Mikro- ja makroevoluutio

Tuo ei vastaa kysymykseen. Kysymyshän on: missä kohtaa mikroevoluutio pysähtyy niin ettei se pysty etenemään makroevoluutioksi?

Siltä näyttää.

Niin onko se mielestäsi evoluutiota jos kissille kasvaa siivet? Se nimittäin vaatisi raamatullisen ihmeen. Sitä saa odottaa kuin jeesuksen toista tulemista. Vai miten se oli?

"Ymmärrys epigenetiikasta on johtanut siihen, että termiä 'mikroevoluutio' ei enää juurikaan käytetä."

Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa, sillä tutkijoiden keskuudessa ei termiä "mikroevoluutio" ole juuri koskaan käytetty (eikä myöskään "makroevoluutiota"). Lähinnä ainoa konteksti, jossa tätä termiä kuulee tai näkee, on keskustelut denialistien kanssa.

"Muutos ei johda evoluutioon, vaan rappeutumiseen. "

Muutos johtaa muutokseen. Luonnossa tämä on joko hyödyllistä, jolloin tämä lisääntyy, tai haitallista, jolloin se väistämättä katoaa.

"Luonnossa mikään ei kehity."

Erinomaista - esitit väitteen! Nyt on sinun aika todistaa se (jollakin muulla kuin fox-speciesten chromosome numbereilla).

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

"Ymmärrys epigenetiikasta on johtanut siihen, että termiä 'mikroevoluutio' ei enää juurikaan käytetä."

Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa, sillä tutkijoiden keskuudessa ei termiä "mikroevoluutio" ole juuri koskaan käytetty (eikä myöskään "makroevoluutiota"). Lähinnä ainoa konteksti, jossa tätä termiä kuulee tai näkee, on keskustelut denialistien kanssa.

"Muutos ei johda evoluutioon, vaan rappeutumiseen. "

Muutos johtaa muutokseen. Luonnossa tämä on joko hyödyllistä, jolloin tämä lisääntyy, tai haitallista, jolloin se väistämättä katoaa.

Lue lisää

"Muutos johtaa muutokseen. Luonnossa tämä on joko hyödyllistä, jolloin tämä lisääntyy, tai haitallista, jolloin se väistämättä katoaa. "

Sata miljardia uutta mutaatiota ihmispopulaatioon, jotka ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä, niin jokainen varmaan ymmärtää, mihin muutos johtaa.

Kelpoisuus vähenee, ei lisäänny.

pitäisymmärtää kirjoitti:

"Muutos johtaa muutokseen. Luonnossa tämä on joko hyödyllistä, jolloin tämä lisääntyy, tai haitallista, jolloin se väistämättä katoaa. "

Sata miljardia uutta mutaatiota ihmispopulaatioon, jotka ovat enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä, niin jokainen varmaan ymmärtää, mihin muutos johtaa.

Kelpoisuus vähenee, ei lisäänny.

Lue lisää

Tähän voi vastata kahdella tavalla, luonnollisessa kontekstissa ja ei-luonnollisessa. Luonnollisella tarkoitan tilaa, jossa ihmisen teknologista vaikutusta ei ole, lähinnä lääketieteen kautta.

Kaikissa olosuhteissa mutaatiot, jotka jäävät populaatioon, ovat joko neutraaleja, haitallisia tai hyödyllisiä, ja nämä osin ovat myös päällekkäisiä, ja kaikki riippuu olosuhteista. Näistä mutaatioista lähes kaikki ovat neutraaleja, eli niillä ei ole mitään vaikutusta organismin selviytymis- ja/tai lisääntymismahdollisuuksiin tai -todennäköisyyksiin. Siitä hyvin pienestä osasta, joka ei ole neutraali, valtaosa on haitallisia. On helpompi hajottaa jotain, kuin rakentaa. Nämä puolestaan jakautuvat kahteen ryhmään: lisääntymiskriittiset ja ei-lisääntymiskriittiset. Nämäkin ovat osin päällekkäisiä.

Lisääntymiskriittiset mutaatiot ovat sellaisia, jotka vaikuttavat siihen, että pystyykö organismi lisääntymään. Pääosa näistä mutaatioista on tappavia jo alkiokehitysvaiheessa, ja eivät siten välttämättä edes ole meidän tiedossa koskaan, eikä näille voida tehdä mitään. Osa mutaatioista on sellaisia, jotka tappavat vasta syntymän jälkeen, mutta ennen lisääntymiskykyä. Ja osa on mutaatioita, jotka ovat tappavia vain homotsygootteina (kaksi kopiota geenistä, jossa mutaatio). Tällainen on mm. sirppisoluanemiaa aiheuttava mutaatio, joka yksittäisenä kopiona on malaria-alueilla hyödyllinen mutaatio. Luonnollisissa olosuhteissa nämä katoavat organismin kuoleman seurauksena. Ei-luonnollisissa olosuhteissa nämä voivat selviytyä lisääntymisikään ja viedä nämä mutaatiot seuraavaan sukupolveen, jolloin nämä eivät katoa.

Ei-lisääntymiskriittiset mutaatiot ovat puolestaan sellaisia, jotka eivät vaikuta siihen, että pystyykö organismi lisääntymään. Tällaisia ovat useasti geneettiset taudit, jotka ilmaantuvat vasta iän myötä, ihmisessä esimerkiksi Parkinsonin tauti ja Huntingtonin tauti, sekä ALS. Toinen kategoria tässä on mutaatiot, jotka ovat tappavia vain homotsygoottina tai sukupuolispesifisenä. Tällaisissa tapauksissa organismi, jolla on vain yksi kopio mutaatiosta (heterotsygootti) tai on (sairaudesta riippuen) uros tai naaras, on kantaja. Tämä mutaatio ei vaikuta millään tavalla organismin selviytymiseen eikä kykyyn lisääntyä, mutta tämän jälkeläisillä on tietty todennäköisyys olla myös kantajia tai sairastuneita. Tunnetuin sukupuolispesifinen geneettinen sairaus on hemofilia, jossa naiset ovat kantajia, ja tauti vaikuttaa vain miehiin (y-kromosomi). Tunnetuin tapaus näistä taitaa olla Aleksei Romanov. Molemmissa näissä kategorioissa luonnonvalinta ei pääse vaikuttamaan näiden olemassaoloon. Joko kuolemaan johtava sairaus tulee vasta sen jälkeen, kun jälkeläisiä on jo hankittu, tai yksittäinen geenikopio mutaatiosta ei ole tähän riittävä. Luonnossa ei ole kovin montaa lajia, jotka elävät yli lisääntymiskykynsä, joten tämän kategorian sairauksia harvemmin luonnollisissa olosuhteissa tavataan.

Tiivistelmä siis mutaatiot ovat riippuvaisia olosuhteista. Olen kanssasi samaa mieltä, että ihmispopulaatioon tulevat haitalliset mutaatiot voivat kumuloitua (ainakin nykyaikaisen teknologian piirissä oleviin), ja siten heikentää pitkällä aikavälillä elinkelpoisuutta. Luonnossa tätä ei pääse tapahtumaan, mutta elinkelpoisuuskin on olosuhdespesifistä. Yhdet ominaisuudet voivat olla yksissä olosuhteissa kaikkein kelpoisin, ja toisissa se, joka johtaa lajin sukupuuttoon.

Jos tästä tekstistä jotain otat mukaasi, on se toivottavasti se, että todellisuudessa mikään ei ole mustavalkoista.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Tähän voi vastata kahdella tavalla, luonnollisessa kontekstissa ja ei-luonnollisessa. Luonnollisella tarkoitan tilaa, jossa ihmisen teknologista vaikutusta ei ole, lähinnä lääketieteen kautta.

Kaikissa olosuhteissa mutaatiot, jotka jäävät populaatioon, ovat joko neutraaleja, haitallisia tai hyödyllisiä, ja nämä osin ovat myös päällekkäisiä, ja kaikki riippuu olosuhteista. Näistä mutaatioista lähes kaikki ovat neutraaleja, eli niillä ei ole mitään vaikutusta organismin selviytymis- ja/tai lisääntymismahdollisuuksiin tai -todennäköisyyksiin. Siitä hyvin pienestä osasta, joka ei ole neutraali, valtaosa on haitallisia. On helpompi hajottaa jotain, kuin rakentaa. Nämä puolestaan jakautuvat kahteen ryhmään: lisääntymiskriittiset ja ei-lisääntymiskriittiset. Nämäkin ovat osin päällekkäisiä.

Lisääntymiskriittiset mutaatiot ovat sellaisia, jotka vaikuttavat siihen, että pystyykö organismi lisääntymään. Pääosa näistä mutaatioista on tappavia jo alkiokehitysvaiheessa, ja eivät siten välttämättä edes ole meidän tiedossa koskaan, eikä näille voida tehdä mitään. Osa mutaatioista on sellaisia, jotka tappavat vasta syntymän jälkeen, mutta ennen lisääntymiskykyä. Ja osa on mutaatioita, jotka ovat tappavia vain homotsygootteina (kaksi kopiota geenistä, jossa mutaatio). Tällainen on mm. sirppisoluanemiaa aiheuttava mutaatio, joka yksittäisenä kopiona on malaria-alueilla hyödyllinen mutaatio. Luonnollisissa olosuhteissa nämä katoavat organismin kuoleman seurauksena. Ei-luonnollisissa olosuhteissa nämä voivat selviytyä lisääntymisikään ja viedä nämä mutaatiot seuraavaan sukupolveen, jolloin nämä eivät katoa.

Ei-lisääntymiskriittiset mutaatiot ovat puolestaan sellaisia, jotka eivät vaikuta siihen, että pystyykö organismi lisääntymään. Tällaisia ovat useasti geneettiset taudit, jotka ilmaantuvat vasta iän myötä, ihmisessä esimerkiksi Parkinsonin tauti ja Huntingtonin tauti, sekä ALS. Toinen kategoria tässä on mutaatiot, jotka ovat tappavia vain homotsygoottina tai sukupuolispesifisenä. Tällaisissa tapauksissa organismi, jolla on vain yksi kopio mutaatiosta (heterotsygootti) tai on (sairaudesta riippuen) uros tai naaras, on kantaja. Tämä mutaatio ei vaikuta millään tavalla organismin selviytymiseen eikä kykyyn lisääntyä, mutta tämän jälkeläisillä on tietty todennäköisyys olla myös kantajia tai sairastuneita. Tunnetuin sukupuolispesifinen geneettinen sairaus on hemofilia, jossa naiset ovat kantajia, ja tauti vaikuttaa vain miehiin (y-kromosomi). Tunnetuin tapaus näistä taitaa olla Aleksei Romanov. Molemmissa näissä kategorioissa luonnonvalinta ei pääse vaikuttamaan näiden olemassaoloon. Joko kuolemaan johtava sairaus tulee vasta sen jälkeen, kun jälkeläisiä on jo hankittu, tai yksittäinen geenikopio mutaatiosta ei ole tähän riittävä. Luonnossa ei ole kovin montaa lajia, jotka elävät yli lisääntymiskykynsä, joten tämän kategorian sairauksia harvemmin luonnollisissa olosuhteissa tavataan.

Tiivistelmä siis mutaatiot ovat riippuvaisia olosuhteista. Olen kanssasi samaa mieltä, että ihmispopulaatioon tulevat haitalliset mutaatiot voivat kumuloitua (ainakin nykyaikaisen teknologian piirissä oleviin), ja siten heikentää pitkällä aikavälillä elinkelpoisuutta. Luonnossa tätä ei pääse tapahtumaan, mutta elinkelpoisuuskin on olosuhdespesifistä. Yhdet ominaisuudet voivat olla yksissä olosuhteissa kaikkein kelpoisin, ja toisissa se, joka johtaa lajin sukupuuttoon.

Jos tästä tekstistä jotain otat mukaasi, on se toivottavasti se, että todellisuudessa mikään ei ole mustavalkoista.

