Edullisen FF järjestelmän kokoaminen

Kohtuuhintaisen FF järjestelmän voi koota Canonin ja käsittääkseni myös Nikonin kalustosta. Jätetään Sony objektiiviongelmineen pois. Perus objektiivisetti yleiskuvaukseen on noin 35 mm ja noin 85 mm. Käyttäisittekö tällä hetkellä Canonin ja Nikonin omia vai jonkun toisen valmistajan objektiiveja? Lähinnä itsellä on mielessä Sigman art-sarja vaihtoehtona.

Rungoista Canonille on edullista sarjaa kasaavalle vielä saatavissa 6D mark I:stä. Kun se loppuu, niin sen jälkeen 6D mark II:sta. Mikä on tilanne Nikonilla?
Ilmoita


57 Vastausta

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.


D800 rungossa on vakiona minulla Sigman A sarjan 24 - 105 mm F4 OS, tuo täyttää aika paljon normaalikuvauksen alueita joskin Makro ja pitkä ovat ajan mittaan mieleen tulevia. Joku vannoon primejen puolesta mutta minä suosin kohtuu zoomeja koska ne säästävät monelta vaivalta. Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi kuten joku kirkkoisä lienee joskus sanonut, vai onko?
Ilmoita
Pääsääntöisesti parhaat kamerat ovat muita kuin Canoneita. Canon on vähän kuin Philips kodintekniikka puolella. Toisin sanoen Canon tekee monenlaisia tuotteita, mutta ne huipputuotteet puuttuvat valikoimasta
2 VASTAUSTA:
Canonilla on laaja tuotevalikoima. Ehkä vähän liiankin laaja. Heikosti tehtyjä tuotealueita on toki helppo mainita (pokkarit ja ennen kaikkea peilittömät järjestelmät), mutta myös vahvuusalueita kuten FF järjestelmät ja videokamerat. Eivät APS-C järkkäritkään ole huonoja muuten, mutta kärkimalleissa pitäisi olla tänä päivänä 4K video.

Canonin FF rungot kattavat erittäin hyvin valokuvaajan tarpeet harrastajasta (6D mark II) ammattilaiseen (1DX mark II). Canonin vahva videokameraosaaminen on selvästi rajoittanut runkojen video-ominaisuuksia viimeaikoina. Siinä missä 5D mark III oli aivan ylivoimainen juuri video-ominaisuuksiensa osalta, ei mark IV enää ole sitä. Halutaan myydä XC15:ta videopuolelle.

Valokuvaukseen 6D on hyvä valinta, kun haetaan edullista FF runkoa. Canonilla on siihen hyvä ja edullinen objektiivipari f/2.0 35 mm sekä f/1.8 85 mm. Noilla pääsee kiinni harrastajakin FF:n etuihin. Mitä vastaavaa tarjoaa Nikon ja onko Sigman Art parempi valinta objektiiveiksi?
Canonisti kirjoitti:
Canonilla on laaja tuotevalikoima. Ehkä vähän liiankin laaja. Heikosti tehtyjä tuotealueita on toki helppo mainita (pokkarit ja ennen kaikkea peilittömät järjestelmät), mutta myös vahvuusalueita kuten FF järjestelmät ja videokamerat. Eivät APS-C järkkäritkään ole huonoja muuten, mutta kärkimalleissa pitäisi olla tänä päivänä 4K video.

Canonin FF rungot kattavat erittäin hyvin valokuvaajan tarpeet harrastajasta (6D mark II) ammattilaiseen (1DX mark II). Canonin vahva videokameraosaaminen on selvästi rajoittanut runkojen video-ominaisuuksia viimeaikoina. Siinä missä 5D mark III oli aivan ylivoimainen juuri video-ominaisuuksiensa osalta, ei mark IV enää ole sitä. Halutaan myydä XC15:ta videopuolelle.

Valokuvaukseen 6D on hyvä valinta, kun haetaan edullista FF runkoa. Canonilla on siihen hyvä ja edullinen objektiivipari f/2.0 35 mm sekä f/1.8 85 mm. Noilla pääsee kiinni harrastajakin FF:n etuihin. Mitä vastaavaa tarjoaa Nikon ja onko Sigman Art parempi valinta objektiiveiksi?
6D mark ll vastaa jokseenkin Nikon D750, Nikonissa vain huomattavasti parempi dynamiikka ja jonkin verran parempi kuvanlaatu. Nikon on hieman halvempi ja optiikkaa saa Sigman ART sarjaa siinä missä Canonillekin ja Nikonin omaa on tarjolla vaikka kuinka, mm. 35mm f/1.8 ja 85mm f/1.8, eivätkä hinnoiltaan mitään kovin kalliita, lienee hinnat melkein samoissa kuin Canonin vastaavilla. Sigman ART sarjassa nuo samat polttovälit löytyy f/1.4 valovoimalla ja hinnoiltaan ovat kallliimpia. Tuommoista 6D ll:sta https://petapixel.com/2017/07/20/canon-6d-mark-ii-dynamic-range-big-disappointment/
+Lisää kommentti
Minulla hiukan erilaisempi näkökulma. Lähinnä kolmenlaista vaihtoehtoa ehkä puntaroisin:

a) Jos olisin nykyään hankkimassa kinokoon järjestelmää, luultavasti Nikonin 18-35 millin laadukkaaksi kehuttua laajakulmaa ja 105 millin makro-objektiivia vakaajalla - jota voisi käyttää sitten muuhunkin kuin lähikuviin. Ehkä toiseksi kameraksi Ricoh GR (jossa kinokokoa pienempi kenno, tuuman), ja siihen lisälaitteeksi ainakin uv-suodin - sillä tötteröllä, joka estää kennon pölyttymistä. - Tässä kalustossa ajatuksena, että yleisimmistä kuvauskohteista selviää, vähillä objektiivin vaihdoilla, kahdella kameralla. Matkailua, maisemia, lähikuvia.

b) Jos pienemmän kennon järjestelmää, sitten ehkä kiinnostaisi Nikonin DX ja siihen sopivia 10-24 ja 35/1,8 ja ehkä 60 millin makro-objektiivi. Eli ei ainakaan hirvittävää määrää objektiiveja heti alkuun. - Tässä vaihtoehdossa vain yksi kamera. Myöhemmin voisi harkita, käyttääkö tuota makroa myös isommalla kennolla, lähes normaalimakron tavalla:
https://www.rajalacamera.fi/nikkor-af-s-60-2-8-micro-objektiivi.html?gclid=EAIaIQobChMIl6njle2T2AIVzBobCh0DcQ77EAAYASAAEgL35PD_BwE

c) Vielä pienempi jos olisi kennokoko, niin sitten Olympus mft-järjestelmä, siihen 17 millin laajakulma ja 30 millin makro. Ehkä pannukakkua.
Ilmoita
Tuossa vielä mainintaa pannukakkuobjektiivista:
https://www.fotomonza.com/kauppa/olympus-m-zuiko-digital-17mm-f2-8-pancake-musta/

Herttainen, viehättävä ajatus, että järjestelmäkamera voisi olla objektiivin kanssa lähes kompaktikameran kokoinen. Taskujärjestelmä?
5 VASTAUSTA:
Tuo Olympuksen 17mm f/2.8 pannukakku on kyllä primeksi pohjanoteeraus. Primestä yleensä olettaa, että kuvanlaatu on hyvä, terävää jälkeä, ei vääristymiä, eikä CR:ää, mutta nuo kaikki ominaisuudet löytyy tuosta lasista. Lieneekö kellään muulla valmistajalla tarjolla noin huonoa primeä?
voihanpannulätty kirjoitti:
Tuo Olympuksen 17mm f/2.8 pannukakku on kyllä primeksi pohjanoteeraus. Primestä yleensä olettaa, että kuvanlaatu on hyvä, terävää jälkeä, ei vääristymiä, eikä CR:ää, mutta nuo kaikki ominaisuudet löytyy tuosta lasista. Lieneekö kellään muulla valmistajalla tarjolla noin huonoa primeä?
Ymmärrettävämmin sanottuna tuo lasi on suttu, vääristää, on CA:ta vaikka muille jakaa.
On hyviäkin pannareita. Fujilla on aika hyvä 27 mm, jonka heikko kohta on ymmärrettävästi f/2.8 valovoima. Canonilla on parikin aika hyvää pannaria, 24 mm ja 40 mm.

http://www.photozone.de/canon_eos_ff/752-canon_40_28_ff

Jos f/2.8 riittää valovoimaksi, pannari on ainakin Canonilla ja Fujilla varteenotettava vaihtoehto.
eiolya kirjoitti:
Ymmärrettävämmin sanottuna tuo lasi on suttu, vääristää, on CA:ta vaikka muille jakaa.
Olympuksen 17 mm:n f 1,8 objektiivi on luokassaan varsin hyvä, eikä ole paljon tuota pannaria isompi eikä kalliimpi. Yhtä hyvää linssiä ei esimerkiksi Canonin EOS M sarjassa ole lainkaan.
Otapa_selvää kirjoitti:
Olympuksen 17 mm:n f 1,8 objektiivi on luokassaan varsin hyvä, eikä ole paljon tuota pannaria isompi eikä kalliimpi. Yhtä hyvää linssiä ei esimerkiksi Canonin EOS M sarjassa ole lainkaan.
Olisiko näin: jos joku tuosta mft-järjestelmästä haaveilee (4/3 tuuman kenno, Olympus, ynnä muita valmistajia...) niin sitten varsin näppärä vaihtoehto voisi olla hankkia kamerarunko ja jompikumpi objektiivi:
- Olympus 17/1,8 kinovastaavuus 34 milliä maisemakuviin ja vähäiseen valoon, tai
- 30 millin makro: kinovastaavuus 60 milliä, lähikuvat, vähäisempi käyttö maisemakuviin - tiiviisti rajaten.

Itselläni ei ole noista kokemusta, mutta 17-millisen lähin tarkennusetäisyys näyttää olevan melko kaukainen. Makrossa riittää lähitarkennusta lähelle, mutta valovoima on huonompi.
Sattumoisin itselleni nämä kinovastaavuudet 50 ja noin 35 ovat olleet tärkeitä molemmat. Olisi vaikea valita, jos pitäisi valita vain jompikumpi. Vaikkapa pitääkseen järjestelmän hankkimisen edullisena.

Jos joku pähkäilee, mihin tuo makron valovoima riittää, niin:
- jos huoneessa on ainoana valona pieni pöytälamppu, niin sitten tuossa hämärässä huoneessa, pöytälampun valon lähellä, saattaa olla valotusaika sekunnin kymmenesosia aukolla 3,5, mutta muualla huoneessa valotusaika sekunteja, eli kameralla saatava valotusarvo keinovalossa riippuu erittäin paljon siitä, miten lähellä valaisin on, ja heijastuuko valoa esim. vaaleasta seinästä kohteeseen
- esim. kirjaston lehtisalissa kattovalaisimien valo saattaa olla niin kirkasta, että valotusajaksi tulee parin metrin päässä sekunnin kymmenesosia aukolla 3,5.

Olisiko oikein arveltu, jos arvaisin, että tuo 30-millinen makro sopii varsinkin kesäkuvaajalle tapahtumiin ja kasvien kuvaamiseen: kevyt ja edullinen keino päästä tutustumaan sekä lähikuvaukseen, että järjestelmäkameraan? Mutta toimisi myös kirkkaassa keinovalossa käsivaralta vielä, koska isompaan järjestelmään verrattuna lyhyempi millimetrilukema mahdollistaa hitaammat suljinajat vallitsevassa valossa.

Voiko sitten verrata edellä mainittuja vaihtoehtoja a, b, ja c, varsinkin lähikuvauksen osalta? Missä paras hinta-laatusuhde?

Jos valitsisitte yhden kameran ja korkeintaan yhden objektiivin näistä lähikuvausvälineiksi, niin mikä näistä houkuttelisi eniten:

Nikonin FX-järjestelmäkamera ja 105 millinen makro-objektiivi vakaajalla?
Ricoh GR II, yhden polttovälin kompaktikamera, joka tarkentuu lähelle, ja mahdollista kytkeä toimimaan kuin olisi kinovastaavuutta 28, 35 tai 50 milliä?
Nikonin DX-järjestelmä 60 millin makro-objektiivilla (kinovastaavuus 90 milliä), joka on mahdollinen käyttää FX-järjestelmässä lyhyempänä makrona? Vai
Olympuksen 30-millinen makro (kinovastaavuus 60 milliä) ja jokin siihen sopiva kamerarunko?
Joku muu vaihtoehto?

Oliko hankala ja inhottava kysymys sikäli, että vertaillaan samalla kokoa, hintaa ja eri kennokoon erilaisia kameroita? Eikö kiinnostava kysymys? Jos innostun vielä jotain kamerajärjestelmiä hankkimaan, saattaisi olla mielenkiintoista hifistellä ja vertailla nämä abc-vaihtoehdot kaikki, varsinkin lähikuvauksen osalta.

