Onko sattumaa että pieni lapsi kuolee syöpään tai onnettomuuteen? Onko ^SATTUMA^ olemassa vai onko kaikella tarkoituksensa esim karman lain mukaan?
SATTUMAn olemassaolo?
Karmanpyörre
17522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
On mahdollisuus oivaltaa elämän tarkoitusta karman avulla, sattumaa ei ole, kaikki perustuu valintoihin, näin minä uskon.
Lapsen kuolema on valinta, joka on tehty jo ennen syntymää tänne ja vanhemmiksi valikoituu sielut jotka ovat tämän kokemuksen ansainneet...eli monisyinen juttu?
Ensimmäiseksi pitäisi oivaltaa ettei elämä suinkaan lopu ns. kuolemaan, vaan jatkuu välittömästi tilassa, johon meillä ei ole suoraa kontaktia. Unessa nämä käynnit toisella tasolla ovat tavallisia ja mestarin tietoisella ohjauksella valvetilassakin mahdollisia.
Lohdollusta kuitenkin on, että elämä jatkuu heti ja kuolemaa ei ole, tämä asia olisi hyväksi oivaltaa, sillä se helpottaa aikanaan omaa siirtymistä ja sopeutumista toiselle värähtelytasolle.
Lapsen kuolema syöpään ei ole sattuma, vaan seuraus. Kun aihetta ajattelee ilman mystiikkaa ja muuta hömppää, päästään sinne, missä se syy on. Eli mitkä olivat ne syyt, joiden seurauksena lapsi sairaistui syöpään ja menehtyi siihen? Ne kun selvität, niin se selventää ajatuksia. Taikausko, mystiikka yms. aiheet voi sekoittaa ajattelun selkeyttä enemmän.
Vanha maailma perustui pitkälle taikauskoon. Jopa esim. kehoon ilmestyneitä rupia tai ihottumaa tai rokkoa saatettiin kauhistella paholaisen aiheuttamaksi. Tai jumalien rangaistukseksi. Tai noidan kostoksi, tai... Vasta valistuksen ajan, tieteen jne. myötä ihmisen ajattelu on alkanut ns. normalisoitumaan. Nimittäin meidän historiassa on todellakin pitkä aikakausi, joka oli suurelta osin rankan mielikuvituksen häiritsemä. Ikävä kyllä tuo pimeiden aikakausien "tauti" elää meissä vieläkin. Rationaalisuus kuitenkin kasvaa meissä ja tulevaisuudessa olemme vapaita taikauskosta.
Kahdesta ylläolevasta vastauksesta voit päätellä tulivatko nuo sattumalta vai jostain muusta syystä.
Kaikella minkä koet ja näet voit itse valita mistä tai miksi ne tulivat sinun tietoisuuteesi. Kun teet päätöksiä useammin opit että joka hetki valintojasi ohjaa oma päätöksesi. Sitä omaa päätöstäsi et voi välttää se ei ole vapaa valinta se on valinta.
Lapsen syöpätapausta voi käsitellä syyllä ja seurauksella, niinhän se on. Mutta uskon että aloittaja tarkoitti syvällisemmän 'syyn' mahdollisuutta kysymyksellään, kuin pelkkää lääkärin tekemää diagnosia?
Syvällisemmät syyt ovatkin sitten uskon asioita, siis vailla ns. tieteellistä varmennusta.
Se on asioiden mystifiointia, ja monimutkaistamista, ja itsensä eksytystä, kun lähdetään etsimään vastauksia luonnollisten sfäärien ulkopuolelta. Niistä sfääreistä voi löytää ihan mitä vain, mutta usein käy niin, että sen "vastauksen" kyhää itse niistä asioista, jotka tuntuu natsaavan omien ajatusten ja asenteiden kanssa. Tai sitten ei koskaan löydä mitään siitä äärettömyydestä. Olen itse löytänyt elämän luonnollisen rauhan, kun olen yli kaksi vuosikymmentä perehtynyt mystiikkaan, mytologiaan, ihmisen historiaan, uskontojen historiaan jne. Kehittyneiden ihmisaivojen luoma ääretön mielikuvitusavaruus voi luoda vaikka kuinka mystisen todellisuuskäsityksen, jos sille antaa mahdollisuuden. Parhaita esimerkkejä tästä on lukuisat uskonnot, jotka on koostettu useita tuhansia vuosia vanhoista vaistonvaraisesti syntyneistä käsitteistä, jotka myöhemmin vakiintuivat "luonnonlaeiksi". Kuitenkin luonto antaa vastaukset suoraan, jos ne haluaa löytää. Ei tarvitse mennä pidemmälle löytääkseen syyt sairauksiin, tai miksi joku joutui onnettomuuteen jne.
Mitä tarkoitat "luonnolla"....mihin viittaat?
"Olen itse löytänyt elämän luonnollisen rauhan, kun olen yli kaksi vuosikymmentä perehtynyt mystiikkaan, mytologiaan, ihmisen historiaan, uskontojen historiaan jne."
Hienoa, jos olet löytänyt rauhan "perehtymällä" noihin aiheisiin, minkälaista aiheen käsittelyä se sitten kohdallasi mahtaa tarkoittaakaan. Mutta selvää on, että kun ryhdyt lähetystyötä tekeväksi aktiiviseksi uskonjulistajaksi, se rauha, jonka olet vuosien saatossa hankkinut uskoasi pönkittämällä, joutuu esitetyn kritiikin ja todellisen tiedon kautta uhanalaiseksi. Ja voi tietysti olla, että sitä "rauhaa" ei alunperinkään ollut tai ainakaan se ei ollut kovin riittävää, koska psykologista tarvetta todistamattomien uskomustesi julistustyölle näyttää olevan niin paljon, että niitä pitää täällä ihmisille itseoikeutettuna totuutena julistaa.
