Moi, toivoisin asiallisia vastauksia. En edes vaivaudu vastaamaan jos menee ihan aiheen vierestä, tai asiattomuuksiin.
Osaisiko joku ulkopuolinen avata tätä tilannetta mitä olen pohtinut viime aikoina mielessäni liian usein.
Pelkään että olen sittenkin laastari toiselle, ja ettei toinen ole päässyt yli erosta.
Olemme nuorehkoja, no, vähän päälle 30 vuotiaita, ja reilun vuoden ajan yhdessä olleita.
Miehen erosta vakavammasta suhteesta aikaa joku vajaa 2 vuotta, eli joku puolisen vuotta ehkä ennen tapaamistamme.
Oma suhteemme eteni hyvin nopeasti, ja muutimme saman katon alle, ja kihlauduimme. Ja mies nimenomaan halusi kihlautua ja muuttaa yhteen.
Puolisoni sanoo rakastavansa, ja näyttää sitä usein pienillä teoilla.
Mutta en pääse eroon olotilasta että kaikki ei oo ok.
Muun muuassa toinen ei yli vuoden yhdessä olon jälkeenkään nuku juuri ollenkaan. Tuota ongelmaa ei kuulemma aiemmin ole ollut.
Koska suhde eteni nopeasti en päässyt tutustumaan mieheen siinä mielessä kunnolla, että luulin että hänellä on normaali sosiaalinen elämä, ystäviä, ja hän käy ulkona ja muuta. Kuten kuulemma entisensä kanssa oli.
Mutta nyt olen huomannut että todellisuudessa hän ei pidä käytännössä mitään yhteyttä ystäviinsä, toki ystävät asuvat kaukana, mutta yhteyttä saisi pidettyä netissä, mutta hän ei käytä sosiaalista enää mediaa, eikä halua juurikaan mennä mihinkään.
Ja hän ei pidä ollenkaan jos käytän esim facebookkia. Ja vaatisi etten käyttäisi mieluusti minäkään.
Pidän sitä sikäli outona että hän ei ole tämmöinen aina ollut, esim 2 vuotta taaksepäin.
Olen käynyt stalkkaamassa hänen vanhoja päivityksiään ennen eksän kanssa eroa, ja silloin päivityksistä mies tapasi naispuolisia ystäviä, kävi baareissa, festareilla, ynnä muuta.
En osaa selittää miksi, mutta jotenkin itsellä on petetty ja paha olo tuon asian takia. Haluaisin todella paljon käydä ulkona ja erilaisissa tapahtumissa, ja tuntuu pahalta kun joudun anelemaan toista tulemaan mukaan. Ikäänkuin en kelpaisi, vaikka toinen on sanonut että lähtisi kanssani johonkin, mutta ne harvat kerrat kun on, niin toinen on vain mököttänyt.
Joskus pohdin että onko vika seurassa eli, minussa...
Koska muistan omissa suhteissani kun olin väärän ihmisen kanssa, etten halunnut mennä oikeasti juuri mihinkään kenenkään kanssa. Mutta itse sentään tajusin silloin että suhde on paras lopettaa. Mutta entäs nyt sitten...
Tuntuu ettei kaikki ole kunnossa
16
200
Vastaukset
- Elämää_tämä
Harmillinen on tilanteesi. Päälle viiskymppisenä voin antaa vain neuvon, että usko intuitioon minkä olet saanut. Kaikki ei todellakaan ole hyvin, koska noin tunnet. Nyt kannattaisi vakavasti keskustella ja mahdollisesti erota, jotta kumpikin saa sellaisen kumppanin kuin haluaa.
- Surutar
Kyllä. Se on inhottava tunne että kaikki ei ole kunnossa.
Ongelmana on myös se, että en usko että mies itse kovin helposti ottaisi eroa puheeksi, vaikka voisi huonosti suhteessa.