Mutta mikä tässä tarjonnan kennoviidakossa puhuisi sen puolesta, että kannattaa valita kinokoko? Pitkät perinteet ja käytetyn laatutavaran alempi hinta uutuuksiin verrattuna?
+Lisää kommentti
Onko Olympuksen 17 millin pannukakku mielestänne täysin käyttökelvoton? Entäs tuo 30 millin makro sitten? Huippuobjektiivi?

Keskustelunavauksessa peräänkuulutettiin edullisuutta.
Siihen voi pyrkiä seuraavin keinoin:
- käytettyä kameraa ja objektiivia mieluummin kuin uutta kalliimpaa
- objektiivien määrä valikoidaan tarkkaan, esim. yksi tai kaksi mieluummin kuin kymmenen
- Nikon-merkiltä erityisesti löytyy vanhoja käsisäätöobjektiiveja, jotka saattavat sopia uudempiin kamerarunkoihin, ja käsin tarkentamalla saattaa pärjätä varsin hyvin laajakulmaobjektiiveilla (maisemakuvauksessa), sekä lähikuvauksessa, jos ei ole kiirettä minnekään.

Lisäksi on olemassa valmiita luetteloja, esim. Youtube-videoilla, miten tuohon edullisuuteen voi pyrkiä:

https://www.youtube.com/results?search_query=budget+lens
24 VASTAUSTA:
Itse jättäisin tuon pannarin pois laskuista.

http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/468-oly_17_28

Se ei ole sitä, mitä hyvältä objektiivilta vaaditaan. Kun markkinoilla vielä on muilta merkeiltä edullisia ja toimivia pannareita, kyse ei ole objektiivityypin viasta.
Canonisti kirjoitti:
Itse jättäisin tuon pannarin pois laskuista.

http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/468-oly_17_28

Se ei ole sitä, mitä hyvältä objektiivilta vaaditaan. Kun markkinoilla vielä on muilta merkeiltä edullisia ja toimivia pannareita, kyse ei ole objektiivityypin viasta.
Lueskelin arvosteluja Olympuksen 17 /1,8 objektiivista. Sitä on ylistetty monien toimesta. Mitä sanoisit siitä ja 45 /1,8 -objektiivista? Olisiko kiintoisa yhdistelmä, näppärän kokoinen verrattuna avausviestissä mainitsemaasi kinokoon 35 + 85 settiin? Miten kinokoon kenno ja 35 + 85 olisi parempi kuin Olympuksen mft ja 17 + 45 ? Tuossa 17-millisessä näytti olevan jopa käsisäätöä. 30 millin makrossa ei.

- En tarkoita, että olisin itse tuon Olympuksen kannalla, enkä ketään sillä ärsyttelemässä. Olen vain sattunut löytämään kiintoisia juttuja näistä Olympus-objektiiveista viime aikoina. Esim.

https://www.dpreview.com/products/olympus/lenses?subcategoryId=lenses
Sinänsä hupaisaa, että FF säikeessä joku tuo esille MFT runkoja. Ei mopolla mahdottomia.
Tsuumiko kirjoitti:
Lueskelin arvosteluja Olympuksen 17 /1,8 objektiivista. Sitä on ylistetty monien toimesta. Mitä sanoisit siitä ja 45 /1,8 -objektiivista? Olisiko kiintoisa yhdistelmä, näppärän kokoinen verrattuna avausviestissä mainitsemaasi kinokoon 35 + 85 settiin? Miten kinokoon kenno ja 35 + 85 olisi parempi kuin Olympuksen mft ja 17 + 45 ? Tuossa 17-millisessä näytti olevan jopa käsisäätöä. 30 millin makrossa ei.

- En tarkoita, että olisin itse tuon Olympuksen kannalla, enkä ketään sillä ärsyttelemässä. Olen vain sattunut löytämään kiintoisia juttuja näistä Olympus-objektiiveista viime aikoina. Esim.

https://www.dpreview.com/products/olympus/lenses?subcategoryId=lenses
Olympuksella on tarjolla noille juuri mainitsemillesi polttoväleille valovoimaltaan parempiakin linssejä. Ne ovat 17 mm f 1.2 ja 45 mm f 1.2. Ainakin optisen laadun sekä valovoiman puolesta niiden pitäisi kelvata vaativallekin kuvaajalle. Toki ne ovat selvästi f1.8 linssejä kalliimpia. Itselläni on tuo 17 mm f 1.8 enkä voi siitä sanoa pahaa sanaa.
Sillä saa teräviä kuvia ilman pahoja vääristymiä ja valovoimaltaan se on aivan OK. Lisäksi objektiivin manuaalisäätö kiekon taaksepäin vetäminen asettaa kameran automaattisesti mf tilaan.. Se on kätevää
Toki minulla on myös 40-150 mm f 2.8 zoomi ja 60 mm f 2.8 makro, joka on myös oikein hyvä. Siinä on lisäksi tarkennusalueen 3 portainen esivalinta, josta on paljon hyötyä.
Seuraavaksi hankintalistalla voi olla Voigländer Nokton 10,5mm f 0.95 linssi.
Sitä odotellessa
Kokemusta_minullakin kirjoitti:
Olympuksella on tarjolla noille juuri mainitsemillesi polttoväleille valovoimaltaan parempiakin linssejä. Ne ovat 17 mm f 1.2 ja 45 mm f 1.2. Ainakin optisen laadun sekä valovoiman puolesta niiden pitäisi kelvata vaativallekin kuvaajalle. Toki ne ovat selvästi f1.8 linssejä kalliimpia. Itselläni on tuo 17 mm f 1.8 enkä voi siitä sanoa pahaa sanaa.
Sillä saa teräviä kuvia ilman pahoja vääristymiä ja valovoimaltaan se on aivan OK. Lisäksi objektiivin manuaalisäätö kiekon taaksepäin vetäminen asettaa kameran automaattisesti mf tilaan.. Se on kätevää
Toki minulla on myös 40-150 mm f 2.8 zoomi ja 60 mm f 2.8 makro, joka on myös oikein hyvä. Siinä on lisäksi tarkennusalueen 3 portainen esivalinta, josta on paljon hyötyä.
Seuraavaksi hankintalistalla voi olla Voigländer Nokton 10,5mm f 0.95 linssi.
Sitä odotellessa
Olyn pieni MFT kenno häviää hämärässä APS-C kennolle ja APS-C häviää taas FF kennolle.
Otapa selvää asioista. Olympuksen kenno on uudempaa teknologiaa kuin esimerkiksi Canonin käyttämä APS-C kenno ja lukuisten ulkomaisten sekä kotimaisten vertailuiden mukaan Canonissa kohina nousee esiin aikaisemmin kuin Olympuksessa. Sitäpaitsi ero Canonin APS-C ja Olympuksen mft kennojen koossa ei ole mullistavan suuri.
Nikonin kennot sensijaan ovat uudempia ja myös hieman suurempia kuin Canonin.
Lisäksi esimerkiksi pikselin koko on Olyn kennossa suurempi kuin Canonin kennossa jos verrataan Olyn 16 mpikselin kennoa Canonin 24 mpikselin kennooon. Ja nimenomaan suurempi pikseli sitoo paremmin valoa jolloin kohina on vähäisempää. Kennon koolla sinänsä ei ole kohinan määrään mitään merkitystä.
Kokemusta_minullakin kirjoitti:
Olympuksella on tarjolla noille juuri mainitsemillesi polttoväleille valovoimaltaan parempiakin linssejä. Ne ovat 17 mm f 1.2 ja 45 mm f 1.2. Ainakin optisen laadun sekä valovoiman puolesta niiden pitäisi kelvata vaativallekin kuvaajalle. Toki ne ovat selvästi f1.8 linssejä kalliimpia. Itselläni on tuo 17 mm f 1.8 enkä voi siitä sanoa pahaa sanaa.
Sillä saa teräviä kuvia ilman pahoja vääristymiä ja valovoimaltaan se on aivan OK. Lisäksi objektiivin manuaalisäätö kiekon taaksepäin vetäminen asettaa kameran automaattisesti mf tilaan.. Se on kätevää
Toki minulla on myös 40-150 mm f 2.8 zoomi ja 60 mm f 2.8 makro, joka on myös oikein hyvä. Siinä on lisäksi tarkennusalueen 3 portainen esivalinta, josta on paljon hyötyä.
Seuraavaksi hankintalistalla voi olla Voigländer Nokton 10,5mm f 0.95 linssi.
Sitä odotellessa
Vielä sekin, että valovoimaisemmat optiikat tuovat enemmän valoa kennolle mikä kompensoi kennon kokoa aika lailla.
Toinen kompensoiva asia on tehokas 5 akselinen kuvanvakaaja kennolla. Sen avulla voi käyttää selvästi pidempiä valotusaikoja ja myös suurempia. aukkoja.
Itsekin olen ottanut teräviä kuvia käsivaralta yli sekunnin valotusajoilla
Ota_selvää kirjoitti:
Vielä sekin, että valovoimaisemmat optiikat tuovat enemmän valoa kennolle mikä kompensoi kennon kokoa aika lailla.
Toinen kompensoiva asia on tehokas 5 akselinen kuvanvakaaja kennolla. Sen avulla voi käyttää selvästi pidempiä valotusaikoja ja myös suurempia. aukkoja.
Itsekin olen ottanut teräviä kuvia käsivaralta yli sekunnin valotusajoilla
FF:n vahvuus harrastajakuvaajalle on laajakulmapäässä. Kohtuuhintaiseen FF runkoon pystyy kasaamaan hyvin toimivan kohtuuhintaisen setin ja siihen saa hyviä laajakulmaobjektiiveja halvemmalla kuin APS-C saati MFT kennoisiin.

Kuten Ota_selvää totesi, kameravalmistajat kompensoivat kennojen puutteita suunnittelemalla valovoimaisia, huippulaatuisia ja kalliita objektiiveja. Esimerkiksi Olympuksen f/1.2 valovoimaiset ovat hyviä, mutta niin ovat niiden hinnatkin. Esimerkiksi Canonin 6D:hen on pystynyt tekemään tarjouksista setin, joka maksaa vähemmän kuin Olympuksen pelkkä OM-D E-M1. Suorituskyvyssä ollaan suurin piirtein samoissa, koska Canonin käyttämä FF kenno on vanhempi kuin Olympuksen MFT.
ota_selvää kirjoitti:
Otapa selvää asioista. Olympuksen kenno on uudempaa teknologiaa kuin esimerkiksi Canonin käyttämä APS-C kenno ja lukuisten ulkomaisten sekä kotimaisten vertailuiden mukaan Canonissa kohina nousee esiin aikaisemmin kuin Olympuksessa. Sitäpaitsi ero Canonin APS-C ja Olympuksen mft kennojen koossa ei ole mullistavan suuri.
Nikonin kennot sensijaan ovat uudempia ja myös hieman suurempia kuin Canonin.
Lisäksi esimerkiksi pikselin koko on Olyn kennossa suurempi kuin Canonin kennossa jos verrataan Olyn 16 mpikselin kennoa Canonin 24 mpikselin kennooon. Ja nimenomaan suurempi pikseli sitoo paremmin valoa jolloin kohina on vähäisempää. Kennon koolla sinänsä ei ole kohinan määrään mitään merkitystä.
Jos vertaat pikselikokoja niin vertailu ontuu jos pikselimäärä ei ole sama. On selvää, ettei 24 Mpix kennon pikseli voi olla suurempi kuin 16 Mpix kennon ellei sitten 16 Mpix kennon suunnittelu ole jotenkin hieman hukassa, siis jos kennojen ulkomitat ovat yhtenevät.

Nikonin D800 36 Mpix kennon pikselikoko lienee suurempi kuin saman kameran valmistajan 24 Mpix kenno kroppikoossa koska jos kuvaa rajattuna samaan kuvakokoon kuin kropilla niin saa vain noin 15 Mpix erottelun tuolla FF kennolla.

D800 36 Mpix pikselikoko oa n. 24 µm2 ja D7100 vastaavasti n. 15 µm2 elikkä FF kennon 36 Megaa antaa enemmän tilaa pikselikohtaisesti. Jos joku ei tiedä niin D800 on FF eli "täyskennoinen ja D7100 kroppi.
Extyökkäri kirjoitti:
Jos vertaat pikselikokoja niin vertailu ontuu jos pikselimäärä ei ole sama. On selvää, ettei 24 Mpix kennon pikseli voi olla suurempi kuin 16 Mpix kennon ellei sitten 16 Mpix kennon suunnittelu ole jotenkin hieman hukassa, siis jos kennojen ulkomitat ovat yhtenevät.

Nikonin D800 36 Mpix kennon pikselikoko lienee suurempi kuin saman kameran valmistajan 24 Mpix kenno kroppikoossa koska jos kuvaa rajattuna samaan kuvakokoon kuin kropilla niin saa vain noin 15 Mpix erottelun tuolla FF kennolla.

