Baltic on off

Jatketaan samasta aiheesta. Mitä mieltä raati tuosta: https://www.nettivene.com/purjevene/muu-merkki/689679
Suojattoman sitloodan, ankkuriboksin puuttumisen ym. huomasin itsekin, rakenne kuidutettua puuta, kuidutustyö on ymmärtääkseni tehty ammattimiehen toimesta.

Miten sen nyt ottaa. Tässä 6-henkinen perhe joka on purjehtinut 80-luvun raaserilla karibialla, sieltä Newfounlandiin, Islantiin ja Fär-saarille.

Veneessä ei ole moottoria eikä lämmityslaitetta.

https://youtu.be/zb2QqXdCmKY

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Jatketaan samasta aiheesta. Mitä mieltä raati tuosta: https://www.nettivene.com/purjevene/muu-merkki/689679
Suojattoman sitloodan, ankkuriboksin puuttumisen ym. huomasin itsekin, rakenne kuidutettua puuta, kuidutustyö on ymmärtääkseni tehty ammattimiehen toimesta.

Lue lisää

Varmaan on uutena lasikuidutettu, jolloin se onnistuu paremmin. Jos on vanhana kuidutettu, niin silloin yleinen syy on rungon runsas vuotaminen ja ehkä lahoaminenkin. Kannattaa tietysti naputella kuitua, onko se puussa kiinni joka kohdasta. Jos ei ole, kannattaa siitä kohtaa kuiduttaa uudestaan. Tällöin puu pitää saada aivan kuivaksi ja poistaa irronnut lasikuitu. Itselläni on yksi uutena kuidutettu moottorivene. Toimii ihan hyvin. Jos puun toisellakin puolella on joku vesitiivis maali tms. kerros, täytyy kaikin voimin välttää veden pääsyä puuhun.

F28 kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa. Tässä 6-henkinen perhe joka on purjehtinut 80-luvun raaserilla karibialla, sieltä Newfounlandiin, Islantiin ja Fär-saarille.

Veneessä ei ole moottoria eikä lämmityslaitetta.

https://youtu.be/zb2QqXdCmKY

Lue lisää

Kaikkihan on mahdollista, mutta mielestäni vanha IOR-raaseri ei ole ihanteellisin perhevene. Varsinkin pikkulasten kanssa veneillessä oppii arvostamaan suojaisaa avotilaa ja helposti hallittavaa takilaa. Mainitun Balticin hinnalla saa myös paremmin matkapurjehdukseen sopivia veneitä. Jos taas välttämättä täytyy saada nykymittapuulla vanhanaikainen kisavene, jossa riittää naruja vedettäväksi ja hengattavaa koko 10 hengen kisamiehistölle, on ehdotettu Baltic hyvä valinta. Modernit 1-tonnarit ovat kohtuullisen nopeita edelleen tämän päivän mittapuulla. Lys-luvut pyörivät 1,30 korvilla ja ORC-mittaluvut n. 600 GPH. Nykyään noin nopeita ovat saman pituiset C/R-veneet, kuten first 40.7 tai Finngulf 41. Niiden hallinta on kuitenkin paljon helpompaa. 1-tonnareilla suorituskykyetu nykyveneisiin on kevyen tuulen alueella, mutta kovemmassa kelissä ja avotuulilla ne putoavat kyydissä. Jopa Bavaria 38 kulkee kovan tuulen lenssillä samaa tahtia viimeisten 1-tonnareiden kanssa.

asdgggsdg kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta mielestäni vanha IOR-raaseri ei ole ihanteellisin perhevene. Varsinkin pikkulasten kanssa veneillessä oppii arvostamaan suojaisaa avotilaa ja helposti hallittavaa takilaa. Mainitun Balticin hinnalla saa myös paremmin matkapurjehdukseen sopivia veneitä. Jos taas välttämättä täytyy saada nykymittapuulla vanhanaikainen kisavene, jossa riittää naruja vedettäväksi ja hengattavaa koko 10 hengen kisamiehistölle, on ehdotettu Baltic hyvä valinta. Modernit 1-tonnarit ovat kohtuullisen nopeita edelleen tämän päivän mittapuulla. Lys-luvut pyörivät 1,30 korvilla ja ORC-mittaluvut n. 600 GPH. Nykyään noin nopeita ovat saman pituiset C/R-veneet, kuten first 40.7 tai Finngulf 41. Niiden hallinta on kuitenkin paljon helpompaa. 1-tonnareilla suorituskykyetu nykyveneisiin on kevyen tuulen alueella, mutta kovemmassa kelissä ja avotuulilla ne putoavat kyydissä. Jopa Bavaria 38 kulkee kovan tuulen lenssillä samaa tahtia viimeisten 1-tonnareiden kanssa.

Lue lisää

Kaikki on niin suhteellista. Tuossa F28:n linkissä Balticia paljon karummassa veneessä asuu ja tekee todella pitkää matkaa nelilapsinen perhe pohjoisia leveysasteita myöten. Lapset alle vuden vanhasta ylöspäin. Ja niin lapset kuin äitikin tuntuvat täysin tyytyväiseltä. Jos aloittajan mielestä Baltic näytti hyvältä, siihen on muiden tyytyminen ja rajoittaa arviot aika pitkälle veneen tekniseen puoleen.

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Jatketaan samasta aiheesta. Mitä mieltä raati tuosta: https://www.nettivene.com/purjevene/muu-merkki/689679
Suojattoman sitloodan, ankkuriboksin puuttumisen ym. huomasin itsekin, rakenne kuidutettua puuta, kuidutustyö on ymmärtääkseni tehty ammattimiehen toimesta.