Hän on sitä mieltä että ihmisten pitää muuttua ja sopeutua ja ihannoi ajatusta että saisi olla lopunikää saman ihmisen kanssa, ihan hyvä periaate, allekirjoitan myös itse.
Mutta ei hyvä jos tuntuu että on onneton, ja on yhdessä vain ettei tarvitse olla yksin.
puolisosi on erittäin omistushaluinen ja epävarma itsestään,omistushalu/eristäytyminen saattaa ajan kanssa helpottaa tai sitten ei
- hyvinomaehtoinen
Pelkästään sana omistushaluinen saa minut ahdistumaan, en ole omistettavissa.
- ghjkjljhfxf
miksi herranjumala toinen ei saa olla oma itsensä? mäkin lopetin facen käytön, ja olen jättänyt elämästäni pois ihmiset,joiden kanssa tekemisissä oleminen oli vain tyhjän täyttämistä jollakin, joiden ajatukset ja seura eivät antaneet yhtään mitään. viihdyn itekseni, facelta ja muulta turhalta on jääny aikaa tärkeempään. ihmisiä en kaipaa, osaan olla yksin, viihdyn parhaiten yksin. kumppanin kanssa käyn kyllä mielelläni tilaisuuksissa, näyttelyissä, matkoilla, konserteissa jne. mut siinä onkin sitten mulle tarpeeksi sosiaalista elämää. en tykkää käydä kylässä, en tykkää et meillä käy vieraita, en halua päteä sos.mediassa, vetää teatteria. en olehuomionhakuinen, enkä vois sietää jos kumppani levittelis meidän asioita netissä kellekään.
mikä on sitte normaalia? on ihan normaalia, jopa tervettä, osata olla yksin. se taas, että pitää parisuhteitaan ja pullakahvejaan ja naamaansa esitellä netissä, se et on riippuvainen muiden huomiosta,toisten joutavista tykkäämisistä ja kauhuissaan tykkäämättä jättämisistä, et kuolema suunnilleen tulee jos ei sos.medioihin pääse = EI ole normaalia.
mulle sä olisit maailman ahdistavin kumppani stalkkauksines. mikä sä olet tonkimaan toisen historiaa? munkin historiikki täynnä baari-iltoja, kyläilyjä...ei ole ikävä niitä aikoja yhtään. ihmiset muuttuvat kasvaessaan.- Surutar
Heips! Ap täällä. Saa toki olla sellainen kuin haluaa.
En nyt taustoja suuremmin kertoillut, jos nyt tässä hieman.
Jotenkin sain vain ensin toisen kuvan miehestä, että ei olisi niin erakko. Ei se haittaa, mutta se vaan outoa kun verrattuna entiseen niin erilainen. Ja siis tuntuu että kovin pienessä aikaa tullut muutos.
Siksi käy vaan mielessä että en ookaan se oikea.
Eli ettei kyse ole välttämättä mistään luonteenpiirteestä.
Hankala selittää kuinka vähäistä puolison yhteydenpito mihinkään on, mutta vähäistä. Ja epänormaalia suhteessa siihen kuinka roikkuva ja mustasukkainen on minusta.
Tarkoitan sitä että jos laitan vaikka sukulaiselle viestiä, niin tulee kommenttia että en minäkään laita, eli vähän vihjaillaan että ei minunkaan pitäisi.
Toki voi olla että eron myötä sitten vain muuttunut luonteeltaan.
Ei ole tapana stalkata, mutta vähän kyllä nyt piti.
Enkä siis ole pahemmin mustasukkainen, pitää olla jo isompi syy. Nyt on alkanut joku vain kalvamaan...
Viihdyn myös hyvin yksin, mieluusti olisin välillä ilman kumppanin seuraa, mies on se joka roikkuu koko ajan. Välillä ärsytykseen asti.
Enkä vaadi jatkuvaa huomiota, eli en ole mikään läheisriippuvainen.
Se on hieman ongelmana, että miehen mustasukkaisuuden takia oma sosiaalinen elämä on kaventunut kokonaan pois. Ja kun en saa mihinkään mennä yksin, ainostaan töihin. Niin mieluusti kävisin ihan yksinkin jossain.
Se onkin kyllä toinen ongelma johon koitan puuttua, että saisi miehen mustasukkaisuuden kuriin ja itselle fyysistä ja psyykkistä tilaa suhteessa.
Mutta se on tällä hetkellä pienempi murhe, koska ongelman tiedän ja ratkaisun siihen, toiseen ongelmaan en.
Muutenkaan en tiedä paljoa toisen eksästä, esim nimeä ei kertonut melkein vuoteen. Enkä kyllä sitten kysellytkään. Että siinä mielessä en ole mustasukkainen kun en ole erikseen kaikkea kaivellut.
- huishaispoispois
jos parisuhteessa oleminen on noin vaikeaa, etkä pysty hyväksymään miestä omana itsenään, niin teillä ei ole tulevaisuutta.
Lähde nostelemaan, pääset helpommalla.- Surutar
Ap täällä. Niinhän se on, mutta mieluusti ensin yrittää etsiä ratkaisua jos ongelma, ennen kuin eroaa.
Surutar kirjoitti:
Ap täällä. Niinhän se on, mutta mieluusti ensin yrittää etsiä ratkaisua jos ongelma, ennen kuin eroaa.
Jospa sanoisit hänelle, että aiot edelleenkin pitää yhteyttä sun omiin sukulaisiin. Jos hän siihen sanoo vastaan, ettei hänkään pidä, niin voit sanoa, että et ala muuttumaan samanlaiseksi kuin hän on. Että jospa hän koettaisi välillä muuttua tekemisissään samanlaisemmaksi kuin sinä. Eihän se ole reilua, että vain toisen pitää koettaa muuttua sellaiseksi kuin toinen haluaa toisen olevan.
Miehesi kuulostaa kovasti toista hallitsemaan pyrkivältä mustasukkaiselta mieheltä. Luo toiselle rajoja mitä saa tehdä, voidakseen alistaa toista ja hallitsemaan toista tekemisten kautta.
Mä en jäisi tuollaiseen suhteeseen. Poistuisin siitä silloin kun se vielä onnistuu ja on omiakin tuki-ihmisiä. Eikä ilmeisesti niin kuin miehelläsi on pyrkimyksenä, että ainoastaan hän saa määritellä lopulta sen, että mitkä asiat ovat sallittuja. Tuskin sinäkään haluat jäädä vangiksi sellaiseen suhteeseen.
- HuoliHuomisesta
Ap:lla on paljon hyviä ajatuksia. Aina hyvä keskustella asioista, jotka painaa mieltä suhteessa. Jollei keskustelu yhteyttä löydy niin onko silloin hyvä miettiä suhteen tulevaisuutta? Minusta oireilut voivat olla myös luottamuksen puutteesta johtuavia? Epäileekö, että puhut pahaa hänestä selän takana, siksi yrittää kieltää kommunikointi kanavat ulkopuolisiin?
Tällainen on mahdollista jos olette syytelleet toisia käyttäytymisestä toisianne kohtaan? Pitää pystyä puhumaan aroistakin asioista, muuten ongelmat voi kasvaa suuriksi ja niistä selviytyminen tulee entistä vaikeammaksi? Jollei ole kykyä puhua kahden kesken niin parisuhdeterapeutti voi olla ratkaisu?- Surutar
Hei, ap täällä. Monihan sanoo että ei se ole kuin lähteä, mutta se ei ole helppoa kun toisessa on kuitenkin monia asioita joista pidän. Ei muuten yhteen oltaisi alettukaan.
Sikäli siksi uskalsin itse edetä niin nopeasti koska kyllin monta huonoa suhdetta takana, joista olen opiksi ottanut, ja tiedän mitä suhteelta haluan, ja mitä en.
Toisella taas vastaavasti vähemmän kokemusta takana, mitä olen myös miettinyt, että onko miehelle yhtä selvää mitä haluaa kuin itselle.
Se on kyllä varmasti totta että pelkää että puhun pahaa, sanonut usein itsekin niin. Kun kuulemma entinen teki niin. Ja entinen lähti toisen matkaan. Nuo varmasti syitä miksi ei halua että olen yksin missään, tai olen millään tavalla yhteydessä kehenkään.
Harmi vain ettei toinen ymmärrä miltä se tuntuu minusta. Tuntuu epäluotettavalta, vaikkei mitään aihetta olekaan. Ja siltä, kuin olisin huono ihminen jota pitää koko ajan vahtia.
Se on vähän ikävää että ikäänkuin joudun maksamaan entisen teoista. Ymmärrän toki että jos on ollut ongelmia entisessä suhteessa, ne kalvaa, mutta jossakin pitäisi mennä raja, mitä niistä ongelmista tuo uuteen suhteeseen, ja että käsitteleekö ne itse vai syyttääkö vain toista. Vaikka vika on vain oikeasti omassa itsetunnossa kuten ehkä tässäkin tapauksessa, kun on tullut petetyksi.
Ollaan kyllä riidelty ja syytelty toisiamme, muun muassa muutaman kerran olen sanonut että haluaisin joskus mennä yksin johonkin. Mutta meillä ei ole tapana isommin riidellä, vaan kohtuu asiallisesti jos.
Kaikesta pystytään kyllä puhumaan, mutta tuntuu ettei toinen aina puhu totta mitä oikeasti ajattelee.
- ajatuksiaJoitaNousi
Oisko hänen elä,ässää tapahtunut jokin muukin ikävä juttu,joka saanut eristäytymään muista.?
Juttele ennenkaikkea hänen kanssaan teidän asioista, koska vain hän tietää vastauksia kysymyksiisi.
Kysy haluaisiko lähteä jollekin parisuhde leirille tms. Jolloin te saisitta ymmärtävänsä tukea omiin parisuhde juttuun? - Mirac
Itselläni on kokemusta vastaavanlaisesta. Miehellä saattaa olla edellinen suhde ja ehkä muutakin kunnolla käsittelemättä. Sen takia hän nyt koittaa kontrolloida sinua, kun hän on epävarma itsestään ja haluaisi kontrolloida sinua, jotta hänellä olisi turvallinen ja varmempi olo. Hän ei välttämättä ymmärrä, että satuttaa sinua näin, sillä tarve turvalliseen parisuhteeseen on niin tärkeä asia. Taustalla voi olla entisen liiton lisäksi myös lapsuudessa tapahtuneita asioita. Ehdottaisin teitä menemään parisuhdeterapeutille, joka varmasti osaa ratkoa asioita ja tuoda erilaisia toimintamalleja ja näkökulmia. Lisäksi yksilöterapia miehelle auttaisi moneen asiaan. Toivottavasti tästä on apua ja saatte suhteeseenne apua.
- TotuudenÄäni
Riidelkää enemmän. Ihmeellistä kyllä, mutta jos miehesi on sitä tyyppiä että haluaa pysyä suhteessa niin sillähän sitä ongelmat saadaan ratkottua.
Ikävä kyllä ongelma saattaa johtua pämppäämisen/hasiksen lopettamisesta. Joka tarkoittaa että miehesi ei ehkä ole enää juhlivaa tyyppiä. Lyhyet harrastukset kuten yksittäinen tanssikurssi/kielikurssi on hyviä "tekemis"kursseja, jotka ovat "kaverien tapaamista" ja "baareilua" kiinnostavampia asioita normaalille miehelle jolle pelkkä juttelu on jotenkin tyhjänpuoleista. - Toivonettäselviätte
Mieheen on voinut sattua tosi kovaa jo aiemminkin ja ero on voinut johtua jopa netissä (face) juttujen johdosta. Pelko sinun menetyksestäsi samaa reittiä voi olla kova. Tarpeeksi hyvät keskustelut somessa on voinut viedä mieheltä paljon ihan lapsuuden kavereista lähtien ja on vain ollut kirjoittelijan totuus. Ihmiset ovat suurin osa niitä jotka uskovat vain yhden sadun eikä viitsitä tai kyetä katsomaan muuta näkökulmaa.
- Suruttarelle
Oletkohan törmännyt munun exääni? Toivon että hänellä olisi joku, mutta olen miettinyt että mitenköhän se mahtaa onnistua, kuka suostuu samaan kuin minä suostuin... Ja miten hän ylipäätään onnistuu löytämään jonkun. Uskon silti että hän onnistuu, komea mies ja osaa kyllä olla kohtelias, jos haluaa ja esim työpaikaltaan helpostikin voi löytää naisen.
Eli exäni oli juuri tuollainen, linnoittui kotiinsa, ei halunnut tavata vietaita, ei ollut yhtäkään ystävää ja jos hänen sisaruksiaan tai vanhempiaan kävi kylässä, ovia ei saanut avata ja meidän piti piilotella asunnossa ja yleensä valot pitikin pitää minimissään, että asunto näyttää tyhjältä..
Joskus ystäviäni kävi. Silloin mies piilotteli asunnossa ja kuunteli meidän juttuja ja ystävieni lähdettyä kävi kommentoimaan kuinka tyhmiä ym ystäviä minulla oli.
Sain myös kulkea töissä ja harrastuksissa, mutta kaikki illanvietot ym hauskuudet oli ehdoton nounou. Jos joskus pidin pääni ja menin vaikka työpaikan pikkujouluun, minun piti nousta aamuvarhaisella ylös, ikäänkuin rangaistukseksi juhlimisesta. Mies myös nukkui todella vähän.
Tämä kaikki alkoi vähitellen, alta parikymppisenä exä ei ollut vielä tälläinen, kaikki paheni kun hankimme talon syrjemmästä ja mies muuttui absolutiksi ja minä vaihdoin liikkuvampaan työpaikkaan. Olin meistä aina se sosiaalisempi osapuoli ja lipuksi jouduin hoitamaan kaikki meidän yhteiset liikkuvat asiat ja yksin sain aina edustaa sukujuhlissa, myös hänen sukunsa juhlissa, esin yhtrisen kummilapsemme juhlissa.
Oletko ihan varma että miehesi on viettänyt aiemmin sosiaalista elämää, myös ihan viimeisinä vuosina? Millainen lapsuus hänellä oli? Minun exälläni oli rakkaudeton lapsuus, alkoholismia, kuolemaa, sairautta, mielenterveysongelmia. Miehen veli sairastunut henkisesti, enkä yhtään ihmettelisi jos myös exäni saisi diagnoosin. Millään tavalla normaalia tuo ei ole. Henkistä väkivaltaa kontrolloida toista tuolla tavalla. Tästä löytyy netistä paljon artikkeleita. En edes tajunnut kuinka sairaassa suhteessa olin. Sukulaiset ja ystävät kommentoivat eroani, Vihdoinkin! Yritä saada keskustelua aikaan miehesi kanssa ja etsi käteesi artikkeleita henkisestä väkivallasta ja esitä niitä hänelle. Minä en enää keskusteluyhteyttä saanut, vain lähdin ja jätin kaiken. Asunnon etsin salaa ja järjestin kaikki asiani, muuten en olisi eroon päässyt. Onneksi olin pitänyt ystävistäni kiinni ja heistä oli korvaamatonta apua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1092820Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212320Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631041930- 1141620
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1691341Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2841169- 711024
- 801024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi243979