Evoluutio ja kosmologia

Ensin: "Evoluutiossa on nykyään pakko ottaa huomioon alienit ja kosmologiassa Jumala."
Sitten: "Jumalaan uskominenkin on vain maailmankatsomus. Tiede ei ota kantaa maailmankatsomuksiin. "

Ethän sinä ukko parka enää näytä ymmärtäövän itsekään, mitä mieltä olet asiasta.

TuuliviiriYlläTalon kirjoitti:

Ensin: "Evoluutiossa on nykyään pakko ottaa huomioon alienit ja kosmologiassa Jumala."
Sitten: "Jumalaan uskominenkin on vain maailmankatsomus. Tiede ei ota kantaa maailmankatsomuksiin. "

Ethän sinä ukko parka enää näytä ymmärtäövän itsekään, mitä mieltä olet asiasta.

Lue lisää

Minähän korjasin asian, mitä siitä motkottamaan, muotoiluista ja ilmaisusta.

Tiede pyrkii totuuteen. Filosofia lisäksi vielä hyvyyteen ja kauneuteen.

Hyvyys on rakkautta, Jumala on rakkaus. Jos se on totuus, niin eikö tiede ollenkaan pyri totuuteen?

Eikö myöskään galaksien määrä ja ikä saa sinussa mitään raksuttamaan, ja se ettemme ollenkaan vielä tiedä mitä kaikkea siellä on? Siellä voi olla Jumalakin, joka on sitten kaikkivaltiaana luonut tämän meidän maapallomme nykyisen järjestyksen.

Ja sitten joku torso tiede jättää hänet kokonaan pois maailmankuvastaan.

Saattaa olla väärä ratkaisu. Sellainen tiede saattaa raskaasti erehtyä. Ei se ole tiedettä sinänsä, totuuteen pyrkimistä, vaan naturalistinen, tieteellinen tai ateistinen maailmankatsomus. Tieteen pitää olla neutraali maailmankstsomuksiin. Myös uskonnollisen maailmankatsomuksen pohjalta voi harjoittaa tiedettä kurinalaisesti, tieteellisesti.

Näin väittäisin, vaikka usein ajatellaan toisin, eivätkä kretut useinkaan tosiaan täytä tieteellisiä kriteerejä.

Sitähän filosofia on, että yritämme ymmärtää noita suuria kysymyksiä. Ja todellinen filosofi, Sokrateen hengessä, nöyrtyy niiden kysymysten edessä ja myöntää tietämättömyytensä. Samoin uskovainen. Samoin tiede.

Jotkut tieteen nimissä esiintyvät vaan luulevat jo tietävänsä totuuden kosmologiasta tai evoluutiosta. Se on suuri hybris ja harha. Tieto näillä alueilla on vasta alustavien hypoteesien, kokeilevien teorioiden tasolla, vaikka tähtitiede ja biologia muuten ovat eksakteja tieteitä.

Ja kretut ymmärtävät väärin Raamattunsa.

Ottaisiko evoluutioteoria sen huomioon, ja miten sitä käsittelisi? Sitähän voisi muuten sanoa juuri älylliseksi suunnittelijaksi.

Tieteellisesti ajatellen ei asiaa tarvitse myöntää eikä kieltää, vaan ottaa se huomioon hypoteesina, jota voi testata. Pitääkö se ottaa huomioon? Että alienit tai Jumala on voinut jotain sellaista tehdä enemmän tai vähemmän?

Hypoteesina kyllä, vai kuinka?

Jumalan puuttumisessa on silti kyse vielä suuremmista asioista, asioiden tuomisesta henkimaailmasta tähän maailmaan. Aika vaikea tieteellisesti tutkia. Ei mahdotonta kuitenkaan, ainakaan uskonnollisen maailmankatsomuksen puitteissa.

Keskiaikana kiellettiin muut kuin uskonnolliset maailmankatsomukset tieteessä. Nyt kielletään tieteessä muut kuin naturalistiset ja ateistiset maailmankatsomukset.