Lue lisää

Jos kuitu on kauttaaltaan kiinni rungossa kuten Bossu toteaa ja vene on kuiva sisältä, eikä sitä ole kolhittu kiville niin kyllä pyyntihintaan saa reilusti käyttöarvoa ja vastinetta rahalle jos on siis etsimässä paattia itä-meren alueelle matkailukäyttöön . Jälleenmyyntiarvo - jos sillä on tässä hintaluokassa ostajalle merkitystä - on tällaisissa kuidutetuissa puupaateissa olematon jos kuidutusta ei ole tehty uutena ja kuitupintaa tasoitettu kauttaaltaan ennen maalausta saman tasoiseksi kuin kokonaan lasikuidusta tehdyissä veneissä olisi tilanne. Pyyntihinnan perusteella näyttäisi jottei itse runkoa ole arvostettu kovinkaan korkealle vaan hinta muodostuu pääosin varustuksesta, heloista ja telakointitarvikkeista.

Avoin sitloora nyt ei ole mikään onkelma kun varsin hyvän suojan antaa sprayhood. Sprayhood ratkaisuissa plussaa on yleensä ruorimiehelle hyvä näkyvyys joka suuntaan - myös takilaan.
Sen sijaan kulku alakertaan sprayhoodin ollessa paikoillaan saattaa vaatia hieman enemmän notkeutta ja varovaisuutta onhan portaat kuitenkin melkoisen jyrkät. Sisustus on melko pelkistetty joskin ajanee asiansa ja on balanssissa veneen hintaan.

Kannattaa tosin käydä katsomassa venettä paikan päällä haistelemassa mahdollista sisätilojen kosteutta ja kuluneisuutta kas kun mainoskuvat saattavat joissain tapauksissa antaa todellisuutta huomattavasti myönteisemmän kuvan kaupan kohteesta. Rustien kiinnitys on myös hyvä varmistaa jottei tule yllätyksiä.

TurunTautiako kirjoitti:

Jos kuitu on kauttaaltaan kiinni rungossa kuten Bossu toteaa ja vene on kuiva sisältä, eikä sitä ole kolhittu kiville niin kyllä pyyntihintaan saa reilusti käyttöarvoa ja vastinetta rahalle jos on siis etsimässä paattia itä-meren alueelle matkailukäyttöön . Jälleenmyyntiarvo - jos sillä on tässä hintaluokassa ostajalle merkitystä - on tällaisissa kuidutetuissa puupaateissa olematon jos kuidutusta ei ole tehty uutena ja kuitupintaa tasoitettu kauttaaltaan ennen maalausta saman tasoiseksi kuin kokonaan lasikuidusta tehdyissä veneissä olisi tilanne. Pyyntihinnan perusteella näyttäisi jottei itse runkoa ole arvostettu kovinkaan korkealle vaan hinta muodostuu pääosin varustuksesta, heloista ja telakointitarvikkeista.

Avoin sitloora nyt ei ole mikään onkelma kun varsin hyvän suojan antaa sprayhood. Sprayhood ratkaisuissa plussaa on yleensä ruorimiehelle hyvä näkyvyys joka suuntaan - myös takilaan.
Sen sijaan kulku alakertaan sprayhoodin ollessa paikoillaan saattaa vaatia hieman enemmän notkeutta ja varovaisuutta onhan portaat kuitenkin melkoisen jyrkät. Sisustus on melko pelkistetty joskin ajanee asiansa ja on balanssissa veneen hintaan.

Kannattaa tosin käydä katsomassa venettä paikan päällä haistelemassa mahdollista sisätilojen kosteutta ja kuluneisuutta kas kun mainoskuvat saattavat joissain tapauksissa antaa todellisuutta huomattavasti myönteisemmän kuvan kaupan kohteesta. Rustien kiinnitys on myös hyvä varmistaa jottei tule yllätyksiä.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Olen käynyt veneen katsomassa sekä vedessä, että maissa. Kuvat vastaa melko hyvin todellisuutta. On kuiva sisältä. Kuidutuksen on tehnyt puuveneitä pääasiassa korjaava telakka, epoksilla ja kankaalla. Kylkiä ei ole tasoitettu lainkaan ennen maalausta, työn jälki on mielestäni ensiluokkaista. Koputtelin myös koko pohjan läpi, kuitu ei ole irti mistään. Olen ollut yhteydessä sekä kuidutuksen tekijään, että silloiseen omistajaan. Moottoriasennus on myös todella asiallinen. Käyttö olisi tosiaan purjehdusta itämeren alueella, olen vaihtamassa purjeveneeseen 25v. moottoriveneilyn jälkeen. Sisustuksen uusimisesta on selvä visio, wc eri paikkaan ja ovelliseksi, pentteriin ja penkkeihin vähän muutoksia. Ehkä myös sitloodaan. Pystyn pääosin työt tekemään itse.10-15 k€ olisi varaa laittaa hankintoihin ensi vuonna. Jälleenmyyntiarvo on varmasti kehno, mutta tuon kokoisia purkkareita ei tohon hintaan paljon tarjolla ole. ja näillä näkymin voisi olla se "viimeinen vene". Puuveneen tunnelmaa ehkä pienemmillä murheilla. Toinen mahdollinen vaihtoehto olisi lähes saman kokoinen tehdasvalmisteinen, runko hyvä, mutta 8k€ enempi hintaa. Ja kaikki navigointilaitteet, jääkaappi, liesi, ym. uusittava. Sekä purjeet vanhoja. Vanhoilla purjeilla varmaan kyllä pärjää ensimmäisen kauden, kun ei paljoa purjehduskokemusta vielä ole.

Nettiveneen esimerkki on ihan mielenkiintoinen vaihtoehto, jos itserakennettu kelpaa. Näyttää siltä, että veneellä on retkeilty ja siinä on asuttu. Jos vene on kellunut ja toiminut jo 30 vuotta, miksei se toimisi myös jatkossa? Omistaja on myös varustellut sitä kattavasti, mm. jollain mikron ja kaasu-uunin risteytyksen näköisellä laitteella. Vene sopii aloittajan käyttöön varmasti paremmin kuin kisa-Baltic.

