vaan saman asian tulee kertoa myös silmillään ja eleillään. Sitten viesti voi mennä läpi. Kokonaisuutena viesti ei ole loistava, mutta sellainen tuli tänään lähetettyä.
Tuossa sanotaan, että pidän sinusta, haluan tavata sinut uudelleen. Oli "ilo" jutella kanssasi. Haluan jutella kanssasi jälleen. Olet minusta viehättävä rakastettava nainen.
Todelliset naistenmiehet osavat asian paremminkin sanoa, mutta jotain tuollaista, kun sanoo niin päästä naisen sydämeen, jos todella tarkoittaa sitä, mitä sanoo.- vghuuhvjj
Ihan ok että yrittää mutta aika assburgerimainen viesti.
vghuuhvjj kirjoitti:
Ihan ok että yrittää mutta aika assburgerimainen viesti.
Mitä sinä tarkoitit tuolla assburgerimaisuudella?
Kyllä se "oli kiva jutella", kiva nähdä" ja "olisi kiva nähdä jälleen" naisten kohdalla toimii. En täällä ryhdy esittelemään, mutta jos tykkää toisesta niin tämä saattaa tykätä takaisin. En tiedä kannattaako sanoa mitään "a lovely attractive woman", mutta sellaisena naiset itsensä monesti haluavat kokea miesten taholta. Sellaisilla viesteillä naisten sydämiin pääsee. On minuun muutama nainen ihastunut, kun olen tuolla tavalla viestittänyt.
Olen samaa mieltä, että on ok yrittää, sillä muuten jää tänne joksikin ätmiksi tai sellaiseksi?
- Oiskokirjoitusvirhe
Tarkoitit kai pikkuhousuja:) ;)
Kyllä minä tunteita ja jonkinlaista sisäistä maailmaa tarkoitan. Sydämessä sanotaan olevan tunteet. On eri asia sanoa, että pääsee naisen sieluun tai pikkuhousuihin kuin sydämeen.
Kerran valmistauduin tekemään argentiinalaisen tangoasiantuntijan haastattelun sanomalehtitoimittajana. Mietin suomeksi kysymyksiä. Tärkein kysymys kuului "mikä on tangon ydin?" Englanniksi käänsin sen, "the point in tango?" Argentiinalaisella sama ydin ja "the point" oli corazon, sydän. Kysyn siis miten pääsee naisen sydämeen, ytimeen tai johonkin sellaiseen "the point" eli asian ytimeen, tiettyyn pisteeseen, joka on oleellinen. Sitä täällä haetaan, sydäntä, ei pikkuhousuja. :)
"RUUALLA pääsee ainakin minun sydämeeni", sanoi nainen luonani perjantaina muuta minuutti sitten, kun kysyin millä NAISEN SYDÄMEEN PÄÄSEE! :) Onko joku samaa mieltä?
- siduvalaat
Riippuu Naisesta...Jotkut (todella monet !) ovat aivan pilalle hemmoteltuja, unelmoivia, ylikokoisia "prinsessoja", jotka vaativat 500% enemmän, kuin ovat valmiit antamaan, - niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Ts = läskejä siiderivalaita, tai katkeruuden kyllästämiä kurppia. Miehen tulee olla rikas ja muutenkin täydellinen, ja "mä vaan vedän sidukkaa, sipsejä, irtokarkkeja soffalla". karu kokemus muta totta. Hyvin, hyvin pieni osa Suomalaisista naisista on realisteja, ja valmiit sitoutumaan pitkäjänteiseen avioliittoon ns. 50-50 asetelmalla.
No minä en tunne yhtään tuollaista naisyliopisto-opiskelijaa kuin sinä kuvaat. Tunteeko joku tuollaisen suomalaisnainen. Tämä taisi olla vähän sellainen perustelematon mielipideheitto. Itse juttelin tänään kello 13 tienoilla kolme suomalaisnaisen kanssa yliopiston ravintolassa. Yksikään heistä ei ollut tuollainen kuin kuvasit. :)
- pahasti_pielessä
Eipä "siduvalaat" aivan väärässä ole. Mulla on ollut jo kolme, noihin standarteihin sopivaa aviovaimoa, joista kaikista erosin ja neljättä Suomi-kummajaista ei tule. Yksikään noista em prinsessoista, ei todellakaan ollut minkään yliopiston kirjoilla ikinä. Komppaan aika pitkälle "siduvalaat" nimimerkkiä. Suomalaiset naiset voisivat katsoa peiliin, ja edes hieman miettiä mitä he ukolleen osaavat antaa vastineeksi. Vaatimuslista heillä on pitkä, mutta samalla vastineeton.
