Päivän sää oli tyypillinen alkutalvelle. Maassa oli hieman lunta ja iltapäivällä alkoi sadella lisää.
Mainilan kylässä oli puna-armeijan majoitusta ja harjoittelu oli tavanmukaisen vilkasta. Ammuttiin käsiaseilla ja tykistöllä. Iltapäivällä Suomesta näkyvät alueet tyhjenivät.
Noin klo 15.00 todettiin kolmella tähystyspaikalla NL:n puolella ammutun useita laukauksia kevyellä tykillä. Tuliasema suunnastettiin kuulohavaintojen mukaan. Kranaatit räjähtivät tyhjällä pellolla NL:n puolella. Niitä kävi tarkastelemassa muutama mies.
Asia ei herättänyt kummempaa huomiota, koska toiminta oli puna-armeijalle tavanomaista.
Oli sunnuntai ja siksi suomalaisia oli tavanomaista enemmän ihmettelemässä rajantakaista vilskettä. Liikkeellä oli sekä rajamiehiä, että JP 1:n henkilöstöä.
Talvisodan historia 1.
Mainilan kylässä oli puna-armeijan majoitusta ja harjoittelu oli tavanmukaisen vilkasta. Ammuttiin käsiaseilla ja tykistöllä. Iltapäivällä Suomesta näkyvät alueet tyhjenivät.
Noin klo 15.00 todettiin kolmella tähystyspaikalla NL:n puolella ammutun useita laukauksia kevyellä tykillä. Tuliasema suunnastettiin kuulohavaintojen mukaan. Kranaatit räjähtivät tyhjällä pellolla NL:n puolella. Niitä kävi tarkastelemassa muutama mies.
Asia ei herättänyt kummempaa huomiota, koska toiminta oli puna-armeijalle tavanomaista.
Oli sunnuntai ja siksi suomalaisia oli tavanomaista enemmän ihmettelemässä rajantakaista vilskettä. Liikkeellä oli sekä rajamiehiä, että JP 1:n henkilöstöä.
Talvisodan historia 1.
Vastaukset 27
Vanhimmat
jo alkuillasta nootin Suomen Moskovan lähettiläälle syyttäen Suomea tykistöammunnasta, jossa oli kuollut 13 neuvostosotilasta.
Asia julkistettiin Moskovan iltauutisia, josta Suomen hallituskin sai tiedon.
Rajakomendantti käynnisti tutkimuksen, jonka tiedot ovat edellä.
Suomi esitti kansainvälistä puolueetonta tutkimusta, johon NL ei suostunut. Ymmärrettävästi.
Ryssillä oli melko nopeaan Mainilasta käytännössä miehitysarmeija valmiina. Oliko minkään alueen rajalla Saksan rajaa lukuunottamatta yhtä vahvoja joukkoja kuin Suomussalmella.
oli syyskuusta alkaen keskitetty yliovimaiset joukot kaikkiin suuntiin. Vahvuus oli noin 500 000 ja materiaaliylivoima suunnaton.
Mainilan päivänä ne olivat jo hyökkäysvalmiit,
26.11. suuren seurueen kanssa Kannaksella tarkastamassa Pääaseman linnoitteita. Matka päättyi päivälliseen Viipurissa. Sen jälkeen Marski lähti junallaan kohti Helsinkiä käyden nukkumaan.
Riihimäellä oli puolen yön aikaan pysähdys, jolloin juna liitettiin puhelinverkkoon. Tällöin seurueessa ollut evl Nihtilä sai tiedon välikohtauksesta. Hän piti kuitenkin sitä niin merkityksettömänä, ettei katsonut tarpeelliseksi herättää Marskia. Hänelle kerrottiin asia aamulla.
Päivällä Marski jätti eroanomuksensa presidentille.
Ei todellakaan vaikuta hyökkäystouhulta.
Suomen ilmoituksesta, että ammunta oli tapahtunut NL:n puolella. Hän irtisanoi 28.11. hyökkäämättömyyssopimuksen syyttäen Suomea hyökkäysaikeista, vaikka sen armeija kaiveli kuoppia 30-50 km rajalta.
NL hylkäsi 29.11. USA:n välitysyrityksen.
Tämäkään ei herättänyt Suomenhallitusta tajuamaan sodan olevan ovella.
Mannerheimille myönnettiin ero ja alettiin valmistella kenraali Östermania hänen tilallleen.
"NL hylkäsi 29.11. USA:n välitysyrityksen.
Tämäkään ei herättänyt Suomenhallitusta tajuamaan sodan olevan ovella."
Hieman omituinen kannanotto, kun verrataan sitä sen aikuiseen tilanteeseen:
- kymmeniä tuhansia suomalaisia oli ollut jo viikkoja YH:ssa
- Karjalan rajaseudut oli osin evakuoitu
- kaupunkien puistoihin kaivetrttiin sirpalesuojia ja talojen kellatrreitta vahvistettiin
- ikkunoita suojattiin liimapaperein ja hiekkasäken
Kuulostaako tuo kirjoittajan omaan korvaan sellaiselta, että EI USKOTTU sodan mahdollisuuteen?