D800 36 Mpix pikselikoko oa n. 24 µm2 ja D7100 vastaavasti n. 15 µm2 elikkä FF kennon 36 Megaa antaa enemmän tilaa pikselikohtaisesti. Jos joku ei tiedä niin D800 on FF eli "täyskennoinen ja D7100 kroppi.
Tarkkuudesta eri kennoilla ja filmillä

Minulla on sellainen käsitys, että kittisuttutsuumi saattaa piirtää alle 10 megapikseliä kuvaan, ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva.

Ideana tuossa aiemmin kennokokojen vertailua esille keskusteluun tuodessani oli se, että eihän minun tarvitse rajoittua pelkästään kinokoon järjestelmään. Vaan sen kokoaminen riippuu siitäkin, mitä muuta kalustoa on kuvaukseen, ja missä kuvausaiheessa nipotetaan laadusta, missä aiheessa vähemmän. Mitä tykkäisitte seuraavasta ideasta jollekin kamerakalustoksi:

Hänelle, joka haluaa makroilla laadukkaasti, mutta ei nipota maisemakuvien suurentamisesta julistekokoon asti, mutta haluaa vähään valoon sopivan yleiskameran noin 35 millin kinovastaavuutta:
Nikonin kinokoon kamera ja 105-millinen makro.
Kakkoskamerana jokin Olympus, mft-järjestelmää, ja siihen 17 /1,8 -objektiivi.

Miten näitä voi verrata? Paljonko mft-kennolla kuvattua kuvaa voi suurentaa? Saataisiinko se selville laskemalla pikselitiheys per kamera? Tarkoitan pikselitiheydellä jakolaskua, resoluutio (pikseleinä?) per kennon pinta-ala (neliömillimetreinä?). Tälläkö vertailuluvulla saataisiin käsitys eri kennokokojen kameroiden suorituskyvystä - että mihin laatuun, suurennettavuuteen voidaan päästä kullakin? Voittaisiko tässä kisassa aina itsestäänselvästi
- suurimman kennon kamera, vai
- suurimman pikselikoon kamera, vai
- riippuuko asia myös/enemmän jostain muusta?

Mistä kohina aiheutuu? Ei kennosta sinällään vaan pelkästä elektroniikasta, ohjelmallisesta datan käsittelystä, signaalin vahvistamisesta? Näinkö tämä menee?

Onkohan nykyaikana paljon tällaista, että kameran optiikka ei ole aivan huippua, mutta kamera korjaa virheitä jollain ohjelmallisella menetelmällä, eikä kerro käyttäjille mitään näistä virheistä?
Nykyäänhän kameroissa leikataan kohinaa myös ohjelmallisesti. Ainakin näin olen asiasta lukenut.
selvänottaja kirjoitti:
Nykyäänhän kameroissa leikataan kohinaa myös ohjelmallisesti. Ainakin näin olen asiasta lukenut.
Onhan kameroissa kohinan poisto, jota voi säätää miten paljon ohjelma poistaa kohinaa kun käytössä on suuri ISO, Nikonissa säädöt Off, Low, Normal, High. Onko tuon lisäksi vielä joku muu ohjelmallinen kohinanpoisto, josta käyttäjä ei tiedä mitään?
Tsuumiko kirjoitti:
Tarkkuudesta eri kennoilla ja filmillä

Minulla on sellainen käsitys, että kittisuttutsuumi saattaa piirtää alle 10 megapikseliä kuvaan, ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva.

Ideana tuossa aiemmin kennokokojen vertailua esille keskusteluun tuodessani oli se, että eihän minun tarvitse rajoittua pelkästään kinokoon järjestelmään. Vaan sen kokoaminen riippuu siitäkin, mitä muuta kalustoa on kuvaukseen, ja missä kuvausaiheessa nipotetaan laadusta, missä aiheessa vähemmän. Mitä tykkäisitte seuraavasta ideasta jollekin kamerakalustoksi:

Hänelle, joka haluaa makroilla laadukkaasti, mutta ei nipota maisemakuvien suurentamisesta julistekokoon asti, mutta haluaa vähään valoon sopivan yleiskameran noin 35 millin kinovastaavuutta:
Nikonin kinokoon kamera ja 105-millinen makro.
Kakkoskamerana jokin Olympus, mft-järjestelmää, ja siihen 17 /1,8 -objektiivi.

Miten näitä voi verrata? Paljonko mft-kennolla kuvattua kuvaa voi suurentaa? Saataisiinko se selville laskemalla pikselitiheys per kamera? Tarkoitan pikselitiheydellä jakolaskua, resoluutio (pikseleinä?) per kennon pinta-ala (neliömillimetreinä?). Tälläkö vertailuluvulla saataisiin käsitys eri kennokokojen kameroiden suorituskyvystä - että mihin laatuun, suurennettavuuteen voidaan päästä kullakin? Voittaisiko tässä kisassa aina itsestäänselvästi
- suurimman kennon kamera, vai
- suurimman pikselikoon kamera, vai
- riippuuko asia myös/enemmän jostain muusta?

Mistä kohina aiheutuu? Ei kennosta sinällään vaan pelkästä elektroniikasta, ohjelmallisesta datan käsittelystä, signaalin vahvistamisesta? Näinkö tämä menee?

Onkohan nykyaikana paljon tällaista, että kameran optiikka ei ole aivan huippua, mutta kamera korjaa virheitä jollain ohjelmallisella menetelmällä, eikä kerro käyttäjille mitään näistä virheistä?
Aikoinaan kun filmiä käytettiin niin se oli kuin digilläkin eli pienin ASA kohisi vähemmän eli vähärakeisimmat kuvat sai 50ASA ja 100ASA filmillä. Kun mentiin 200 tai 400 ASA arvoihin niin diasta ainakin alkoi rakeisuutta löytymään jonkin verran.

Kun puhutaan useammasta rungosta niin mielestäni vain täystoope edes ehdottaa kahden eri valmistajan runkoja koska lasien ristiinsopivuus on surkeaa luokkaa. Kuitenkin on tärkeää jotta kaikkia laseja voi käyttää kaikilla mukana olevilla rungoilla.

Lasit, optiikat, objektiivit ovat ne mohin kannattaa satsata koska ne helposti kestävät useamman runkosukupolven ajan. Nykyään kun homma on muuttunut runkojen osalta paljolti niiden uusimiseksi muutaman vuoden välein kehityksen mennessä eteenpäin monella saralla. Tulee nopeampia, on enemmän tarkennuspisteitä, on herkempiä ja vähäkohinaisempia kennoja, on tehokkaammat prosessorit, pikselimäärät kasvavat edelleen jne. Lasit pysyvät ja 100mm ja 400mm lasi on sama tänään ja huomenna.

Minun on helppoa uskoa kohinan kuvassa johtuvan vahvistimista joilla kuvan antamaa signaalia vahvistetaan jotta voitaisiin kuvata vähemmällä valolla. Kun ISO arvoa nostetaan niin kennon antama signaali vahvistetaan sähköisesti ennen digitointia. Jos esim ISO100:n signaali on tietty mV määrä niin kun kuvataan hämärässä käyttäen ISO3200 arvoa niin kennon signaalia vahvistetaan 32x vahvistimella. Pienellä valolla signaalikohinasuhde huononee koska kohina jota ei ISO100:lla juurikaan huomaa on nyt myös 32 kertaista kuten kuvankin signaali.

Kyllä se kohina suurelta osin on vahvistettua kennon kohinaa, tietysti myös vahvistin kohisee kuten kaikki elektroniikka. Uskon kuitenkin pääosan kohinasta olevan vahvistettua kennon kohinaa.

Kohinan poisto on enimmäkseen suurten taajuuksien suodatusta jolloin myös yksityiskohtia tulee häipymään.
selvänottaja kirjoitti:
Nykyäänhän kameroissa leikataan kohinaa myös ohjelmallisesti. Ainakin näin olen asiasta lukenut.
Pitää paikkansa, mutta ohjelmallinen kohinanpoisto hukkaa samalla kuvainformaatiota. Ääriesimerkkinä kohinanpoisto pyyhkii yötaivaalta kaikki tähdet. Pääsääntöisesti kohinanpoisto kannattaa tehdä työnkulun myöhäisemmässä vaiheessa. Toki jos tietää, että pieni kenno antaa pelkkää kohinaa, niin ei sitä kannata tuottaa prosessiin, vaan se kannattaa leikata pois.
Tsuumiko kirjoitti:
Tarkkuudesta eri kennoilla ja filmillä

Minulla on sellainen käsitys, että kittisuttutsuumi saattaa piirtää alle 10 megapikseliä kuvaan, ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva.

Ideana tuossa aiemmin kennokokojen vertailua esille keskusteluun tuodessani oli se, että eihän minun tarvitse rajoittua pelkästään kinokoon järjestelmään. Vaan sen kokoaminen riippuu siitäkin, mitä muuta kalustoa on kuvaukseen, ja missä kuvausaiheessa nipotetaan laadusta, missä aiheessa vähemmän. Mitä tykkäisitte seuraavasta ideasta jollekin kamerakalustoksi:

Hänelle, joka haluaa makroilla laadukkaasti, mutta ei nipota maisemakuvien suurentamisesta julistekokoon asti, mutta haluaa vähään valoon sopivan yleiskameran noin 35 millin kinovastaavuutta:
Nikonin kinokoon kamera ja 105-millinen makro.
Kakkoskamerana jokin Olympus, mft-järjestelmää, ja siihen 17 /1,8 -objektiivi.

Miten näitä voi verrata? Paljonko mft-kennolla kuvattua kuvaa voi suurentaa? Saataisiinko se selville laskemalla pikselitiheys per kamera? Tarkoitan pikselitiheydellä jakolaskua, resoluutio (pikseleinä?) per kennon pinta-ala (neliömillimetreinä?). Tälläkö vertailuluvulla saataisiin käsitys eri kennokokojen kameroiden suorituskyvystä - että mihin laatuun, suurennettavuuteen voidaan päästä kullakin? Voittaisiko tässä kisassa aina itsestäänselvästi
- suurimman kennon kamera, vai
- suurimman pikselikoon kamera, vai
- riippuuko asia myös/enemmän jostain muusta?

Mistä kohina aiheutuu? Ei kennosta sinällään vaan pelkästä elektroniikasta, ohjelmallisesta datan käsittelystä, signaalin vahvistamisesta? Näinkö tämä menee?

Onkohan nykyaikana paljon tällaista, että kameran optiikka ei ole aivan huippua, mutta kamera korjaa virheitä jollain ohjelmallisella menetelmällä, eikä kerro käyttäjille mitään näistä virheistä?
Olen samaa mieltä nimimerkin Tsuumiko kanssa, että makrohommiin kinokennoinen. Canonilla on myös hyviä runkovaihtoehtoja ja f/2.8 120 mm makron uudempi versio on erittäin hyvä. Siitä olen eri mieltä, kannattaako rinnalle ostaa MFT runkoa.

Rungon ja hyvälaatuisen pro-objektiivin hinnalla saa ainakin Canoniin hyvälaatuisen f/1.4 kolme'vitosen. Jos Canonista tyytyy f/2.0 versioon, sen hinnalla ei saa minkäänlaista käyttökelpoista MFT runkoa. Jos kolmevitosen välttämättä haluaa eri pakettiin, niin ammattilaistenkin suosima Fujin X100F pokkari on mielestäni paras vaihtoehto. X100F on hyvä vaihtoehto, rinnalle, oli järjestelmä minkälainen tahansa.
Olen kyllä sitä mieltä, että täysin objektiivisesti ajateltuna ja ilman tunnesiteitä mihinkään valmistajaan Nikonin kamerat ovat huomattavasti Canoneita parempia vaihtoehtoja oikeastaan kaikissa peilillä varustetuissa kameroissa. Ero Nikonin hyväksi on suurin edullisissa kameroissa, mutta myös hintahaitarin yläpäässä Nikonit ovat pykälän Canoneita edistyneempiä.
Jokainen voi todeta saman seikan vertailemalla kameroiden ominaisuuksia dnpreview tai muilla vastaavilla sivustoilla.
Canonisti kirjoitti:
Olen samaa mieltä nimimerkin Tsuumiko kanssa, että makrohommiin kinokennoinen. Canonilla on myös hyviä runkovaihtoehtoja ja f/2.8 120 mm makron uudempi versio on erittäin hyvä. Siitä olen eri mieltä, kannattaako rinnalle ostaa MFT runkoa.