Kopernikaanisen periaatteen mukaan maailmankaikkeus on samanlainen kaikkialla, joten jos meillä on täällä geenimuunteluun pystyvä labra, niin silloin niitä labroja löytyy ääretön määrä edellyttäen, että maailmankaikkeus on ääretön.

inti kirjoitti:

Kopernikaanisen periaatteen mukaan maailmankaikkeus on samanlainen kaikkialla, joten jos meillä on täällä geenimuunteluun pystyvä labra, niin silloin niitä labroja löytyy ääretön määrä edellyttäen, että maailmankaikkeus on ääretön.

Lue lisää

Äärettömyys tuntuu johtavan kaikenlaisiin mahdottomuuksiin, joten mekaanisesta ajattelusta siinäkin asiasssa on vaan paras luopua. Avaruus lähenee vain äärettömästi äärettömyyttä, muttei ihan oikeasti ole juuri sitä, vaan sitä mitä se nyt oikeasti sattuu olemaan, ja johon meillä ei vielä ole oikeita käsitteitä ja oikeaa ajatustapaa.

inti kirjoitti:

Kopernikaanisen periaatteen mukaan maailmankaikkeus on samanlainen kaikkialla, joten jos meillä on täällä geenimuunteluun pystyvä labra, niin silloin niitä labroja löytyy ääretön määrä edellyttäen, että maailmankaikkeus on ääretön.

Lue lisää

Kule Kopernikuksen aikana maailmankaikkeudesta ei tiedetty hevon häntää. Että on muitakin galaxeja kuin omamme selvisi vasta 1900 luvulla.

"...koetuspaikaksi henkiemme kehityksessä..."

Vain mormonien mukaan. Mikään muu kristillinen yhteisö ei tuollaista väitä.
Kosmologia ja evoluutioteoria ovat varsin järkeviä tieteellisiä teorioita. Mitään velovaa keskustelua niiden tiimoilta ei ole, jos ei kaltaisiasi uskonnolla päänsä sekoittaneita lasketa. Teidän jutuillenne taas oikeat tutkijat eivät korvaansa lotkauta.

Luen juuri Ilkka Niiniluodon kirjaa "Hyvän elään filosofiaa". Mistä johtuu, että hänen kirjoituksensa tuntuvat hyvinkin syvällisiltä ja perustellusti pohdituilta, kun taas sinun juttusi ovat kuin ala-asteen koululaisella? Etkö sinäkin ainakin oman väitteesi mukaan ole filosofi? Epäilen kyllä, ettet ole tehnyt päivääkään töitä filosofina, vaikka jonkin kurssin oletkin saattanut suorittaa. Ei noilla eväillä.

gjhgjhghjgjgjg kirjoitti:

"...koetuspaikaksi henkiemme kehityksessä..."

Vain mormonien mukaan. Mikään muu kristillinen yhteisö ei tuollaista väitä.
Kosmologia ja evoluutioteoria ovat varsin järkeviä tieteellisiä teorioita. Mitään velovaa keskustelua niiden tiimoilta ei ole, jos ei kaltaisiasi uskonnolla päänsä sekoittaneita lasketa. Teidän jutuillenne taas oikeat tutkijat eivät korvaansa lotkauta.

Luen juuri Ilkka Niiniluodon kirjaa "Hyvän elään filosofiaa". Mistä johtuu, että hänen kirjoituksensa tuntuvat hyvinkin syvällisiltä ja perustellusti pohdituilta, kun taas sinun juttusi ovat kuin ala-asteen koululaisella? Etkö sinäkin ainakin oman väitteesi mukaan ole filosofi? Epäilen kyllä, ettet ole tehnyt päivääkään töitä filosofina, vaikka jonkin kurssin oletkin saattanut suorittaa. Ei noilla eväillä.