Lue lisää

"Kaikissa olosuhteissa mutaatiot, jotka jäävät populaatioon, ovat joko neutraaleja, haitallisia tai hyödyllisiä, ja nämä osin ovat myös päällekkäisiä, ja kaikki riippuu olosuhteista. Näistä mutaatioista lähes kaikki ovat neutraaleja, eli niillä ei ole mitään vaikutusta organismin selviytymis- ja/tai lisääntymismahdollisuuksiin tai -todennäköisyyksiin. Siitä hyvin pienestä osasta, joka ei ole neutraali, valtaosa on haitallisia"

Sinulta jäi huomioimatta nämä sata miljardia uutta vanhigollista mutaatiota, joita ihmispopulaatioon kertyy, jää. Miten ne vaikuttaa?

vainyksijäijoukostapois kirjoitti:

"Kaikissa olosuhteissa mutaatiot, jotka jäävät populaatioon, ovat joko neutraaleja, haitallisia tai hyödyllisiä, ja nämä osin ovat myös päällekkäisiä, ja kaikki riippuu olosuhteista. Näistä mutaatioista lähes kaikki ovat neutraaleja, eli niillä ei ole mitään vaikutusta organismin selviytymis- ja/tai lisääntymismahdollisuuksiin tai -todennäköisyyksiin. Siitä hyvin pienestä osasta, joka ei ole neutraali, valtaosa on haitallisia"

Sinulta jäi huomioimatta nämä sata miljardia uutta vanhigollista mutaatiota, joita ihmispopulaatioon kertyy, jää. Miten ne vaikuttaa?

Lue lisää

Kysymys kuuluu, että mihin perustat tuon väittämän? Jääkö ne? Onko niitä noin paljon? Ovatko ne vahingollisia?

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Kysymys kuuluu, että mihin perustat tuon väittämän? Jääkö ne? Onko niitä noin paljon? Ovatko ne vahingollisia?

Linkki:

https://www.youtube.com/watch?v=vqIyOTm2cvk

noin46minkohdastaalkaen kirjoitti:

Linkki:

https://www.youtube.com/watch?v=vqIyOTm2cvk

Miten minä arvasin, että kyseessä olisi juuri Leisolan väitteitä. Eli sinulla ei ole mitään tieteellistä viitettä väittämääsi.

Haitallinen mutaatio ei myöskään etene, jos sen kantaja ei pysty lisääntymään tai kuolee ennen lisääntymisikää.

YksiBioinformaatikko kirjoitti:

Miten minä arvasin, että kyseessä olisi juuri Leisolan väitteitä. Eli sinulla ei ole mitään tieteellistä viitettä väittämääsi.

"Miten minä arvasin, että kyseessä olisi juuri Leisolan väitteitä. Eli sinulla ei ole mitään tieteellistä viitettä väittämääsi. "

Väärin arvattu. Kuuntele ketä Leisola lainaa.

väärinvaikkajälkikäteen kirjoitti:

"Miten minä arvasin, että kyseessä olisi juuri Leisolan väitteitä. Eli sinulla ei ole mitään tieteellistä viitettä väittämääsi. "

Väärin arvattu. Kuuntele ketä Leisola lainaa.

Lue lisää

Osoita tarkka kohta. Minä en jaksa kuunnella puoltatoista tuntia Leisolan löpinöitä.

Leisolahan osoitti darvinisten mekanismien toimivan! Hän oli evokki!

vainyksijäijoukostapois kirjoitti:

"Kaikissa olosuhteissa mutaatiot, jotka jäävät populaatioon, ovat joko neutraaleja, haitallisia tai hyödyllisiä, ja nämä osin ovat myös päällekkäisiä, ja kaikki riippuu olosuhteista. Näistä mutaatioista lähes kaikki ovat neutraaleja, eli niillä ei ole mitään vaikutusta organismin selviytymis- ja/tai lisääntymismahdollisuuksiin tai -todennäköisyyksiin. Siitä hyvin pienestä osasta, joka ei ole neutraali, valtaosa on haitallisia"

Sinulta jäi huomioimatta nämä sata miljardia uutta vanhigollista mutaatiota, joita ihmispopulaatioon kertyy, jää. Miten ne vaikuttaa?

Lue lisää

Miten niinm kertyy:

"Sinulta jäi huomioimatta nämä sata miljardia uutta vanhigollista mutaatiota, joita ihmispopulaatioon kertyy, jää. Miten ne vaikuttaa?"

Jos ne ovat tosiaan vahingollisia, ne poistuvat populaatiosta kantajansa lisääntymis- tai kilpailukyvyttömyyden kautta.