- wfwegwefwf
Ehkä kaveri zonelle kuuntelemaan millaisia miehiä nainen panee, kun "olet liian hyvä ystävä pilattavaksi seksillä"..
Suomalaisen kansalliseepoksessa Kalevalassa Pohjolan Neidin saa Seppä Ilmarinen, Sammon, hyvin-voinnin-ihmeen-takoja. Hän voittaa kilpakosijansa Lemminkäisen ja Väinämöisen. Ehkä naisen sydämeen mies pääsee, jos samalla kertaan on varauden tuova Seppä ilmarinen, komea urho Lemminkäinen ja viisas tietäjä Väinämöinen? Naisen sydämeen pääsee muun muassa vauraudella, komeudella ja viisaudella?
- ulkokultaiset.naiset
LMS = Looks, Money, Status.
Vanhaa tietoa. Monet naiset vain väittävät vastaan, koska eivät halua totuutta julki peilikuvastaan. ulkokultaiset.naiset kirjoitti:
LMS = Looks, Money, Status.
Vanhaa tietoa. Monet naiset vain väittävät vastaan, koska eivät halua totuutta julki peilikuvastaan.Väinämöinen ei statusta. Itse asiassa suomalainen Kalevan koonnut herra L. on mahdollisesti varastanut idean kreikkalaisilta. Alkuperäisessä kisassa kultaisesta omenasta kilpailivat kolme jumalatarta: Kauneus (Afrotide), Viisaus (Pallas Athene) ja Vauraus/Asema (pääjumalan puoliso Hera). Sieltä on lähtenyt ilmeisesti Illiasta koko asetelma. Herra L. on sepittänyt ehkä suomalaisversion 1800-luvun hellenistisessä hengessä keräämästään materiaalista omien haaveittensa mukaan. Tai sitten suomalaiset ovat todella ajattelee samaa. Kaikki yksityiskohdat ovat rakenteella samaa kuin kreikkaisilla. Se Viisaus on vain Pallas Athenen sijaan Väinämöinen.
"Eris, epäsovun jumala, oli jätetty kutsumatta Peleuksen ja Thetiin häihin, josta raivostuneena hän saapui kuitenkin paikalle ja heitti osallistujen keskelle kultaisen omenan, johon oli kaiverrettu sana "Kauneimmalle". Vaateensa omenaan esittivät Hera, Pallas Athene ja Afrodite, ja Zeus asetti Troijan prinssi Pariin päättämään, kenelle omena kuuluisi. Pariksen tuomio oli antaa omena Afroditelle, joka tarjosi tälle maailman kauneimman naisen, Helenan rakkautta palkkioksi häntä suosivasta ratkaisusta." Suomalaisessa versiossa kultaisen omenan (Pohjolan neidon) saa Vauraus ei Kauneus.
- Nainen36-
Naisen sydämmeen pääsee kun on töissä, opiskellut hyvän ammatin ja on valmis tulevaisuuteen. Valitettavasti sinkkumiehistä suurin osa on luusereita joilla ei ole elämässä mitään tavotteita eikä päämäärää. Luulevat että naisen avulla saavuttavat tavoitteen kuten että pääsevät työttömyydestä vaikka se työttömyys johtuu miehen laiskuudesta. Kaikenlaiset alkoholistit yrittää meitä kunnollisia naisia iskeä mutta teillä miehillä ei ole edes kuntoa pysyä mukana. Teitä ei kukaan voi auttaa ellette itse auta itseänne ensin. Surullista että maksan veroja luusereiden auttamiseksi.
- eivastaamihinkään
No eihän tuossa käytännössä ole juuri mitään yksilöön viittaavaa tekijää, joilla kaksi ihmistä pääsisi romanttisessa mielessä yhteyteen, onpa vain mainittu pari yhteiskunnalliseen sijoittumiseen liittyvää kriteeriä. Vähän kuin jokin Tinderin esikarsinta. Sitten tietty höystönä sinkkumiesten alkoholismiin ja työttömyyteen liittyvää spekulaatiota.
Toisaalla tälläkin palstalla kirjoitetaan, ettei nyt joku työssäkäynti ja muu tavallisuus ole vielä mikään perusta minkään suhteen syntymiselle. Ja miten voisi ollakaan. Olet oikeassa siitä, että (työnantajilla ja) naisilla on samat vaatimukset: koulutus, työkokemus ja taidot? Itse eilen kerroin lakiopiskelijanaiselle, että minulla puuttuu syventämistä pääaineopinnoissa kaksi tenttiä, kahdesta sivuaineesta molemmista yksi suoritus ja gradukin pitäisi tehdä. Tunnustin naiselle sen, että olin aloittanut ennen vuotta 2006 eli minulla oli ikuinen opiskeluoikeus. Tunnustin sen, että lykkään vielä sitä gradunkirjoittamista opiskelemalla kaksi lukuvuotta teologiaa sivuaineena ensisyksystä alkaen. Sitten tuli minulta tunnustus, että ei ole kiirettä työelämään vaan välttelen sitä. Nainen sai varmasti minusta ihmekuvan, vaikka en ole mikään työtön alkoholisti. Lakiopiskelijanainen katseli mielenkiintoisesti minua aluksi, mutta en ilmeisesti vastannut vaatimuksia loistavasti. Ilmeisesti hänen mielenkiintonsa loppui siihen, että mitä minä todellisuudessa olin: työtä syrjeksivä nahjus, joka haaveili kirjailijanurasta ilman mitään kunnonmiehen ominasuuksia valmistua. Tälläiselle tulevalle asianajajalle tai tuomarille miehellä pitää olla hyvä koulutus, sopiva työkokemus ja avioliitossa tarvittavia taitoja?
Ehkä en ollut hänen silmissään täydellinen looseri, mutta en sopiva poikaystäväkandidaatti, vaikka alussa katseessa oli jotain kiinnostusta. Minulla ei taida olla mitään mahdollisuuttta päästä hänen sydämeensä, vaikka en ole työtön looseri alkoholisti? Edeltävä oli alustusta tähän kysymykseen - onko naisen vaatimus miehestä sama kuin työnantajan: koulutus, työkokemus ja taidot?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Olet oikeassa siitä, että (työnantajilla ja) naisilla on samat vaatimukset: koulutus, työkokemus ja taidot? Itse eilen kerroin lakiopiskelijanaiselle, että minulla puuttuu syventämistä pääaineopinnoissa kaksi tenttiä, kahdesta sivuaineesta molemmista yksi suoritus ja gradukin pitäisi tehdä. Tunnustin naiselle sen, että olin aloittanut ennen vuotta 2006 eli minulla oli ikuinen opiskeluoikeus. Tunnustin sen, että lykkään vielä sitä gradunkirjoittamista opiskelemalla kaksi lukuvuotta teologiaa sivuaineena ensisyksystä alkaen. Sitten tuli minulta tunnustus, että ei ole kiirettä työelämään vaan välttelen sitä. Nainen sai varmasti minusta ihmekuvan, vaikka en ole mikään työtön alkoholisti. Lakiopiskelijanainen katseli mielenkiintoisesti minua aluksi, mutta en ilmeisesti vastannut vaatimuksia loistavasti. Ilmeisesti hänen mielenkiintonsa loppui siihen, että mitä minä todellisuudessa olin: työtä syrjeksivä nahjus, joka haaveili kirjailijanurasta ilman mitään kunnonmiehen ominasuuksia valmistua. Tälläiselle tulevalle asianajajalle tai tuomarille miehellä pitää olla hyvä koulutus, sopiva työkokemus ja avioliitossa tarvittavia taitoja?
Ehkä en ollut hänen silmissään täydellinen looseri, mutta en sopiva poikaystäväkandidaatti, vaikka alussa katseessa oli jotain kiinnostusta. Minulla ei taida olla mitään mahdollisuuttta päästä hänen sydämeensä, vaikka en ole työtön looseri alkoholisti? Edeltävä oli alustusta tähän kysymykseen - onko naisen vaatimus miehestä sama kuin työnantajan: koulutus, työkokemus ja taidot?Ihminen voi olla joko sisäänpäin käpertyvä tai ulospäin kurkottava kokonaisuus. Ei ole hyvä merkki, jos ihminen alkaa rakentaa muureja minuutensa ympärille jo alle parikymppisenä. Henkinen poteroituminen on vanhenevan ihmisen ominaisuus, oli fyysiseltä iältään mitä tahansa... Se vetoaa henkisesti samanikäisiin fyysisiin vanhuksiin tai vakautta kaipaaviin ihmisiin, mutta ei keskiverto yliopisto-opiskelijaan...
