Pieni kunta suuri riski

Asiallisia näköaloja.
Tarkemmin "hirvittävää riskiä" ei ole tarkemmin valotettu, mutta todettu tosiaan olevan olemassa.
Yleisesti kaikki matkailuun liittyvän tarjonnan ja siihen liittyvien odotusten toteutuminen on itsessään riski, niin hiihtokeskusten kuin muidenkin rakennettujen kohteiden osalta.

Tähän saakka elinkaari on monilla uutuuksilla nouseva, mutta harvoin elinkaari on loputtoman pitkä, sama koskee kaikkia tuotteita, autoista vesikraanoihin ja kahvikuppeihin. Uusiutuminen on välttämätöntä kiinnostuksen säilyttämiseksi.
Voisikin miettiä onko mikään jatkuvaa uusiutumista vaativa toiminta lopuksi kovinkaan järkevää ?
Miten pitkä on uutuuden viehätys ja kyllästymisen tilan välinen aika ?

Kenties HS:n näkemys on juuri tässä, on otettava lisää "hirvittäviä riskejä", vaikka varmuutta ei ole
miten ne toteutuvat.
Liiketoiminta pitkäaikaisena perustuu varsin hyvin hallittavissa oleviin epävarmuuksiin ja vaihtoehtoisiin toimintatapoihin..
Matkailun kysyntä vaihtelee, kuten kesäteatterien suosio sateisina kesinä.

Vuotuisten menojen lisäys on pandan osalta noin 2,5 miljoonaa. (Vuokra 1 milj., pandala plus erityinen hoiva 1 milj. muu henkilökunnan lisäys 0.5 miljoonaa. Minusta riski ei ole kovin suuri, koska tuleehan niitä pääsylipun ostajia kuitenkin jonkin verran.

Ikävintä tässä hankkeessa on ollut itasaksalaisneukkulainen tapa hoitaa asioita salaa, salaillen, kieltäen avoin keskustelu.

Ei tarvitse nukkua kuin kuusi- seitsemänkymmentä yötä joulun jälkeen niin lukuja alkaa tulla. Montakohan maksavaa kävijää ensimmäisenä päivänä?

Kukaan ei käy kahta kertaa pelkkiä pandoja katsomassa.

Ellei naaras tule paksuksi. Pentuja kyllä tullaan katsomaan.

Pulla uuniin ja pian.

Velkaakin on lyhennettävä ja vanhat velat vielä rasitteena, ei ole niitäkään pystytty tuolla 2,5 milj. liikevaihdolla hoitamaan, korotkin voi nousta muutaman vuoden päästä.Tuo 100 th kävijän lisäys ei riitä ei vaikka kuinka laskisi.
Henkilökuntaa on jo koko laitoksessa pikkusen vaille 50 jollei jo ylikin,se porukka kun pelailee kännykkäpelejä 9 kk. vuodesta tuloksen jokainen arvaa.
Yhtälö on mahdoton saada plussalle.

Juuri siksi sanoin, että faktaa on: mikä hätä Tässä on tulla katsomaan pandoja, jos ne ovat 15-vuotta Suomessa?? Menkää nyt hätäisimmät ja äkkiä, en jonota kuten ruuhkissa ajavat, kaupan kassoilla olevat jne. ( Se on valitettavasti rividemarien lisäksi muidekin politikkojen ajatusmaailma). Korkeasaareen tarvitaan kissojen yö että jonottaa!! Äkkiseltään muutkin eläimet ja uudistus vanhoihin tiloihin, siis Ähtäriin!!

Mistähän vainio on riipaissut 5miljoonan liike vaihdon tälle vuotta ei luulis tuon kuppasen hotellin sitä puolella nostaneen. Jätkän puheet on kuin nilsiän sheikillä hullun höpinöitä..

Korkeasaaressa kävi v2016 yhteensä 479.000 kävijää, joka tasan jaettuna tekee 1312 kävijää per vuorokausi. Jos haluaa tarkemmin tutustua, kuinka kävijämäärät jakautuivat kuukausittain/päivittäin avaa https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/data/helsinki/Korkeasaari/Kavijatilasto_2016.xlsx

Ylemmässä viestissä mainittu 228 kävijää/vrk pandalaan (taso jolla kulut jotakuinkin saataisiin katettua) vaikuttaa todelliselta utopialta. Sivukylän "pandatarha" ei millään saavuta tuota tasoa, joka on karkeasti noin 1/5 osa Korkeasaaren kävijämäärästä. Ei sitten millään.

Kannattaa muistaa, että Korkeasaari oikeana eläintarhana nauttii pääkaupungin lihavien turistivirojen ohella myös vakiintuneesta asemasta ja kunnossa olevista muista fasiliteeteista (ravintolat, parkkipaikat, lautta- ja veneyhteydet saarelle). Jos joku eläin ei kiinnosta/sytytä/sattuu nukkumaan, niin viereisestä aitauksesta löytyy joku toinen eläin paikkaamaan kokemusta.

Taloudellisesti Panda-seikkailu tulee valitettavasti kirpeän kalliiksi kokemukseksi sekä Ähtärin kunnalle että varsinkin sen veronmaksajille.

Seuraavaksi kunta voikin alkaa kasvattamaan maillaan bambumetsää, niin kyetään säästämään juoksevissa kuluissa, kun ei tarvitse Kiinasta lentorahdata tänne bambun lehtiä. Tietääkö kukaan pätevää ja osaavaa bambumetsänhoitajaa, jonka kunta voisi hommaan palkata?

"HS selvitti, millaisia ovat Suomeen saapuvat pandat – Huabao-uros tunnetaan Kiinassa ovelana suursyömärinä, naaraan se tapaa ”viimeistään matkalla”"

Ovela suursyömäri varmasti vetää väkeä. Ei huolen häivää, rahaa alkaa tulla ja sitä tulee paljon.

Maan Hallitus säätää "panda veron" vielä tällä hallituskaudella. Näin saadaan kustannukset katettua ja velvoitteet Kiinaan. Sehän on koko Suomen etu että panda-projekti saadaan kunnialla maaliin (15v). Joten ei huolta kaikki on kunnossa.

Aion on itsekin käydä pandat katsomassa ensi keväänä, niin kuin moni muukin, mutta ei tuo korttitalo voi mitenkään pysyä pystyssä vuodesta toiseen.

Talolla ei ole vakuusarvoa, koska se on suunniteltu vain yhteen käyttöön sijainti. Mitä helvettiä joku tekisi jollain pandatalolla korvessa konkkaan menneen eläintarhan kupeessa?

Sen arvo olisi varmaan joku 20.-osa rakennuskustannuksista. Tontilla on arvoa vain, jos se rajoittuu rantaan. Mitä helvettiä joku tekisi karhunpaskan lannoittamalla palalla pöpelikköä tai entisellä saukkoaltaalla yms. ?

Jos tämä urakka kusee, niin takuulla löydetään jokin reitti jolla kuntalaiset saavat kaivaa syvältä veroäyrejään ja tinkiä palveluistaan. Ne, jotka pandoista ovat hyötyneet, ovat siinä vaiheessa jo kaukana tai asiat eivät heille lainkaan kuulu.