Rungon ja hyvälaatuisen pro-objektiivin hinnalla saa ainakin Canoniin hyvälaatuisen f/1.4 kolme'vitosen. Jos Canonista tyytyy f/2.0 versioon, sen hinnalla ei saa minkäänlaista käyttökelpoista MFT runkoa. Jos kolmevitosen välttämättä haluaa eri pakettiin, niin ammattilaistenkin suosima Fujin X100F pokkari on mielestäni paras vaihtoehto. X100F on hyvä vaihtoehto, rinnalle, oli järjestelmä minkälainen tahansa.
Jos oikeasti olet tuota mieltä, niin siinä tapauksessa myös valtaosa elleivät kaikki Canonin APS-C rungot ovat täysin käyttökelvottomia muuhun kuin verkon painoiksi. Ja siitä varmasti kaikki voimme olla samaa mieltä, että alle 1500 euron hintaisia Canonin APS-C runkoja ei kannata ostaa, koska niillä ei kuitenkaan tee mitään.
Tällaisenkin johtopäätöksen kirjoituksestasi voi vetää.
Siitä huolimatta jotkut tietämättömät hölmöt kyselevät usein täälläkin mielipiteitä ja kokemuksia niistä.
Dnpreview_verta kirjoitti:
Olen kyllä sitä mieltä, että täysin objektiivisesti ajateltuna ja ilman tunnesiteitä mihinkään valmistajaan Nikonin kamerat ovat huomattavasti Canoneita parempia vaihtoehtoja oikeastaan kaikissa peilillä varustetuissa kameroissa. Ero Nikonin hyväksi on suurin edullisissa kameroissa, mutta myös hintahaitarin yläpäässä Nikonit ovat pykälän Canoneita edistyneempiä.
Jokainen voi todeta saman seikan vertailemalla kameroiden ominaisuuksia dnpreview tai muilla vastaavilla sivustoilla.
Kun viimeksi vertailin noita, niin. Minusta näytti, että mainitut tehtaat ovat tarkoituksella segmentoineet kamerat niin, ettei ihan suoraa kilpailuasetelmaa kahden rungon välille synny kuin ammattirungoissa.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=canon_eos1dxii&products=nikon_d5

Niissä taas ei ole selvää voittajaa. Canon on joillakin osa-alueilla parempi, kun Nikon taas joillakin toisilla. Molempiin saa kattavasti objektiiveja, mutta käytettynä Canonin tarjonta on Suomessa parempi.

Aloitus oli kuitenkin edullinen FF-runko, jota ei ole kumpikaan esitetyistä vaihtoehdoista. Nyt on saanut Suomestakin Canonin 6D mark I:stä poistomyynnistä uutena tonnin pintaan, mikä on minusta edullinen FF-runko. FF-rungossa on harrastajalle muutamia isoja etuja verrattuna APS-C saati MFT vaihtoehtoihin. Toki noissa halvoissa vaihtoehdoissa on rajoituksiakin.

Jos seuraava setti on ns. hyvä ja halpa, niin mikä on sen vastine Nikonilla ja pääseekö Nikon hinnassa kahden tonnin pintaan?

- Canon 6D
- f/2.0 35 mm
- f/1.8 85 mm
Tsuumiko kirjoitti:
Tarkkuudesta eri kennoilla ja filmillä

Minulla on sellainen käsitys, että kittisuttutsuumi saattaa piirtää alle 10 megapikseliä kuvaan, ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva.

Ideana tuossa aiemmin kennokokojen vertailua esille keskusteluun tuodessani oli se, että eihän minun tarvitse rajoittua pelkästään kinokoon järjestelmään. Vaan sen kokoaminen riippuu siitäkin, mitä muuta kalustoa on kuvaukseen, ja missä kuvausaiheessa nipotetaan laadusta, missä aiheessa vähemmän. Mitä tykkäisitte seuraavasta ideasta jollekin kamerakalustoksi:

Hänelle, joka haluaa makroilla laadukkaasti, mutta ei nipota maisemakuvien suurentamisesta julistekokoon asti, mutta haluaa vähään valoon sopivan yleiskameran noin 35 millin kinovastaavuutta:
Nikonin kinokoon kamera ja 105-millinen makro.
Kakkoskamerana jokin Olympus, mft-järjestelmää, ja siihen 17 /1,8 -objektiivi.

Miten näitä voi verrata? Paljonko mft-kennolla kuvattua kuvaa voi suurentaa? Saataisiinko se selville laskemalla pikselitiheys per kamera? Tarkoitan pikselitiheydellä jakolaskua, resoluutio (pikseleinä?) per kennon pinta-ala (neliömillimetreinä?). Tälläkö vertailuluvulla saataisiin käsitys eri kennokokojen kameroiden suorituskyvystä - että mihin laatuun, suurennettavuuteen voidaan päästä kullakin? Voittaisiko tässä kisassa aina itsestäänselvästi
- suurimman kennon kamera, vai
- suurimman pikselikoon kamera, vai
- riippuuko asia myös/enemmän jostain muusta?

Mistä kohina aiheutuu? Ei kennosta sinällään vaan pelkästä elektroniikasta, ohjelmallisesta datan käsittelystä, signaalin vahvistamisesta? Näinkö tämä menee?

Onkohan nykyaikana paljon tällaista, että kameran optiikka ei ole aivan huippua, mutta kamera korjaa virheitä jollain ohjelmallisella menetelmällä, eikä kerro käyttäjille mitään näistä virheistä?
"...ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva."

http://www.fujifilm.com/products/professional_films/color_reversalfilms/provia_100f/

https://petapixel.com/2015/05/26/film-vs-digital-a-comparison-of-the-advantages-and-disadvantages/

Just as different sensors produce different resolutions, different types of film will also produce different resolutions. Roger N. Clark’s analysis of standard 35mm film showcased that depending on the type of film used, the resolution fell between 4 and 16 million pixels. For example, Clark’s study noted that Fujifilm’s Provia 100 film produced a resolution around 7 MP while Fujifilm’s Velvia 50 produced a resolution around 16 MP. Considering that entry cameras such as Nikon’s D3330 produce around 24 MP, 35mm film doesn’t have much of an advantage in this scenario.

-Mihin perustuu arviosi kinofilmin resoluutiovastaavuudeta...? Itse muistan nähneeni arvioita parhaimmillaan noin 16MP vastaavuudesta..
Super-fine_Grain kirjoitti:
"...ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva."

http://www.fujifilm.com/products/professional_films/color_reversalfilms/provia_100f/

https://petapixel.com/2015/05/26/film-vs-digital-a-comparison-of-the-advantages-and-disadvantages/

Just as different sensors produce different resolutions, different types of film will also produce different resolutions. Roger N. Clark’s analysis of standard 35mm film showcased that depending on the type of film used, the resolution fell between 4 and 16 million pixels. For example, Clark’s study noted that Fujifilm’s Provia 100 film produced a resolution around 7 MP while Fujifilm’s Velvia 50 produced a resolution around 16 MP. Considering that entry cameras such as Nikon’s D3330 produce around 24 MP, 35mm film doesn’t have much of an advantage in this scenario.

-Mihin perustuu arviosi kinofilmin resoluutiovastaavuudeta...? Itse muistan nähneeni arvioita parhaimmillaan noin 16MP vastaavuudesta..
Kun tutkin kuvia, jotka olen itse skannannut kohtalaisella skannerilla, huomaan, että tavallinen kinodiafilmi ei kestä suurentamista A4-kokoon. Kuva on silmin nähden erittäin pehmeä. Jostain syystä diaprojektorilla projisoitu kuva näyttää paremmalta kuin sama kuva paperille printattuna. Ja itse skannaamalla saa silmin nähden selvästi paremman paperikuvatulosteen kuin jos teetättäisi saman kuvan kuvavalmistamossa (varsinkin, jos kuva valmistetaan kuvavalmistamossa perinteisesti eli valottamalla perinteisellä suurennusobjektiivilla). Olen tehnyt värikuvia (Cibachrome) myös itse kotipimiössä käyttäen huippuluokan suurennusobjektiivia (EL-Nikkor 80/5.6), ja tulos on silloinkin surkea (A4-koko), jos vertaa nykyisillä digikameroilla otettuihin ja hyvälle paperille mustesuihkuprintterillä tulostettuihin kuviin.
Super-fine_Grain kirjoitti:
"...ja muinaiset kinofilmit olivat resoluutioltaan ehkä 20-27 megapikselin luokkaa per kuva."

http://www.fujifilm.com/products/professional_films/color_reversalfilms/provia_100f/

https://petapixel.com/2015/05/26/film-vs-digital-a-comparison-of-the-advantages-and-disadvantages/

Just as different sensors produce different resolutions, different types of film will also produce different resolutions. Roger N. Clark’s analysis of standard 35mm film showcased that depending on the type of film used, the resolution fell between 4 and 16 million pixels. For example, Clark’s study noted that Fujifilm’s Provia 100 film produced a resolution around 7 MP while Fujifilm’s Velvia 50 produced a resolution around 16 MP. Considering that entry cameras such as Nikon’s D3330 produce around 24 MP, 35mm film doesn’t have much of an advantage in this scenario.

-Mihin perustuu arviosi kinofilmin resoluutiovastaavuudeta...? Itse muistan nähneeni arvioita parhaimmillaan noin 16MP vastaavuudesta..
Muinaisia kinofilmejä oli monenlaisia. Diafilmiä oli ainakin 25 ASA:an asti. Värinegatiivifilmejä oli mm. Konican Impresa 50 ASA. Mustavalkokuvaukseen oli Ilfordia, ynnä muita. Parhaimmilla objektiiveilla saatiin terävyyttä enemmän, kuin filmi pystyi tallentamaan. Itse olen käyttänyt monenlaisia negatiivifilmejä - myös niitä järkyttävän rakeisia halpoja Scotch-filmejä, joita myytiin Sokoksella, ja joihin tuli valtavan kauniit leiskuvat värit esim. punavalkovihreisiin ruusukuviin suihkulähteen valkoisen maitomaista taustaa vasten. - Ja joista filmeistä luulisi, ettei Canonisti olisi koskenut niihin edes kepillä.

Itse en ole näitä megapikselilukemia laskenut enkä mittaillut, vaan kuten kirjoitin edellä, minulla on tällainen käsitys, että resoluutio oli ehkä 20-27 megapikselin tienoilla. Arviota saattaa tukea se, että muinoin filmien terävyydestä puhuttiin termillä viivapareja per millimetri. Jonkin filmin terävyys saattoi olla satoja viivapareja per millimetri. Siitä voi päässälaskulla pyöristellä: jos viivamäärä milliä kohti oli vaikkapa kaksisataa, niin sitten 24x36 millin filmiruudulla se tarkoitti pikselimääriin verrattuna 4800 x 7200, joka on yllättävän lähellä edellä esittämääni käsitystä, tai jopa yli. Megoina 4,8 x 7,2 tarkoittaisi jopa yli 34 megapikseliä. Miten sinä tämän selität?
Tsuumiko kirjoitti:
Muinaisia kinofilmejä oli monenlaisia. Diafilmiä oli ainakin 25 ASA:an asti. Värinegatiivifilmejä oli mm. Konican Impresa 50 ASA. Mustavalkokuvaukseen oli Ilfordia, ynnä muita. Parhaimmilla objektiiveilla saatiin terävyyttä enemmän, kuin filmi pystyi tallentamaan. Itse olen käyttänyt monenlaisia negatiivifilmejä - myös niitä järkyttävän rakeisia halpoja Scotch-filmejä, joita myytiin Sokoksella, ja joihin tuli valtavan kauniit leiskuvat värit esim. punavalkovihreisiin ruusukuviin suihkulähteen valkoisen maitomaista taustaa vasten. - Ja joista filmeistä luulisi, ettei Canonisti olisi koskenut niihin edes kepillä.

Itse en ole näitä megapikselilukemia laskenut enkä mittaillut, vaan kuten kirjoitin edellä, minulla on tällainen käsitys, että resoluutio oli ehkä 20-27 megapikselin tienoilla. Arviota saattaa tukea se, että muinoin filmien terävyydestä puhuttiin termillä viivapareja per millimetri. Jonkin filmin terävyys saattoi olla satoja viivapareja per millimetri. Siitä voi päässälaskulla pyöristellä: jos viivamäärä milliä kohti oli vaikkapa kaksisataa, niin sitten 24x36 millin filmiruudulla se tarkoitti pikselimääriin verrattuna 4800 x 7200, joka on yllättävän lähellä edellä esittämääni käsitystä, tai jopa yli. Megoina 4,8 x 7,2 tarkoittaisi jopa yli 34 megapikseliä. Miten sinä tämän selität?
Negatiivista ei ole kovin paljoa kokemusta, mutta CT18 antoi hyvät värit sekä silmin nähtävän rakeen. 😝 Viimeiset filmivuodet kuvasin Fujilla, jota nytkin joku rulla jääkaapissa. Käyttö vain on kovin vähäistä.

Digitaalisen pikselin ja filmin rakeen ero on muodossa. Vaikka periaatteessa pikselimäärä alkaa olla kinofilmi kanssa tasoissa, niin kyse ei lopulta ole ihan samasta asiasta. Jos haluaa korkeatasoisen kuvan, niin filmikeskari on harrastajalle yhä vahva vaihtoehto.
Canonisti kirjoitti:
Negatiivista ei ole kovin paljoa kokemusta, mutta CT18 antoi hyvät värit sekä silmin nähtävän rakeen. 😝 Viimeiset filmivuodet kuvasin Fujilla, jota nytkin joku rulla jääkaapissa. Käyttö vain on kovin vähäistä.

Digitaalisen pikselin ja filmin rakeen ero on muodossa. Vaikka periaatteessa pikselimäärä alkaa olla kinofilmi kanssa tasoissa, niin kyse ei lopulta ole ihan samasta asiasta. Jos haluaa korkeatasoisen kuvan, niin filmikeskari on harrastajalle yhä vahva vaihtoehto.
Rakeiden muodoista

Pidätkö mahdollisena, että nykyisellä nanoteknologialla tai muuten tulevaisuudessa saataisiin aikaan entistä tarkempaa filmiä, niin että filmikuvaus kokee uuden renessanssin?

On valmistettu mm. grafeenia, joten voisiko valokuvausfilmeihin onnistua vastaavanlaista keksintöä kehitellä? Minkälaiselle kide-, molekyyli- tai atomitasolle asti voidaan mennä sekä kamerakennojen että valokuvausfilmien rakeissa/pikseleissä?

Kinokokoa isommista

Miksi filmikeskari, eikä digitaalinen keskikoko? Hinnan takia vain?
Tsuumiko kirjoitti:
Rakeiden muodoista

Pidätkö mahdollisena, että nykyisellä nanoteknologialla tai muuten tulevaisuudessa saataisiin aikaan entistä tarkempaa filmiä, niin että filmikuvaus kokee uuden renessanssin?

On valmistettu mm. grafeenia, joten voisiko valokuvausfilmeihin onnistua vastaavanlaista keksintöä kehitellä? Minkälaiselle kide-, molekyyli- tai atomitasolle asti voidaan mennä sekä kamerakennojen että valokuvausfilmien rakeissa/pikseleissä?

Kinokokoa isommista

Miksi filmikeskari, eikä digitaalinen keskikoko? Hinnan takia vain?
Digitaalinen keskari on harrastajalle kohtuu kallis hankinta. Käyttö on kuitenkin rajoitettua. Alle tonnilla saa hyväkuntoisen Hasselblad 500C:n perällä ja hyvällä objektiivilla. Valotusmittari maksaa joitakin kymppejä.

Toinen kustannustekijä on projektori. Hyvät videoprojektorit ovat yhä kalliita. Enkä itse vielä ole nähnyt videoprojektoria, jonka katseluelämys pesisi keskari dian. Omasta 6x6 dia projektoristani maksoin muutaman satasen. AV Rajala pystyi sellaisen toimittamaan vielä joitakin vuosia sitten. Projektoreita koottiin tuolloin erä, pari kertaa vuodessa, tilausten mukaan.
+Lisää kommentti
Kameroiden tekemästä kuvankäsittelystä esimerkki

Edellä tuossa Canonistin mainitsemassa arvostelussa
http://www.photozone.de/olympus--four-thirds-lens-tests/468-oly_17_28
kerrotaan, että kamera korjailee pannukakkuobjektiivin tynnyrivääristymää. Jos oikein ymmärsin, tämä tapahtuu automaattisesti, käyttäjän valittua JPG-tiedostomuodon. Mutta jos kuvataan RAW-muotoon, niin sitten asia jää korjattavaksi jälkikäteen itse kuvankäsittelyohjelmilla?
En huomannut tuossa arvostelussa mainintaa, jääkö tuo tynnyrivääristymän korjaus kamerassa huomaamatta harrastajalta, joka ei asiasta tiedä - ja sitten luulee pelkkää objektiivia paremmaksi kuin se onkaan?

Omien virheiden korjailua

Yllä tuli väitettyä, että Ricoh GR II -pokkarikamerassa olisi 50 millin kinovastaavuutta jäljittelevää toimintatapaa. Oikeampi lukema lienee 47 milliä.
Olympuksen mft-järjestelmän 30-millisestä makrosta tuli väitettyä, ettei ole käsisäätöä. Youtube-videoiden perusteella näyttää siltä, että säätö kyllä on, mutta ei asteikkoja.

Makroista ja Olympuksen 30-millisestä ja MFT:stä

Jos varsinkin edullisuuteen pyritään, niin sitten konsteja voi olla monia, esim. teletsuumi lähilinssin kanssa, tai normaalitsuumi loittorenkaan kanssa. MFT-järjestelmässä näyttää mielenkiintoiselta hinnan, koon ja laadun kannalta Olympuksen 30-millinen makro, Youtube-videoilla:

The newest Olympus M.Zuiko 30 mm Macro f/3.5 lens 2016 (AF test on the Pen F & OM-D)
https://www.youtube.com/watch?v=9N5QJ-qE3cI
Näytettiin, miten hitaaksi automaattitarkennus menee hämärässä, mutta vakaajakameralla saatiin kuva kuitenkin lopulta.

The Unsung Hero: Olympus 30mm f/3.5 Macro
https://www.youtube.com/watch?v=KNpsy1N_0xc
Tuossa esiteltiin mm. koon vertailua isompaan makro-objektiiviin, ja kuinka Olympuksen focus stacking -toimintatavalla tuli syvyysterävyyttä (videolla kohta 5:48).

Vaikuttaa siltä, että Olympuksen MFT-järjestelmässä on kyse aika paljon siitäkin, että kamera ja objektiivi "pelaavat yhteen". Kuten myös 300-millisen objektiivin vakaaja ja kamerarungon vakaajatoiminnot saavat aikaan vakautta yhdessä erittäin runsaasti:

Olympus M.Zuiko 300mm F/4 IS Pro review
https://www.youtube.com/watch?v=On6hcD0l6G8
Vakaajan esittelyä videon kohdassa 3:46.

Joten mielenkiintoiselta vaihtoehdolta tuo Olympus mft vaikuttaa vaikkapa luontoharrastajalle, eikö totta?

Yhteensopivuudesta

Extyökkärin kommentti osui tällä kertaa mielestäni ohi melko ikävästi:
>>Kun puhutaan useammasta rungosta niin mielestäni vain täystoope edes ehdottaa kahden eri valmistajan runkoja koska lasien ristiinsopivuus on surkeaa luokkaa.<<

Esim. tuo MFT-järjestelmä on siitä mielenkiintoinen, että toisaalta löytyy edullista 30 millin makroa, mutta toisaalta on mahdollista laajentaa järjestelmää vaikka Leican objektiiveilla, jos rahaa riittää:
https://www.bhphotovideo.com/c/product/768816-REG/Panasonic_H_X025_Leica_DG_Summilux_25.html
https://www.dpreview.com/articles/6803880145/leica50mmsumm

Paljonko Canonin ja Nikonin järjestelmiin voi kiinnitellä Leican objektiiveja?
12 VASTAUSTA:
On ihan sama Zuumiko onko Canonin, Nikonin, Sigman, Tamronin vai Leican laseja jos ne sopivat Canoniin niin eivät helposti Nikoniin eiväkä Pentaksiinkaan puhumattakaan Olympuksen rungosta.

Jos sinulla on kahden eri valmistajan runkoja niin samat kakkulat eivät niihin sovi, suoraan ainakaan. Joidenkin sovitevälipalojen kanssa jos sopivat niin se ei ole käytännön ratkaisu.

Jos on kaksi runkoa niin ei kannata hankkia useammalta valmistajalta jolleivät sitten tee samalla merkillä ja optiikka sovitteella.

Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä.

Minulla on nyt Nikon D800 ja Nikon D500 ja kaikki noin 10 erikaista linssiä Nikkorilta, Sigmalta ja Tamronilta sopivat kumpaankin joskin D500 lasit rajaavat D800 rungon antaman kuvakulman samaksi kuin D500 asennettuna. Toisinpäin taas et edes huomaa mitään erikoista joskin kuvakulma on pienempi kuin D800 käytettäessä. Siitä hyödyn saadessani 300 mm putkesta halvalla 450 millisen.

Kun eläkelaitos myöntää apurahaa niin vaihtanen tuon D800 -> D850 runkoon mutta aika näyttää koska.
Extyökkäri kirjoitti:
On ihan sama Zuumiko onko Canonin, Nikonin, Sigman, Tamronin vai Leican laseja jos ne sopivat Canoniin niin eivät helposti Nikoniin eiväkä Pentaksiinkaan puhumattakaan Olympuksen rungosta.

Jos sinulla on kahden eri valmistajan runkoja niin samat kakkulat eivät niihin sovi, suoraan ainakaan. Joidenkin sovitevälipalojen kanssa jos sopivat niin se ei ole käytännön ratkaisu.

Jos on kaksi runkoa niin ei kannata hankkia useammalta valmistajalta jolleivät sitten tee samalla merkillä ja optiikka sovitteella.

Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä.

Minulla on nyt Nikon D800 ja Nikon D500 ja kaikki noin 10 erikaista linssiä Nikkorilta, Sigmalta ja Tamronilta sopivat kumpaankin joskin D500 lasit rajaavat D800 rungon antaman kuvakulman samaksi kuin D500 asennettuna. Toisinpäin taas et edes huomaa mitään erikoista joskin kuvakulma on pienempi kuin D800 käytettäessä. Siitä hyödyn saadessani 300 mm putkesta halvalla 450 millisen.

Kun eläkelaitos myöntää apurahaa niin vaihtanen tuon D800 -> D850 runkoon mutta aika näyttää koska.
<< Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä. >>

Päinvastoin, vaikuttaa melko erikoiselta, jos sinulla on mielipide, että kameroita ja objektiiveja ostellaan vain siksi, että päästään huvikseen vaihtelemaan objektiiveja rungosta toiseen. Edellä mainitussa ideassani ei ollutkaan tarkoituksena vaihdella sikinsokin Nikonia Olympukseen ja päinvastoin. Mistä sinä sellaisen idean olet saanut, ja etkö huomaa siinä mitään mielipuolista? Että itsehän sinä syytöksinesi olet esittänyt täysin sopimattomia ajatuskulkuja, joita toinen ei tarkoittanut.

Jos jollakin on Nikonin kinokoon järjestelmärunko, ja siinä 105 millin makro-objektiivi, sekä toisena kamerana Olympuksen MFT-järjestelmää yksi kamerarunko, ja siihen sopiva 17 /1,8 objektiivi (kinovastaavuus 34 mm, maisemiin ja vähään valoon), niin millä järjellä sinä selität ideasi, että näitä objektiiveja muka pitäisi päästä vaihtelemaan sikinsokin eri runkoihin? Senkö takia että keskusteluissa yksi ja toinen on olevinaan kamerakauppiaana Olympusta vastaan vain siitä syystä, että sitä myydään perinteisten kamerakauppojen ulkopuolella? Sumentaako puolueellisuus todellisuudentajun?

Tuossa kahden kameran ja kahden objektiivin ideassani oli nimenomaan se järki, että objektiiveja ei tarvitse vaihdella rungosta toiseen ja takaisin. Inhoan ajatusta esim. Nikonin DX- ja FX-järjestelmien samanaikaisesta käytöstä, jos on tarkoitus, että käytetään kamerarunkoa vain telekonvertterina, vaihdellakseen huvikseen objektiivia rungosta toiseen. En ole koskaan ollut hirvittävän innostunut telekonverttereista. Lisäksi on olemassa mm. Northrupin selitystä, että yleensä, paitsi jossain luontokuvissa, ei kannata käyttää kinokoon objektiivia kroppirungolla:

Should you use Full Frame Lenses on Crop Bodies? Yes and No...
https://www.youtube.com/watch?v=YDbUIfB5YUc

Canonistin mielipide X100 -mallin paremmuudesta, MFT:hen verrattuna, vaikuttaa myös kummalliselta. Onhan MFT:n kennokoko 4/3 tuumaa ja Fuji X100-mallissa vain yksi tuuma, joten tällä logiikalla, jos suurempi kenno on parempi, ja kinokokoa ihannoidaan, niin miksi sitten tässä X100:n tapauksessa pienempi kenno muka olisi parempi? Tai miksi maksettaisiin X100:sta melkein kaksinkertainen hinta Ricoh GR II:een verrattuna - onko Fujin suurempi paino jotain, josta pitäisi maksaa muutama satanen? Eikö keskustelun lähtökohta ollut edullinen järjestelmä mieluummin?

RICOH GR II vs FUJIFILM X100T
https://www.youtube.com/watch?v=gbc__mwaT6A

Minusta on näyttänyt siltä, että tuosta Ricoh GR II -kameramallista voisi saada ihan käyttökelpoisen, jos hankkii siihen lisälaitteeksi pölyltä suojaavan tötterön, johon voi kiertää esim. UV-suotimen tai muita suotimia:

Ricoh GR II Accessory Review.
https://www.youtube.com/watch?v=_jT5AC9sh_M

- Muuten, tuo täys toopeksi nimittelevä Extyökkärin viesti taitaa olla Suomi24:n sääntöjen vastainen?
Tsuumiko kirjoitti:
<< Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä. >>

Päinvastoin, vaikuttaa melko erikoiselta, jos sinulla on mielipide, että kameroita ja objektiiveja ostellaan vain siksi, että päästään huvikseen vaihtelemaan objektiiveja rungosta toiseen. Edellä mainitussa ideassani ei ollutkaan tarkoituksena vaihdella sikinsokin Nikonia Olympukseen ja päinvastoin. Mistä sinä sellaisen idean olet saanut, ja etkö huomaa siinä mitään mielipuolista? Että itsehän sinä syytöksinesi olet esittänyt täysin sopimattomia ajatuskulkuja, joita toinen ei tarkoittanut.

