Venäjän tiedeakatemian ydinturvallisuusasiantuntija Rafael Arutjunjan kertoi venäläismedialle, että komissio pitää säteilyn mahdollisena lähteenä ilmakehään pudonnutta satelliittia. Uutistoimisto Tassin mukaan Arutjunjan kutsui satelliittiteoriaa ”ensisijaiseksi”.
Ympäristöjärjestö Greenpeacea Venäjän tuore ilmoitus ei kuitenkaan vakuuttanut. Greenpeacen ydinvoimanvastaisen kampanjan Venäjä-koordinaattori Rashid Alimov kutsui Rosatomin esittämää teoriaa mielikuvitukselliseksi Govorit Moskva -radion haastattelussa perjantaina.
– Mitä tulee satelliittiin, meidän mielestämme se mahdollisuus on hyvin epätodennäköinen. Jos komissio tulee siihen johtopäätökseen, sen pitäisi ainakin sanoa, mistä satelliitista on kyse, Amilov sanoi Tassin englanninkielisen jutun mukaan.
– Itse asiassa tämä mielikuvituksellinen versio satelliitista esitettiin jo aivan alkupäivinä, mutta me emme ole saaneet mitään tietoa, joka vahvistaisi sen, hän jatkoi.
Greenpeacen venäjänkielisen lausunnon mukaan satelliitin putoaminen ei olisi myöskään voinut tapahtua huomaamatta.
Radio Free Europe muistuttaa jutussaan, että myös eurooppalaiset asiantuntijat pitivät alkuvaiheessa Maahan pudonnutta satelliittia yhtenä mahdollisena ruteniumin lähteenä. Ranskalainen ydinturvallisuusinstituutti IRSN selvitti satelliittiteoriaa, mutta päätyi sittemmin toteamaan, että RU-106 on peräisin todennäköisesti joko ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitokselta tai jostain lääketieteelliseltä laitokselta joko Venäjältä tai Kazakstanista.
IRSN:n edustaja Jean-Christophe Gariel sanoi marraskuussa, ettei instituutti pidä enää ilmakehään pudonnutta satelliittia mahdollisena päästölähteenä. Garielin mukaan YK:n atomienergiajärjestö IAEA oli selvittänyt, että ilmakehään ei tiedetä pudonneen oletettuna päästöaikana yhtään ruteniumia sisältänyttä satelliittia.
Myös uutistoimisto Ria Novostin haastattelema avaruusasiantuntija Ivan Moisejev pitää Rosatomin komission satelliittiteoriaa kyseenalaisena.
– Minun tietääkseni me emme ole laukaisseet – eivätkä myöskään amerikkalaiset ole laukaisseet – rutenium-106:ta sisältäviä satelliitteja, ja ilmakehään niitä ei varsinkaan ole päätynyt. Niinpä luulen, että tutkimuskomission käyttämä saattaa-sana on tässä tapauksessa ratkaiseva, Moisejev muotoili Ria Novostille.
Ria Novostin haastattelema Venäjän avaruusakatemian asiantuntija Aleksandr Zheleznjakov ilmoitti niin ikään, ettei hän pidä satelliittiteoriaa uskottavana.
– On väärin puhua jostain radioaktiivista energianlähdettä sisältävän mystisen satelliitin putoamisesta. Kaikkia avaruudessa olevia vastaavia laitteita seurataan amerikkalaisten taholta, ja kaiken lisäksi niitä seurataan erittäin tarkasti. Jos todella olisi olemassa uhka, että sellainen satelliitti päätyy ilmakehään, siitä nousisi meteli jo paljon aiemmin, Zheleznjakov sanoi.
Rosatom ilmoitti aiemmin, että se perustaa kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvan komission selvittämään, mistä ovat peräisin Tsheljabinskin lähistöllä mitatut ”erittäin korkeat” ruteniumpitoisuudet. Kun radioaktiivista ruteniumia havaittiin syys-lokakuun vaihteessa eri puolilla Eurooppaa, Venäjä väitti aluksi pitkään, ettei se ollut havainnut ruteniumia omalla maaperällään muualla kuin pienen määrän Pietarissa.
Tällä hetkellä on epäselvää, onko nyt julkisuuteen tullut Rosatomin komissio koostumukseltaan kansainvälinen vai ei, sillä Venäjän mediassa on mainittu nimeltä vain sen venäläisiä asiantuntijoita.
Talouslehti RBK:n mukaan tutkimuskomissiossa ovat mukana ydinturvallisuusasiantuntija Rafael Arutjunjanin lisäksi Rosatomia edustava Vladimir Boltunov, joitakin muita Rosatomin asiantuntijoita ja lisäksi Venäjän terveysviranomaisia edustava Nadezhda Potsjapun. Rosatomin mukaan komission perjantainen lausuma oli alustava johtopäätös ja varsinainen raportti on tulossa myöhemmin.
Ympäristöjärjestö Greenpeacea Venäjän tuore ilmoitus ei kuitenkaan vakuuttanut. Greenpeacen ydinvoimanvastaisen kampanjan Venäjä-koordinaattori Rashid Alimov kutsui Rosatomin esittämää teoriaa mielikuvitukselliseksi Govorit Moskva -radion haastattelussa perjantaina.
