Muistatteko minua rukouksissanne. Olen syvästi masentunut ja ahdistunut. Olen uskossa Jeesukseen, mutta en jaksaisi enää päivääkään tätä elämää. Rukoilen että saisin lisää uskoa ja voimaa Herralta jaksaa eteenpäin. Kiitos jos muistatte rukouksissanne.
Kun jokainen askel painaa
syvästimasentunut
23352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ystävä hyvä, Jeesus on sinun kanssasi silloinkin, kun tuntuu, ettet jaksa. En tiedä tilannetta, eikä minun tarvitsekaan tietää, mutta sen tiedän, että Herra tukee horjuvia ja nostaa alaspainetut jaloilleen. Jää Jeesuksen armon suojaan.
Kiitä Herraa Jeesusta, joka on luvannut olla kanssamme joka päivä. Minua ei tarvitse kiittää, mutta lupaan rukoilla puolestasi.
Monet Raamtun pyhät ovat olleet ajoittain masentuneita, ja saaneet avun kääntäessään katseensa "vuoria kohti".
Psalmi 120
1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
Ei pahalla mutta teetkö useinkin noin että kerjäät huomiota muilta kertomalla ongelmistasi? Se voi olla sinusta palkitsevaa, mutta ei kannattaisi.
Mutta en minä tosiaan pahaa tarkoita, minäkin aikoinaan vuodatin koko elämäntarinani tälle palstalle ja itkin ja olen halunnut itsemurhaa mutta lopulta opin että se on aivan elämänhukkaa.
Elämästä pitää nauttia sen minkä voi, lahjaksi Hän on elämän antanut ei että me siitä muille itkisimme, varsinkin kun sulla ei ole muuta ongelmaa kuin pääsi sisällä elävät kummitukset.
Toisen motiiveja ei ehkä kannattaisikyseenalaistaa. Aloittajaa voi hyvinkin helpottaa huomatessaan, että joku hänet ja hänen esirukouksensa huomaa. Kolmen rivin esirukouspyyntö ei ole vuodatus.
Raamattukin kysyy kärsivän Jobin suulla:
Job 30:24
Mutta eikö saisi hukkuessaan kättänsä ojentaa tahi onnettomuudessa apua huutaa?
Toki saa apuun kukin epäjumalaansa huutaa, mutta ketään hukkuvaa eivät ole jumalat koskaan pelastaneet.
Olen huomannut että jotkut eronneet tai poikamiehet haluavat, että joku tuntisi heitä kohtaan sääliä, ja että edes joku antautuisi heille vaikka säälistä.
Älä valehtele!
Minut Jumala on pelastanut ainakin kaksi kertaa hukkumasta.
Ensimmäisen kerran ollessani 13 -vuotias, jolloin Hän pelasti
minut varmalta hukkumiselta lähettämällä naapurin 16 -vuotiaan
tytön pelastamaan minut. Minä olin painumassa viimeistä kertaa
veden alle kun tämä tyttö ehti paikalle ja sai minua tukasta kiinni.
Olin siis jo veden alla ja en olisi sieltä noussut voimin voimin.
Olen tänä päivänä varma siitä, että tyttö oli Jumalan lähettämänä
oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Toisen kerran Jumala pelasti minut, ei vedestä, vaan Saatanan valheen
avannosta ollessani 31 -vuotias. Olin konkreettisesti Saatanan valheen
avannossa. Ja voin kertoa sinulle ettei siellä ollut kivaa olla. Olin todellakin
hukkumassa valheeseen ja ikuiseen eroon Jumalasta. Mutta Hyvä Paimen
tuli ja pelasti hukkuvan sielun.
Tässäkin tapauksessa Jumala käytti ihmistä, vaikka se olikin Hänen oma
Sanansa, joka minut pelasti. http://www.jaikal.se/48683125
Ja minä tiedän, että Jumala minut pelasti näissä molemmissa tapauksissa.