Lue lisää

Tottakai kosmologia ja biologia ovat tieteitä ja niitä pitää kunnioittaa. Niistä vedetyt ateistiset johtopäätökset ovat kuitenkin muuta kuin tiedettä. Siihen kohtaan voi uskovainen tiedemies tarttua ja miettiä mikä todella on tieteellinen kanta, mikä on varmaa ja mikä ennenaikaista väitettä.

Filosofian laitos on ateismin linnake. Ateisti minustakin siellä tuli. Kypsällä iällä, laajemmalla elämänkokemuksella, olen ryhtynyt filosofiseksi kirjailijaksi. Filosofeja eivät ole vain tohtorit ja professorit, vaan monet ovat olleet pelkkiä kirjailijoita filosofian alalla. Jeesuskin on merkittävä filosofi eikä ollut kouluja käynyt eikä edes kirjoittanut mitään. Ajatukset ratkaisevat. Esittääkö jotain uutta ja merkittävää.

Perusajatuksiani ovat, että universumia ei ole kukaan luonut. Materialismi puree siihen täydellisesti. Sensijaan maapallon järjestykseen puree idealismi, Jumala on tämän asiat luonut ihmiselle asuttavaksi, koetuspaikaksi ilmeisesti, oli siitä nyt tarkemmin mitäkin mieltä eri uskonnot. Kaikki ne enemmän tässä oikeassa ovat kuin tieteellinen maailmankatsomus. Joka ei ole tieteen sana, vaan yksi maailmankatsomus.

Ja että tieteellisessä selittämisessä tulee ottaa huomioon kaikki todellisuuden tasot aina aineesta Jumalaan asti. Jumalan jättää pois vain ateisti. Ei tiede. Tiede on lähinnä agnostistista. Minusta taas Jumala ja henkimaailma voidaan ja pitäisi ottaa huomioon tieteellisessä selittämisessä. Se on tiedepiireissä vähemmistön kanta. Sille ei voi mitään. Ehkä se taas muuttuu joskus. Se ei ole millään tavoin epäfilosofinen kanta vaan vain yksi filosofinen valinta siinä kuin joku toinenkin.

Olli.S kirjoitti:

Tottakai kosmologia ja biologia ovat tieteitä ja niitä pitää kunnioittaa. Niistä vedetyt ateistiset johtopäätökset ovat kuitenkin muuta kuin tiedettä. Siihen kohtaan voi uskovainen tiedemies tarttua ja miettiä mikä todella on tieteellinen kanta, mikä on varmaa ja mikä ennenaikaista väitettä.

Filosofian laitos on ateismin linnake. Ateisti minustakin siellä tuli. Kypsällä iällä, laajemmalla elämänkokemuksella, olen ryhtynyt filosofiseksi kirjailijaksi. Filosofeja eivät ole vain tohtorit ja professorit, vaan monet ovat olleet pelkkiä kirjailijoita filosofian alalla. Jeesuskin on merkittävä filosofi eikä ollut kouluja käynyt eikä edes kirjoittanut mitään. Ajatukset ratkaisevat. Esittääkö jotain uutta ja merkittävää.

Perusajatuksiani ovat, että universumia ei ole kukaan luonut. Materialismi puree siihen täydellisesti. Sensijaan maapallon järjestykseen puree idealismi, Jumala on tämän asiat luonut ihmiselle asuttavaksi, koetuspaikaksi ilmeisesti, oli siitä nyt tarkemmin mitäkin mieltä eri uskonnot. Kaikki ne enemmän tässä oikeassa ovat kuin tieteellinen maailmankatsomus. Joka ei ole tieteen sana, vaan yksi maailmankatsomus.

