NKVD tarkoitti sisäministeriön joukkoja, joiden tehtävä oli olla miliisin tukena järjestyksen pidossa sekä vastata rajavartioinnista.
Puna-armeijaan NKVD perusti omia divisiooniaan, joiden tehtävä oli toimia lähinnä sotilaspoliisina eli valvoa kurinpitoa.
NKVD miehitti aina sulkuasemat linjojen takan ja ampui armotta kaikki taaksepäin ilman kirjallista käskyä tulevat.
Sen rooli taisteluissa oli vähäinen. Se kyllä taisteli yleensä hyvin.
NKVD:n toimintaa rintamalla valvoi pahamaineinen 7. Osasto, joka huolehti joukkojen poliittisesta oikeaoppisuudesta.
Puna-armeijaan NKVD perusti omia divisiooniaan, joiden tehtävä oli toimia lähinnä sotilaspoliisina eli valvoa kurinpitoa.
NKVD miehitti aina sulkuasemat linjojen takan ja ampui armotta kaikki taaksepäin ilman kirjallista käskyä tulevat.
Sen rooli taisteluissa oli vähäinen. Se kyllä taisteli yleensä hyvin.
NKVD:n toimintaa rintamalla valvoi pahamaineinen 7. Osasto, joka huolehti joukkojen poliittisesta oikeaoppisuudesta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
1941 NKVD:sta erotettiin sotilaallista turvallisuutta varjeleva osa, joka alistettiin maa-armeijalle ja laivastolle. Valtiollinen turvallisuus erotettiin omaksi Valtion turvallisuuskansankomissariaatiksi, lyh. NKGB.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon NKGB:stä sekä maa-armeijan ja laivaston turvallisuusosista tuli uudelleen GUGB ja osa NKVD:tä.
Vuonna 1943 nämä elimet erotettiin jälleen NKVD:sta ja nimettiin taas NKGB:ksi sekä Smeršiksi (smert špionam – kuolema vakoojille).
Sodan aikana Stalin käytti salaisen poliisin yksiköitä rintamakarkureiden sekä vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen väestön pakkosiirtojen toteuttamiseen.
NKVD toimeenpani sodan aikana useita vankiteloituksia, kuten Katynin joukkomurhan. Sodan jälkeen se hallinnoi miehitetyssä Saksassa NKVD:n erikoisleirejä.
Puna-armeijan luoja Trotski (Lev Davidovitš Bronštein) motivoi taisteluun lähetettäviä sotureitaan sanomalla, että punasotilaan on tiedettävä, että edessä on todennäköinen kuolema, mutta takana varma.
myös 1941-1945. NKVD:n arvioidaan ampuneen kaikkiaan 400 000 punasotilasta. Osan tosin sotaoikeuksien tuomioiden perusteella. Yksin Stalingradissa ammuttiin noin 13 000 eli kaksi divisioonaa.
rinnasteinen Saksan SS-organisaatioon, vaikka joitain yhtäläisyyksiä onkin.
SS oli tavattoman laaja organisaatio käsittäen mm. koko poliisitoimen, tiedustelun ja keskitysleirit.
Lisäksi oli melkein kaikilla elämänaloilla oma SS-organisaationsa.
Jäsenet valittiin tarkasti.
Waffen-SS oli vapaaehtoinen sotilasorganisaatio, joka oli tarkoitettu vain taistelutehtäviin. Sotilaspoliisi oli erikseen.
NKVD on selvitetty tuolla ylempänä.
"Waffen-SS oli vapaaehtoinen sotilasorganisaatio, joka oli tarkoitettu vain taistelutehtäviin. "
Waffen-SS perustettiin nimenomaan propagandistisessa tarkoituksessa lähinnä poliittisesta, siviileihin kohdistuneesta väkivallasta tunnetuiksi tulleiden SS-joukkojen kilven kiillottamiseksi, eritoten armeijan silmissä. Samalla se tuli toimimaan, NKVD-joukkojen tapaan, hallitsevan puolueen aseena tarpeen tullen myös armeijaa vastaan.
SS toteutti rotuideologiaa sen karkeimissa muodoissa ja Waffen-SS:n tuli olla todiste rotuajattelun erinomaisuudesta sotilaallisessa mielessä. NKVD taas käytännössä vartioi kommunistisen puolueen valtaa ja edistää kommunistista ideologiaa. Siinä missä SS oli alunperin puolueen osa, NKVD oli valtion virallinen elin, vaikkakin sellaisena täysin kommunistien hallitsema (myös heidän luomansa) ja SS:n tavoin poliittisten tarkoitusperien hyväksi toimiva.
SS:n pääsyvaatimukset olivat niin tiukat, että Heinrich Himmler ei olisi niitä koskaan läpäissyt. Hän oli liian lyhyt, likinäköinen ja sairaalloinen. Että sellaista joukkoa :D
NKVD oli tavallinen puolisotilaallinen poliisiorganisaatio, joita oli ja on edelleenkin vähän siellä sun täällä. Myös Länsi-Euroopassa (Ranska, Italia, Hollanti, Espanja, Itävalta ym.).
