Venäjällä on julkistettu aikaisemmin salassa pidettyjä asiakirjoja ja tutkimuksia. Niiden perusteella uusin dokumenttiohjelma paljastaa Suomen sittenkin ampuneen Mainilan laukaukset, alkulaukauksina Suursuomen tekemiselle.
Asiaa tukee monivuotiset vehkeilyt Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, Saksahan ei voinut aloittaa sotaa hyökkäämättömyyssopimuksen perusteella. Suomelle luvattiin raja kauaksi Karjalaan ja sortovuosien hyvitykset korkojen kanssa, merkittävää ase- ja materiaaliapua kommunismin vastaisessa sodassa.
Asiaa tukee monivuotiset vehkeilyt Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, Saksahan ei voinut aloittaa sotaa hyökkäämättömyyssopimuksen perusteella. Suomelle luvattiin raja kauaksi Karjalaan ja sortovuosien hyvitykset korkojen kanssa, merkittävää ase- ja materiaaliapua kommunismin vastaisessa sodassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
toistellaan uskollisesti. Yhtä uskollisesti stallarit ilmaisevat uskonsa niihin. Pakko on uskoa, vaikka valeeksi tiedetään.
Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.
Neuvostoliiton mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut neljä harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen.
Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itse lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa. Mainila ei tuolloin ollut Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli Mannerheimin nimenomaisesta käskystä vedetty kauaksi rajalta, sillä Neuvostoliiton odotettiin järjestävän jonkin tapahtuneen kaltaisen provokaation.
Suomi tarjoutui selvittämään tapausta yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto kuitenkin sanoi irti voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen.
Talvisota, Venäjä-tutkimus, Venäjän historia Boris Sokolov, Anton Sklajrov.
Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.
Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.
- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.
Skljarov arvioi, että Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vaikuttivat poliittiset tekijät, joita ei oikein vieläkään voida hyväksyä.
Venäläinen sotahistorioitsija ja kirjailija Aleksei Isajev totesi eilen, että venäläisten historiantuntemus on varsin heikkoa. Talvisodasta on monella nuorella hyvin epämääräinen käsitys. Isajevin mukaan sodan tulos vaikutti myös koko toisen maailmansodan tulokseen.
Grani.ru -verkkolehdessä historian tutkija Boris Sokolov sanoo, että osa asiantuntijoista on mieluummin edelleen hiljaa.
-Maassa jossa toimii presidentin perustama historiakomissio, ovat monet varmaan varovaisia sanomaan, että sodan Suomea vastaan aiheutti Neuvostoliiton aggressiivisuus, Sokolov kirjoittaa.
Syyksi sodan huomiotta jättämiseen Sokolov epäilee sitä, että suomalaiset ovat moraalisesti voittajia. Valtava Neuvostoliitto ei kyennyt pakottamaan suomalaisia polvilleen Stalinin kiirehdittyä sodan lopettamista.
Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kannalta on Sokolovin mielestä oikeastaan onni, että suomalaiset hyökkäsivät Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941 suomalaisten ns. jatkosodaksi kutsumassa operaatiossa.
-Voi olla, että ilman vuonna 1941 alkanutta sotaa, Venäjällä olisi Suomen kanssa ankaria riitoja, kuten sillä on edelleen Puolan kanssa.
Skljarovin mielestä Venäjän pitäisi lähettää viesti, ettei Venäjä halua loukata minkään maan itsemääräämisoikeutta.
- Meidän on opittava rohkeasti tunnustamaan menneisyyden virheet, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa - Se on historian tärkein tehtävä!
Niin ampui mutta vasta jatkosodassa 1941
Siitä on kuviakin ...
https://sanamaankanava.files.wordpress.com/2014/11/mainilaan_41838.jpg
https://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/a1/q04/yfkt/381002/1118240913.jpg
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/203_mm_haupitsi.jpgp
Mainilassa oli varmaan jotain hemmetin tärkeää, kun sinne piti rajan yli tykeillä ampua?
Mannerheim totesi strategiapalaverissa 29.11.1939 : "Ensin ammutaan tykeillä Mainilaan. Sitten onkin tie Leningradiin auki. Ei muuta kuin joukot rajan yli ja kohti varmaa voittoa."
Kappas stallarijämä yrittää olla vitsikäs.
Tykillä? Ryssät nyt tiedettiin niin huonoiksi sotilaiksi, ettei Leningradin kokoisen tuppukylän takia kannattanut tuhlata kuin muutama heittimen kranaatti.
Kyllä niilläkin saatiin piippalakit kuusen oksille.