Ja että tieteellisessä selittämisessä tulee ottaa huomioon kaikki todellisuuden tasot aina aineesta Jumalaan asti. Jumalan jättää pois vain ateisti. Ei tiede. Tiede on lähinnä agnostistista. Minusta taas Jumala ja henkimaailma voidaan ja pitäisi ottaa huomioon tieteellisessä selittämisessä. Se on tiedepiireissä vähemmistön kanta. Sille ei voi mitään. Ehkä se taas muuttuu joskus. Se ei ole millään tavoin epäfilosofinen kanta vaan vain yksi filosofinen valinta siinä kuin joku toinenkin.

Lue lisää

" olen ryhtynyt filosofiseksi kirjailijaksi"

Mitä olet julkaissut?

lkjlkkljlj kirjoitti:

" olen ryhtynyt filosofiseksi kirjailijaksi"

Mitä olet julkaissut?

http://www.santavuori.com muutama filosofian kirja, artikkeleita ym. Kotisivuillani nykyään lähinnä, artikkeleita siellä täällä, yksi kustantajan julkaisema kirja, omakustanteita. Nettikeskustelua.

Ei tieteessä joka asiasta tarvitse olla selvää merkkiä eli havaintoa. Moni asia joudutaan päättelemään. Tieteellinen päättely tehdään kaikesta olemassaolevasta asiaa valaisevasta tiedosta ja rationaalisista teorioista ja oletuksista. Muutenhan esimerkiksi arkeologiasta ei voitaisi yrittääkään rakentaa kuvaa muinaisista kulttuureista. Varsinkaan kadonneista.

Tai ihmisen kehityksestä homo sapiens sapiens lajiksi. Tiedot ja löydöksethän ovat suorastaan minimaalisia. Silti väitetään ettei Jumalasta ole tietoa eikä muiden taivaankappaleiden tietoisista olennoista, vaikka sitä tietoa on roppakaupalla. Varsinkin juuri pääteltävissä.

Sinun filosofiasi tässä takapajuinen on eikä minun. Minä otan teologiset selitykset mukaan tieteelliseen selittämiseen, eikä se ole väärin niinkuin yleensä väitetään. Niin tosiaan kyllä väitetään, muttei filosofiassa koskaan mitään yksimielisyyttä mistään ole, sellainen käsitys filosofiasta on ihan hölmö. Esiintyy usein kosmologeilla.

Filosofiassa vertaillaan vaan eri näkökohtia ja mietitään mikä olisi järkevintä. Minusta olisi järkevintä ottaa teologiset asiat mukaan selityksiin ja maapallon ulkopuoliset kulttuurit. Filosofiassa riittää että olen sitä mieltä, kunhan perustelen asian järkevästi. Sen osaan tehdä.

Minä olen ravistautunut irti tuosta luonnontieteellisen maailmankatsomuksen pakkopaidasta, joka filosofeja vaivaa. Tässä Jumala- kysymyksessä varsinkin. Se ei ollenkaan tarkoita, etten hallitsisi filosofiaa. Päinvastoin, osaan luoda ja tehdä filosofiaa itsenäisesti ilman kahleita koulutuksesta tai muusta ja laajan tietomäärän ja kokemuksen pohjalta. Arvio tulee tietysti muilta, ja vain ajan kanssa. Ei ole tarkoitus kehua, mutten kyllä ollenkaan hyväksy mitään perusteetonta aliarviointiakaan, siksi tämä on pakko sanoa.

Olli.S kirjoitti:

Ei tieteessä joka asiasta tarvitse olla selvää merkkiä eli havaintoa. Moni asia joudutaan päättelemään. Tieteellinen päättely tehdään kaikesta olemassaolevasta asiaa valaisevasta tiedosta ja rationaalisista teorioista ja oletuksista. Muutenhan esimerkiksi arkeologiasta ei voitaisi yrittääkään rakentaa kuvaa muinaisista kulttuureista. Varsinkaan kadonneista.

Tai ihmisen kehityksestä homo sapiens sapiens lajiksi. Tiedot ja löydöksethän ovat suorastaan minimaalisia. Silti väitetään ettei Jumalasta ole tietoa eikä muiden taivaankappaleiden tietoisista olennoista, vaikka sitä tietoa on roppakaupalla. Varsinkin juuri pääteltävissä.

