Tuntuu olevan niin muutamien älykääpöiden mielestä, että mitä tahansa Venäjä tekee, niin se on väärin. Äsken joku itki sitä, että kun monet valtiot kunnioittaa Suomen satavuotisjuhlaa valaisemalla sinivalkoisin värein rakennuksia ja muita kohteita, niin Venäjä ei valaise, yhyyy, venäläiset eivät ole ystäviä kun eivät valaise nyyh nyyh.
Nyt kun sitten pettymykseksi selvisi, että Venäjällä sittenkin valaistaan, niin alkoi taas itku. Suomea muka nyt häväistään valaisemalla rakennus. Nyyh nyyh, yhyyyy!
Ilmeisesti sama tolvana asialla kummassakin aloituksessa. Ensin piti itkeä, että ei valaista, nyt sitten itketään, että valaistaan.
Nyt kun sitten pettymykseksi selvisi, että Venäjällä sittenkin valaistaan, niin alkoi taas itku. Suomea muka nyt häväistään valaisemalla rakennus. Nyyh nyyh, yhyyyy!
Ilmeisesti sama tolvana asialla kummassakin aloituksessa. Ensin piti itkeä, että ei valaista, nyt sitten itketään, että valaistaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Venäjä pitäisi poistaa maailmankartalta kokonaan.
Se nyt vain on sillä tavalla, että seuraava suuri sota puhdistaa maailman idän jätegeenistöstä. Se sota tulee nopeammin kuin arvaatkaan ja suomella on siinä ratkaiseva osuus.
Ihmettelin NATO-keskusteluista puheen ollen sitä, että miksi Venäjää syytettiin jopa "puuttumisesta Suomen asioihin", kun se kertoi mihin vastatoimiin ryhtyisi Suomen NATO-jäsenyyden seurauksena? Tämähän on selvä asia.
Ei Venäjä mitään uhannut kaupan tms. katkaisemisella - se olisi ollut uhkailua.
Venäjä totesi, että on Suomen oma asia miten turvallisuujärjestelynsä hoitaa, mutta ei se tarkoita , että Venäjä jää tumput suorina sitä pähkäilemään. Mikä tässä nyt oli kauheaa?
Enpä ole Putin-fani tms. - tämähän on vain realismia, syy ja seuraus jne.
Ryssään ei voi ikinä luottaa missään asiassa.
https://media1.tenor.com/images/db7692ffaaef8aace8a8fa6e35347b1c/tenor.gif?itemid=5428038
lol
Jos maasssamme on tollaisia tolloja niin tapattaahan se suomalaiset alta aika yksikön. Eikö meidän olisi jo aika elää sovussa itäisen naapurimme kanssa niin kuin muutkin maat elävät sovussa keskenään. USA ja Kanada eivät koskaan ole käyneet sotia keskenään. Ottakaamme sieltä esimerkkiä.
Kuka aloitti sodan viimeksi Suomen ja itänaapurin välillä. Kuka ampui historian ensimmäiset laukaukset maittemme rajalla, vaikka ei silloin vielä pyssyjä oltu edes keksitty. Jos et tiedä niin Novgorod oli ennen kuin Venäjä oli olemassa ja jäämit olivat hämäläisiä.
Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina 1024, 1123, 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1226, 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä liittyvät sotaretkiin. Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi jäämejä vastaan mm. korelan (karjalaiset tai suppeammin Käkisalmen seudun asukkaat), vatjalaiset, inkerikot ja suzdalilaiset.
Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan novgorodilaisten käyttämillä termeillä jam, jěm, jěm’, jem ja jem tarkoitettiin hämäläisiä. Termin käyttö koskemaan pelkästään hämäläisiä ei ole kuitenkaan kaikissa yhteyksissä täysin selvä, vaan se on voinut tarkoittaa myös muita Suomen alueen heimoja.
Ajalle tyypillisesti sotaa käytiin sotaretkien muodossa ja usein eri heimojen ja yhteisöjen tekemien löyhien ja vaihtelevien liittoutumien välillä. Jäämien ja novgorodilaisten sotaretkien yhteydessä mainitaan mm. karjalaiset, inkeroiset, ruotsalaiset, vatjalaiset sekä varsinais-suomalaiset.
Itämeren alue oli myöhäisrautakaudella rauhaton. Alueen heimojen välillä oli konflikteja ja orastavien valtakuntien laajentuminen sekä kristinuskon väkivaltainen levittäminen alueella lisäsi väkivaltaa. Baltian tilanne oli ainakin 1100-luvun lopulta lähtien erittäin väkivaltainen alueen eri heimojen sotiessa keskenään samalla saksalaisten ja tanskalaisten levittäessä kristinuskoa alueelle väkivalloin.
Suomessa toimineen piispan pyynnöstä paavi julisti vuonna 1229 Visbyä, Riikaa ja Lyypekkiä koskevan kauppasaarron Novgorodia vastaan. Muutama vuosi myöhemmin hän määräsi Kalparitariston lähettämään joukkoja suojelemaan Suomea, mutta näiden mahdollisista toimista Suomessa ei ole jäänyt mitään tietoja. Länsi-Euroopan kristityt määräsivät jo tuolloin 1200-luvulla kauppasaartoja itänaapuria kohtaan. Krimin jupakka 2000-luvulla on jatkoa tuolle menetelmälle.
Pähkinäsaaren rauhasta se alkoi rinakkaiselo. 1300-luvulla.
1570–1595 Pitkäviha Ruotsin 25-vuotinen sota Venäjää vastaan, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sota näännytti pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsi vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävittiin. 1580-luvulla raivosi rappasota ja aselevosta huolimatta pohjalaiset ja vienalaiset talonpojat tekivät julmia hävitysretkiä toistensa kimppuun. Yksi tällaisten sissiretkien johtana toimi Pekka Vesainen.
1592 Rautalammin ensimmäinen kapina Nuijasotaa edeltäneissä levottomuuksissa Rautalammin talonpojat hyökkäsivät joulukuun yönä Uplannin lipustoon kuuluneen ratsumies Hannu Niilonpojan kimppuun ja surmasivat hänet ja hänen palvelijansa. Muita huoveja otettiin kiinni ja heitä mestattiin. Kapinapurkaus kuitenkin tukahdutettiin nopeasti, jolloin talonpoikia pakeni metsiin ja osa heistä surmattiin.
1596–1597 Nuijasota Ruotsin sisäisen valtataistelun yhteydessä pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousevat kapinaan verotusta, riistoa ja sotilasterroria vastaan. Suuri määrä talonpoikia tapettiin ja kapinajohtaja Jaakko Ilkka mestattiin sodan päätteeksi.
1599 Marttilan taistelu Ruotsin valtionhoitaja, Kaarle-herttua, kukisti syrjäytettyä Sigismund-kuningasta kannattaneen Suomen aatelin aseellisen vastarinnan Marttilan taistelussa. Taistelun jälkeen Suomen aateliset taltutettiin Turun verilöylyssä.
1600-luku
1600-1629 Puolan sota Ruotsi ja Puola taistelivat Liivinmaan herruudesta. Sodassa oli neljä aktiivista vaihetta, joiden välillä vallitsi aselepo:
1600–1611: Ruotsi teki Kaarle IX:n hallitessa kaksi suurta hyökkäystä Liivinmaalla, mutta molemmat epäonnistuivat. Kirkholman taistelussa vuonna 1605 puolalaiset löivät lähes kolminkertaisen ruotsalais-suomalaisen ylivoiman.
1617–1618.
1621–1622: Ruotsi valloitti Kustaa II Aadolfin johdolla Riian
1625–1629: Ruotsi sai Liivinmaan herruuden ja pakotti Puolan rauhaan vietyään sotatoimet Preussiin asti.
1610–1617 Inkerin sota Sekasorron aika Venäjällä. Ruotsi ja Puola sekaantuivat Venäjän sisäisiin valtataisteluihin. Jakob De la Gardien joukot miehittävät Novgorodia ja Moskovaa. Käkisalmen valloitus. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan. Novgorod kuitenkin joudutaan luovuttamaan eikä ruotsalaista prinssiä saada Venäjän tsaariksi.
1611-1613 Kalmarin sota Etelä-Ruotsin alueella käyty Ruotsin tappiollinen sota Tanskaa vastaan. Suomalaisia mukana. Älvsborgin lunnaat.
1618–1648 kolmikymmenvuotinen sota Saksaa runteleva suursota koostui useista erillisistä sodista ja päättyi lopullisesti Westfalenin rauhaan 1648. Ruotsi liittyy sotaan 1630. Breitenfeldin ensimmäinen ja toinen taistelu. Lützenin taistelu. Suomalaiset hakkapeliitat hävittävät Saksaa ja Böömiä. Ruotsi nousi suurvallaksi ja sai hallintaansa alueita Saksassa. Myös Tanskaa vastaan taisteltiin: Brömsebron rauhassa muun muassa Gotlanti siirtyi Ruotsille. Sodat rasittivat pahoin Suomen ja Ruotsin väestöä.
1655–1661 Pohjan sota Suomalaisia joukkoja Ruotsin armeijassa.
1655–1660: sota Puolaa vastaan Liettuassa ja Puolassa. Puolan kruunua havitteleva Kaarle X Kustaa valloitti Varsovan, mutta joutui perääntymään katolisen kansannousun johdosta. Tämän jälkeen Ruotsin uusi suurhyökkäys liitossa Brandenburgin kanssa. Varsovan taistelussa saavutetusta voitosta huolimatta edessä oli taas perääntyminen Itämeren rannikolle. Olivan rauha vuonna 1660 päätti Ruotsin ja Puolan vuodesta 1598 jatkuneen kruununperimysriidan.
1656–1658: Kaarle X Kustaan Venäjän sota eli ruptuurisota. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjuttiin alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tuki venäläisiä. Venäläisten perääntyessä Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakeni runsaasti Venäjälle. Ruotsin Karjala luterilaistui ja suomalaistui. Välirauhaa seurasi Kardisin rauha vuonna 1661. Stolbovan rauhassa 1617 päätetty valtakunnanraja pysyi ennallaan.
1657-1658: Tanskan sota. Puolasta marssinut Kaarle X Kustaa hyökkäsi etelästä Tanskan kimppuun. Kuuluisa "jäämarssi" Iso-Beltin salmen yli Själlantiin. Roskilden rauhassa Ruotsi sai suuret alueet: Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin, Bornholmin saaren sekä Trondheimin läänin Norjasta.
1658-1660: Kolmiliiton ja Tanskan sodat. Itävalta, Brandenburg ja Puola tekivät kolmiliiton Ruotsia vastaan. Ruotsi rikkoi rauhan ja hyökkäsi uudestaan vuonna 1658 lopettaakseen Tanskan itsenäisyyden. Kööpenhaminan piiritys. Juutinrauman meritaistelu. Hollannin laivaston tukema Tanska selviytyi. Kööpenhaminan rauhassa Ruotsi joutui palauttamaan Bornholmin ja Trondheimin läänin, mutta ei Skånea ja sen naapurimaakuntia.
1674–1679 Skånen sota Tanska yritti valloittaa Ruotsilta takaisin edellisissä sodissa menettämänsä Juutinrauman itäpuoliset maakunnat. Mukana myös suomalaisia joukko-osastoja. Lundin taistelu oli pohjoismaiden historian verisimpiä.
1700-luku
1700–1721 Suuri Pohjan sota Saksin, Tanskan ja Venäjän yhteinen hyökkäys Ruotsin kimppuun. Aluksi Ruotsi tyrmäsi kaikki hyökkääjät yksi kerrallaan (esim. Narvan taistelu), mutta Kaarle XII:n johtama armeija kohtasi lopulta tuhonsa Ukrainassa Pultavan taistelussa Moskovaan pyrkiessään. Pietari Suuren Venäjä miehitti Suomen vuosina 1713–1714 nousten Itämeren hallitsevaksi suurvallaksi. Napuen taistelu. Kajaanin linnan piiritys. Isoviha. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopetti Ruotsin suurvalta-aseman, ja luovutti Venäjälle mm. Liivinmaan ja Viron, Inkerinmaan ja suuren osan Viipurin lääniä. Suomi oli sodan ja miehityksen jäljiltä köyhtynyt ja ränsistynyt, ja Ruotsin menettämistä Viipurin läänin alueista tuli Venäjän hallitsema ns. Vanha Suomi.
1741–1743 Hattujen sota
Pikkuviha
Hattupuolueen epäonnistunut revanssisota Venäjää vastaan. Lappeenrannan taistelu. Suomi miehitettynä. Venäjän keisarinna Elisabet kannusti suomalaisia itsenäistymään Ruotsista. Turun rauhassa Venäjä sai lisää alueita Suomen kaakkoisosasta (ns. Vanha Suomen loppuosa).
1756–1763 Seitsenvuotinen sota Iso-Britannia ja Preussi vastassaan Ranska, Saksa, Itävalta, Venäjä, Ruotsi ja Espanja. Ruotsin osalta Pommerin sota.
1788–1790 Kustaa III:n sota Ruotsin Kustaa III:n aloittama sota Venäjää vastaan. Ruotsi sai vastaansa myös Tanskan. Rintamalinjat kulkivat Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kiivasta merisotaa Suomenlahdella. Anjalan liitto. Porrassalmen, Parkumäen ja Ruotsinsalmen voitoista huolimatta Ruotsi ei saanut Värälän rauhassa lisäalueita.
1800-luku
1808–1809 Suomen sota Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta tarkoituksenaan taivuttaa Ruotsi mukaan Englannin mannermaansulkemukseen. Viaporin antautuminen romahdutti Ruotsin puolustusstrategian. Taistelut keskittyivät Pohjanmaalle ja Savoon. Meritaisteluita Turunmaan saaristossa. Oravaisten taistelu. Koljonvirran taistelu. Haminan rauha.
1830–1831 Puolan kapina Suomen Kaarti oli mukana kukistamassa puolalaisten kansannousua Venäjän valtaa vastaan. Kiivas taistelu Varsovassa. Raskaat tappiot kärsinyt kaarti sai tunnustuksena Pyhän Yrjön ritarikunnan lipun.
1853–1856 Krimin sota Suomi oli Krimin sodan sivunäyttämönä. Oolannin sodassa Englannin ja Ranskan laivastot hyökkäilivät Suomen rannikoille tuottaen suurta tuhoa. Bomarsundin taistelu ja Viaporin pommitus. Kokkolassa englantilainen maihinnousu torjuttiin (Halkokarin kahakka).
1877–1878 Turkin sota Venäjä hyökkäsi Turkkia vastaan tavoitellessaan Välimerelle johtavia salmia ja panslavismin hengessä Balkanin slaavikansojen suojelijan asemaa. Suomen Kaarti pantiin liikekannalle, vapaaehtoisia ilmoittautui yli tarpeen. 900-miehinen kaarti kärsi laulun sanoin "vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Neljäsosa miehistä kuoli tauteihin tai kaatui taistelussa. Kunnostautunut kaarti sai vanhan kaartin arvonimen. Voitoistaan huolimatta Venäjä pakotettiin Berliinin kongressissa luovuttamaan valloittamansa alueet.
1900-luku
1914–1918 Ensimmäinen maailmansota Suomen alueella ei juurikaan ollut sotatoimia, mutta yhteensä noin 2 500 suomalaista osallistui sotaan joko Venäjän tai Saksan armeijassa (jääkäriliike). Venäjän armeija teki Suomessa runsaasti linnoitustöitä vihollisen maihinnousun varalta.
1918 Suomen sisällissota Ensimmäinen maailmansota hajotti Venäjän keisarikunnan, mikä johti vastaavaan yhteiskunnan hajoamiseen ja taisteluun valtiovallasta myös Suomessa. Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä-Suomea hallinneiden punaisten (Suomen kansanvaltuuskunta) sekä Keski- ja Pohjois-Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Tampereen taistelu maalis-huhtikuussa 1918 oli sisällissodan ratkaiseva yhteenotto, joka päättyi valkoisten voittoon. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan jälkeen tuhansia punaisia tai punaisiksi epäiltyjä kuoli vankileireillä nälkään ja tauteihin. Yhteensä sota vaati 37 000 uhria.
1918–1922 Heimosodat Muutama tuhat vapaaehtoista suomalaista osallistui sotatoimiin, joissa tuettiin ”heimokansoja” Virossa, Inkerissä ja Itä-Karjalassa.
Viron vapaussota (1917—1920)
Pohjan poikien ja I Suomalaisen Vapaajoukon avustusretki Viron vapaussotaan.
Vienan retkikunta (1918)
Muurmannin legioona
Aunuksen retkikunta (1919)
Petsamon retket (1918 ja 1920)
Itäkarjalaisten kansannousu eli metsäsissit (1921–1922)
Inkeriläisten kansannousu (1919)
Suomen pitää mennä mukaan natoon niin pian kuin mahdollista. Silloin saamme maahamme myös naton ydinaseet, jotka ovat ryssän loppu.
Olet Torsti sotahullu ääliö. Ne on sinun paskaiset jätegeenisi, jotka ensimmäisenä poistuisivat siinä sodassa. (edellisessä viestissä jo uhosit venäläisten hävittämistä sukupuuttoon ja taas uhoat)
TALVISOTA
Sota alkoi Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen lavastamalla Mainilan laukaukset. Neuvostoliitto uskoi valtaavansa Suomen muutamassa viikossa – siihen kuitenkaan pystymättä. Raatteen tien taistelu. Kollaan taistelu. Merkittävistä torjuntavoitoista huolimatta Suomen voimat ehtyivät ylivoimaa vastaan käydyssä epätasaisessa kamppailussa. Moskovan rauhassa Suomi menetti suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle.
JATKOSOTA
1941–1944 Jatkosota Jatkosota oli suomalaisten näkökulmasta talvisodan jatke, jossa suomalaiset lähtivät valtaamaan Neuvostoliitolta takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Sota alkoi Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon, joka piti Suomea Saksan liittolaisena, koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja Suomen ilmatilaa käytettiin saksalaisiin pommituslentoihin. Neuvostoliitto iski pommikonein Suomeen, minkä jälkeen Suomi julisti sodan. Myöhemmin myös Iso-Britannia, sekä Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat sodanjulistuksen Suomelle. Aluksi suomalaisten onnistui edetä menetetyille alueille ja vanhan rajan ylikin. Itä-Karjalan miehitys. 1944 kesällä Neuvostoliitto aloitti Karjalankannaksella suurhyökkäyksensä, joka pysäytettiin lopulta Talin–Ihantalan taistelussa. Rauhanteossa menetettiin Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.
LAPIN SOTA
1944–1945 Lapin sota Jatkosodan välirauhansopimuksen vaatimuksena oli, että Suomi ajaa saksalaisjoukot pois Lapista. Aluksi saksalaiset vetäytyivät ilman taistelua ja suomalaiset joukot lähinnä vain seurasivat vetäytyjää. Neuvostoliitto kuitenkin vaati aloittamaan varsinaiset sotatoimet saksalaisia vastaan. Seuranneen täysimittaisen sodan aikana saksalaiset tuhosivat jättämiään alueita ja polttivat mm. Rovaniemen.
2000-luku
2002– Afganistanin sota Suomen sotilasoperaatio Afganistanissa (2002-): Suomi on osallistunut noin 200 sotilaan voimin ISAF-kriisinhallintaturvaoperaatioon Afganistanin sisällissodassa vuodesta 2002. Vuodesta 2003 operaatio on ollut Naton johtama ja YK:n turvallisuusneuvoston laajentamana mandaatti on koskenut koko Afganistania.[35] Vuonna 2006 Isaf yhdistettiin Yhdysvaltojen Enduring Freedom -operaation kanssa, jonka tavoitteena on tuhota islamistien valta Afganistanissa ja Pohjois-Pakistanissa. Keväällä ja kesällä 2009 Suomessa virisi keskustelua siitä, onko rauhanturvaoperaatioon osallistuminen johtanut siihen, että Suomesta on tosiasiallisesti tullut sisällissodan osapuoli. Vuonna 2010 Suomi suunnitteli liittyvänsä uuden kansainvälisen taisteluosaston perustamiseen Afganistanin sodassa. Taisteluosaston tehtävänä olisi joustavasti puuttua afganistanilaisten vihollistaistelijoiden liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa, torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta.[39]
2011 Somalian merirosvo-operaatio Suomi osallistui vuonna 2011 EU:n johtamaan Atalanta-sotilasoperaatioon, jonka tarkoituksena oli Somalian rannikolla kauppa-alusten suojaaminen somalialaisia merirosvoja vastaan. Sotilasoperaatioon osallistui 120 suomalaista sotilasta. Operaation aikana suomalainen sota-alus Pohjanmaa upotti yhden somalialaisen aluksen ja pidätti 18 merirosvoa epäiltynä aluskaappauksen yrityksestä. Somalialaiset kuitenkin vapautettiin, koska mikään maa ei halunnut ottaa heitä vastaan oikeudenkäyntiä varten.
Täytyiskö nyt saada lisää sotia vai eik nämä jo riitä. Se kuka milloinkin aloitti on yks paskan hailee. Sota on aina sotaa ja siellää kuollaan oikeesti. Ei niin kuin elokuvissa.
Otetaan vaihe kerrallaan. Joko he palauttivat Krimin Ukrainalle?
Olen samaa mieltä kanssasi, ettei pitäisi joutua tekemään mitä tahansa. Mutta voitaneen aloittaa väärien tekemisten korjauksesta?
Mitä sinä luulet tapahtuvan, jos Krim päätettäisiin palauttaa Ukrainaan? Siinä kävisi niin, että Krimin väestön venäläissyntyinen enemmistö ryhtyisi kapinaan ja luultavasti liittoutuisi itä- Ukrainan kapinallisten kanssa. Tataaritkaan eivät halua Ukrainaan, he haluavat itsenäisyyttä. Usa sotkisi lusikkansa soppaan, koska hinkuu Sevastopolia itselleen. Lisää sotaa, lisää sekasortoa. Ehkä Putin syrjäytettäisiin ja todella sotahullu juntta astuisi remmiin. Tässä ei ole kysymys oikeasta ja väärästä. Tässä on kysymys valtataistelusta.