Tiettyjä valmisteluja tehtiin kaiken varalta lähinnä puolustusministeri Niukkasen ja marsalkan aloitteista.
Hallitus ei uskonut sodan syttymiseen. Koulut pantiin takaisin käyntiin ja evakuointeja peruutettiin sisäministeri Kekkosen käskystä.
Edes pommitukset eivät sytyttäneet lamppua pääministeri Cajanderin nupissa.
"Koulut pantiin takaisin käyntiin ja evakuointeja peruutettiin sisäministeri Kekkosen käskystä."
Puhut itsesi pussiin? VAIN SELLAINEN MAA, joka pelkää sodan alkavan, sulkee kouluja! On turha esittää, ettei syksyllä 1939 tilannetta pidetty vakavana ja etteikö sodan pelko ollut suuri!
Suomessa oli pelkoja, mutta hallituksen toimesta kouluja aivan marraskuun viimeisinä päivinä taas avattiin ja evakkoja palasi rajaseuduilla koteihinsa. Vaaran katsottiin olevan ohi.
oli uskottava sodan syttyneen.
Näin kävi, kun puna-armeija oli kaikkialla hyökännyt yli rajan ja punakoneet iltapäivällä pommittivat Helsingin työläiskortteleita.
Marski oli jo 26.11. 39 käskenyt vetää tykit niin kauas rajalta, että tulitus vahingossakaan ei menisi yli.
Lähin tykistö oli yli 20 km päässä Mainilasta, kantama noin 7 km. Tykit olivat lukitussa vajassa vartioituina ja koskemattomina. Miehistö oli kirkossa, koska oli sunnuntai.
Ryssätiltujen jatkuva valehtelu Mainilan laukauksista on todella säälittävää.
Ei niihin valeisiin kukaan muu usko.
Ihmetyttää, että Tilttutt (Tarkkis etunenässä) lähtevät jatkuvasti verbaalisiin mittelöihin, jotka he vuorenvarmasti häviävät!
että joidenkin historiantutkijoiden rehellisyydestä huolimatta Venäjä jatkaa kommunistisella valehtelua sotahistoriasta.
Ja palstan stallarit perässä.
muuttunut historian väärentämisyritysten symbooliksi.
Historina paras väärennys on 1938 Itävällan Saksaan liittämistä koskeva. Saksan taholta väitettiin, että Itävallasta oli pyydetty joukkoja tulemaan rajan yli, vaikka mitään pyyntöä ei ollut koskaan tehty.
Mainila on parempi, jotku idiootit uskoo siihen vieläkin.
Nimittäin Itävallan kansallissosialistit halusivat kiihkeästi Saksan yhteyteen. Heillä oli yllättävän vahva kannatus kansan parissa. Osansa lienee ollut Hitlerin itävaltalaisella taustalla.
kehno kopio Saksan lavastamasta Puolan hyökkäyksestä eräälle radioasemalle. Ei siihenkään kukaan uskonut, vaikka sakut tappoivat sinne muutaman rikollisen saksalaisissa asepuvuissa..
miten jotkut tälläkin palstalla jaksavat toistella NL:n propagandaa Talvisodasta,
On se ollut kipeä paikkakommunisteille NL:ssa ja Suomessa.
JosSuomi oli ampunut Mainilan laukausket, niin miksi NL:n puolelle?
Ne olisi tullut ampua omalle puolelle, jotta olisi voitu syyttää vastapuolta.
Ja miksi Suomessa ei kukaan tiennyt asiasta?
Marskikin jätti eroanomuksen seuraavana päivänä.
Marskin eroanomuksen ja kenraali Östermania alettiin valmistella seuraajaksi puolustusvoimien komentajana. Sota syttyi kuitenkin ennen tehtävien vaihtoa ja Marski ilmoittautui ylipäälliköksi kiireen vilkkaa jo 29.11. 19139. Kallio nimitti hänet vielä samana päivänä.
professorin toimittamassa kirjassa "Varjo Suomen yllä" kerrotaan, että ensimmäinen tieto Mainilan laukauksista tuli Moskovasta Pietariin.
Moskovassa siis tiedettiin asiasta ennen kuin Pietarissa, mistä Kannaksen joukkoja johdettiin!!!
itse ampumassa Mainilan laukaukset?
Ammuttiinko niitä ylipäänsä ollenkaan?
Venäjä tekee itsensä naurunalaiseksi ja menettää kaiken uskottavuutensa ja luottamuksen näillä typerillä väitteillään, joista ei ymmärrä luopua.
on valtava.
PUHTAAT VALEETKIN MENEVÄT LÄPI, KUN RIITTÄVÄSTI TOISTELLAAN.
SE PÄTEE MYÖS VENÄJÄN NYKYPÄIVÄÄN.
TÄLLÄ PALSTALLAKIN ON RUNSAS JOUKKO VENÄJÄN/NL:n PROPAGANDISTEJA, JOILLE MIKÄÄN EI OLE MUUTTUNUT.