– Mitä tulee satelliittiin, meidän mielestämme se mahdollisuus on hyvin epätodennäköinen. Jos komissio tulee siihen johtopäätökseen, sen pitäisi ainakin sanoa, mistä satelliitista on kyse, Amilov sanoi Tassin englanninkielisen jutun mukaan.
– Itse asiassa tämä mielikuvituksellinen versio satelliitista esitettiin jo aivan alkupäivinä, mutta me emme ole saaneet mitään tietoa, joka vahvistaisi sen, hän jatkoi.
Greenpeacen venäjänkielisen lausunnon mukaan satelliitin putoaminen ei olisi myöskään voinut tapahtua huomaamatta.
Radio Free Europe muistuttaa jutussaan, että myös eurooppalaiset asiantuntijat pitivät alkuvaiheessa Maahan pudonnutta satelliittia yhtenä mahdollisena ruteniumin lähteenä. Ranskalainen ydinturvallisuusinstituutti IRSN selvitti satelliittiteoriaa, mutta päätyi sittemmin toteamaan, että RU-106 on peräisin todennäköisesti joko ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitokselta tai jostain lääketieteelliseltä laitokselta joko Venäjältä tai Kazakstanista.
IRSN:n edustaja Jean-Christophe Gariel sanoi marraskuussa, ettei instituutti pidä enää ilmakehään pudonnutta satelliittia mahdollisena päästölähteenä. Garielin mukaan YK:n atomienergiajärjestö IAEA oli selvittänyt, että ilmakehään ei tiedetä pudonneen oletettuna päästöaikana yhtään ruteniumia sisältänyttä satelliittia.
Myös uutistoimisto Ria Novostin haastattelema avaruusasiantuntija Ivan Moisejev pitää Rosatomin komission satelliittiteoriaa kyseenalaisena.
– Minun tietääkseni me emme ole laukaisseet – eivätkä myöskään amerikkalaiset ole laukaisseet – rutenium-106:ta sisältäviä satelliitteja, ja ilmakehään niitä ei varsinkaan ole päätynyt. Niinpä luulen, että tutkimuskomission käyttämä saattaa-sana on tässä tapauksessa ratkaiseva, Moisejev muotoili Ria Novostille.
Ria Novostin haastattelema Venäjän avaruusakatemian asiantuntija Aleksandr Zheleznjakov ilmoitti niin ikään, ettei hän pidä satelliittiteoriaa uskottavana.
– On väärin puhua jostain radioaktiivista energianlähdettä sisältävän mystisen satelliitin putoamisesta. Kaikkia avaruudessa olevia vastaavia laitteita seurataan amerikkalaisten taholta, ja kaiken lisäksi niitä seurataan erittäin tarkasti. Jos todella olisi olemassa uhka, että sellainen satelliitti päätyy ilmakehään, siitä nousisi meteli jo paljon aiemmin, Zheleznjakov sanoi.
Rosatom ilmoitti aiemmin, että se perustaa kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvan komission selvittämään, mistä ovat peräisin Tsheljabinskin lähistöllä mitatut ”erittäin korkeat” ruteniumpitoisuudet. Kun radioaktiivista ruteniumia havaittiin syys-lokakuun vaihteessa eri puolilla Eurooppaa, Venäjä väitti aluksi pitkään, ettei se ollut havainnut ruteniumia omalla maaperällään muualla kuin pienen määrän Pietarissa.
Tällä hetkellä on epäselvää, onko nyt julkisuuteen tullut Rosatomin komissio koostumukseltaan kansainvälinen vai ei, sillä Venäjän mediassa on mainittu nimeltä vain sen venäläisiä asiantuntijoita.
Talouslehti RBK:n mukaan tutkimuskomissiossa ovat mukana ydinturvallisuusasiantuntija Rafael Arutjunjanin lisäksi Rosatomia edustava Vladimir Boltunov, joitakin muita Rosatomin asiantuntijoita ja lisäksi Venäjän terveysviranomaisia edustava Nadezhda Potsjapun. Rosatomin mukaan komission perjantainen lausuma oli alustava johtopäätös ja varsinainen raportti on tulossa myöhemmin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ydinpaskat on taas levitelty ympäri eurooppaa ja selittelyt sekä valheet jatkuvat
Kurskin kuohuja
Elokuisena maanantaiaamuna vuonna 2000 läntiset uutistoimistot kertoivat Barentsinmereltä kuullusta räjähdyksestä ja sen tulkittiin kertovan venäläiselle sukellusveneelle tapahtuneesta onnettomuudesta. Venäläiset viranomaiset vakuuttivat, että tilanne on hallinnassa.
Pian tein jo Radiouutislle juttua, jossa kerrottiin, että venäläinen sukellusvene on joutunut Barentsinmerellä vaikeuksiin. Sukellusvene oli joutunut teknisen vian takia laskeutumaan meren pohjaan. Kerroin, että Venäjän laivaston mukaan alukseen on jo saatu viestiyhteys ja että paikalla oli venäläisiä pelastusaluksia.