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Olen käynyt veneen katsomassa sekä vedessä, että maissa. Kuvat vastaa melko hyvin todellisuutta. On kuiva sisältä. Kuidutuksen on tehnyt puuveneitä pääasiassa korjaava telakka, epoksilla ja kankaalla. Kylkiä ei ole tasoitettu lainkaan ennen maalausta, työn jälki on mielestäni ensiluokkaista. Koputtelin myös koko pohjan läpi, kuitu ei ole irti mistään. Olen ollut yhteydessä sekä kuidutuksen tekijään, että silloiseen omistajaan. Moottoriasennus on myös todella asiallinen. Käyttö olisi tosiaan purjehdusta itämeren alueella, olen vaihtamassa purjeveneeseen 25v. moottoriveneilyn jälkeen. Sisustuksen uusimisesta on selvä visio, wc eri paikkaan ja ovelliseksi, pentteriin ja penkkeihin vähän muutoksia. Ehkä myös sitloodaan. Pystyn pääosin työt tekemään itse.10-15 k€ olisi varaa laittaa hankintoihin ensi vuonna. Jälleenmyyntiarvo on varmasti kehno, mutta tuon kokoisia purkkareita ei tohon hintaan paljon tarjolla ole. ja näillä näkymin voisi olla se "viimeinen vene". Puuveneen tunnelmaa ehkä pienemmillä murheilla. Toinen mahdollinen vaihtoehto olisi lähes saman kokoinen tehdasvalmisteinen, runko hyvä, mutta 8k€ enempi hintaa. Ja kaikki navigointilaitteet, jääkaappi, liesi, ym. uusittava. Sekä purjeet vanhoja. Vanhoilla purjeilla varmaan kyllä pärjää ensimmäisen kauden, kun ei paljoa purjehduskokemusta vielä ole.

Lue lisää

Noista lähtökohdista katsoen hyvä valinta. Jos uskaltaa olla vähän erilainen kuin naapuri, säästää melkoisen tukun rahaa. Saattaa hyvin olla, että vielä tykästyt veneeseen niin, ettei vaihtaa tarvitse, vain vuosittain tehdä kauden aikana suunniteltuja pieniä parannuksia.

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Olen käynyt veneen katsomassa sekä vedessä, että maissa. Kuvat vastaa melko hyvin todellisuutta. On kuiva sisältä. Kuidutuksen on tehnyt puuveneitä pääasiassa korjaava telakka, epoksilla ja kankaalla. Kylkiä ei ole tasoitettu lainkaan ennen maalausta, työn jälki on mielestäni ensiluokkaista. Koputtelin myös koko pohjan läpi, kuitu ei ole irti mistään. Olen ollut yhteydessä sekä kuidutuksen tekijään, että silloiseen omistajaan. Moottoriasennus on myös todella asiallinen. Käyttö olisi tosiaan purjehdusta itämeren alueella, olen vaihtamassa purjeveneeseen 25v. moottoriveneilyn jälkeen. Sisustuksen uusimisesta on selvä visio, wc eri paikkaan ja ovelliseksi, pentteriin ja penkkeihin vähän muutoksia. Ehkä myös sitloodaan. Pystyn pääosin työt tekemään itse.10-15 k€ olisi varaa laittaa hankintoihin ensi vuonna. Jälleenmyyntiarvo on varmasti kehno, mutta tuon kokoisia purkkareita ei tohon hintaan paljon tarjolla ole. ja näillä näkymin voisi olla se "viimeinen vene". Puuveneen tunnelmaa ehkä pienemmillä murheilla. Toinen mahdollinen vaihtoehto olisi lähes saman kokoinen tehdasvalmisteinen, runko hyvä, mutta 8k€ enempi hintaa. Ja kaikki navigointilaitteet, jääkaappi, liesi, ym. uusittava. Sekä purjeet vanhoja. Vanhoilla purjeilla varmaan kyllä pärjää ensimmäisen kauden, kun ei paljoa purjehduskokemusta vielä ole.

Lue lisää

Tuo että hartsina on käytetty epoksia on loistava juttu , epoksi nimittäin tarttuu puuhun kunnolla toisin kuin polyesterihartsi. Vaan onko pinnoitus sittenkään tehty aivan uutena hieman mietityttää koska epoksihartsit tulivat laajemmin käyttöön vasta kun niiden hinnat putosivat inhimilliselle tasolle, eli joskus 90-luvun puolivälin tietämissä kun ajankohtaa yritän tässä HIRA-periaatteella muistella.

Siitäpä sitten vaan kaupoille kun kädentaitojakin tuntuu sulla sopivasti olevan. Nyt kun sittemmin purjehdit ao. paatilla niin kannattaa pitää mielessä se, että jos epoksipintaa tulee kolhittua puuhun asti jossain tilanteessa, korjaaminen kannattaa tehdä todellakin ripeästi niin, ettei vesi ehdi imeytymään rakenteisiin..

TurunTautiako kirjoitti:

Tuo että hartsina on käytetty epoksia on loistava juttu , epoksi nimittäin tarttuu puuhun kunnolla toisin kuin polyesterihartsi. Vaan onko pinnoitus sittenkään tehty aivan uutena hieman mietityttää koska epoksihartsit tulivat laajemmin käyttöön vasta kun niiden hinnat putosivat inhimilliselle tasolle, eli joskus 90-luvun puolivälin tietämissä kun ajankohtaa yritän tässä HIRA-periaatteella muistella.

Siitäpä sitten vaan kaupoille kun kädentaitojakin tuntuu sulla sopivasti olevan. Nyt kun sittemmin purjehdit ao. paatilla niin kannattaa pitää mielessä se, että jos epoksipintaa tulee kolhittua puuhun asti jossain tilanteessa, korjaaminen kannattaa tehdä todellakin ripeästi niin, ettei vesi ehdi imeytymään rakenteisiin..