Ja kuinka monta kertaa Hän on pelastanut minut vaaroista, joista en ole
mitään tiennyt, sen yksin Hän tietää. Moni ihminen tulee yllättymään
kerran kun Jumala näyttää heille miten ja mistä ja kuinka monta kertaa
Hän on meidät pelastanut. Siinä ei auta vedota omaan voimaan kun
totuus näytetään kuin filminauhalta.
https://www.youtube.com/watch?v=9bxc9hbwkkw
Olen kokenut nämä laulun sanat omakohtaisesti. Jeesus Kristus nosti
minut ylös ja asetti jalkani avaralle paikalle autuuden Kalliolle.
Siksi voin seistä Kristuksessa vanhurskaana ja pyhänä Jumalan lapsena.
"Olen tänä päivänä varma siitä, että tyttö oli Jumalan lähettämänä
oikeassa paikassa oikeaan aikaan."
Jos tyttö ei ollut sattumalta paikalla niin mistä tiedät mikä Jumala hänet lähetti?
Kirjoitat sivullasi, että vanhempasi olivat kristittyjä. Olet siis lapsesta asti oppinut kristinuskon Jumalan.
Mitäpä jos sinut olisi kasvatettu muslimiksi niin kiittäisitkö nyt Allahia?
Tai jos olisit kasvatettu mormoniksi niin kiittäisitkö nyt mormonien Jumalaa?
Hindu...
Jehovan todistaja...
Eikö ole myös mahdollista, että saatana itse lähetti tytön pelastamaan kristinuskon kolmiomaisen epäjumalan puolesta valehtelijan?
Kun uskoo ilman todisteita olemattomiin, ei voi vetää rajaa mihinkään.
En kerjää huomiota vaan on paha olla niin esitin rukouspyynnön. Viestistäsi ei välity Jeesuksen rakkaus vaan omahyväisyys. Tällaisten asioiden takia olen myös masentunut: maailmassa sudet hyökkäävät kun puhuu rehellisesti ja totuutta. Näinhän Raamattu varoittaa. Moni tekeytyy "Kristuksen palvelijaksi" vaikka ei tunne eikä seuraa Jeesusta. En jaksaisi enää päivääkään. En voi muuta kuin turvata Herraan.
Eri uskontojen uskovat esittävät omaavansa "totuuden". Kaikki väittävät olevansa oikeassa.
Uskonnottomat, joihin itsekin kuulun kysyvät "mistä tiedät olevasi oikeassa?"
Mielestäni se on oikeutettu kysymys, koska haluan uskoa asioihin jotka ovat totta. Keskustelu on kuitenkin usein hedelmätöntä koska vastaukset, joita saamme eivät ole vakuuttavia.
Esimerkiksi käy hyvin tämä:
https://youtu.be/FqGLNLDXb_E
Minun jumalani sanot. Maailmassa on paljon lapsia ja muitakin ihmisiä jotka ovat tulleet pelastetuksi ihmeen kaupalla, kuten sanotaan. Minkälainen Jumala oli kyseessä? Oliko Jaikalin jumala?
Kohtapa täytyy pyytää Jumalalta anteeksi että annoin Hänestä väärän todistuksen
sanomalla että "toisen kerran Jumala pelasti minut". Ei se ollut toinen kerta. Se oli ehkä viides tai viideskymmenesviides kerta jolloin Jumala pelasti minut. Kerron vielä kaksi tapausta,
jotka ovat näiden kahden tapauksen välissä.
Oli kevättälvi joskus 1980- luvun loppupuolella ja paljon lunta. Ajoin auton ojaan ja auto meni katolleen. Se luisui katollaan, niin että lumet tuli rikkoutuneista laseista sisälle. Auton pysähdyttyä, huomasin, että istuin autossa pää alaspäin, ja pääni oli lumen alla. Mutta onneksi auto ei ollut aivan täynnä lunta. Sain pääni lumipinnan yläpuolelle. Aukaisin turvavyön ja ryömin autosta ulos. Katsoessani tieltä autoa, vain musta pohja ja renkaan näkyivät autosta.