Ei silä mitään poliittista agendaa ollut, kunhan vain vartioi valtakunnan rajoja ja teki muita käskettyjä toimia sen ohessa.
"Ei silä mitään poliittista agendaa ollut, kunhan vain vartioi valtakunnan rajoja ja teki muita käskettyjä toimia sen ohessa."
Ja höpö höpö! Toki sillä oli agenda, joka oli suurinpiirtein sama kuin KGB:llä! KGB:n piti olla puolueen miekka ja kilpi. NKVD edusti tuon aatteen sotilaallista puoltta! Neuvostoliitossa oli satoja gulag-leirejä maan poliittisille ja rikollisvangeille. Niiden vartíoinnistta ja kuljetuksista vastasi juuri NKVD! Myös vankiloiden ylläpitto kuului heille.
Himmler oli kyllä ihan 174 senttiä pitkä, pitempi kuin esimerkiksi Stalin tai Berija.
Molemmat tottelivat Aatua ja Jooseppia täysin dokeasti ilman omaa tahtoa. Berija ja Himmler vaativat pojilta kurin ylläpitoa ja valtionvihollisten tuhoamista. Tyhmät menivät kuolemaan sekopäiden puolesta.
asiaa lainkaan tuntematta.
Waffen-SS perustettiin alkuaan Hitlerin henkilökohtaseksi turvakaartiksi ehdottoman luotettavista miehistä. Näin syntyi Leibstandarte Adof Hitler, josta aikanaan kehittyi panssaridivisioona.
Henkivartiostoa laajennettiin perustamalla rykmentit suuriin kaupunkeihin. Niistä syntyi palvelu- eli Verfügung-yksiköt, myöhempi Das Reich. Vaatimukset olivat tiukat.
Joukoille alettiin antaa kovaa sotilaskoulutusta ja myös aseistus ja liikkuvuus parannettiin.
Aikanaan ne nimettiin Waffen-SS:ksi ja aloittivat taistelutoimensa Puolassa.
Lopuksi SS-joukkoja oli monenlaisia ja niiden alkuperäinen tarkoitus sekä eliittiluonne katosi ehkä parhaita divisioonia lukuun ottamatta.
Itse sinä siinä tietämättömyyttäsi esittelet.
Verfügung-yksiköt kuuluivat samaan Eicken organisaatioon keskitysleirivartijoiden kanssa, eikä sitä kukaan tuolloin, eikä pitkään aikaan myöhemminkään kokenut mitenkään ongelmaksi.
Tarve erotella SS:n osia toisistaan on tullut muotiin vasta, yllätys yllätys, sodan jälkeen. Aivan kuten jutut siitä, että vain SS olisi syyllistynyt systemaattisiin julmuuksiin.
Itse asiassa jo keisarillisen Saksan joukot ensimmäisen maailmansodan aikana käyttivät samankaltaisia otteita. Sillä nyt vaan on enemmän tekemistä saksalaisen kulttuurin ja elämäntavan kanssa kuin käytettyjen kirjainyhdistelmien. Kylmän sodan tehtyä Saksasta taas liittolaisen tämä asia on haluttu unohtaa myös muissa länsimaissa. Samalla on syntynyt ihan virallinen satu siitä, että Versaillesin rauha olisi ollut epäoikeudenmukainen, vaikka se nimenomaan oli Saksan osalta täysin oikeudenmukainen. Hyökännyt valtio tuomittiin korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Toisen maailmansodan jälkeen sen sijaan valtio ja kansa päästettiin pälkähästä ja vain johtajat tuomittiin henkilöinä.
"Verfügung-yksiköt kuuluivat samaan Eicken organisaatioon keskitysleirivartijoiden kanssa, eikä sitä kukaan tuolloin, eikä pitkään aikaan myöhemminkään kokenut mitenkään ongelmaksi."
Waffen-SS.n historiaa perusteellisesti tutkinut George H. Stein erottaa jo 1937 toisistaan Verfügung-yksiköt( jatkossa Vg) ja Totenkopf (TK)- joukot. Vg oli Hausserin johdolla koulutettu eliittisotilaiksi ja Totenkopf taas koostui heikon koulutuksen saaneista keskitysleirivartijoista. Se näkyi sitten Ranskassa. TK koki kovan vastoinkäymisen Arrasissa joutuessaan ainoan kerran panssarien tukeman vastahyökkäyksen kohteeksi yhdessä Rommelin 7. PsD:n kanssa. TK hajosi osittain ja jopa pakeni taistelusta.
"Tarve erotella SS:n osia toisistaan on tullut muotiin vasta, yllätys yllätys, sodan jälkeen. Aivan kuten jutut siitä, että vain SS olisi syyllistynyt systemaattisiin julmuuksiin. "
Kyllä ne erosivat toisistaan sekä valinnan, koulutuksen että käyttötarkoituksen perusteella.
Myös Waffen-SS:n valiodivisioonat osallistuivat julmuuksiin, joskin keskittyivät enemmän taisteluun. SS:n varsinaiset teloitusjoukot olivat erikseen.
Eipä mennyt aika hukkaan.
Jonkunhan niitä oli valvottava.