AtteE.Wokki kirjoitti:

Leisolahan osoitti darvinisten mekanismien toimivan! Hän oli evokki!

Vain tehdessään tiedettä. Kreationisteille suunnatuissa kirjoitelmissa hän voi tietenkin olla aivan toista mieltä. Miksi sellaista taas kutsuttiin? Joku vaihtoehtoinen se oli. Ei kai vaan vaihtoehtoinen totuus. Sehän taitaa kuuluaa sinne hiilikellariososton isännän alueeseen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Miten niinm kertyy:

"Sinulta jäi huomioimatta nämä sata miljardia uutta vanhigollista mutaatiota, joita ihmispopulaatioon kertyy, jää. Miten ne vaikuttaa?"

Jos ne ovat tosiaan vahingollisia, ne poistuvat populaatiosta kantajansa lisääntymis- tai kilpailukyvyttömyyden kautta.

Lue lisää

"Jos ne ovat tosiaan vahingollisia, ne poistuvat populaatiosta kantajansa lisääntymis- tai kilpailukyvyttömyyden kautta. "

Mutta kun mutaatioiden kantajina ovat kaikki ihmiset, samoine mutaatioiden suuruusluokkineen. Valitset kenet tahansa ihmisen, niin siinä on suunnilleen sama vahingollisten mutaatioiden määrä.

eipekkaapahempaa kirjoitti:

"Jos ne ovat tosiaan vahingollisia, ne poistuvat populaatiosta kantajansa lisääntymis- tai kilpailukyvyttömyyden kautta. "

Mutta kun mutaatioiden kantajina ovat kaikki ihmiset, samoine mutaatioiden suuruusluokkineen. Valitset kenet tahansa ihmisen, niin siinä on suunnilleen sama vahingollisten mutaatioiden määrä.

Lue lisää

Millä perusteella tuo määrä vahingollisia mutaatioita? Suurin osa on neutraaleja. Ihmislajin koko olemassaolon aikana on mutaatioita tapahtunut 50 - 100 jokaiselle ihmiselle. Vain murto-osa niistä periytyy jälkikasvulle. Mitään havaittavaa rappeutumista ei populaatiotasolla ole, jos ei lasketa sitä, mikä johtuu lääketieteen kehityksestä.

TyhjääStiignafuuliaa kirjoitti:

Millä perusteella tuo määrä vahingollisia mutaatioita? Suurin osa on neutraaleja. Ihmislajin koko olemassaolon aikana on mutaatioita tapahtunut 50 - 100 jokaiselle ihmiselle. Vain murto-osa niistä periytyy jälkikasvulle. Mitään havaittavaa rappeutumista ei populaatiotasolla ole, jos ei lasketa sitä, mikä johtuu lääketieteen kehityksestä.

Lue lisää

"Millä perusteella tuo määrä vahingollisia mutaatioita?"

Vahingollisten uusien mutaatioiden määräksi on arvioitu 30-90 mutaatiota ihmistä kohden sukupolvessa. Jos kerrot tuon ihmisten kokonaismäärällä, noin 7 miljardilla ihmisellä, niin eikös se tee noin 210 miljardista noin 630 miljardiin uutta mutaatiota vanhojen lisäksi.

"Ihmislajin koko olemassaolon aikana on mutaatioita tapahtunut 50 - 100 jokaiselle ihmiselle."

Mutaatiot muualla kehossamme kertyvät nopeasti aiheuttaen ikääntymistä. 60 - vuotiailla meillä on kymmeniä tuhansia uusia mutaatioita solua kohti. Jos kerrot tuon solujen määrällä, niin aika alakanttiin on arvioisi.


"Vain murto-osa niistä periytyy jälkikasvulle"

Jos sukusolua kohti tapahtuu 40 uutta proteiinin koodaamiseen vaikuttavaa mutaatioita, tapahtuu vastasyntynyttä kohden 80 uutta mutaatioita. Nämä eivät ole enimmäkseen neutraaleja vaan hienoisesti vahingollisia.

mutaatiopoikineen kirjoitti:

"Millä perusteella tuo määrä vahingollisia mutaatioita?"

Vahingollisten uusien mutaatioiden määräksi on arvioitu 30-90 mutaatiota ihmistä kohden sukupolvessa. Jos kerrot tuon ihmisten kokonaismäärällä, noin 7 miljardilla ihmisellä, niin eikös se tee noin 210 miljardista noin 630 miljardiin uutta mutaatiota vanhojen lisäksi.

"Ihmislajin koko olemassaolon aikana on mutaatioita tapahtunut 50 - 100 jokaiselle ihmiselle."

Mutaatiot muualla kehossamme kertyvät nopeasti aiheuttaen ikääntymistä. 60 - vuotiailla meillä on kymmeniä tuhansia uusia mutaatioita solua kohti. Jos kerrot tuon solujen määrällä, niin aika alakanttiin on arvioisi.


"Vain murto-osa niistä periytyy jälkikasvulle"

Jos sukusolua kohti tapahtuu 40 uutta proteiinin koodaamiseen vaikuttavaa mutaatioita, tapahtuu vastasyntynyttä kohden 80 uutta mutaatioita. Nämä eivät ole enimmäkseen neutraaleja vaan hienoisesti vahingollisia.

Lue lisää

"60 - vuotiailla meillä on kymmeniä tuhansia uusia mutaatioita solua kohti. "

Tuskin on ainakaan soolua kohti, koska DNA:n korjausmenetelmä korjaa suurimman osan niistä. Jos ihmisellä olisi jokaisessa solussa kymmeniätuhansia geenivirheitä, ei ihminen voisi olla elossa. Ihmisen genomissa ei ole kuin alle 25 000 geeniä. Väitteesi edellyttäisi, että kaikkien solujen kaikki geenit olisivat mutantoituneista. Kuulostaako järkevältä?
Ja vaikka olisi, ne eivät siirtyisi populaatioon ja pääsisi siten yleistymään.

Kun mennään parisataa vuotta taaksepäin, kuusikymppisiä oli väestössä melkoisen vähän. Nykyään yhdeksänkymmentävuotiaiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa suhtellisesti nopeimmin. Vaikka kuinka huomioi lääketieteen, parantuneen ravinnon ja hygienian, ei trendi todellakaan osoita kreationistien nopean rappeutumisen olevan totta. Ihmiste ovat nykyään kaikin tavoin elinvoimaisempia kuin ennen.

Ja aivan kuin kreationistien kiusaksi, alamme olla hyvin lähellä sitä, että geenivirheet kyetään korjaamaan.

MikäIhanaRappio kirjoitti:

"60 - vuotiailla meillä on kymmeniä tuhansia uusia mutaatioita solua kohti. "

Tuskin on ainakaan soolua kohti, koska DNA:n korjausmenetelmä korjaa suurimman osan niistä. Jos ihmisellä olisi jokaisessa solussa kymmeniätuhansia geenivirheitä, ei ihminen voisi olla elossa. Ihmisen genomissa ei ole kuin alle 25 000 geeniä. Väitteesi edellyttäisi, että kaikkien solujen kaikki geenit olisivat mutantoituneista. Kuulostaako järkevältä?
Ja vaikka olisi, ne eivät siirtyisi populaatioon ja pääsisi siten yleistymään.

Kun mennään parisataa vuotta taaksepäin, kuusikymppisiä oli väestössä melkoisen vähän. Nykyään yhdeksänkymmentävuotiaiden osuus väestöstä kasvaa Suomessa suhtellisesti nopeimmin. Vaikka kuinka huomioi lääketieteen, parantuneen ravinnon ja hygienian, ei trendi todellakaan osoita kreationistien nopean rappeutumisen olevan totta. Ihmiste ovat nykyään kaikin tavoin elinvoimaisempia kuin ennen.

Ja aivan kuin kreationistien kiusaksi, alamme olla hyvin lähellä sitä, että geenivirheet kyetään korjaamaan.

Lue lisää

"Tuskin on ainakaan soolua kohti, koska DNA:n korjausmenetelmä korjaa suurimman osan niistä."

Niinhän tuossa linkissä olevasta luennosta selviää, sanotaan, ikä on vain siinä 70 vuotta.

onhanniitä kirjoitti:

"Tuskin on ainakaan soolua kohti, koska DNA:n korjausmenetelmä korjaa suurimman osan niistä."

