VALITUKSET VIREILLE

Suomella ei ole ollut todellista tahtoa sopeuttaa autoverotusta vastaamaan Euroopan unionin vaatimuksia, todetaan tuoreessa tutkimusraportissa.

Vuoden 2016 alusta on voimaan astunut autoverolakimuutos, jonka tarkoituksena oli muuttaa verosäännöksiä siten, että kaikissa tilanteissa varmistetaan käytettyjen tuontiautojen syrjimätön verokohtelu.

Lakimuutos ei ole kuitenkaan verosyrjintäkiellon mukainen tuontiautojen veroprosentin ja verotusarvon osalta. Näin todetaan Lapin yliopistosta valmistuneen oikeustieteen maisteri Pia Määtän viime vuonna tarkastetussa tutkimusraportissa. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Raportin tarkoituksena oli selvittää, miten Euroopan unionin verosyrjintäkielto on otettu huomioon Suomen autoverolainsäädännössä.

Määtän mukaan Suomella ei ole ollut todellista tahtoa sopeuttaa autoverolakia vastaamaan Euroopan unionin vaatimuksia, minkä lisäksi ”autoverotuksemme sääntelyä ohjaavat unionin sisämarkkinatavoitteiden sijaan valtion fiskaaliset intressit”.

Eli siis valtion tavoitteena on rahan kerääminen valtion kassaan muita tarkoituksia varten.

Autovero on kansallinen välillinen vero, jota ei ole yhtenäistetty Euroopan unionin toimesta. Jäsenvaltioiden tulee kuitenkin noudattaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artiklaa, joka sisältää tuontituotteita syrjivien verojen kiellon.

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut lukuisia kansallisten autoverolakin ja verosyrjintäkiellon yhteensopivuutta koskevia ennakkoratkaisuja. Vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan käytetyistä tuontiautoista ei saa periä enempää veroa, kuin mitä sisältyy vastaavanlaisten kotimaassa jo rekisteröityjen ajoneuvojen arvoon. Verosyrjintäkieltoa koskevan artiklan tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoilla.

Suomella on ollut erityisesti käytettyjen tuontiautojen osalta mittavia ongelmia verosyrjintäkiellon sopeuttamisessa osaksi kansallista autoverolainsäädäntöä.

Euroopan komissio ja EU-tuomioistuin ovat useaan otteeseen puuttuneet Suomen tuontiautoja syrjivään autoverolainsäädäntöön ja sen soveltamiskäytäntöön. Syrjivään verokohteluun ovat ottaneet kantaa myös ylimmät laillisuusvalvojat, joiden mukaan Suomen valtion suhtautuminen eurooppaoikeuden vaatimuksiin on ollut viivyttelevää ja jälkikäteen reagoivaa.