Sinun filosofiasi tässä takapajuinen on eikä minun. Minä otan teologiset selitykset mukaan tieteelliseen selittämiseen, eikä se ole väärin niinkuin yleensä väitetään. Niin tosiaan kyllä väitetään, muttei filosofiassa koskaan mitään yksimielisyyttä mistään ole, sellainen käsitys filosofiasta on ihan hölmö. Esiintyy usein kosmologeilla.

Filosofiassa vertaillaan vaan eri näkökohtia ja mietitään mikä olisi järkevintä. Minusta olisi järkevintä ottaa teologiset asiat mukaan selityksiin ja maapallon ulkopuoliset kulttuurit. Filosofiassa riittää että olen sitä mieltä, kunhan perustelen asian järkevästi. Sen osaan tehdä.

Minä olen ravistautunut irti tuosta luonnontieteellisen maailmankatsomuksen pakkopaidasta, joka filosofeja vaivaa. Tässä Jumala- kysymyksessä varsinkin. Se ei ollenkaan tarkoita, etten hallitsisi filosofiaa. Päinvastoin, osaan luoda ja tehdä filosofiaa itsenäisesti ilman kahleita koulutuksesta tai muusta ja laajan tietomäärän ja kokemuksen pohjalta. Arvio tulee tietysti muilta, ja vain ajan kanssa. Ei ole tarkoitus kehua, mutten kyllä ollenkaan hyväksy mitään perusteetonta aliarviointiakaan, siksi tämä on pakko sanoa.

Lue lisää

"Muutenhan esimerkiksi arkeologiasta ei voitaisi yrittääkään rakentaa kuvaa muinaisista kulttuureista. Varsinkaan kadonneista."

Kyllä kuva muinaisista kulttuureista perustuu nimen omaan löydettyihin merkkeihin. Toki esihsitoriassa on aina sijaa spekuloinnille, mutta mihinkään havaintoon perustumaton spekulaatio ei ole tiedettä historiantutkimuksen suhteenkaan.

"Tai ihmisen kehityksestä homo sapiens sapiens lajiksi. Tiedot ja löydöksethän ovat suorastaan minimaalisia. "

Tiedot ja löydökset alkavat nykyään olla jo suorastaan maksimaisia. Luehan joutessasi Chris Stringerin "Vain yksi jäi" ja Juha Valsten "Ihmislajin synty", niin ei tarvitse höpistä omia uskomuksiasi.

"Silti väitetään ettei Jumalasta ole tietoa eikä muiden taivaankappaleiden tietoisista olennoista, vaikka sitä tietoa on roppakaupalla. Varsinkin juuri pääteltävissä. "

Ei ole; ei minkään vertaa. Päättely ilman minkäänlaisia premissejä on tuhoon tuomittu yritys. Sinulla on vain joukko uskomuksia, eikä lainkaan tietoa.

"Minä otan teologiset selitykset mukaan tieteelliseen selittämiseen, eikä se ole väärin niinkuin yleensä väitetään."

Niin otat, mutta yksikään luonnontieteilijä tai tieteen filosofi ei ota. Sinun mielestäsi se ei ehkä ole väärin, mutta luonnontieteiden kanssa jumalilla ei ole mitään tekemistä. Siitä tutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä.

"Niin tosiaan kyllä väitetään, muttei filosofiassa koskaan mitään yksimielisyyttä mistään ole, sellainen käsitys filosofiasta on ihan hölmö."

Tällainen käsitys paistaa myös Niiniluodon kirjasta "Totuuden rakastaminen", hänen selittäessään, kuinka teoria voi olla filosofisesti aivan oikea ilman, että sillä on reaalimaailman kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi Karl Popperin kriittisen realismin ja Paul Feyerabendin ääriralativismin välille on melkoisen vaikea rakentaa yksimielisyyttä.
Niiniluoto ei taida olla kosmologi?

"Minä olen ravistautunut irti tuosta luonnontieteellisen maailmankatsomuksen pakkopaidasta, joka filosofeja vaivaa."
Ja alkanut uskoa mormonismin oppeihin. Taikauskoa mikä taikauskoa.

"Päinvastoin, osaan luoda ja tehdä filosofiaa itsenäisesti ilman kahleita koulutuksesta tai muusta ja laajan tietomäärän ja kokemuksen pohjalta."

Eli sinulla ei ole minkäänlaista tutkintoa filosofiasta, kuten olen arvellutkin. Wannabe kyökkifilosofi ja vielä sellaisenakin köppäistä lajia. Laajasta tietomäärästäsi voi olla useaa mieltä. Kommenttisi kosmologiasta ovat olleet pääsääntöisesti mörön ahteerista ja nyt kommenttisi ihmisen kehitykseen liittyvien löytöjen minimaalisuudesta kuvastavat samanlaista syvää tietämättömyyttä.

TyhjääLätinää kirjoitti:

"Muutenhan esimerkiksi arkeologiasta ei voitaisi yrittääkään rakentaa kuvaa muinaisista kulttuureista. Varsinkaan kadonneista."

Kyllä kuva muinaisista kulttuureista perustuu nimen omaan löydettyihin merkkeihin. Toki esihsitoriassa on aina sijaa spekuloinnille, mutta mihinkään havaintoon perustumaton spekulaatio ei ole tiedettä historiantutkimuksen suhteenkaan.

"Tai ihmisen kehityksestä homo sapiens sapiens lajiksi. Tiedot ja löydöksethän ovat suorastaan minimaalisia. "

Tiedot ja löydökset alkavat nykyään olla jo suorastaan maksimaisia. Luehan joutessasi Chris Stringerin "Vain yksi jäi" ja Juha Valsten "Ihmislajin synty", niin ei tarvitse höpistä omia uskomuksiasi.

"Silti väitetään ettei Jumalasta ole tietoa eikä muiden taivaankappaleiden tietoisista olennoista, vaikka sitä tietoa on roppakaupalla. Varsinkin juuri pääteltävissä. "

Ei ole; ei minkään vertaa. Päättely ilman minkäänlaisia premissejä on tuhoon tuomittu yritys. Sinulla on vain joukko uskomuksia, eikä lainkaan tietoa.

"Minä otan teologiset selitykset mukaan tieteelliseen selittämiseen, eikä se ole väärin niinkuin yleensä väitetään."

Niin otat, mutta yksikään luonnontieteilijä tai tieteen filosofi ei ota. Sinun mielestäsi se ei ehkä ole väärin, mutta luonnontieteiden kanssa jumalilla ei ole mitään tekemistä. Siitä tutkijat ovat harvinaisen yksimielisiä.

"Niin tosiaan kyllä väitetään, muttei filosofiassa koskaan mitään yksimielisyyttä mistään ole, sellainen käsitys filosofiasta on ihan hölmö."

Tällainen käsitys paistaa myös Niiniluodon kirjasta "Totuuden rakastaminen", hänen selittäessään, kuinka teoria voi olla filosofisesti aivan oikea ilman, että sillä on reaalimaailman kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi Karl Popperin kriittisen realismin ja Paul Feyerabendin ääriralativismin välille on melkoisen vaikea rakentaa yksimielisyyttä.
Niiniluoto ei taida olla kosmologi?

"Minä olen ravistautunut irti tuosta luonnontieteellisen maailmankatsomuksen pakkopaidasta, joka filosofeja vaivaa."
Ja alkanut uskoa mormonismin oppeihin. Taikauskoa mikä taikauskoa.

"Päinvastoin, osaan luoda ja tehdä filosofiaa itsenäisesti ilman kahleita koulutuksesta tai muusta ja laajan tietomäärän ja kokemuksen pohjalta."