Mehukatri kirjoitti:
Ihminen voi olla joko sisäänpäin käpertyvä tai ulospäin kurkottava kokonaisuus. Ei ole hyvä merkki, jos ihminen alkaa rakentaa muureja minuutensa ympärille jo alle parikymppisenä. Henkinen poteroituminen on vanhenevan ihmisen ominaisuus, oli fyysiseltä iältään mitä tahansa... Se vetoaa henkisesti samanikäisiin fyysisiin vanhuksiin tai vakautta kaipaaviin ihmisiin, mutta ei keskiverto yliopisto-opiskelijaan...
Minä vain halusin tuossa nostaa esille sen, että vaatiiko nainen samaa kuin työantaja matkalla sydämeen - hyvää koulutusta, työkokemusta (työpaikkaa) ja taitoja (esimerkiksi kykyä hoitaa lapsia)?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Minä vain halusin tuossa nostaa esille sen, että vaatiiko nainen samaa kuin työantaja matkalla sydämeen - hyvää koulutusta, työkokemusta (työpaikkaa) ja taitoja (esimerkiksi kykyä hoitaa lapsia)?
Jos minulle tökättäisiin eteen miespokémon-kortit, joissa lueteltaisiin kuivakasti eri miesten koulutustasot, urapolut ja muut kyvyt, niin toki valitsisin miehen jolla on suurin HP... vain koska voisin, u know...
Käytäntö on sitten eri asia. Minä vaikutun enemmän lempeydestä ja leikkisyydestä (en tykkää nimetä näitä femmeiksi ominaisuuksiksi, kun eivät miehetkään tykkää) sun muista tunnetaidoista enemmän kuin siitä, mitä mies saa ja on saanut aikaiseksi. Jokin perusaktiivisuuden ja aikaansaamisen taso on kuitenkin ihan kiva. Absoluuttisella tilipussin koolla ei ole ollut minulle merkitystä. Osa-aikainen postimies on ollut viehättävämpää seuraa kuin keskijohtoa edustanut immeinen :PMehukatri kirjoitti:
Jos minulle tökättäisiin eteen miespokémon-kortit, joissa lueteltaisiin kuivakasti eri miesten koulutustasot, urapolut ja muut kyvyt, niin toki valitsisin miehen jolla on suurin HP... vain koska voisin, u know...
Käytäntö on sitten eri asia. Minä vaikutun enemmän lempeydestä ja leikkisyydestä (en tykkää nimetä näitä femmeiksi ominaisuuksiksi, kun eivät miehetkään tykkää) sun muista tunnetaidoista enemmän kuin siitä, mitä mies saa ja on saanut aikaiseksi. Jokin perusaktiivisuuden ja aikaansaamisen taso on kuitenkin ihan kiva. Absoluuttisella tilipussin koolla ei ole ollut minulle merkitystä. Osa-aikainen postimies on ollut viehättävämpää seuraa kuin keskijohtoa edustanut immeinen :PNo oikeastaan tuossa lakilukijan naisen tapauksessa oli se, että hän kuunteli ihan mielenkiinnolla juttujani. Ja ratkaisevaa oli se, että minä kuuntelin hänen juttujaan. Hän sai kertoa omia mielipiteitään ja näkemyksiään. Keskustelu oli molemmin puolin antoisa. Ilmeisesti saisin jutella toisenkin kerran hänen kanssaan, mutta miehekseen hän tuskin minua ottaisi. Nainen ehkä valitsee sen, jonka seurassa viihtyy ja ennen kaikkea sen, joka häntä kuuntelee.
Taktiikkani oli ärsyttää mielipiteitä ja kirjoituksia, sillä lopetan tähän kirjoittelun tähän kuuhun. Joskus joulukuun alusta lähtien vilkaisen ilmeisesti vain pari kertaa kuussa, mitä suhteet-osioon ja erityisesti sinkku-palstalle on kirjoiteltu.
Kiitos vastauksestasi! Tulen tänne vielä huomenna, mutta tämän päivän osalta päätän juuri näihin sanoihin jokseenkin!