Lue lisää

Olet oikeassa. Kuidutus on tehty vasta n. -97, ylläpidon helpottamiseksi, sanoi silloinen omistaja ja veneen suomeen tuoja. Paatin on valmistanut alunperin Leningrad Experimental Shipyards, siis aito neuvostoliittolainen alus :)
Sisältä pääsi rungon aika hyvin "kohnaamaan", pehmeyttä tai ravistumaa en löytänyt, edes kölin juuresta. Rostit oli "aitoa NL laatutyötä", krouvia työtä, mutta varmasti kestää...

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Olet oikeassa. Kuidutus on tehty vasta n. -97, ylläpidon helpottamiseksi, sanoi silloinen omistaja ja veneen suomeen tuoja. Paatin on valmistanut alunperin Leningrad Experimental Shipyards, siis aito neuvostoliittolainen alus :)
Sisältä pääsi rungon aika hyvin "kohnaamaan", pehmeyttä tai ravistumaa en löytänyt, edes kölin juuresta. Rostit oli "aitoa NL laatutyötä", krouvia työtä, mutta varmasti kestää...

Lue lisää

Mitenköhän Leningradissa on tehty puisia Balticeja. Mielenkiintoista.

Bossu kirjoitti:

Mitenköhän Leningradissa on tehty puisia Balticeja. Mielenkiintoista.

Kyse on kahdesta eri veneestä. Yksi on myytävänä Ruotsissa, se Baltic, toisen (=LES) veneen myyntikuvista tunnistin naapauriseuran sataman.

asdgggsdg kirjoitti:

Kaikkihan on mahdollista, mutta mielestäni vanha IOR-raaseri ei ole ihanteellisin perhevene. Varsinkin pikkulasten kanssa veneillessä oppii arvostamaan suojaisaa avotilaa ja helposti hallittavaa takilaa. Mainitun Balticin hinnalla saa myös paremmin matkapurjehdukseen sopivia veneitä. Jos taas välttämättä täytyy saada nykymittapuulla vanhanaikainen kisavene, jossa riittää naruja vedettäväksi ja hengattavaa koko 10 hengen kisamiehistölle, on ehdotettu Baltic hyvä valinta. Modernit 1-tonnarit ovat kohtuullisen nopeita edelleen tämän päivän mittapuulla. Lys-luvut pyörivät 1,30 korvilla ja ORC-mittaluvut n. 600 GPH. Nykyään noin nopeita ovat saman pituiset C/R-veneet, kuten first 40.7 tai Finngulf 41. Niiden hallinta on kuitenkin paljon helpompaa. 1-tonnareilla suorituskykyetu nykyveneisiin on kevyen tuulen alueella, mutta kovemmassa kelissä ja avotuulilla ne putoavat kyydissä. Jopa Bavaria 38 kulkee kovan tuulen lenssillä samaa tahtia viimeisten 1-tonnareiden kanssa.

Lue lisää

Aijaa. Itselläni oli jaikanaan Antilla 36, joka oli hyvin samanlainen. Lasten kanssa meni aivan hyvin. Märkähän se joskus oli kun kovaan keliin kryssi.

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Olet oikeassa. Kuidutus on tehty vasta n. -97, ylläpidon helpottamiseksi, sanoi silloinen omistaja ja veneen suomeen tuoja. Paatin on valmistanut alunperin Leningrad Experimental Shipyards, siis aito neuvostoliittolainen alus :)
Sisältä pääsi rungon aika hyvin "kohnaamaan", pehmeyttä tai ravistumaa en löytänyt, edes kölin juuresta. Rostit oli "aitoa NL laatutyötä", krouvia työtä, mutta varmasti kestää...

Lue lisää

Jos kuidutus on tehty 1997 ja vene jo 1988, mitä materiaalia on kölin ja kölipulttien muttereiden välissä ollut ennen kuidutusta, ja onko se siellä vieläkin?
Seetrihän ei poikkisyyn suuntaan kestä puristusta alkuunkaan tarpeeksi tuolla alueella, eikä kyllä kestä koivu, mänty, kuusi, tammi, iroko eikä mikään muu puulajikaan yleisesti lujitemuoviveneissä käytetyillä tukipinta-aloilla eväkölissä. Onko seetri siis korvattu kölialueella laminaatilla jo uutena siitä huolimatta että muu laminointi on tehty 9 vuotta jälkikäteen? Mikäli ei niin millä se sitten on korvattu? Vai onko kölin yläreunan pinta-ala samaa luokkaa kuin pitkäkölisissä puuveneissä? Koska seetri ei välissä kestä, ei riitä tavallista tuhdimmat teräsaluslevyt muttereiden alla. Toisaalta venehän on lähes 30 vuotta vanha, joten on se ollut ainakin uutena lähes tarpeeksi luja, koska ei ole köli vielä tippunut kyydistä. Mutta jos välissä on yhtään puuta on sen kunto aivan kriittinen kölin kiinnipysymiselle myös jatkossa. Nettiveneen kuvista ei näy kölialuetta sisä-, eikä ulkopuolelta, vain sisäpuolella oleva matto, eikä rakennetta ole myöskään selostettu. Siihen todella kannattaa perehtyä jos tuohon päätyy. Ja jos on kunnolla tehty voi tuo vene olla todella hyvä ostos hinta ja koko huomioiden.
Seetrihän on pitkittäissyisistä puuväliaineista rungossa se paras, vaikka onkin varsinaisia väliaineita (poikittaissyinen balsa, vaahdot tai hunajakennot) painavampaa, mutta painokölin kiinnitysalueella sitä ei pidä käyttää lainkaan, kuten ei mitään muutakaan puuta. Paras vaihtoehto on korvata se siellä kokonaan umpilaminaatilla.

kölikiinnitys kirjoitti:

Jos kuidutus on tehty 1997 ja vene jo 1988, mitä materiaalia on kölin ja kölipulttien muttereiden välissä ollut ennen kuidutusta, ja onko se siellä vieläkin?
Seetrihän ei poikkisyyn suuntaan kestä puristusta alkuunkaan tarpeeksi tuolla alueella, eikä kyllä kestä koivu, mänty, kuusi, tammi, iroko eikä mikään muu puulajikaan yleisesti lujitemuoviveneissä käytetyillä tukipinta-aloilla eväkölissä. Onko seetri siis korvattu kölialueella laminaatilla jo uutena siitä huolimatta että muu laminointi on tehty 9 vuotta jälkikäteen? Mikäli ei niin millä se sitten on korvattu? Vai onko kölin yläreunan pinta-ala samaa luokkaa kuin pitkäkölisissä puuveneissä? Koska seetri ei välissä kestä, ei riitä tavallista tuhdimmat teräsaluslevyt muttereiden alla. Toisaalta venehän on lähes 30 vuotta vanha, joten on se ollut ainakin uutena lähes tarpeeksi luja, koska ei ole köli vielä tippunut kyydistä. Mutta jos välissä on yhtään puuta on sen kunto aivan kriittinen kölin kiinnipysymiselle myös jatkossa. Nettiveneen kuvista ei näy kölialuetta sisä-, eikä ulkopuolelta, vain sisäpuolella oleva matto, eikä rakennetta ole myöskään selostettu. Siihen todella kannattaa perehtyä jos tuohon päätyy. Ja jos on kunnolla tehty voi tuo vene olla todella hyvä ostos hinta ja koko huomioiden.
Seetrihän on pitkittäissyisistä puuväliaineista rungossa se paras, vaikka onkin varsinaisia väliaineita (poikittaissyinen balsa, vaahdot tai hunajakennot) painavampaa, mutta painokölin kiinnitysalueella sitä ei pidä käyttää lainkaan, kuten ei mitään muutakaan puuta. Paras vaihtoehto on korvata se siellä kokonaan umpilaminaatilla.

Lue lisää

Mistä ihmeestä on peräisin käsistys, ettei puu kestäisi kölipulttien välissä? Maailmalla on varmasti tuhansia eri tekniikoin tehtyjä eväkölisiä puuveneitä. Itse omistan jo kolmannen sellaisen, eikä puu kölialueella ole vähääkään kärsinyt. Nykyisen köli on kertaalleen irroitettukin ja päästy näkemään runko kölin alueelta, ei pienintäkään jälkeä muodonmuutoksesta.

Jos ei mennä todella lyhytjänteisiin teräseväisiin bulbiköleihin, on kölievän pinta-ala ruhtinaallisen iso jakamaan painetta. Paljon pienemmälle alalle jakaantuu paine mutterien alla ja senkin saa jaettua tukevilla aluslevyillä riittävästi. Helpolla laskutoimituksella se on osoitettavissa.

kölikiinnitys kirjoitti:

Jos kuidutus on tehty 1997 ja vene jo 1988, mitä materiaalia on kölin ja kölipulttien muttereiden välissä ollut ennen kuidutusta, ja onko se siellä vieläkin?
Seetrihän ei poikkisyyn suuntaan kestä puristusta alkuunkaan tarpeeksi tuolla alueella, eikä kyllä kestä koivu, mänty, kuusi, tammi, iroko eikä mikään muu puulajikaan yleisesti lujitemuoviveneissä käytetyillä tukipinta-aloilla eväkölissä. Onko seetri siis korvattu kölialueella laminaatilla jo uutena siitä huolimatta että muu laminointi on tehty 9 vuotta jälkikäteen? Mikäli ei niin millä se sitten on korvattu? Vai onko kölin yläreunan pinta-ala samaa luokkaa kuin pitkäkölisissä puuveneissä? Koska seetri ei välissä kestä, ei riitä tavallista tuhdimmat teräsaluslevyt muttereiden alla. Toisaalta venehän on lähes 30 vuotta vanha, joten on se ollut ainakin uutena lähes tarpeeksi luja, koska ei ole köli vielä tippunut kyydistä. Mutta jos välissä on yhtään puuta on sen kunto aivan kriittinen kölin kiinnipysymiselle myös jatkossa. Nettiveneen kuvista ei näy kölialuetta sisä-, eikä ulkopuolelta, vain sisäpuolella oleva matto, eikä rakennetta ole myöskään selostettu. Siihen todella kannattaa perehtyä jos tuohon päätyy. Ja jos on kunnolla tehty voi tuo vene olla todella hyvä ostos hinta ja koko huomioiden.
Seetrihän on pitkittäissyisistä puuväliaineista rungossa se paras, vaikka onkin varsinaisia väliaineita (poikittaissyinen balsa, vaahdot tai hunajakennot) painavampaa, mutta painokölin kiinnitysalueella sitä ei pidä käyttää lainkaan, kuten ei mitään muutakaan puuta. Paras vaihtoehto on korvata se siellä kokonaan umpilaminaatilla.

Lue lisää

Puuveneiden kölit kesti lasikuituveneitä paremmin karille ajoja. Muttei puu ollut seetriä ja kölit olivat pidempiä.
Puuveneen kölin alue on helppo muuttaa umpilaminaatiksi, jos niin halutaan.

seppomartti kirjoitti:

Puuveneiden kölit kesti lasikuituveneitä paremmin karille ajoja. Muttei puu ollut seetriä ja kölit olivat pidempiä.
Puuveneen kölin alue on helppo muuttaa umpilaminaatiksi, jos niin halutaan.

Lue lisää

Kuidutuksen aikanaan suorittaneen mukaan pintalaudat on rungossa on mäntyä.
Kyseessä on ymmärtääkseni puuvenealan ammattimies, luulisi puut tuntevan.
Kölin kiinnitys itseäkin huolestutti, ei kyllä mitenkään näyttänyt eläneeltä tai heikentyneeltä.
Hyvä pointti kuitenkin, pitää vielä tutkia uudestaan, jos tuosta tosissaan alan kauppaa hieromaan. Ja yritän saada jostain ammattimiehen vielä mukaan.

Itselle on lähinnä veneen moottori-ja voimansiirtohommat ym. tuttuja, ja lasikuituveneet, puuveneiden runkorakenteista ei ole aikaisempaa kokemusta juurikaan.

Jotkut väittää, että täältä ei saa kunnollisia vastauksia kysymyksiin, mielestäni olen saanut paljon hyvää tietoa, ja jopa kannustusta, kiitos siitä!

kumma.käsitys kirjoitti:

Mistä ihmeestä on peräisin käsistys, ettei puu kestäisi kölipulttien välissä? Maailmalla on varmasti tuhansia eri tekniikoin tehtyjä eväkölisiä puuveneitä. Itse omistan jo kolmannen sellaisen, eikä puu kölialueella ole vähääkään kärsinyt. Nykyisen köli on kertaalleen irroitettukin ja päästy näkemään runko kölin alueelta, ei pienintäkään jälkeä muodonmuutoksesta.

Jos ei mennä todella lyhytjänteisiin teräseväisiin bulbiköleihin, on kölievän pinta-ala ruhtinaallisen iso jakamaan painetta. Paljon pienemmälle alalle jakaantuu paine mutterien alla ja senkin saa jaettua tukevilla aluslevyillä riittävästi. Helpolla laskutoimituksella se on osoitettavissa.

Lue lisää

Suomalaisten puulajien osalta tästä: http://www.puuinfo.fi/puutieto/puu-materiaalina/pohjoismaisen-havupuun-tekniset-ominaisuudet-pohjois-amerikan-ja-japanin

Jenkeissä kasvavien puulajien osalta tästä: https://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgtr/fplgtr113/ch04.pdf
On muuten todella hyvä katsaus puun lujuusominaisuuksiin, käsittää lukuarvojen lisäksi niiden muutoksia kosteuden mukaan ja jopa asiaan vaikuttavia määritelmiä. Kannattaa tutustua.
Läntinen punaseetri, puristus poikittain syysyyntaan nähden 12% kosteudessa: 3,2 MPa.
Umpilaminaatilla helposti yli 100 MPa, katkokuitu polyesterillä toki selvästi vähemmän.
Erot ovat valtavaa suuruusluokkaa, ja johtavat siihen ettei sama köli kiinnitys kestä puussa mikä umpilminaatissa kestäsi. Kukaan ei edes väittänyt etteikö puuveneiden kölejä saisi kestämään. Jos niin kuvittelet suosittelen vastedes lukemaan hieman huolellisemmin.
Käsitys siitä että LES37 veneessä on ytimenä puna seetriä on peräisin nettiveneen linkkiä klikkaamlla ja lukemalla kohdasta lisätiedot ensimmäinen virke. Toki luin muutkin kohdat, mutta tieto ydinmateriaalista löytyy siitä kohtaa. Missään ei siis lue että puuta olisi myös kölialueella, mutta tänne postattiin väite jonka mukaan laminointi olisi tehty 9v jälkikäteen, joten siksi kysyin asiasta, enkä esittänyt väitteitä, kuten ilmeisesti perättömästi luulit.

lisääexkilpaveneitä kirjoitti:

Kuidutuksen aikanaan suorittaneen mukaan pintalaudat on rungossa on mäntyä.
Kyseessä on ymmärtääkseni puuvenealan ammattimies, luulisi puut tuntevan.
Kölin kiinnitys itseäkin huolestutti, ei kyllä mitenkään näyttänyt eläneeltä tai heikentyneeltä.
Hyvä pointti kuitenkin, pitää vielä tutkia uudestaan, jos tuosta tosissaan alan kauppaa hieromaan. Ja yritän saada jostain ammattimiehen vielä mukaan.

Itselle on lähinnä veneen moottori-ja voimansiirtohommat ym. tuttuja, ja lasikuituveneet, puuveneiden runkorakenteista ei ole aikaisempaa kokemusta juurikaan.

Jotkut väittää, että täältä ei saa kunnollisia vastauksia kysymyksiin, mielestäni olen saanut paljon hyvää tietoa, ja jopa kannustusta, kiitos siitä!

Lue lisää

Nettiveneeen linkkisi mukaan :"Runko on lasikuidutettua seetriä."
Ja sinun mukaasi :"Kuidutuksen aikanaan suorittaneen mukaan pintalaudat on rungossa on mäntyä. Kyseessä on ymmärtääkseni puuvenealan ammattimies, luulisi puut tuntevan."

Onko ne pintalaudat siis jotain koristelistoja vai miten tuo ristiriidalta vaikuttava pitää tulkita?
Ei kai nyt rungossa sentään ole useampia lautoja päällekkäin, josta päällimmäinen mäntyä, ja mikä sitten kuidutettiin 9v jälkikäteen?!?

kölikiinnitys kirjoitti:

Suomalaisten puulajien osalta tästä: http://www.puuinfo.fi/puutieto/puu-materiaalina/pohjoismaisen-havupuun-tekniset-ominaisuudet-pohjois-amerikan-ja-japanin

Jenkeissä kasvavien puulajien osalta tästä: https://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgtr/fplgtr113/ch04.pdf
On muuten todella hyvä katsaus puun lujuusominaisuuksiin, käsittää lukuarvojen lisäksi niiden muutoksia kosteuden mukaan ja jopa asiaan vaikuttavia määritelmiä. Kannattaa tutustua.
Läntinen punaseetri, puristus poikittain syysyyntaan nähden 12% kosteudessa: 3,2 MPa.
Umpilaminaatilla helposti yli 100 MPa, katkokuitu polyesterillä toki selvästi vähemmän.
Erot ovat valtavaa suuruusluokkaa, ja johtavat siihen ettei sama köli kiinnitys kestä puussa mikä umpilminaatissa kestäsi. Kukaan ei edes väittänyt etteikö puuveneiden kölejä saisi kestämään. Jos niin kuvittelet suosittelen vastedes lukemaan hieman huolellisemmin.
Käsitys siitä että LES37 veneessä on ytimenä puna seetriä on peräisin nettiveneen linkkiä klikkaamlla ja lukemalla kohdasta lisätiedot ensimmäinen virke. Toki luin muutkin kohdat, mutta tieto ydinmateriaalista löytyy siitä kohtaa. Missään ei siis lue että puuta olisi myös kölialueella, mutta tänne postattiin väite jonka mukaan laminointi olisi tehty 9v jälkikäteen, joten siksi kysyin asiasta, enkä esittänyt väitteitä, kuten ilmeisesti perättömästi luulit.

Lue lisää

Jos puu ei mukamas kestä kölin kiinnityksissä niin millähän ihmeellä tämä köli on pysynyt veneessä kiinni? Vuonna 1916 ei taatusti käytetty lasikuitulaminaattia. Ja onpa tuo pysynyt jo 101 vuotta. Millä ihmeellä?

pysyy_se_puullakin kirjoitti:

Jos puu ei mukamas kestä kölin kiinnityksissä niin millähän ihmeellä tämä köli on pysynyt veneessä kiinni? Vuonna 1916 ei taatusti käytetty lasikuitulaminaattia. Ja onpa tuo pysynyt jo 101 vuotta. Millä ihmeellä?

Lue lisää

Niin se linkki on tässä
https://peggybawn.wordpress.com/2013/02/24/sonderklasse/

seppomartti kirjoitti:

Puuveneiden kölit kesti lasikuituveneitä paremmin karille ajoja. Muttei puu ollut seetriä ja kölit olivat pidempiä.
Puuveneen kölin alue on helppo muuttaa umpilaminaatiksi, jos niin halutaan.

Lue lisää

Oheisessa videossa suunnilleen kohdassa 8:30 aletaan liittää 55-jalkaiseen Fairlie-puuveneeseen painavaa eväköliä. Pitäiskö lähettää sinne viestiä, että tehkää umpilaminaatista, hullut?

https://youtu.be/rDgKIPaW5xY

kölikiinnitys kirjoitti:

Suomalaisten puulajien osalta tästä: http://www.puuinfo.fi/puutieto/puu-materiaalina/pohjoismaisen-havupuun-tekniset-ominaisuudet-pohjois-amerikan-ja-japanin

Jenkeissä kasvavien puulajien osalta tästä: https://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgtr/fplgtr113/ch04.pdf
On muuten todella hyvä katsaus puun lujuusominaisuuksiin, käsittää lukuarvojen lisäksi niiden muutoksia kosteuden mukaan ja jopa asiaan vaikuttavia määritelmiä. Kannattaa tutustua.
Läntinen punaseetri, puristus poikittain syysyyntaan nähden 12% kosteudessa: 3,2 MPa.
Umpilaminaatilla helposti yli 100 MPa, katkokuitu polyesterillä toki selvästi vähemmän.
Erot ovat valtavaa suuruusluokkaa, ja johtavat siihen ettei sama köli kiinnitys kestä puussa mikä umpilminaatissa kestäsi. Kukaan ei edes väittänyt etteikö puuveneiden kölejä saisi kestämään. Jos niin kuvittelet suosittelen vastedes lukemaan hieman huolellisemmin.
Käsitys siitä että LES37 veneessä on ytimenä puna seetriä on peräisin nettiveneen linkkiä klikkaamlla ja lukemalla kohdasta lisätiedot ensimmäinen virke. Toki luin muutkin kohdat, mutta tieto ydinmateriaalista löytyy siitä kohtaa. Missään ei siis lue että puuta olisi myös kölialueella, mutta tänne postattiin väite jonka mukaan laminointi olisi tehty 9v jälkikäteen, joten siksi kysyin asiasta, enkä esittänyt väitteitä, kuten ilmeisesti perättömästi luulit.

Lue lisää

Taitavat tietosi puuveneistä olla hyvin hatarat. Jopa neukkulassa asiat on osattu paremmin ja vaikka ei edes nelilaskinta olisi ollut käytössä, ovat laskutikullakin osanneet yksinkertaisimmat laskutoimitukset tehdä. Puuveneitä ei yllätykseksesi rakenneta kuten lasikuituveneitä. Eikä lasikuidustakaan kölikiinnitystä tehdä sandwich-rakenteena, miksi siis puusta niin tehtäisiin.

Vaikka laskisi vain seetrin puristusluudella, ei aluslevyjen tarvitsisi olla järjettömän kokoisia jakamaan kölipultin vetolujuutta. Sen suurempaa puristusta ei voi olla. Jos laskuitulaminaatin puristuslujuus on suurempi kuin puun, entä sitten, puristuslujuus ei ole rakenteessa rajoittava mitoitustekijä.

Bossu kirjoitti:

Oheisessa videossa suunnilleen kohdassa 8:30 aletaan liittää 55-jalkaiseen Fairlie-puuveneeseen painavaa eväköliä. Pitäiskö lähettää sinne viestiä, että tehkää umpilaminaatista, hullut?

https://youtu.be/rDgKIPaW5xY

Lue lisää

Katso kohta 8:15 -1 sek, niin näet että sielläkin tiedetään jo ennestään ettei eväköliä voi kiinnittää puuveneeseen samoin kuin lujitemuoviseen, koska puu ei sillä tavalla kestäisi.
Videosi siis todistaa että väitteeni asiasta pitää paikkansa.

Ikävä huomata että täällä on kaksikin luetunymmärtämisvaikeuksista kärsivää tai tahallaan trollaavaa. Yrittämällä laittaa omia ajatuksiasi toisten suuhun nolaat kuitenkin vain itsesi, kuten nimimerkki "pysyy_se_puullakin".

mitat.kohdalleen kirjoitti:

Taitavat tietosi puuveneistä olla hyvin hatarat. Jopa neukkulassa asiat on osattu paremmin ja vaikka ei edes nelilaskinta olisi ollut käytössä, ovat laskutikullakin osanneet yksinkertaisimmat laskutoimitukset tehdä. Puuveneitä ei yllätykseksesi rakenneta kuten lasikuituveneitä. Eikä lasikuidustakaan kölikiinnitystä tehdä sandwich-rakenteena, miksi siis puusta niin tehtäisiin.

Vaikka laskisi vain seetrin puristusluudella, ei aluslevyjen tarvitsisi olla järjettömän kokoisia jakamaan kölipultin vetolujuutta. Sen suurempaa puristusta ei voi olla. Jos laskuitulaminaatin puristuslujuus on suurempi kuin puun, entä sitten, puristuslujuus ei ole rakenteessa rajoittava mitoitustekijä.

Lue lisää

Tietosi lujuusopista eivät ole alkuunkaan riittävät.
Puu ei kestä pysyvää kuormitusta yhtä hyvin kuin hetkellistä, eikä sen lujuus ole kosteudesta riippumaton. Lankun lujuus ei myöskään ole kauttaaltaan sama kuin virheettämän koepalan.
Niinpä mitoituslujuus ei puulla ole läheskään sama kuin linkissä koepaloille annetut murtolujuudet.
Lisäksi tulee huomata että vaikka puu kestäisi, sen jousto voi olla puristuksessa poikittain syyhyn nähden niin suuri, että pultit joutuvat taivutukselle pelkän vedon sijasta, ja ne murtuvat väsymällä. Ei siis edes riitä että puu kestää, jos sen jousto saa pultit pettämään.

"Puuveneitä ei yllätykseksesi rakenneta kuten lasikuituveneitä. "
Olet täysin lukutaidoton trollaava idiootti. Minä sanoin tuon tässä ketjussa ensimmäiseksi, joten oma väitteeni ei todellakaan tule minulle yllätyksenä, sinulle ne taisivat tulla.

kölikiinnitys kirjoitti:

Tietosi lujuusopista eivät ole alkuunkaan riittävät.
Puu ei kestä pysyvää kuormitusta yhtä hyvin kuin hetkellistä, eikä sen lujuus ole kosteudesta riippumaton. Lankun lujuus ei myöskään ole kauttaaltaan sama kuin virheettämän koepalan.
Niinpä mitoituslujuus ei puulla ole läheskään sama kuin linkissä koepaloille annetut murtolujuudet.
Lisäksi tulee huomata että vaikka puu kestäisi, sen jousto voi olla puristuksessa poikittain syyhyn nähden niin suuri, että pultit joutuvat taivutukselle pelkän vedon sijasta, ja ne murtuvat väsymällä. Ei siis edes riitä että puu kestää, jos sen jousto saa pultit pettämään.

"Puuveneitä ei yllätykseksesi rakenneta kuten lasikuituveneitä. "
Olet täysin lukutaidoton trollaava idiootti. Minä sanoin tuon tässä ketjussa ensimmäiseksi, joten oma väitteeni ei todellakaan tule minulle yllätyksenä, sinulle ne taisivat tulla.

Lue lisää

No, miten ajattelit kiinnittää sen lasikuitupalan kiinni veneen kölipuuhun? Rakenteesta ei tule lähimainkaan niin vahvaa kuin se on nyt. Kaikenlaista roskaa sitä saa lukea, vaikka etpä tainnutkaan tuota tosissasi kirjoittaa?

Oli pakko selvittää missä hinnassa tuollainen fairlie 55 liikkuu ja Internet tiesi kertoa että
"priced at £750,000 ex tax."

kölikiinnitys kirjoitti:

Tietosi lujuusopista eivät ole alkuunkaan riittävät.
Puu ei kestä pysyvää kuormitusta yhtä hyvin kuin hetkellistä, eikä sen lujuus ole kosteudesta riippumaton. Lankun lujuus ei myöskään ole kauttaaltaan sama kuin virheettämän koepalan.
Niinpä mitoituslujuus ei puulla ole läheskään sama kuin linkissä koepaloille annetut murtolujuudet.
Lisäksi tulee huomata että vaikka puu kestäisi, sen jousto voi olla puristuksessa poikittain syyhyn nähden niin suuri, että pultit joutuvat taivutukselle pelkän vedon sijasta, ja ne murtuvat väsymällä. Ei siis edes riitä että puu kestää, jos sen jousto saa pultit pettämään.

"Puuveneitä ei yllätykseksesi rakenneta kuten lasikuituveneitä. "
Olet täysin lukutaidoton trollaava idiootti. Minä sanoin tuon tässä ketjussa ensimmäiseksi, joten oma väitteeni ei todellakaan tule minulle yllätyksenä, sinulle ne taisivat tulla.

Lue lisää

Näköjään lujarin tietämykseni on ainakin parempi kuin sinun. Ilmeisesti olet se sama tyyppi, joka taannoin sekoili perusteellisesti vanerin käytöstä kirjoitellessaan. Fairlien kölissä on evässä laippa. Samanlaisen, tai kölitaskuun perustuvan kölikiinnityksen vaatii myös lasikuiturunko, jos kölievä on lyhytjänteinen ja kaikki paino on bulbissa. Materiaalin puristuslujuus ei ratkaise, vaan rakenne.

Ihan tiedoksesi, peli on jo ajat sitten menetetty, jos kölipultit lähtevät taipumaan.

Ei noilla montaa ostajaa ole, oli vene itsessään miten hyvä tahansa. Pitää olla suihkut lämpimällä vedellä ja monta ovellista kajuuttaa. Ja se suojainen istumalaatikko tietysti syvässä poterossa. Raaserin pitää vastaavasti olla sellainen, jolla kisassa pärjää, kelkasta pudonnut ei ole paljonkaan arvoinen siinä skenessä.

Ei siis mikään ihme, jos toi seisoo monta vuotta myymättömänä. Niinhän käy näinä aikoina monelle aivan suurelle yleisölle käypäisellekin purrelle. Jos siis vene on paikan päällä tarkasteltuna terveelle ja edelleen itseä miellyttää, go for it.