Karua faktaa Saksa/Suomi aseveljeydestä.

Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940. Kesän aikana Saksa liitti Suomen mukaan suunnittelemaansa suurhyökkäykseen Neuvostoliittoon. Saksan aloitteesta maiden välille syntyi sotilaallisen yhteistyön linja, joka alkoi 1940 loppukesästä neuvotteluilla ja tietojenvaihdolla.

Vähitellen yhteistyö tiivistyi konkreettisiin valmisteluihin Neuvostoliittoon suuntautuvaa hyökkäystä varten. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, taloudelliset ja maanpuolustukselliset tarpeet, sekä toiveet revanssista Neuvostoliiton suhteen Saksan aseiden avulla saivat Suomen tukeutumaan Saksaan ja sopimaan aseveljeydestä.

Maat tiivistivät taloudellista ja sotilaallista yhteistyötään, ja Suomi salli Saksan joukkoja maaperälleen. Saksa hyökkäsi 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon käyttäen myös Suomen aluetta, ja 25. kesäkuuta alkoi jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
657
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Lopeta nyt jo ryssä tämän palstan trollaaminen.

Mietipäs miltä tuntuu sitten kun teikäläisiä aletaan potkimaan Suomessa kadulla?

1Äänestä
  • Ottaako totuus koville luuseri? Vaikeaa on näköjään tunnustaa, että Suomi oli natsien ja Hitlerin perseitten nuolija ja aulis käskyläinen.

    1Äänestä

Yhteistoimintaa valmistelevat rakennustyöt:
"Tammikuussa 1941 Mannerheim Saksan pyynnöstä kiirehti teiden rakentamista Hetasta Kilpisjärvelle ja Inarista Kaarasjoelle, molemmat Norjan rajalle asti. Rajan takaa saksalaiset jatkoivat rakentamista yhdistääkseen tieverkon valtakunnantie Reichsweg 50:een Narvikista Kirkkoniemeen, tuloksena kaksi uutta yhteyttä Jäämerelle. Lisäksi Paatsjoen yli ryhdyttiin rakentamaan siltaa Höyhenjärven ja Nyrudin kohdalla. Aluksi suomalaiset pyrkivät saamaan saksalaisilta kaksi kolmasosaa rakennuskustannuksista, mutta myöhemmin hallitus päätti kustantaa tiet itse.

Saksan ilmavoimille luvattuja lentokenttiä ja kenttiä joita saksalaiskoneet käyttivät, piti kunnostaa ja perusparantaa. Työt alkoivat 19. kesäkuuta. Liinahamarin, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kentät tyhjennettiin, samaten Utin kenttä, jonne jätettiin suomalainen huoltomiehistö. Malmin kenttä luovutettiin saksalaisille 19. kesäkuuta.
Muutaman päivän kuluttua kenttää levennettiin ja pidennettiin kiireellä suurille saksalaispommittajille sopivaksi". On siis aivan turhaa esittää ja valehdella, ettei sota Neuvostoliittoa vastaan ollut natsien ja Hitlerin aseveljeyden nimissä toteutettu yhteinen ja häpeällinen hyökkäyssota. Ei tullut Suur-Suomea, eikä Suur- Saksaa, mutta sen sijaan tuli karvas ja nöyryyttävä tappio aseveljille.

2Äänestä
  • Lopeta nyt jo ryssä tämän palstan trollaaminen.

    Mietipäs miltä tuntuu sitten kun teikäläisiä aletaan potkimaan Suomessa kadulla?

    1Äänestä

22. kesäkuuta laskeutui Malmin kentälle 12 Junkers Ju 88 -pommittajaa. Tarkoitus oli suorittaa Malmilta käsin pommituslentoja neuvostoliittolaisia vastaan. Koneita varten jouduttiin kiitotietä jatkamaan kovalla kiireellä, viisi rakennusta purettiin ja metsää kaadettiin. Laskeuduttuaan koneet rullasivat seisontapaikoille, mutta laskutelineet upposivat pehmeään maahan. Suunnitelma lentokentän käytöstä hylättiin ja seuraavana päivänä kun koneet oli saatu irti ne palasivat Saksaan. Aika noloa toimintaa suomalaisilta Hitlerin perseennuoljoilta. Buaaaaah!

1Äänestä

Suomalaisten lentokoneet maalattiin jo kevättalvella 1941 Saksan ja Italian "Itärintamaväreihin" keltainen nokka ja keltaiset siivenkärjet ja keltainen 50 cm vyö rungon ympäri, vaikka sodasta ei ollut "tietoakaan".
Se siitä ajopuuteoriasta. Suomi halusi sotaa kesällä 1941.

1Äänestä

Kommentoi aloitusta


Faktaaon kirjoitti:

Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940. Kesän aikana Saksa liitti Suomen mukaan suunnittelemaansa suurhyökkäykseen Neuvostoliittoon. Saksan aloitteesta maiden välille syntyi sotilaallisen yhteistyön linja, joka alkoi 1940 loppukesästä neuvotteluilla ja tietojenvaihdolla.

Vähitellen yhteistyö tiivistyi konkreettisiin valmisteluihin Neuvostoliittoon suuntautuvaa hyökkäystä varten. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, taloudelliset ja maanpuolustukselliset tarpeet, sekä toiveet revanssista Neuvostoliiton suhteen Saksan aseiden avulla saivat Suomen tukeutumaan Saksaan ja sopimaan aseveljeydestä.

Maat tiivistivät taloudellista ja sotilaallista yhteistyötään, ja Suomi salli Saksan joukkoja maaperälleen. Saksa hyökkäsi 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon käyttäen myös Suomen aluetta, ja 25. kesäkuuta alkoi jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu