Onko se ihan yleinen käytäntö, että seurakunnan jäsenet joutuvat takaamaan seurakunnan ottamia lainoja? Eikö seurakunnilla ole omaisuutta lainojen vakuudeksi?
Huolestuin, kun eläkkeellä oleva sukulaismies rupesi takaajaksi. Heillä on tila ja metsää, joka on alkanut huveta, taitaa sekin mennä seurakunnan tukemiseen. Ettei vaan koko tila hupene ja lapset jäävät ilman. Siirtyvätkö takaukset mahdollisesti perikunnan maksettavaksi? En ole asianomainen mutta kuitenkin...
Huolestuin, kun eläkkeellä oleva sukulaismies rupesi takaajaksi. Heillä on tila ja metsää, joka on alkanut huveta, taitaa sekin mennä seurakunnan tukemiseen. Ettei vaan koko tila hupene ja lapset jäävät ilman. Siirtyvätkö takaukset mahdollisesti perikunnan maksettavaksi? En ole asianomainen mutta kuitenkin...
Vastaukset 28
Vanhimmat
Yksityisten ihmisten ei koskaan pidä mennä takaamaan seurakunnan lainoja. Se ei ole oikein. Sen verran minäkin ymmärrän, että seurakunta ei voi ottaa lainoja, jos ei sillä itsellään ole vakuuksia niihin. Se on täysin selvää. Silloin ei pidä kirkkoja rakentaa, jos ei edes lainojen vakuuksiin ole tarvittavaa alkupääomaa. Kirkkorakennus itsessään riittää sitten myöhemmin kyllä seurakunnan lainojen vakuudeksi, ei tarvita kuin sen verran, että alkuun päästään, kun vielä ei mitään ole.
Yksityiset ihmiset, älkää missään tapauksessa menkö seurakunnan lainojen takaajiksi.
Höpöhöpö aloitus, jälleen kerran
Mielikuvitusta riittää
Ei muuten ole mielikuvitusta, sama porukka ilmestyi ko. isännän veljen luokse ja suuttuivat, kun tämä ei pannut paperiin nimeään, Eihän veli edes kuulu helluntailaisiin vaan on ev.lut.
En ole koskaan kuullut kenenkään taanneen yhdistyksen lainoja.
Lahjoituksista olen kuullut paljonkin. Myös tiedän tapauksia joissa ihminen on ottanut itse lainan ja lahjoittanut sen pääoman johonkin yhteiseen projektiin.
Rakkaus teettää ihmisellä joskus uljaita tekoja.
Takaaminen ei ole suositeltavaa sen avoimen luonteen vuoksi. Koskaan ei tiedä kuka joutuu ongelmatilanteissa maksamaan kuinka paljon ja missä järjestyksessä jos takaajia on useita.
Parempi pysyä erossa epäselvistä rahoitusinstrumenteista.
Paras olis suu säkkiä myöten.
Tulee aina mieleen, että yritetään päästä rahalla taivaaseen. Että minä olen niin hyvä ihminen kun annan näin paljon. Eikö heillä ole mitään jäsenmaksusysteemiä jolla voidaan vuokrata tila ja järjestää tarjoilua niin kuin muutkin järjestöt tekevät?
Näillä uskontokunnilla on paha tapa iskeä vanhoihin ihmisiin ja lypsää heiltä rahat ja testamentti kaupan päälle, kuten esim. Jehovan todistajat tekevät. Tulee aina mieleen, että minne rahat oikeasti päätyvät.
Ei voi pitää paikkansa. Mikään seurakunta ei pyydä jäseniään takaamaan mitään lainoja. Jos yksittäiset jäsenet takaavat toisilleen ja vaikkapa ystävä takaisi johdossa olevan henkilön, on eri juttu. Mutta aloittajan kuvaamaa tilannetta ei voi olla.
Kyseessä on väärinkäsitys tai valhe.
Matt. 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
Älä korva pieni usko mitä vain...
Tutkin asiaa. Paikkakunnan seurakunta on rakentamassa itselleen uutta kokoustilaa. Sopisi ajallisesti asiaan.
onkohan piikki auki ?
Mikä paikkakunta on kysymyksessä?
Tarkastetaan asia.
Valitan, en voi kertoa.
Etpä tietenkään, kun keksit koko jutun omasta päästäsi.
Ei kuulu tapoihini valehdella. Aiheuttaisin vain vaikeuksia joillekin kertomalla. Onko helluntailaisille valehtelu sallittua?
Eipä tuo tekstisi välttämättä aivan tottakaan ole.
Tulee mieleen satu kanalasta, jossa kana nyppi pari höyhentä, ja siitä paisui sitten juoruilun kautta ihan eri totuus.
Ilmoita vaikka maakunta. Selvitetään.
Miksi täällä esitetään ettei ole mahdollista että yksityinen ihminen takaa rukoushuoneyhdistyksen ottamaa lainaa. Tottahan toki se on mahdollista. Lainan antaja haluaa saada vakuuden ja pitääkin rahoituslaitoksen saada vakuus.
Lainan antajalle kelpaa se vakuus mikä yleensä vakuutena pidetään.
Sitten on aivan omaa luokkaansa se asia, ryhtyykö rukoushuoneyhdistys hankkeeseen, jossa se tarvitsee lainoituksen ja siihen takaajat. Rukoushuoneen vakuusarvo ei taida olla kovin suuri. Saadaanko sellainen realisoiduksi lähellekään siitä arvosta mistä sellaisen rakentaminen maksaa?
Jos rukoushuone tehdään käytännölliseksi, niin sille kyllä tarvittaessa ostajia riittää, koska sen voi ottaa moneen käyttöön.
Käytännöllisyys palvelee seurakunnan toimintojakin parhaiten.
Rukoushuonetta voi myös vuokrata ulkopuolisille häihin ja hautajaisiin.
Jos pieni seurakunta rakentaa ison temppelin, ylläpitää saarnaajaa ja muita palkollisia ei uhrausten määrää voi pitää pieninä.Menee vuosia ja paljon tämän ylläpitämiseen.Sitten tulee uutta porukkaa joka ei ole uhrannut mitään kirkolleen ja alkavat rakentaa ja hyväksyä helluntaikirkkoa on soppa valmis.Vertaa pori ja pari muuta seurakuntaa.Ehkä rovaniemikin.Ei vielä.Onneksi.
Helluntaikirkko on tänäkin vuonna kokenut valtavan Jumalan siunaaman kasvun. Tervetuloa mukaan.
Takauksessa riski on yksinomaan takaajalla. Jos menee huonosti niin maksat joka sentin kuluineen korkoineen - tai jollei ole rahaa, omaisuutesi voidaan muuttaa rahaksi.
Ei nimiä mihinkään papreiin niin säästytte ikäviltä yllätyksiltä.
"Takauksessa riski on yksinomaan takaajalla"
Juu, noin se on.
Lainan ottajalla ei ole käytännössä mitään vastuuta.
Ensin katsotaan, onko velallisella ottaa mitään ja sen jälkeen peritään takaajilta väkisin.
Kun velkaa aletaan periä takaajilta, niin sen jälkeen velallisen taskulle ei palata.
Tuota takauskäytäntöä on helluntaiseurakunnissa.
Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
Kun meillä rakennettiin rukoushuonetta niin laina oli hallituksen päänvaivana. En tiedä sitten tilannetta jos joku aikuinen henkilö tarjoutuu lainan takaajaksi. Ei siihen seurakunnasta ketään velvoiteta mutta jos joku itse niin kokee, tarjoutuu niin se voi olla mahdollinen. Eikö se ole niin että vanhemmat saavat elinaikanaan itse käyttää hankkimaansa omaisuuden niin kuin tahtovat; saavat matkustella, ostella omaisuutta, törsätä, pelata, juoda ja ostaa vaikka kirkkoja. Et siis ole takaajan perillinen vain joku sukulainen. Kyllä setäsi tai enosi on vapaa tekemään omaisuudellaan ihan sitä mitä itse haluaa. Minulla ei ole perillisiä ja on vain kaksi siskoa ja heillä kolme lastenlasta. En omaisuuttani heille jätä. Kyllä aion itse määrätä minne se sitten lähtee kun minusta aika jättää.
Näinhän se on.
Omaisuudellaan jokainen saa tehdä kuinka haluaa!
Mutta ei se ole välttämättä oikein kaikkien mielestä.
Jättämäsi hyvä kuuluu joidenkin mielestä sukulaisille vaikka eivät olisi vuosiin mitään yhteyttä pitäneet.
Ahneus on usein peittelemätöntä näissä tilanteissa.
Ei tietenkään jos ei olla välilöissä. Silloin saa antaa kenelle haluaa. Rahanahdeuden haistaa, kun sukulainen, josta ei ole kuulunut kymmeniin vuosiin, alkaa kiertää vanhusta kuin korppikotka ja alkaa "hoitaa" hänen asioitaan. Mutta siitähän ei tässä ole kyse.
Tyypillistä seurakuntalaisten "lypsämistä". Raamatussa on ilmaisu, miten "RAHA on kaiken PAHAN alku ja JUURI". USAn H-saarnaajat ovat kautta aikojen vieneet suuria summia suomen valuuttaa mennessään. "Hallelujaa paljon RAHAA".
Mielestäni seurakunta voisi kieltäytyä, jos joku yksityishenkilö suostuisikin lainan takaajaksi.
Jeesus ei koskaan kehoittanut "rakentamaan mitään maallista" kokoontumispaikkaa. Kansa kokoontui ulko-maisemissa, eikä mitään "KOLEHTIA" edes kerätty. Jeesus näytti roomalaista kolikkoa ja kysyi, kenenkä tämä on, ja he vastasivat "KEISARIN". Jeesus sanoi ANNA SE KEISARILLE ? Mutta elämäsi anna YAHWElle. Samoin Jeesus antoi lihallisen elämänsä ISÄLLEEN JAHVELLE. (huomaa Jumalan NIMI eri käännöksin).
Ef.5:2 Biblia (1776). Ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin myös Kristus meitä rakasti ja antoi itsensä ulos meidän edestämme lahjaksi, uhriksi ja Jumalalle makeaksi hajuksi.
Kaikki uskonlahkot rakastavat (?) vain omiaan ja tuomitsevat muut uskovaiset kadotukseen elleivät he käänny "oikeaan" uskoon. Etkä sinä ole oikeassa uskossa, ellet anna meille siemenperunasikin. Ja kun on oikeassa uskossa, pitää hihkua ja hillua niin että varmasti koko maailma näkee. "Minä olen niin hyvä ja pyhä, katsokaa kaikki!"
Näkeehän sen, mitä siitä on maailmalla seurannut. Siinä teille rakkautta kerrakseen. Makeasta hajusta tulee mieleen kalmo kun luen, mitä kamaluuksia eri uskontokunnat ovat tehneet ja salanneet keskuudessaan.
Minusta aito suomalainen usko tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa, kaksinpuheluna Jumalan ja ihmisen välillä. Ei siihen ketään toista tarvita kertomaan, miten pitää uskoa. Jumala on. Piste.
Juttu levisi sivuraiteille, mutta olkoon.
Miksiköhän ei ole yhdettätoista käskyä "Älä valehtele"? Väärää todistusta lähimmäisestä ei saa sanoa, mutta esim. muslimit saavat valehdella meille "vääräuskoisille" ihan vapaasti kun profeetta on niin sanonut.