Hyvää illan jatkoa ja öitä!Faith.Hope.Love kirjoitti:
No oikeastaan tuossa lakilukijan naisen tapauksessa oli se, että hän kuunteli ihan mielenkiinnolla juttujani. Ja ratkaisevaa oli se, että minä kuuntelin hänen juttujaan. Hän sai kertoa omia mielipiteitään ja näkemyksiään. Keskustelu oli molemmin puolin antoisa. Ilmeisesti saisin jutella toisenkin kerran hänen kanssaan, mutta miehekseen hän tuskin minua ottaisi. Nainen ehkä valitsee sen, jonka seurassa viihtyy ja ennen kaikkea sen, joka häntä kuuntelee.
Taktiikkani oli ärsyttää mielipiteitä ja kirjoituksia, sillä lopetan tähän kirjoittelun tähän kuuhun. Joskus joulukuun alusta lähtien vilkaisen ilmeisesti vain pari kertaa kuussa, mitä suhteet-osioon ja erityisesti sinkku-palstalle on kirjoiteltu.
Kiitos vastauksestasi! Tulen tänne vielä huomenna, mutta tämän päivän osalta päätän juuri näihin sanoihin jokseenkin!
Hyvää illan jatkoa ja öitä!Mjohh. Olet saanut mukavan kaleidoskoopillisen ajatuksia kirjasi sisällöksi. Illan jatkoja~
Mehukatri kirjoitti:
Mjohh. Olet saanut mukavan kaleidoskoopillisen ajatuksia kirjasi sisällöksi. Illan jatkoja~
Kirjani olen kirjoittanut, siksi en ota täältä mitään. Omia tekstiäni täältä saatan ottaa yhteen kirjaan, mutta ne omiani. Kirja on viimeistelyä vaille valmis ja huhtikuun lopussa meinaan lähettää kustantajalle.
Palasin tänne vielä, kun ei tietokoneella pelaaminen oikein viehättänyt.
Kiitos viesteistäsi! Hyvää joulun aikaa ja joulun odotusta!Mehukatri kirjoitti:
Jos minulle tökättäisiin eteen miespokémon-kortit, joissa lueteltaisiin kuivakasti eri miesten koulutustasot, urapolut ja muut kyvyt, niin toki valitsisin miehen jolla on suurin HP... vain koska voisin, u know...
Käytäntö on sitten eri asia. Minä vaikutun enemmän lempeydestä ja leikkisyydestä (en tykkää nimetä näitä femmeiksi ominaisuuksiksi, kun eivät miehetkään tykkää) sun muista tunnetaidoista enemmän kuin siitä, mitä mies saa ja on saanut aikaiseksi. Jokin perusaktiivisuuden ja aikaansaamisen taso on kuitenkin ihan kiva. Absoluuttisella tilipussin koolla ei ole ollut minulle merkitystä. Osa-aikainen postimies on ollut viehättävämpää seuraa kuin keskijohtoa edustanut immeinen :PMehukatri: "Jos minulle tökättäisiin eteen miespokémon-kortit, joissa lueteltaisiin kuivakasti eri miesten koulutustasot, urapolut ja muut kyvyt, niin toki valitsisin miehen jolla on suurin HP... vain koska voisin, u know..."
Kiitos tuosta, sillä minulla oli hauskaa ja tuo oli hyvä ajatuksellinen veto, mutta silloin kuin vastasin olin lopettelemassa päivän osalta täällä. Sen takia minulla oli liian kiire vastata ja en sanonut kaikkea mitä viestisi herätti. Kiitos, tuosta tuli hyvä mieli, sillä Pokemoneilla on hyvä mielenyhtymä mielessäni. Ne ovat lapsekkaan positiivisia ilmestyksiä. Kiitos nerokkaasta oivalluksesta kuvata asia omalta kannaltasi.
Itsekin olen vitsaillut Pokemon-korteista. Olin kerran viime vuosikymmenellä hautausmaalla kesätöissä kolme kuukautta. Keksin sen, että ruohonleikkaavat koulaispojat siellä olivat ruohonleikkaapokemoneja, mutta sitten kolme vähän heitä vanhempaa nuorta yliopisto-opiskelijaa olivat hautausmaapokemoneja. Minä olin alintaso hautausmaapokemoneissa. Olin selibaattipokemon. Työtoverillani oli tuore tyttöystävä niin hän oli poikaystäväpokemon. Sitten se kolmas oli juuri yli 20-vuotias, mutta naimisissa - hän oli aviomiespokemon. Selibaatti/poikaystävä/aviomies siinä olivat kehitystasot, sillä Pokemon-jutut oli minulle tutut. Minä olen sitä mieltä, että jotain monet naiset katsovat miehen Pokemon korteista ennen kuin päästävät selibaattipokemonin poikaystäväksi. Vielä enemmän vaaditaan siihen, että jostain tulee aviomiespokemon. Kenties on niin kuin sanot ratkaisun tunnetasolla naiset tekemät sydämen tuntuman mukaan, sen tuntuman mukaan, mikä tuntuu hyvältä, viisaalta ja tuntuu johtavan kohti yhteistä onnea?