Muutaman päivän kuluttua sain hinausauton noutamaan autoni ojasta. Kun auto nostettiin tielle renkailleen, huomasin järkytyksekseni, että katto oli kuskin kohdalta lättänä kuin pannukakku. Olin ollut optimisti ja luullut että ainoastaan ikkunat olivat menneet rikki. En tiedä mistä olin ryöminyt ulos autosta, koska ovia ei voinut aukaista ja katto oli lättänä. Ja minulle ei ollut tullut naarmuakaan. Menetetty hyvä auto oli ainoa vahinko.
Toinen kolari. Muutamaia vuosia tämän jälkeen ajoin neljän tien risteyksessä risteyskolarin. Veljeni, joka oli kyydissä, joutui viikoksi sairaalaan. Minulle ei tullut naarmuakaan, mutta auto meni romuksi.
Nämä elämäni katastrofit riisuivat minulta viimeisetkin vastustuksen rippeet. Minulla ei enää ollut mitään, mikä olisi estänyt minua antautumasta Jumalalle. Niin lähdin Jeesuksen mukaan seuraamaan Häntä. Ja voi valtavaa minkä elämän sain! En olisi koskaan voinut kuvitellakaan että sellaista on olemassa, ja että Jeesus on niin todellinen.
Jouko! Miten sinä näitä kolareita ajelet? Missä sun vastuuntunto esm.veljestäsi? Ja onko muka se mitä sinä pidät varjeluksena sinun mielestäsi Jumalan rakkauden mitta? Että Jumala nimenomaan varjeli sinut ja veljeäsi ei? Miksi ei veljeäsi? Ehkä hän samalla tavalla olisi arvannut että "Jumala varjeli minutkin."
Ei pahalla sillä olen itsekin sortunut samaan ajattelutapaan kuin sinä:mieheni otti miljoonan markan lainan ja antoi minun päättää millaisessa talossa asumme ja missä. Lisäksi hän otti todella paljon lainaa ihan vain sisustusta varten ja sain vieläpä auton häneltä ja hän on vain tavallinen putkimies.
Ja minä kiitin Jumalaa-en miestäni koskaan. Annoin hengellisen musiikin raikaa läpi kalliin talon ja mies piteli korviaan:D
No, ei se hauskaa ole. Mies jätti minut uskon takia. Käännyttämäni ystäväni sanoi:"Herra antoi Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi!"
Onneksi paranin tuosta. Olen katunut tosi paljon.
Raamattu sanoo asiasta mutta ehkä vain kiertoteitse:"anna vero sille kelle vero kuuluu eli kiitä sitä jolle kiitos kuuluu..."
Olen kuullut samanlaisen hukkumistarinan jota sinä kerrot...putosin kaksivuotiaana järveen ja perhetuttu noukki minut sieltä ennen kun ehdin vajota tavoittamattomiin.
En ole ymmärtänyt miksi minun Jumalaa olisi tuosta pitänyt kiittää kuten sinä teet. Vanhempani antoivat minun pudota huolimattomuuttaan ja onneksi pelastajani oli tarpeeksi nopea.
Oletko ajatellut. Miksi sinulla ei ollut ymmärrystä ymmärtää oikeaa tilannenopeutta? Kolaroimattomuus ilmentää ihmisessä ymmärtää oikea tilannenopeus. Kuten tiedämme, niin kiire ihmisellä ei ole JUMALASTA, vaan lihallisuutta.
Annamummo sanoi, että kiire on PERKELEESTÄ!
Sieltä se on. Niin, kiire on ihmisellä ajattelu ja siten elämisen tapa. Kiire, ei minnekkään, mutta silti kiire.
Senkin ihmeen olen elämässäni kokenut, että luovuin ,- kellosta. Yli 30- vuoteen en ole pitänyt kelloa ja mistään en ole myöhästellyt. Lie ollut JUMALAN johdatus, mutta minulla ei kellot kestäneet,- vaikka lahjakellot olivat arvokkaitakin.
Niin, stressi,- aikamme kauheus ihmisessä, tulee juuri ajattelutavasta,.- kiireestä jonnekkin ja tässä ja nyt hetken eläminen on monelle ihmiselle erittäin haasteellista. Kiireellä pyritään siirtymään pois tässä ja nyt hetkestä ja siten elämisen ilosta. Se iloitseminen on muutaman hetken päässä,- jonne on se kiire.
Raamatussa onbn erittäin hyvin kuvattu ihmisen sisäistä tilaa; Jumalattomilla ei ole rauhaa ja tämä jumalaton ihminen on sama käsite kuin ihmisen lihallisuus. Lihallisella ihmisellä ei ole rauhaa.
Stressi, joka on saanut aikaan järkyttävät mittasuhteet jo ihmisen terveyden hoidossakin.
Voihan sitä uskoa niinkin että saatana pelastaa omiaan saadakseen kunniaa itselle, kun esim. pelasti vääräuskoisen jaikalin uudesti syntymättömän tytön avulla, jatkamaan työtään eksyttämällä upotus kastettuja.
>> Olen syvästi masentunut ja ahdistunut. <<
Onko sinun tuttavapiirissäsi ihmistä tai ihmisiä, joiden kanssa voisit keskustella asioistasi ja käsitellä niitä?
Yksin olla yksinäisyydessä ei ole hyvä yhtälö, koska mieltäsi ja olotilaasi ohjaa masentunaisuus.
Monasti rukouksen vastaus on saada voimaa ja ROHKEUTTA hakeutua hoidon piiriin ja tämä tapahtuu juuri toisen ihmisen kautta. Monasti masentuneisuus ihmisessä ohjaa ihmisen umpikujaan eli täydelliseen eristyneisyyteen ihmiskontakteista ja siten syvään yksinäisyyden tunteeseen, joka taas syventää masennuksen tilaa entisestään.
Uskonto on sinullakin luultavasti enemmän ongelman aiheuttaja kuin ratkaisu. Kannattaa lähtökohtaisesti pitäytyä tosiasioissa, mitä uskonnot eivät mitenkään edusta. Iso osa psyykkisistä ongelmista ratkeaa jo pelkästään liikunnalla. Sen jälkeen elämä on jo helpompi ottaa haltuun.
Uskonto ja sen harjoittaminen kyllä ongelmoittaa lisää ihmistä. Kuten tämän ketjun vastauksista ilmenee, niin kysyjä pitää ikäänkuin odottaa kodissaan muutosta. Väitämpä, miten uskonnollinen ihminen,- jopa pakenee ongelmatilannetta rukoilemiseen. Kun ihminen tiedottaa ongelmastaan,- kuten aloittaja, niin vastaus on ; rukoilen puolestas. Heippa hei ja poistuu paikalta. Tämä tilanne on erittäin tuttu ihmisten keskuudessa. Harvassa on ihmiset, jotka pysähtyvät kysyjän edessä ja alkaa pohtimaan ja kartoittamaan asiaa ja saada ymmärrys sairastavasta ihmisestä.
No, täällä netissä en suosittele avautumaan,- vaan tarkoitin uskovien ihmisten parissa.
Muuta, tuossakin olet harvinaisen oikeassa, miten liikunta vaikuttaa positiivisesti ihmisen mieleen. Ihmisen mieli ei tervehdy kyllä liikunnan avulla,- vaan liikunnassa / tilanteessa olevan aktiivisen ajattelun kautta. Niin, ihmeellistä kuin asia on, niin ihmisen ajatusmaailma on erilainen sohvalla oleskellessa / maaten kuin lenkkeilyn aikana. Vaikuttaneenko tähän aivoissa oleva vilkkaampi veren kierto liikunnan aikana,- vaiko jokin muu tekijä.
Mutta,.- masentuneen ihmisen on erittäin vaikea lähteä liikkeelle ja lenkille, koska jo arkisten askareiden suorittaminen on jo haasteellista. Siis mielen pitäminen terveenä ihmisen tulee käyttää myös lihaksistoaan. Ihmisen lihakset surkastuvat / sairastuvat yllättävän nopeasti juuri piiiitkällisen levon takia ja erikoisesti mitä iäkkäämpi ihminen on.
Väitämpä, miten sotemenoissa säästetäisiin eniten, jos terveyden hoito / taho saisivat ihmiset käyttämään enemmän lihaksiaan.
Rukoilen puolestasi, rakas ystävä.
Jeesus tahtoo sinua auttaa!