Kun kirjoitin ensimmäistä juttua, ydinsukellusvene Kursk oli ollut meren pohjassa jo kaksi vuorokautta ja koko 188:n hengen miehistö hengettömänä lähes yhtä kauan. Juttuni perustui uutistoimistojen välittämään virheelliseen viranomaistietoon.
Venäläinen pelastusalus Barentsinmerellä
Venäläinen pelastusalus Barentsinmerellä Kurskin uppoamispaikalla elokuussa 2000
Kuva: EPA
Tämän jälkeen alkoi varsinainen valehtelusirkus. Venäjän laivaston edustaja saapui koko viikon ajan iltapäivisin kertomaan tuoreimpia tietoja. Välillä kerrottiin, että alukseen toimitetaan lisähappea ja ravintoa erityistä letkua pitkin. Vielä saman viikon keskiviikkona kerrottiin, että miehistöön pidetään yhteyttä koputtamalla. Pelastusoperaatiota suunniteltiin.
Myöhemmin kävi ilmi, että lähes kaikki kerrottu viranomaistieto oli valetta tai parhaassa tapauksessa pahasti vanhentunutta tietoa.
Vuosien varrella Venäjällä on koettu useita terrori-iskuja ja panttivankitilanteita. Säännöllisesti panttivankien määrästä on annettu väärää tietoa ja epäonnistuneiden vapautusyritysten kulusta on kerrottu kaunisteltua tietoa.
Beslanin vuosipäivä
Tšetšeeni- ja ingušiterroristit kaappasivat Beslanissa yli 1000 ihmistä paikalliseen kouluun. Vapautusoperaatiossa kuoli yli 300 ihmistä.
Kuva: EPA/Juri Kotšetkov
Tilanne on johtanut siihen, että viranomaisten puheita ei yleensä uskota. Tämä siitä huolimatta, että nyky-Venäjällä valtion tiukassa komennossa oleva media toistaakin virallisen version kuuliaisesti
Vihreät miehet
Keväällä 2014 Ukrainaan kuuluvalle Krimin niemimaalle ilmestyi tunnuksettomia vahvasti aseistettuja sotilaita, jotka ottivat haltuunsa tärkeimmät hallintorakennukset.Vladimir Putinilla ei ilme värähtänyt kun hän pari päivää myöhemmin vakuutti lehdistötilaisuudessa, että kyseessä eivät ole venäläiset sotilaat. Lausunto oli tietoinen valhe. Kyse oli Venäjän armeijan erikoisjoukoista, jotka valmistelivat niemimaan miehitystä.
Venäläiset sotilaat krimillä Belbekissä
Tunnuksettomat venäläissotilaat tarkistivat ukrainaisten asiakirjoja Krimillä Belbekin varuskunnan portilla huhtikuussa 2014.
Kuva: Marko Lönnqvist
Harva on uskonut Putinin myöhempiäkään lausuntoja siitä, ettei Venäjä osallistu Itä-Ukrainan sotaan, koska todisteet puhuvat ihan muuta. Venäjällä on tosin ongelmana se, että mikään valtakunnallisesti merkittävä tiedotusväline ei kyseenalaista presidentin lausuntoja. Tällä on seurauksensa.
Ukrainalaissotilas Shirokinessa
Ukrainan armeijan sotilas päivystää asemissa Širokinen kylässä. Venäjä kiistää sinnikkäästi osallisuutensa Ukrainan sotaan.
Kuva: Marko Lönnqvist
Kun Venäjän armeijan sotilas Viktor Agejev jäi Ukrainan armeijan vangiksi kesällä 2017 Luhanskin lähellä, kiisti Venäjän puolustusministeriö Agejevin olevan enää aktiivipalveluksessa. Tämä on vakiokaava vangiksi joutuneiden venäläissotilaiden kohdalla.
Riippumaton sanomalehti Novaja Gazeta haastatteli Agejevin äitiä Svetlana Agejevaa. Agejeva kertoi järkyttyneensä poikansa kohtalosta. Agejeva sanoi, ettei ole mistään aikaisemmin kuullut Venäjän osallistuvan Ukrainan sotaan. Agejeva on ammatiltaan englanninopettaja, mutta seuraa monien muiden tavoin vain venäläisiä tiedotusvälineitä
Venäläistä tiedonvälitystä .
Nythän venäjällä kuulemma on taas kirjoitettu uusiksi historia suomen valtausyrityksestä . Uudessa versiossa suomi lähti valloittamaan venäjää -39 oltiin saksan yllyttymänä innostuttu hyökkäämään ison ystävän kimppuun . Kertomatta jäi että tuolloin saksa ja venäjä olivat liittolaisia ei suomi ja saksa .
Venäjä on tehnyt itsestään mädän kalan myyjän, joka vakuutelee tuotettaan kaikille erinomaisen tuoreeksi.
Muut kyllä haistavat ja näkevät, että kappatuotteen silmistä tursuaa jo toukkia ja kiduksista matoja.
Myyjän uskottavuus on mennyttä ja hän vetoaa vain muihin huijareihin sekä valehtelijoihin.