Niinhän tuossa linkissä olevasta luennosta selviää, sanotaan, ikä on vain siinä 70 vuotta.

Lue lisää

Ja sinä uskot, että seitsemänkymmpisellä voi alle 25 000 geenin genomiin kasaantua jokaiseen yksittäiseen soluun kymmeniä tuhansia geenivirheitä ja eliö voisi vielä olla hengissä.
Olisiko kenties aika vaihtaa käyttämiäsi lähteitä?

JaLehmätLentävät kirjoitti:

Ja sinä uskot, että seitsemänkymmpisellä voi alle 25 000 geenin genomiin kasaantua jokaiseen yksittäiseen soluun kymmeniä tuhansia geenivirheitä ja eliö voisi vielä olla hengissä.
Olisiko kenties aika vaihtaa käyttämiäsi lähteitä?

Lue lisää

"Olisiko kenties aika vaihtaa käyttämiäsi lähteitä? "

Meinaatko, ettei Michael Lynch ole pätevä?

pitäiskövaihtaa kirjoitti:

"Olisiko kenties aika vaihtaa käyttämiäsi lähteitä? "

Meinaatko, ettei Michael Lynch ole pätevä?

Meinaatko, ettei Michael Lynch usko evoluutioon?

onhanniitä kirjoitti:

"Tuskin on ainakaan soolua kohti, koska DNA:n korjausmenetelmä korjaa suurimman osan niistä."

Niinhän tuossa linkissä olevasta luennosta selviää, sanotaan, ikä on vain siinä 70 vuotta.

Lue lisää

Laitahan linkki juttuun, missä tuo väite on todettu. Ettei vaan olisi lievää suurempi väärinkäsitys.

"Pelko on toki aiheellinen, mutta onko perusteeton usko tosiaan niin tärkeää, että pitää kieltää todellisuus? "

Kreationistille on. Se ei ole ainoastaan elämän ja kuoleman kysymys, vaan ikuisen elämän ja ikuisen helvetin kysymys.

Esimerkiksi kasvijalostus on hyvä osoitus makroevoluutiosta. Syöt varmaan päivittäin kasviksia, joiden luonnonvaraisia muotoja et kykenisi edes tunnistamaan, jos sattuisit näkemään niitä jossain. Villimaisiin ja viljeltävän maissin erottaa viisi muuntunutta geeniä.

https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwixz5Om79TaAhXhIpoKHRJuCUcQjRx6BAgAEAU&url=http://mikkomuilu.blogspot.com/2017/11/vastaus-vesa-kelan-evoluutiokolumniin.html&psig=AOvVaw3E0zHXfl9uGxAJlGqJ1fTz&ust=1524726569609905

agnoskepo kirjoitti:

Esimerkiksi kasvijalostus on hyvä osoitus makroevoluutiosta. Syöt varmaan päivittäin kasviksia, joiden luonnonvaraisia muotoja et kykenisi edes tunnistamaan, jos sattuisit näkemään niitä jossain. Villimaisiin ja viljeltävän maissin erottaa viisi muuntunutta geeniä.

https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwixz5Om79TaAhXhIpoKHRJuCUcQjRx6BAgAEAU&url=http://mikkomuilu.blogspot.com/2017/11/vastaus-vesa-kelan-evoluutiokolumniin.html&psig=AOvVaw3E0zHXfl9uGxAJlGqJ1fTz&ust=1524726569609905

Lue lisää

Linkki vei näköjään blogiin, jonka artikkeli on kokonaan lukemisen arvoinen. Pienellä rullauksella löytyvät sekä villimaissin että villivehnän kuvat.

Tosiasia kuitenkin on että lajiutumista tapahtuu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluution_todisteet#Havaittu_uusien_lajien_synty

Jos lajista A erkaantunut populaatio erilaistuu niin, ettei se enää pysty lisääntymään lajin A kanssa, laji A on jakautunut lajeiksi A ja B eli on tapahtunut lajiutuminen. Ja tämä voidaan kaiken lisäksi varmistaa juuri niillä sinun risteytykokeiluillasi, tyhmä.