Jos jollakin on Nikonin kinokoon järjestelmärunko, ja siinä 105 millin makro-objektiivi, sekä toisena kamerana Olympuksen MFT-järjestelmää yksi kamerarunko, ja siihen sopiva 17 /1,8 objektiivi (kinovastaavuus 34 mm, maisemiin ja vähään valoon), niin millä järjellä sinä selität ideasi, että näitä objektiiveja muka pitäisi päästä vaihtelemaan sikinsokin eri runkoihin? Senkö takia että keskusteluissa yksi ja toinen on olevinaan kamerakauppiaana Olympusta vastaan vain siitä syystä, että sitä myydään perinteisten kamerakauppojen ulkopuolella? Sumentaako puolueellisuus todellisuudentajun?

Tuossa kahden kameran ja kahden objektiivin ideassani oli nimenomaan se järki, että objektiiveja ei tarvitse vaihdella rungosta toiseen ja takaisin. Inhoan ajatusta esim. Nikonin DX- ja FX-järjestelmien samanaikaisesta käytöstä, jos on tarkoitus, että käytetään kamerarunkoa vain telekonvertterina, vaihdellakseen huvikseen objektiivia rungosta toiseen. En ole koskaan ollut hirvittävän innostunut telekonverttereista. Lisäksi on olemassa mm. Northrupin selitystä, että yleensä, paitsi jossain luontokuvissa, ei kannata käyttää kinokoon objektiivia kroppirungolla:

Should you use Full Frame Lenses on Crop Bodies? Yes and No...
https://www.youtube.com/watch?v=YDbUIfB5YUc

Canonistin mielipide X100 -mallin paremmuudesta, MFT:hen verrattuna, vaikuttaa myös kummalliselta. Onhan MFT:n kennokoko 4/3 tuumaa ja Fuji X100-mallissa vain yksi tuuma, joten tällä logiikalla, jos suurempi kenno on parempi, ja kinokokoa ihannoidaan, niin miksi sitten tässä X100:n tapauksessa pienempi kenno muka olisi parempi? Tai miksi maksettaisiin X100:sta melkein kaksinkertainen hinta Ricoh GR II:een verrattuna - onko Fujin suurempi paino jotain, josta pitäisi maksaa muutama satanen? Eikö keskustelun lähtökohta ollut edullinen järjestelmä mieluummin?

RICOH GR II vs FUJIFILM X100T
https://www.youtube.com/watch?v=gbc__mwaT6A

Minusta on näyttänyt siltä, että tuosta Ricoh GR II -kameramallista voisi saada ihan käyttökelpoisen, jos hankkii siihen lisälaitteeksi pölyltä suojaavan tötterön, johon voi kiertää esim. UV-suotimen tai muita suotimia:

Ricoh GR II Accessory Review.
https://www.youtube.com/watch?v=_jT5AC9sh_M

- Muuten, tuo täys toopeksi nimittelevä Extyökkärin viesti taitaa olla Suomi24:n sääntöjen vastainen?
Minä harrastan zuumiko varsin monipuolista kuvaamista retkilläni. Retkilläni kuljen autolla jossa myös asun sen ajan sekä siinä kuljetan sen kuvausarsenaalin jota tulen vaihtelemasti käyttämään.

Minulla on kymmenkunta objektiivia joista vain kaksi on pienempikennoiseen tarkoitettuja kevyempiä mutta varsin hohtuullisen tuloksen antavia. Loput kelpaavat molempiin antaen kuitenkin aina eri kuvakulman lopulliseen kuvaan.

Laajoissa maisemissa on täyskenno valttia ja siihen 16 - 35 mm F4 sopii mainiosti joskin jos tarkkoja ollaan niin hieman saa reunojen taipumista korjailla suorien viivojen vuoksi jos ne suoriksi haluaa. Tapahtumissa taas 70 - 200mm on hyvä lasi ja kropilla siitä irtoaa kuvakulmaa 105 - 300 mm jos tarvitaan isompaa ulottuvuutta. Pitkiä kaseja olen korvannut Nikkorin 300mm fresnellinssiin perustuvalla varsin pienellä ja kevyellä lasilla joka kropissa antaa 450 mm kuvakulman. En viitsi enää raahata oikein pitkiä laseja koska niiden massa alkaa olla liikaa mukavuuden halulleni.

Peilittömät olisivat kevyempiä mutta vielä en aio siirtyä niiden pariin askartelemaan. Jos joskus siirryn niin kyllä edelleen jokainen lasi sopii jokaiseen runkoon, se on tarpeen jo senkin vuoksi ettet jai etten minä ainakaan voi koskaan sanoa milloin tulee ongelmia jonkun rungon tai lasin kanssa, ihmisten kun ovat tekemiä. Vielä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mutta akuu ja pari SD korttia on antanut heittää itsensä roskiin joskin toinen niin uutena noista korteista jotta se lensi sen myyneen liikkeen roskiin heti alkuunsa. Se päivä kuitenkin koittaa!

Täys toope ei ole lainkaan muuta kuin se kuva jonka kommentistasi sai. Totuus ei voi olla kiellettyä muualla kuin kommunismin parissa, näin demokratian parissa totuus on jopa varsin oleellinen osa viestinvälitystä.
Tsuumiko kirjoitti:
<< Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä. >>

Päinvastoin, vaikuttaa melko erikoiselta, jos sinulla on mielipide, että kameroita ja objektiiveja ostellaan vain siksi, että päästään huvikseen vaihtelemaan objektiiveja rungosta toiseen. Edellä mainitussa ideassani ei ollutkaan tarkoituksena vaihdella sikinsokin Nikonia Olympukseen ja päinvastoin. Mistä sinä sellaisen idean olet saanut, ja etkö huomaa siinä mitään mielipuolista? Että itsehän sinä syytöksinesi olet esittänyt täysin sopimattomia ajatuskulkuja, joita toinen ei tarkoittanut.

Jos jollakin on Nikonin kinokoon järjestelmärunko, ja siinä 105 millin makro-objektiivi, sekä toisena kamerana Olympuksen MFT-järjestelmää yksi kamerarunko, ja siihen sopiva 17 /1,8 objektiivi (kinovastaavuus 34 mm, maisemiin ja vähään valoon), niin millä järjellä sinä selität ideasi, että näitä objektiiveja muka pitäisi päästä vaihtelemaan sikinsokin eri runkoihin? Senkö takia että keskusteluissa yksi ja toinen on olevinaan kamerakauppiaana Olympusta vastaan vain siitä syystä, että sitä myydään perinteisten kamerakauppojen ulkopuolella? Sumentaako puolueellisuus todellisuudentajun?

Tuossa kahden kameran ja kahden objektiivin ideassani oli nimenomaan se järki, että objektiiveja ei tarvitse vaihdella rungosta toiseen ja takaisin. Inhoan ajatusta esim. Nikonin DX- ja FX-järjestelmien samanaikaisesta käytöstä, jos on tarkoitus, että käytetään kamerarunkoa vain telekonvertterina, vaihdellakseen huvikseen objektiivia rungosta toiseen. En ole koskaan ollut hirvittävän innostunut telekonverttereista. Lisäksi on olemassa mm. Northrupin selitystä, että yleensä, paitsi jossain luontokuvissa, ei kannata käyttää kinokoon objektiivia kroppirungolla:

Should you use Full Frame Lenses on Crop Bodies? Yes and No...
https://www.youtube.com/watch?v=YDbUIfB5YUc

Canonistin mielipide X100 -mallin paremmuudesta, MFT:hen verrattuna, vaikuttaa myös kummalliselta. Onhan MFT:n kennokoko 4/3 tuumaa ja Fuji X100-mallissa vain yksi tuuma, joten tällä logiikalla, jos suurempi kenno on parempi, ja kinokokoa ihannoidaan, niin miksi sitten tässä X100:n tapauksessa pienempi kenno muka olisi parempi? Tai miksi maksettaisiin X100:sta melkein kaksinkertainen hinta Ricoh GR II:een verrattuna - onko Fujin suurempi paino jotain, josta pitäisi maksaa muutama satanen? Eikö keskustelun lähtökohta ollut edullinen järjestelmä mieluummin?

RICOH GR II vs FUJIFILM X100T
https://www.youtube.com/watch?v=gbc__mwaT6A

Minusta on näyttänyt siltä, että tuosta Ricoh GR II -kameramallista voisi saada ihan käyttökelpoisen, jos hankkii siihen lisälaitteeksi pölyltä suojaavan tötterön, johon voi kiertää esim. UV-suotimen tai muita suotimia:

Ricoh GR II Accessory Review.
https://www.youtube.com/watch?v=_jT5AC9sh_M

- Muuten, tuo täys toopeksi nimittelevä Extyökkärin viesti taitaa olla Suomi24:n sääntöjen vastainen?
Edellä luultavasti (tänään 11:41) tuli virheellisesti väitettyä Fujin X100 -mallia tuuman kennokoon kameraksi, ja pienempikennoiseksi kuin MFT:tä? - On alkanut lievästi sanottuna ihmetyttää kennokokojen monipuolinen tarjonta - että tämä kamera on tuota kennoa, ja tuo on tuota, ja kokoja on monenlaisia. On tarinoita, miten joku on luopunut kinokoosta ja siirtynyt pienempään. Ja päinvastoin.

Youtube:ssa tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi näitä kennokokojen vertailuja, ja kiistelyä, onko tsuumi parempi kuin kiinteä polttoväli, jne. Miksei ole kehitetty selkeät standardit ja vertailuluvut eri kameratyyppien vertailuun? Vai onko? Miksei esitetä selkeitä mittaustuloksia mieluummin kuin jotain kategorisia herjanheittoja, että tuosta objektiivista ei ole mihinkään? Oliko väärää merkkiä jonkun mielestä?

Millä perusteella esim. MFT olisi huomattavasti kehnompi kuin APS-C ? Onko todella kysymys niin suuresta erosta? Onko tuo ero suurempi kuin verrattaessa vaikkapa kinokoon kiinteäpolttovälistä objektiivia kinokoon tsuumiin? Onko kinokoon suttutsuumi parempi kuin MFT-järjestelmän kiinteäpolttovälinen objektiivi?

Olen tuota suttutsuumi-sanaa käyttänyt ironisesti, kun se on näyttänyt jollakin muulla olevan tapana. Itse olen ajatellut, että kyllä suttua voi olla mikä hyvänsä kuva, jos tarpeeksi suurentavalla mikroskoopilla tarkastellaan. Silti suttutsuumi saattaa olla riittävän laadukas moneen tarkoituksen. Esim. edullisen kinojärjestelmän ostajalle joku pikku normaalitsuumi saattaa olla monin tavoin käyttökelpoinen.

Mikä siis neuvoksi? Yllä lueteltuja abc-vaihtoehtoja kohtaan minulla saattaa olla mielenkiinto pikkuhiljaa hiipumassa. Sen sijaan olen mielenkiinnolla katsellut Leica-mainoksia. Että hankkiako Leica, jossa on kunnolla perinteisesti etäisyyden ja aukon käsisäädöt asteikoilla. Joista havaita mm. syvyysterävyyttä. - Youtubesta löytyy videoita tuohonkin aiheeseen, että moni on jättänyt autofocuksen /automaattitarkennuksen. On videoilla neuvoja, miten se sujuu.
Tsuumiko kirjoitti:
<< Olet siis täys toope jos moista ehdotat, kahden eri valmistajan rungon käyttämistä. >>

Päinvastoin, vaikuttaa melko erikoiselta, jos sinulla on mielipide, että kameroita ja objektiiveja ostellaan vain siksi, että päästään huvikseen vaihtelemaan objektiiveja rungosta toiseen. Edellä mainitussa ideassani ei ollutkaan tarkoituksena vaihdella sikinsokin Nikonia Olympukseen ja päinvastoin. Mistä sinä sellaisen idean olet saanut, ja etkö huomaa siinä mitään mielipuolista? Että itsehän sinä syytöksinesi olet esittänyt täysin sopimattomia ajatuskulkuja, joita toinen ei tarkoittanut.

Jos jollakin on Nikonin kinokoon järjestelmärunko, ja siinä 105 millin makro-objektiivi, sekä toisena kamerana Olympuksen MFT-järjestelmää yksi kamerarunko, ja siihen sopiva 17 /1,8 objektiivi (kinovastaavuus 34 mm, maisemiin ja vähään valoon), niin millä järjellä sinä selität ideasi, että näitä objektiiveja muka pitäisi päästä vaihtelemaan sikinsokin eri runkoihin? Senkö takia että keskusteluissa yksi ja toinen on olevinaan kamerakauppiaana Olympusta vastaan vain siitä syystä, että sitä myydään perinteisten kamerakauppojen ulkopuolella? Sumentaako puolueellisuus todellisuudentajun?