Sattumaa ei ole. Lisäksi ihminen määrittelee tarkoituksen kokemuksilleen - ennemmin tai myöhemmin. Myös toteamu s - tämä on merkityksetöntä on merkityksellinen valinta.
Jos sattuma olisi mihin vetäisit rajan mikä olisi sinun päätöksesi tai harkintasi
Mitä eroa on sillä mihin ja minkä ikäisenä henkilö kuolee, ero on siinä miten eloon jäänyt kokee hänen kuolemansa.
Myös satavuotias sairastuu tai kuolee sattumalta jos määrittelee - kaikki on sattumalta
No joo, elämä on valintoja ja ovathan ne tietoisia/merkityksellisiä tilanteita.
Mutta...Mikä saa ihmisen sitten juuri sillä hetkellä tekemään sen tietyn valinnan? Ja mikä on saanut ihmisen elämän menemään siihen pisteeseen, että hän tekee juuri sillä tietyllä hetkellä tiettyyn asiaan liittyvän tietyn valinnan?
Eli valintoihin johtavat tilanteet taasen ovat kysymysmerkki. Toki nekin voidaan selittää aikaisemmilla valinnoilla, mutta niihin pätee taas tuo mistä kirjoitin heti aluksi. Eli mikä on niihin valintoihin johtaneiden tilanteiden syyt?
Elämä on käsittääkseni kuitenkin sattumien ja valintojen summa. Ja nuo sattumat ja valinnat kuitenkin vaikuttavat toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia.
Ja esimerkiksi minun tälle palstalle päätyminen ja kirjoitukseni johtuivat kyllä ihan sattumasta. Sattumalta huomasin tämänkin ketjun johon ajattelin kirjoittaa oman näkemykseni. Toki olisin voinut valita toisinkin, eli ohittaa koko ketjun tai ainakin jättää tähän kirjoittamatta. Mutta sattumalta tähän tilanteeseen päätyneenä tein tietoisen valinnan mielipiteeni kirjoittamisesta.
Eli lyhyesti sanoen kannanottoni on sattuman ja valintani yhteisvaikutuksesta ilmentynyt seuraus.
"... että hän tekee juuri sillä tietyllä hetkellä tiettyyn asiaan liittyvän tietyn valinnan?"
vastaat itse
.... kannanottoni on sattuman ja valintani yhteisvaikutuksesta ilmentynyt seuraus.
Vastauksesi on täydellinen niin kauan kun tyydyt siihen. Tuleeko tyytymättömyytesi sattumalta, sanoisin että ei tule. On kysymys siitä tunnetko elämäsi merkitykselliseksi. Asuntovelka, perhe, työ antavat merkitystä melko pitkälle.
Oma ajatukseni on että tietosuteni=henkeni on ikuinen ja olen tullut tähän kehon löytääkseni Totuuden
Fyysisyys on katoavaista, mutta ei kokijalleen lopullista....että se siitä ja jos on kiinnostusta keskustella.....olen käytettävissä omalta osaltani.
Mitä vaihtoehtoja on jälleensyntymälle?
"Onko sattumaa että pieni lapsi kuolee syöpään tai onnettomuuteen? Onko ^SATTUMA^ olemassa vai onko kaikella tarkoituksensa esim karman lain mukaan?"
Kannattaa käyttää suojatietä.
Ei ole mitään karmana lakia vaan Raamatun Jumala suunnittelee kaiken elämän ja myös elämän pituuden. Kaikki eivät edes ehti nähdä päivänvaloa vaan syntyvät kesken joko abortin tain luonnollisen keskenmenon myötä. Voi maksimissaan olla täällä jopa 115- 120 vuotta. Jokaisen on jonkinlainen maanpäällinen keikka tehtävä.
# Jokaisen on jonkinlainen maanpäällinen keikka tehtävä. #
Onkohan noissa keikoissa mitään järkeä, jos on niin mitä?
" Ei ole mitään karman lakia vaan Raamatun Jumala suunnittelee kaiken elämän ja myös elämän pituuden. "
Siis laki kuitenkin on. Jos käyttää sanaa - karma tai - Jumala, On jokaisen omaa ajattelua minkä sisällön noille sanoille antaa. Jokaisen tehtävä on elää tämä elämä, siis jokaisella on sama tehtävä.
Lähtökohtakin oli aluksi sama. määränpää on sama. Kaikkien tarujen joukossa on raamatun Tuhlaajapoika kertomus paras
Kiertelen tässä hiukan mualimaa ja saatan jatkaa jossain joskus jos tämä "keika " jää puolitiehen, siinä on armo. Isä, koti ja juhla odottavat.
Jotkut valitsevat tehtäväkseen väittää toisin, kieltää Jumaluus, juuri sinä paljastuu jumaluuden voima, kukaan ei millään mahtikäskyllä pysty muuttamaan kenenkään mieltä ellei ihminen itse tule toisiin ajatuksiin. He ovat tulleet ollakseen vertaistukena samoin ajatteleville koska vain yhdessä kaksi tai useampi löytävät rakkauden. Rakkaus on yhtä kuin Jumaluus. Vai vertaistaan pystyy täydesti rakastamaan.
Jokainen sielu elää oman elämänsä ja siihen ei mielellään puututa, karman laki on oikeudenmukainen.
Aloituksen asia selittyy mielestäni mainiosti tähän lakiin, vaikka sitä ei heti ymmärrettäisi, mikä on luonnollista?