Sota vaikuttaa sukupolviin laajasti. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711262200561538_u0.shtml
Sotaveteraanien lapset kertovat kokemuksistaan
dlfjfh
6121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voin vakuuttaa, että näin on!
Sotainvalidi-isäni ei ollut alkoholisti ei edes röökannut, mutta oli muuten täysin ulkona lastensa maailmasta, psyykkisesti sulkeutunut. Mitään tukea ja apua ei häneltä saanut. Mies eli omassa maailmassaan. Olisi edes kertonut sotakokemuksistaan ja vammautumisestaan niin ehkä se olisi helpottanut niin häntä kuin meitä lapsia.
Mitään tukea ei yhteiskunnan taholta saatu, ei psyykkistä eikä rahallista. Me lapset olimme kuin "terapeutteja hänelle".
Tämä järkyttävä meuhkaaminen näiden maahamme tunkeutuneiden matulaumojen ja jo aiemmin somppuloisten vastiikketon elätys saa meikäläisen ihokarvat pystyyn!
Olen syntynyt 1957 ja isäni oli sodassa. Muistan kun meille tuli televisio 60-luvun puolivälissä ja Tuntematon sotilas -elokuva esitettiin tvssä. Isä katsoi sitä tvstä ja minun ja veljeni ollessa samassa huoneessa ja minä nuorempana pelkäsin elokuvan sotaräiskintää niin että en saanut nukuttua seuraavina öinä koska pelkäsin ja makasin hiestä märkänä peitonalla enkä uskaltanut liikahtaakaan. Isälle tuli Kansa taisteli -lehti jota hän luki töistä tultuaan. Isälle maistui myös viina ja silloin perhe oli hidaste menossa koska kylällä oli muitakin viinakavereita.
Meille tuli myös Kansa taisteli -lehti, mutta Tuntematonta ei isä katsonut en minä myöskään pysty vieläkään näitä Suomen sodista kertovia leffoja.
Taustalla varmasti ikuiset arvet ja tuntemus isän ei pelkästään fyysisestä vammautumisesta, vaan myös henkisestä tyhjiöstä nuoren miehen elämässä.
Kelpaa sitä tanssahdella taas kaikenmaailman juhlijoiden 100 vuotista Suomea Pressanlinnassa.
Kuinkakohan paljon rahaa on veteraanijärjetöllä,mutta eipä ne rahat mene heille joille se on vartavasten kerätty.Poliitikot härskisti odottaa viimeistenkin veteraanien pois menoa kädet syyhyten sairasta porukkaa.
On irvokasta laittaa varusmiehiä kerjäämään turuilla ja toreilla sotaveteraanikeräksiin ropoja, kun veteranijärjestöillä on ainakin tällä hetkellä valtavat kassavarat (ennen kuin ahnaat poliitikkomme ja kaikenmaailman virkailijat kuppaavat ne).
Niistä voisi jakaa meille sotaveteraanien ja -invalidien jälkeläisille edes nyt korvauksia siitä missä lapsuutemme ja nuoruutemme meni hoitaessamme ja tukiessamme sodan eri tavoin vauriottamiamme isiä.
Hyvä kommentti.