Lapsuudestani on jäänyt mieltäni askarruttamaan eräs isäni kertomus. En tietenkään silloin osannut sitä sijoittaa mihinkään aikaan ja paikkaan – muuta kuin Kannakselle – mutta erittäin elävästi muistan vakavamielisen isäni kertoneen: ”-- Tein kaikkeni, mutta erään kerran sain tiedon, että kymmeniä vihollisen panssarivaunuja on murtautunut läpi. Minulla ei ollut mitään, millä panna vastaan. Tie selustaan oli avoin. Liitin käteni ja rukoilin. Myöhemmin sain uuden ilmoituksen: ’Panssarivaunut ovat käsittämättömästi kääntyneet takaisin.’” Vuosikymmeniä tämä on mieltäni askarruttanut: miten se oli mahdollista?
Selitys löytyy filosofian tohtori Tapio Tiihosen väitöskirjasta Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944, joka pohjautuu venäläisiin lähteisiin ja sotapäiväkirjoihin. Sen mukaan puna-armeijan joukot olivat alkaneet väärinkäsityksen vuoksi taistella keskenään. Hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen linjan läpi murtautuneet panssarivaunut olivat samoja, joista Kai Savonjouselle tuli tieto, ja ne käskettiin takaisin taistelemaan omaa joukkoa vastaan, jota luultiin suomalaiseksi. Siksi murtokohdasta ei edetty suuremmalla voimalla ja syvemmälle suomalaisten selustaan.
Väistöstyön pohjalta tekemässään kirjassa Ratkaisu Kannaksella 1944 Tiihonen kuvaa: ”Tässä vaiheessa 109. divisioona ja 72. divisioona toimivat yhteistoimin välissä ollutta 286. divisioonaa vastaan.”
– Tämä tapahtui 15.6.1944 rintamalohkolla, jossa mm. Kai Savonjousen johtama 3. prikaati oli rintamavastuussa. Lähes uskomattomalta kuulostava käänne mahdollisti osaltaan suomalaisten hallitun vetäytymisen Viipuri–Kuparsaari–Taipale-linjalle, jossa myöhemmin kesäkuussa Ihantalassa suurhyökkäys pysäytettiin.
Sana.fi
Selitys löytyy filosofian tohtori Tapio Tiihosen väitöskirjasta Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944, joka pohjautuu venäläisiin lähteisiin ja sotapäiväkirjoihin. Sen mukaan puna-armeijan joukot olivat alkaneet väärinkäsityksen vuoksi taistella keskenään. Hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen linjan läpi murtautuneet panssarivaunut olivat samoja, joista Kai Savonjouselle tuli tieto, ja ne käskettiin takaisin taistelemaan omaa joukkoa vastaan, jota luultiin suomalaiseksi. Siksi murtokohdasta ei edetty suuremmalla voimalla ja syvemmälle suomalaisten selustaan.
Väistöstyön pohjalta tekemässään kirjassa Ratkaisu Kannaksella 1944 Tiihonen kuvaa: ”Tässä vaiheessa 109. divisioona ja 72. divisioona toimivat yhteistoimin välissä ollutta 286. divisioonaa vastaan.”
– Tämä tapahtui 15.6.1944 rintamalohkolla, jossa mm. Kai Savonjousen johtama 3. prikaati oli rintamavastuussa. Lähes uskomattomalta kuulostava käänne mahdollisti osaltaan suomalaisten hallitun vetäytymisen Viipuri–Kuparsaari–Taipale-linjalle, jossa myöhemmin kesäkuussa Ihantalassa suurhyökkäys pysäytettiin.
Sana.fi
Vastaukset 10
Vanhimmat
Herra meitä, siunaa, auta. Herra meitä varjele. Herra meille armos kautta, kasvos kirkkaat valaise.
aamen, aamen.
Totisesti. Herra varjeli Suomen maata ja varjelee edelleenkin jos kansa nöyrtyy.
Aaamen.
Ok.
ok..
ok---
ok.
Väistöstyön pohjalta tekemässään kirjassa Ratkaisu Kannaksella 1944 Tiihonen kuvaa: ”Tässä vaiheessa 109. divisioona ja 72. divisioona toimivat yhteistoimin välissä ollutta 286. divisioonaa vastaan
00000Väistöstyön pohjalta tekemässään kirjassa Ratkaisu Kannaksella 1944 Tiihonen kuvaa: ”Tässä vaiheessa 109. divisioona ja 72. divisioona toimivat yhteistoimin välissä ollutta 286. divisioonaa vastaan