Tuossa kahden kameran ja kahden objektiivin ideassani oli nimenomaan se järki, että objektiiveja ei tarvitse vaihdella rungosta toiseen ja takaisin. Inhoan ajatusta esim. Nikonin DX- ja FX-järjestelmien samanaikaisesta käytöstä, jos on tarkoitus, että käytetään kamerarunkoa vain telekonvertterina, vaihdellakseen huvikseen objektiivia rungosta toiseen. En ole koskaan ollut hirvittävän innostunut telekonverttereista. Lisäksi on olemassa mm. Northrupin selitystä, että yleensä, paitsi jossain luontokuvissa, ei kannata käyttää kinokoon objektiivia kroppirungolla:

Should you use Full Frame Lenses on Crop Bodies? Yes and No...
https://www.youtube.com/watch?v=YDbUIfB5YUc

Canonistin mielipide X100 -mallin paremmuudesta, MFT:hen verrattuna, vaikuttaa myös kummalliselta. Onhan MFT:n kennokoko 4/3 tuumaa ja Fuji X100-mallissa vain yksi tuuma, joten tällä logiikalla, jos suurempi kenno on parempi, ja kinokokoa ihannoidaan, niin miksi sitten tässä X100:n tapauksessa pienempi kenno muka olisi parempi? Tai miksi maksettaisiin X100:sta melkein kaksinkertainen hinta Ricoh GR II:een verrattuna - onko Fujin suurempi paino jotain, josta pitäisi maksaa muutama satanen? Eikö keskustelun lähtökohta ollut edullinen järjestelmä mieluummin?

RICOH GR II vs FUJIFILM X100T
https://www.youtube.com/watch?v=gbc__mwaT6A

Minusta on näyttänyt siltä, että tuosta Ricoh GR II -kameramallista voisi saada ihan käyttökelpoisen, jos hankkii siihen lisälaitteeksi pölyltä suojaavan tötterön, johon voi kiertää esim. UV-suotimen tai muita suotimia:

Ricoh GR II Accessory Review.
https://www.youtube.com/watch?v=_jT5AC9sh_M

- Muuten, tuo täys toopeksi nimittelevä Extyökkärin viesti taitaa olla Suomi24:n sääntöjen vastainen?
Fujin X100F ja myös vanhemmat X100T, X100S ja X100 ovat APS-C kennoinen. Ne ovat käytännön standardi pokkarille. Pahin kilpailija on mainittu Ricoh GR II. Leica TYP 116 on kinokennoinen pokkari, mutta sen hinta on 4000€.

FUJIN X100-sarjan hybridietsin on ylivoimainen tällä hetkellä. Samassa paketissa sekä optisen että elektronisen etsimen hyvät puolet ja tukku erikoisominaisuuksia, joita ei ole kuin X Pro-sarjan rungoissa.

Fujin X100-sarjalaiset ovat tuttu näky FF järjestelmän yhteydessä ammattilaisilla.
Tsuumiko kirjoitti:
Edellä luultavasti (tänään 11:41) tuli virheellisesti väitettyä Fujin X100 -mallia tuuman kennokoon kameraksi, ja pienempikennoiseksi kuin MFT:tä? - On alkanut lievästi sanottuna ihmetyttää kennokokojen monipuolinen tarjonta - että tämä kamera on tuota kennoa, ja tuo on tuota, ja kokoja on monenlaisia. On tarinoita, miten joku on luopunut kinokoosta ja siirtynyt pienempään. Ja päinvastoin.

Youtube:ssa tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi näitä kennokokojen vertailuja, ja kiistelyä, onko tsuumi parempi kuin kiinteä polttoväli, jne. Miksei ole kehitetty selkeät standardit ja vertailuluvut eri kameratyyppien vertailuun? Vai onko? Miksei esitetä selkeitä mittaustuloksia mieluummin kuin jotain kategorisia herjanheittoja, että tuosta objektiivista ei ole mihinkään? Oliko väärää merkkiä jonkun mielestä?

Millä perusteella esim. MFT olisi huomattavasti kehnompi kuin APS-C ? Onko todella kysymys niin suuresta erosta? Onko tuo ero suurempi kuin verrattaessa vaikkapa kinokoon kiinteäpolttovälistä objektiivia kinokoon tsuumiin? Onko kinokoon suttutsuumi parempi kuin MFT-järjestelmän kiinteäpolttovälinen objektiivi?

Olen tuota suttutsuumi-sanaa käyttänyt ironisesti, kun se on näyttänyt jollakin muulla olevan tapana. Itse olen ajatellut, että kyllä suttua voi olla mikä hyvänsä kuva, jos tarpeeksi suurentavalla mikroskoopilla tarkastellaan. Silti suttutsuumi saattaa olla riittävän laadukas moneen tarkoituksen. Esim. edullisen kinojärjestelmän ostajalle joku pikku normaalitsuumi saattaa olla monin tavoin käyttökelpoinen.

Mikä siis neuvoksi? Yllä lueteltuja abc-vaihtoehtoja kohtaan minulla saattaa olla mielenkiinto pikkuhiljaa hiipumassa. Sen sijaan olen mielenkiinnolla katsellut Leica-mainoksia. Että hankkiako Leica, jossa on kunnolla perinteisesti etäisyyden ja aukon käsisäädöt asteikoilla. Joista havaita mm. syvyysterävyyttä. - Youtubesta löytyy videoita tuohonkin aiheeseen, että moni on jättänyt autofocuksen /automaattitarkennuksen. On videoilla neuvoja, miten se sujuu.
Noin äkkiä ajatellen zuumiko noita kennoja on montaa kokoa useammastakin syystä. Yksi on hinta ja toinen ainakin on koko.

Pokkaria 20x zoomilla täyskennoiselle lienee varsin haastavaa rakentaa paidan rintataskuun mahtuvaksi kun taas sillä noin 6 mm pitkällä sivulla kennolla se onnistuu.

Moni käyttää pääosin vain korkeintaan täysHD kuvaa jolloin lähes millä tahansa kapineella jossa on yli 6 Mpix kenno mitä kokoa hyvänsä saa kelvollisia kuvia jos ei olla kovasti kriittisiä. Siinä ei edes haittaa suttuzoomitkaan.

Suuret kennot helpottavat valoherkkyyden ja pikselimäärän kasvattamista. Suurempi valoherkkyys antaa vähemmän kohinaa samalla valomäärällä ja suurempi pikselimäärä lisää kuvan erottelua.

Kun MTF on 18 x 13,5 mm niin Nikonin APS-C on 23,5 x 15,6 mm ja Canonin vähän pienempi.
Tuon MTF:n pinta-ala on 243 mm2 kun APS-C:n on 367 mm2, samalla pikselimäärällä pikseleiden pinta-alojen suhda on samaa luokkaa jolloin APS-C on mahdollista saada vähäkohinaisemmaksi. Käyttämällä saman koon pikseleitä taas APS-C antaa paremman erottelun kuvaan.

Mitä pienempi kenno ja pikselit niin sen suuremman tarkkuuden se vaatii optiikalta jos halutaan saman luokan erottelua. Eroja on paljon enkä niitä kaikkia aio tässä alkaa esittämään.

Itse olen ajoittain harkinnut tuumakennoista taskukameraa jonka voi ottaa mukaan kun ei lähde mitään kuvaamaan mutta se on edelleen harkinnassa ja nähtävästi pysyykin.
Extyökkäri kirjoitti:
Noin äkkiä ajatellen zuumiko noita kennoja on montaa kokoa useammastakin syystä. Yksi on hinta ja toinen ainakin on koko.

Pokkaria 20x zoomilla täyskennoiselle lienee varsin haastavaa rakentaa paidan rintataskuun mahtuvaksi kun taas sillä noin 6 mm pitkällä sivulla kennolla se onnistuu.

Moni käyttää pääosin vain korkeintaan täysHD kuvaa jolloin lähes millä tahansa kapineella jossa on yli 6 Mpix kenno mitä kokoa hyvänsä saa kelvollisia kuvia jos ei olla kovasti kriittisiä. Siinä ei edes haittaa suttuzoomitkaan.

Suuret kennot helpottavat valoherkkyyden ja pikselimäärän kasvattamista. Suurempi valoherkkyys antaa vähemmän kohinaa samalla valomäärällä ja suurempi pikselimäärä lisää kuvan erottelua.

Kun MTF on 18 x 13,5 mm niin Nikonin APS-C on 23,5 x 15,6 mm ja Canonin vähän pienempi.
Tuon MTF:n pinta-ala on 243 mm2 kun APS-C:n on 367 mm2, samalla pikselimäärällä pikseleiden pinta-alojen suhda on samaa luokkaa jolloin APS-C on mahdollista saada vähäkohinaisemmaksi. Käyttämällä saman koon pikseleitä taas APS-C antaa paremman erottelun kuvaan.

Mitä pienempi kenno ja pikselit niin sen suuremman tarkkuuden se vaatii optiikalta jos halutaan saman luokan erottelua. Eroja on paljon enkä niitä kaikkia aio tässä alkaa esittämään.

Itse olen ajoittain harkinnut tuumakennoista taskukameraa jonka voi ottaa mukaan kun ei lähde mitään kuvaamaan mutta se on edelleen harkinnassa ja nähtävästi pysyykin.
Kokeilin tuumaista. Ei kelpaa ainakaan minulle. Kirkkaassa päivänvalossa saa kuvia, mutta jo vaalea Helsingin tuomiokirkko on liian vaativa ympäristö. Kännykkä ajaa käytännössä sen mitä tuumainenkin.
Canonisti kirjoitti:
Kokeilin tuumaista. Ei kelpaa ainakaan minulle. Kirkkaassa päivänvalossa saa kuvia, mutta jo vaalea Helsingin tuomiokirkko on liian vaativa ympäristö. Kännykkä ajaa käytännössä sen mitä tuumainenkin.
En ole vielä edes kokeillut mutta yhdistelmän keveys houkuttelee reissuille jolloin ei ole menossa kuvaamaan.

Tuo sinun kokeilusi ei ole uskottava sillä olen aikoinaan kuvannut superzoomilla jossa on vielä pienempi kenno enkä moista omituisuutta huomannut. Kyse lieneekin sinun omista kyvyistäsi joko nähdä tai valita kameran asetuksista.

On selvää, että jos kenno pienenee niin myös pikselit menevät samaan suuntaan jos pysytään kohtuullisessa erottelussa. Silloin vaaditaan optiikalta enemmän kuin suurissa pikseleissä jotta saavutetaan hyvä erottelu. Valon ja värien dynamiikkaan se tuskin noin suuresti vaikuttaa.

Känny ei aja juurikaan kameran asiaa joskin silläkin voi näppäilla. Kennokoko on paljon alle "tuumaisen" joka sekään ei oikeasti ole tuumainen kuin nimeltään. Lisäksi kännyä harvoin pystyy rajaamaan kuvaustilanteessa muutoin kuin kroppaamalla tai kävelemällä mutta
kropin voi tehsä jälkeenkin eikä se kävelykään aina käy päinsä.

Känny ei koskaan oikeasti korvaa kameraa, ei edes pokkaria mutta saahan silläkin kuvia.
Extyökkäri kirjoitti:
En ole vielä edes kokeillut mutta yhdistelmän keveys houkuttelee reissuille jolloin ei ole menossa kuvaamaan.

Tuo sinun kokeilusi ei ole uskottava sillä olen aikoinaan kuvannut superzoomilla jossa on vielä pienempi kenno enkä moista omituisuutta huomannut. Kyse lieneekin sinun omista kyvyistäsi joko nähdä tai valita kameran asetuksista.

On selvää, että jos kenno pienenee niin myös pikselit menevät samaan suuntaan jos pysytään kohtuullisessa erottelussa. Silloin vaaditaan optiikalta enemmän kuin suurissa pikseleissä jotta saavutetaan hyvä erottelu. Valon ja värien dynamiikkaan se tuskin noin suuresti vaikuttaa.

Känny ei aja juurikaan kameran asiaa joskin silläkin voi näppäilla. Kennokoko on paljon alle "tuumaisen" joka sekään ei oikeasti ole tuumainen kuin nimeltään. Lisäksi kännyä harvoin pystyy rajaamaan kuvaustilanteessa muutoin kuin kroppaamalla tai kävelemällä mutta
kropin voi tehsä jälkeenkin eikä se kävelykään aina käy päinsä.

Känny ei koskaan oikeasti korvaa kameraa, ei edes pokkaria mutta saahan silläkin kuvia.
Minulla on taskukamerana Fujin X70. Se sopii hyvin taskuun ja APS-C kenno sekä siedettävä objektiivi antava riittävän hyvän kuvan. Kuvanlaatu ei eroa omasta APS-C järkkäristäni liikaa, mutta etsimen puute haittaa jonkin verran.