- Loppusluut
Tämä palsta on lopetettu
Tämä ei ole lopetettu ja tänne saa kirjoitella. Joulukuusta lähtien kirjoitan kahtena päivänä. Näillä näkymin olen täällä lauantaina 23.12. ja sunnuntaina 24.12.. Tietysti jouluakin pitää viettää.
Sitten tammikuussa taidan ilmestyä tänne loppiaisena 6.1. ja 7.1.. Ne taitavat olla myös lauantai ja sunnuntai. Jos jälkimmäisenä päivänä kirjoitatte viimeisillä hetkillä niin vastauksia saa odotaa noin kuukauden. Nyt kirjoittelen marraskuun loppuun asti ilmeisesti joka päivä jotakin. Tämä ei ole siis lopetettu ja tämän aiheen aloittaja vastaa, jos tänne kirjoitetaan.
Pitää rajoittaa vähän täällä vietettyä aikaa, sillä elämää on muuallakin.
Hyvää joulun odotusaikaa!
Naisen sydämeen pääsee, kun on kunnon mies ja muutenkin sopiva. Lisäksi molempien pitäisi rakastaa toisiaan? Kunnon mies rakkaudella, sillä päästään naisen sydämeen.
- Nahjusmies
Aloittajalle! Voi olla noinkin. Mutta onko sellainen kaveri oikeastansa enää mies? Valmis kynnysmatto naiselle. Harva nainen kuitenkaan ylimiellyttäjää omaksensa haluaa. Sellainen mies on useimmiten lähes aloitekyvytön nahjus.
Nahjusmies: "Aloittajalle! Voi olla noinkin. Mutta onko sellainen kaveri oikeastansa enää mies? Valmis kynnysmatto naiselle. Harva nainen kuitenkaan ylimiellyttäjää omaksensa haluaa. Sellainen mies on useimmiten lähes aloitekyvytön nahjus."
Kyllä minulla naistuttavia ja keskustelukumppaneita. Tänäänkin juttelin yhden pakistanilaisen kanssa. Hänestä oli kiva jutella kanssani. Hän on toinen naispakistanilainen keskustelukumppanini. Mahdollisesti minulla on peukutusprosentti eli pitää 100 prosenttia "like" pitää sekä pakistanilaisten naisten että iranilaisten naisten suhteen. En ole yrittänyt yhdenkään heistä sänkyyn vaan monesti olen jutellut heidän aviomiehelleen. Naiset ovat ymmärtäneet hyvin englantia.
Väitän sitä, että NAISEN SYDÄMEEN PÄÄSEE
millä? Itse tarjoisin: "naisen sydämeen päästään olemalla kohtelias, hyväkäytöksinen, kiva keskustelija, hyvä kuuntelija, luotettava kunnon mies ja muuten mukava."
Minulla on muutama naisystävä. Lisäksi joskus mietin sitä, että miksi minusta kerran sanottiin "varsinainen naistenmies". Toteutin tuota väittämääni aloituksesta ja lisäksi oli vähän keskimääräistä paremman näköinen mies. En väitä sitä, että noilla pääsee naisen sänkyyn vaan pikemminkin sydämen etukammiohin. Tuollainen käytös aiheuttaa naisessa pitämistä.
Minusta tuolainen henkilö on juuri mies, eikä kynnysmatto naiselle. Hän on myös ystävänä ihan heteromiesten suosiossa myös? Ihmisiä pitää kunnioittaa, kuunnella ja rakastaa. Sitäpaitsi sellaiselle miehelle naiset tekee aloitteita. Viime vuonna yksi ehdotti täällä minulle, että ryhdyn hänen kanssaan sähköpostikirjeenvaihtoon. Eräs abi viime vuonna lähestyi minua tarjoten puhelinnumeroon kaksi viikko ennen kirjoituksiaan. Aina miehen ei tarvitse tehdä aloitetta. Kohtelias mies ei siis ole kynnysmatto vaan naista rakastava kunnon mies?
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.772325Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1751801- 1701689
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te501412- 901408
Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2961281Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi1381158- 771094
- 1131083
Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin55958