Eli sinulla ei ole minkäänlaista tutkintoa filosofiasta, kuten olen arvellutkin. Wannabe kyökkifilosofi ja vielä sellaisenakin köppäistä lajia. Laajasta tietomäärästäsi voi olla useaa mieltä. Kommenttisi kosmologiasta ovat olleet pääsääntöisesti mörön ahteerista ja nyt kommenttisi ihmisen kehitykseen liittyvien löytöjen minimaalisuudesta kuvastavat samanlaista syvää tietämättömyyttä.

Lue lisää

Sinulle täytyy siis todistaa, miten Jumala voidaan päätellä, jos sitten saisin kunnian olla mielestäsi filosofi ilman muuta akateemista arvoa kuin fil.kand., (erinomaiset tiedot teoreettisen filosofian cum.laude, yhden tieteen, psykologian laudatur. Käytännöllisen filosofian approbatur).

Ilkka mm. lainasi minulle aikoinaan teoreettisen filosofian approbaturia varten kirjan, jossa kaikki jumala- todistukset kumottiin. Opiskeluaikana minusta tulikin tietysti ateisti. Filosofian laitos on aina ollut ateismin linnake. Tosin siellä opiskelee sivuaineena filosofiaa paljon teologian opiskelijoita.

Nythän on niin, että meillä on tieteellinen teoria evoluutiosta, jota en ollenkaan vastusta, ja universumista, jota en ollenkaan vastusta. Koulutukseni takia. Ne ovat tieteellisiä teorioita ja kehittyvät niinkuin tiede kehittyy. Mm. itseäänkorjaavasti.

Sensijaan filosofisesti mietimme tietysti aivan vapaasti ja kriittisesti kuinka tarkasti niiden antama kuva vastaa todellisuutta. Tästä niinkuin yleensä mistään ei filosofeilla ole minkäänlaista yksimielisyyttä. Totta on, että tiedettä kannatetaan kovasti, ja tieteellistä ja naturalistista maailmankatsomusta. Minä en, maailmankatsomuksena, vain tieteenä, minun maailmankatsomukseni on kristillinen. Mormonien.

Evoteorian mukaan maapallolla on alkeellisista yksisoluisista kehittynyt lopulta ihminen. Eikä kehitys ihmiseen välttämättä pääty. Millainen ihminen on miljardin vuoden kuluttua?

Galakseja on miljardeja ja ollut jo miljardeja vuosia. Maapallon kaltaisia planeettoja on miljardeja ollut jo miljardeja vuodia.

Mitä tästä voi päätellä? Että voi olla jo ihmistä korkeampiakin olentoja universumissa, jotka ovat voineet luoda maapallon nykyisen järjestyksen niinkuin Raamattu sanoo, kun Raamattua ei tulkita kirjaimellisesti vaan tapahtumina taivaankannen alla. Kerrottuna draamallisesti temppelissä muinaisille ihmisille, näyteltynä muinaisen teatterikäsikirjoituksen mukaan. Joka tietysti on vääristynyt jonkun verran aikojen kuluessa.

Siis voidaan päätellä näin. Tieteellisesti, vaikkei fyysisiä todisteita ole muuta kuin ehkö ihmisten todistajalausuntoina.

Päätellä.

Tieteellisesti.

Ilman havaintojakin.

Kivaa, että vihdoinkin joku on suurinpiirtein samaa mieltä. Onhan sekin silti vanha juttu, että tiede on agnostinen lähinnä. Tai että agnostinen kanta vastaa parhaiten kaikkia tieteellisiä periaatteita. Silloin Jumala voidaan ottaa hypoteesina vähintään mukaan tieteelliseen keskusteluun sellaisista asioista missä sillä on relevanssia.

Ja Raamattuunkin tukeutuvissa Jumalasta on monenlaisia käsityksiä niinkuin muuallakin.