Asiat ovat jo historiaa tunteville tuttuja, mutta aina on niitä uusia luumuja joille asiat ovat median ja Venäjä -trollien ulostuksen myötä hämäriä.
NL / Venäjä (mm. Jeltsin ja Hrutshev) on myöntänyt ihan virallisesti aloittaneensa Talvisodan ja että kyseessä oli Venäjän hyökkäyssota.
Jatkosodasta pari viimeistä ryssämohikaania syyttää edelleen Suomen vehkeilyä Saksan kanssa mutta tämä on pelkkä tekosyy, jota Venäjä myy lännelle puhdistaakseen mainettaan ja hyväksyttääkseen jälkikäteen laittomat sotatoimensa 1941.
Se, että Suomi haki puolustukselleen vahvistusta Saksasta 1941, ei riitä sotaoikeuden mukaan syyksi Venäjän hyökkäämiselle.
Talvisota alkoi tilanteessa, jossa Saksa ja NL / Venäjä olivat liittolaisia ja Hitler kielsi jopa Italiaa myymästä aseita Suomelle.
Liittolaisia Saksa ja Neuvostoliitto olivat jo ihan sotateknisessä mielessä sillä molemmilla oli sodalle sama päämäärä, yhteinen suunnitelma ja samat motiivit. Venäjä ei lähtenyt sotaan puolustaakseen vanhoja alueita sensijaan Saksan kohdalla asia ei ole yhtä selvä ottaen huomioon, että Saksa oli joutunut luovuttamaan maitaan I maailmansodan päätyttyä Versaillesin rauhassa.
Jatkosota alkoi kun Venäjä hyökkäsi Suomeen 22.6.1941 tilanteessa jossa Suomen hallitus EI OLLUT antanut Saksalle lupaa suorittaa sotatoimia Suomen alueelta ja Saksa oli noudattanut tätä määräystä.
Venäjä oli täysin tietoinen tilanteesta, mutta päätti opportunistisesti hyökätä, sillä Suomen hallituksen määräyksen myötä sillä oli käytännössä esteetön pääsy Suomeen.
Jatkosota Suomea vastaan oli Venäjälle pelkkä imagosota. Venäjän maine sotilasmahtina oli pahasti ryvettynyt Talvisodassa ja se hanki revanssia elätelleen vielä toiveita koko Suomen valloittamisesta ja Suur-Neuvostoliiton syntymisestä.
Suomen sotatoimia kummassakaan sodassa ei sotaoikeus sensijaan pidä hyökkäyssotana. Puolustautuminen tai omien vanhojen alueiden palauttaminen ei siis sotaoikeudessa ole hyökkäämistä ja molemmat ovat laillisia sotatoimia.
Kaikki alueet joille Suomi eteni jatkosodassa olivat vanhoja suomalaisia alueita jotka Venäjä tai Neuvostoliitto olivat Suomelta vallanneet historian saatossa.
Jos Suomi virheitä teki jatkosodassa, virhe oli, että passiivisuuden ja "puolueettomuuden" sijaan olisimme voineet reilusti hyökätä Saksan kanssa jo ennen 22.6.1941 Operaatio Barabrossan merkeissä ja vallata Nevanlinnan joka jokatapauksessa on vanha suomalainen kaupunki.
Nevanlinnan valtaaminen olisi ollut laillinen sotatoimi.
NL / Venäjä (mm. Jeltsin ja Hrutshev) on myöntänyt ihan virallisesti aloittaneensa Talvisodan ja että kyseessä oli Venäjän hyökkäyssota.
Jatkosodasta pari viimeistä ryssämohikaania syyttää edelleen Suomen vehkeilyä Saksan kanssa mutta tämä on pelkkä tekosyy, jota Venäjä myy lännelle puhdistaakseen mainettaan ja hyväksyttääkseen jälkikäteen laittomat sotatoimensa 1941.
Se, että Suomi haki puolustukselleen vahvistusta Saksasta 1941, ei riitä sotaoikeuden mukaan syyksi Venäjän hyökkäämiselle.
Talvisota alkoi tilanteessa, jossa Saksa ja NL / Venäjä olivat liittolaisia ja Hitler kielsi jopa Italiaa myymästä aseita Suomelle.
Liittolaisia Saksa ja Neuvostoliitto olivat jo ihan sotateknisessä mielessä sillä molemmilla oli sodalle sama päämäärä, yhteinen suunnitelma ja samat motiivit. Venäjä ei lähtenyt sotaan puolustaakseen vanhoja alueita sensijaan Saksan kohdalla asia ei ole yhtä selvä ottaen huomioon, että Saksa oli joutunut luovuttamaan maitaan I maailmansodan päätyttyä Versaillesin rauhassa.
Jatkosota alkoi kun Venäjä hyökkäsi Suomeen 22.6.1941 tilanteessa jossa Suomen hallitus EI OLLUT antanut Saksalle lupaa suorittaa sotatoimia Suomen alueelta ja Saksa oli noudattanut tätä määräystä.
Venäjä oli täysin tietoinen tilanteesta, mutta päätti opportunistisesti hyökätä, sillä Suomen hallituksen määräyksen myötä sillä oli käytännössä esteetön pääsy Suomeen.
Jatkosota Suomea vastaan oli Venäjälle pelkkä imagosota. Venäjän maine sotilasmahtina oli pahasti ryvettynyt Talvisodassa ja se hanki revanssia elätelleen vielä toiveita koko Suomen valloittamisesta ja Suur-Neuvostoliiton syntymisestä.
Suomen sotatoimia kummassakaan sodassa ei sotaoikeus sensijaan pidä hyökkäyssotana. Puolustautuminen tai omien vanhojen alueiden palauttaminen ei siis sotaoikeudessa ole hyökkäämistä ja molemmat ovat laillisia sotatoimia.
Kaikki alueet joille Suomi eteni jatkosodassa olivat vanhoja suomalaisia alueita jotka Venäjä tai Neuvostoliitto olivat Suomelta vallanneet historian saatossa.
Jos Suomi virheitä teki jatkosodassa, virhe oli, että passiivisuuden ja "puolueettomuuden" sijaan olisimme voineet reilusti hyökätä Saksan kanssa jo ennen 22.6.1941 Operaatio Barabrossan merkeissä ja vallata Nevanlinnan joka jokatapauksessa on vanha suomalainen kaupunki.
Nevanlinnan valtaaminen olisi ollut laillinen sotatoimi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Baltian, joka luovutti alueensa NL:n sotatoimiin 1939 kävi mahdollisimman nolosti 1991.
Venäjä oli vallannut Viron tekosyyn (vrt Mainila) avulla 1939-1940 eivätkä Baltian maat saaneet koskaan takaisin kaikkia vanhoja alueitaan Neuvostoliiton hajotessa 1991.
Kannattiko Suomen sota siis? Kyllä kannatti ja kannattaa myös jatkossa. Ero on se, että seuraavalla kerralla Suomi taistelee ilmasta käsin Venäjää paremmalla kalustolla turvanaan Naton ydinaseet.