Ammattilaisilla on nykyään hyvin usein Fujin X100-sarjalainen järjestelmän rinnalla. Pokkari, jonka kuvanlaatu eroaa liikaa käytettävästä järjestelmästä, vain harmittaa, vaikka se olisi kuinka kevyt käyttää.
Canonisti kirjoitti:
Minulla on taskukamerana Fujin X70. Se sopii hyvin taskuun ja APS-C kenno sekä siedettävä objektiivi antava riittävän hyvän kuvan. Kuvanlaatu ei eroa omasta APS-C järkkäristäni liikaa, mutta etsimen puute haittaa jonkin verran.

Ammattilaisilla on nykyään hyvin usein Fujin X100-sarjalainen järjestelmän rinnalla. Pokkari, jonka kuvanlaatu eroaa liikaa käytettävästä järjestelmästä, vain harmittaa, vaikka se olisi kuinka kevyt käyttää.
Vaikka olen jo uudelleen tullut leikki-ikään niin luotan kuitenkin Nikon laatuun ja jätän leikkikalut siinä nuoremmassa leikki-iässä oleville.
Canonisti kirjoitti:
Minulla on taskukamerana Fujin X70. Se sopii hyvin taskuun ja APS-C kenno sekä siedettävä objektiivi antava riittävän hyvän kuvan. Kuvanlaatu ei eroa omasta APS-C järkkäristäni liikaa, mutta etsimen puute haittaa jonkin verran.

Ammattilaisilla on nykyään hyvin usein Fujin X100-sarjalainen järjestelmän rinnalla. Pokkari, jonka kuvanlaatu eroaa liikaa käytettävästä järjestelmästä, vain harmittaa, vaikka se olisi kuinka kevyt käyttää.
Miten tuossa Fuji x70 toimii digitaalinen telejatketila, eli saa kuvattua 35mm ja 50mm polttoväliä käyttäen? Vaikuttaako kuvanlaatuun jos kuvaa vaikka 50mm polttoväliä vastaavalla?
Fujiton kirjoitti:
Miten tuossa Fuji x70 toimii digitaalinen telejatketila, eli saa kuvattua 35mm ja 50mm polttoväliä käyttäen? Vaikuttaako kuvanlaatuun jos kuvaa vaikka 50mm polttoväliä vastaavalla?
Toimii, mutta en näe mitään syytä käyttää sitä. Kysehän on kamerassa tapahtuvasta kuvan rajaamisesta. Yleensä on järkevämpää tehdä rajaus työnkulun myöhäisemmässä vaiheessa padissa tai koneella.

Jos ajattelee X70 roolia järjestelmän osana, niin minulla on järjestelmärunkoon yleensä matkoilla mukana kinovastaavat 35 mm ja 85 mm. X70 on usein kädessä ja sillä hoidetaan street sekä, laajakulmapään tarve, kuten usein kirkkojen tms. sisäkuvat.

Puhuttaessa koko järjestelmästä on runko tai rungot ja objektiivit ovat vain osa sitä. Siihen kuuluu minusta myös pokkari ja puhelin sekä kaikki muu tarvittava kuten jalustat, salamat, kortit, laukut jne.
+Lisää kommentti
Olympus on täyttä paskaa.
Ja Zuikot suttuja kaikki.
5 VASTAUSTA:
En tiedä nykytilanteesta mitään, mutta 1980-luvulla omistin Olympus OM 10-kameran, ja silloin Zuikot olivat kylläkin aivan huippuhyviä objektiiveja. Canonin jälkeen ehkä toiseksi parhaita, jopa parempia kuin saksalaiset ekstrakalliit huippumerkit.
Zuiko kirjoitti:
En tiedä nykytilanteesta mitään, mutta 1980-luvulla omistin Olympus OM 10-kameran, ja silloin Zuikot olivat kylläkin aivan huippuhyviä objektiiveja. Canonin jälkeen ehkä toiseksi parhaita, jopa parempia kuin saksalaiset ekstrakalliit huippumerkit.
Olympus oli tosiaan joskus ammoisena filmiaikana käyttökelpoinen (varsinkin jos ei paremmasta tiennyt). Mutta digi-aikakaudella se on pudonnut kehityksen kelkasta, täysin.
Samoin Zuikoja ei nykyisin turhaan sanota 'suttu-Zuikoiksi'. Lisäksi ne ovat valovoimaltaan huonoja, joten voitaneen puhua ns. 'PS'-laseista, eli pimeä-suttu.
Zuikoille ja dorkille, jos kaveri osaa kuvata niin kuvat onnistuvat. En ole törmännyt lasiin jolla ei täysHD:n veroista jälkeä saa aikaan, paitsi jos jotenkin tyrii.

Kun nykyrungoissa harvoin on alle 10Mpix kenno ha tuo täysHD vaatii 2 Mpix kuvan niin jo se kertoo.

Eri juttu on jos tekee kuvalakanoita mutta veikkaan jottei teistä edes 1% tee koskaan suurempaa kuvaa kuin A4 ja siihenkin riittää 6 Mpix mainiosti.

Noista zuttuzoomeista meuhkaaminen osoittaa ettei teillä ole kokemusta kuvaamisesta ja vaikka olen sitä harrastellut vaihtelevalla innolla -60 luvulta alkaen niin sattuu sitä kömmähdyksiä.

Juuri muutama päivi sitten aloin kuvaamaan eräässä perhetilaisuudessa salamaa käyttäen ja kuvista tuli varsin sinisiä mutta onneksi katsoin kameran takaseinää ja silloin muistin hieman aiemmin (reilu viikko) olleeni toisessa tilanteessa saman kameran kanssa ja silloin asettaneeni WB:n paikalliseen valoon sopivaksi valkoisen paperin avulla. Yhtälailla se tarkennus voi mennä pieleen jos sitä ei osaa käyttää ja silloin taas on suttua.

On tosi, että osa halvemmista optiikoista ei piittä yli 6 Mpix kuvaa mutta se riittää 99% kuvista koska niitä lakanalle tulostajia on niin harvassa.

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Testien mukaan nuo Pro sarjan valovoimaiset objektiivit ovat hyviä. Ne ovat myös hyvin kalliita. Olympus joutuu kompensoimaan pientä kennoa kalliilla objektiivikondtruktiolla. Tämän takia kohtuuhintainen FF runko on varteenotettava vaihtoehto harrastajalle. Järjestelmän kokonaishinta pysyy kurissa, koska objektiivit ovat edullisempia.
Käytännössä kirjoitti:
Olympus oli tosiaan joskus ammoisena filmiaikana käyttökelpoinen (varsinkin jos ei paremmasta tiennyt). Mutta digi-aikakaudella se on pudonnut kehityksen kelkasta, täysin.
Samoin Zuikoja ei nykyisin turhaan sanota 'suttu-Zuikoiksi'. Lisäksi ne ovat valovoimaltaan huonoja, joten voitaneen puhua ns. 'PS'-laseista, eli pimeä-suttu.
Pienestä koosta

Onko isompi aina parempi - mikäs siellä pullottaa, sehän on tsuuuuumi!

Jos oikein muistan, niin esim. Luontokuvalehdessä 6/ 2017 oli aivan asiallisen näköinen artikkeli, miten erinomaisesti Olympuksen peilitön kamerarunko ja MTF-järjestelmä voivat sopia jollekin luontokuvaajalle:

Esitteli kuvaaja huonojakin puolia. Väitti mm. että Canonin ja Nikonin kinokoon kameroissa riitti virtaa paremmin. Eikä käytä kuvaaja MTF-järjestelmällä yhtä isoja ISO-lukemia, kuin kinokoolla oli käyttänyt. Vain 3200. Joka on mielestäni kummallisen korkealta kuulostava jo sekin.

Ei sanaakaan sellaisesta, ettei tarkennus eikä terävyys riittänyt, tai että Olympus on surkea lelu, jolla ei tee mitään..? Kuitenkin edelleen ihmettelin, kun kuvaaja kertoi kantavansa mukana niin paljon eri objektiiveja ja muuta, että hyvä jos jää paino alle kymmenen kilon!?

Mielestäni on aivan järkevä ajatus esim. Extyökkäriltä, jos haaveilee tuuman kennokoon kompaktikameraa vaihtoehdoksi - niin, toisinaan ties mille muulle mukaan otettavalle, kottikärryllisellekö eri kamerarunkoja ja tsuumeja, joiden yhteenlaskettu paino yltää, ties mihin asti, suurempi paino kuin lavuaarilla ja vessanpytyllä yhteensä?

Toki kinokoon järjestelmä voi olla helppo ja pieni mukana pidettäväksi, jos ei ole tarkoitus kuvata joka reissulla jokaikisellä polttovälillä, esim. 35, 36, 37, 38, 39 mm, jne. Vaan jos riittää kuvata tasan yhdellä polttovälillä yksi kuva kerrallaan, niin sitten esim. seuraavanlainen kalusto voi olla oikein helppo mukana pitää tai valita mukaan kameroista jompikumpi:
- kaksi järjestelmärunkoa
- yhteen runkoon 35/2 objektiivi
- toiseen runkoon 90-millinen makro.

80- tai 90-luvulla Olympus tuntui panostavan monenlaisten zoom-kompaktikameroiden ja taskukameroiden kehittelyyn. Siinä missä Canonilta ja Nikonilta tuli monenlaisia autofocus-järjestelmärunkoja, niin Olympuksella oli IS-100, IS-1000, IS-2000, jne. - Joissa tuntui olevan ajatuksena, että panostettiin optiikan laatuun ja haluttiin kehittää pienikokoisia kameroita, jotka olisivat houkuttelevampia kuin ison kaluston kantaminen.
Taitaa olla Olympuksen toimintalinjana edelleen?
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Olympus

Alan kehityksestä

Väittävät, että kesällä olisi tulossa Ricohilta 11-18 millin /2,8 -objektiivi, sopiva APS-C-järjestelmälle. Tuossa näkyy olevan jo aiheesta keskustelua:
https://petapixel.com/2017/10/26/ricoh-announces-11-18mm-f2-8-50mm-f1-4-pentax-star-series-lenses/

Itselläni kinokoon järjestelmästä haaveilua estävät lähinnä kahdenlaiset asiat:

1) Laajakulmatsuumeja on alkanut tulla pienemmän kennon järjestelmiin lisää ja lisää, ja jotkut saattavat olla melko hyvälaatuisia?
2) Northrup jollakin videolla (ehkä yllä mainitulla) jäi kaipailemaan sellaista, että Canon tai Nikon valmistaisi (enemmän?) suuremman resoluution kinojärjestelmärunkoja, jotta saataisiin digitaalimuotoon talletettua nykyisten, jo olemassa olevien huippuobjektiivien piirtoa.

Mutta. Tuohon on koottu tietoja EOS-kameroista. Näkyipä listalla jo yli 50 megapikselin kamera:
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_Canon_EOS_digital_cameras

Eikö kinokoon järjestelmän osto, ja varsinkin siihen käytettyjen objektiivien keräily, olisi jotenkin houkuttavampi vaihtoehto, jos olisi varmaa tietoa, että parempiresoluutioisia kamerarunkoja vielä kehitellään edelleen. Onko tämä kennokokojen erilaisuuden monimutkaisuuden viidakon lisääminen kameratehtaiden konsti yrittää lisätä myyntiä niin, että uusiin kameroihin ostettaisiin myös uudet objektiivit? Eli pelkkää silkkaa bisnestä, vaikka vanhempikin optiikka vielä toimisi?

Vilkaisin omaetsin.fi -sivuilta, millaisia makro-objektiiveja kaupitellaan. Esim. hakusanat makro 90. Tasan yksi hakutulos löytyi. Mitäköhän tälle kinokoolle on tapahtumassa? Vastaavaa kuin keskikoolle aiemmin?
+Lisää kommentti
Lukekaas pojat tuo alkuperäinen kysymys, ja miettikää paljonko tämä teidän hiekkalaatikkokinastelu siihen vastauksia antaa.

6D mk1 (käytetty) ja siihen Sigma artit antaa rahalle varsin hyvän vastineen.
1 VASTAUS:
Mainintoja makro-objektiiveista löytyi paremmin, kun kirjoiteltiin macro, mieluummin kuin makro, hakusanaksi. http://www.omaetsin.fi/

Hiekkalaatikkokinastelua, tai englanniksi esityksiä aiheesta, onko syytä vaihtaa kennokoon takia järjestelmää:
https://www.youtube.com/results?search_query=crop+or+crap
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Edullisen FF järjestelmän kokoaminen

Kohtuuhintaisen FF järjestelmän voi koota Canonin ja käsittääkseni myös Nikonin kalustosta. Jätetään Sony objektiiviongelmineen pois. Perus objektiivisetti yleiskuvaukseen on noin 35 mm ja noin 85 mm. Käyttäisittekö tällä hetkellä Canonin ja Nikonin omia vai jonkun toisen valmistajan objektiiveja? Lähinnä itsellä on mielessä Sigman art-sarja vaihtoehtona.

Rungoista Canonille on edullista sarjaa kasaavalle vielä saatavissa 6D mark I:stä. Kun se loppuu, niin sen jälkeen 6D mark II:sta. Mikä on tilanne Nikonilla?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta