Minä olen kuolemansairas. Kuolen kohta. Mistä löytäisin kohtalotovereita. Minulla on aikaa jäljellä noin puolivuoota. En halua keskustella sellaisten kanssa, jotka puhuvat vain sairauksista. Haluaaisin jutella kuolemasta ja kuolemanpelostani ja elämästä ja suunnitella hautajaiset...
Yksi on lohtu, mun haudallain, siel ei seisota silmät veissä. Sanokaa te reilusti kuoli kuin koira ja hymyilkää te hetken verran.....
Yksi on lohtu, mun haudallain, siel ei seisota silmät veissä. Sanokaa te reilusti kuoli kuin koira ja hymyilkää te hetken verran.....
Vastaukset 61
Vanhimmat
Laita hakusanaksi Bruno Gröningin oppi, ja lue kaikki sivut, sieltä sain itse voimaa parantumiseen ja onnellisen mielen. Kaikkea hyvää sinulle!
Ankara sadatin sanoin "luovut kaikesta, mitä olet kerännyt kurjan elämäsi aikana"¡
Eeli, eeli la,ama sabaktani.
Mikään ei ole niin suuri katastrofi, kuin oma vakava sairastuminen. Otan osaa suruusi.
Kuoleman pelon poistaa Jeesus. Oletko koskaan rukoillut? Vakavan sairautesi keskellä Jumala on sinua lähellä, kyse on vain siitä annatko sinä hänelle mahdollisuuden tulla ja viedä pelkosi.
On hyvä jos pystyt itse suunnittelemaan hautajaisesi, samalla käyt elämääsi läpi.
Voimia sinulle jokaiseen päivään.
Itse en ole tekemässä kuolemaa, ainakaan syövän muodossa, mutta olen ollut pitämässä sekä isääni että äitiäni kädestä heidän kuollessa sypään. Et kertonut missäpäin asut, itse keskiuusimaalla, ja jos välimatkamme ei olisi kovin pitkä, minulle tuottaisi suurta iloa voida yrittää kertoa asiasta sen, minkä tiedän ja koettaa olla tukena niinkuin se vain olisi mahdollista!
Älä vaivu synkkyyteen missään vaiheessa!!!!
Minulle on annettu 3kk elinaikaa(vatsasyöpä)
Mutta yritän voittaa kuolemanpelon jotenkin.
No vaikeaa se on kun olen ikäni ollut ateisti
ja en usko hömpötyksiin,mutta olen nyt joutunut
miettimään asioita ja tullut siihen tulokseen,
että jos on parempi paikka olemassa,niin se on
sellainen,että ei ole enää kipuja ja on hyvä olla.Ps.uskon vielä parantumiseeni,koska niitäkin
tapahtuu.Koita lääkkeeksi vaikka koivunmahlaa
joka on tehonnut monissa tapauksissa.Itse meinaan
kokeilla sitä kaikkia muita luonnontuotteita!!!
Jatkan vielä sen verran,että jos en näe juhannusta,niin olen toivonut polttohautauksen.
Kostan näin syöpäsoluille,jotka ovat kehossani.
No ei vaivuta synkkyyteen.Vaan yritetään vielä
vaikka pelottaakin todella paljon.Ps.Olen 34v
mies!!!!Suremaan jää vaimo 2lasta!!!!!!!!!!!!!!!
Mistä sitä koivunmahlaa saa, voiko tilata kotiin?
Kai se sopii muihinkin sairauksiin kuin syöpä, vai?
En ole ikina kuullut noista koivutuotteista (saattavat toimiakin...?), mutta siita olen kuullut, etta SIPULI ainakin EHKAISEE syopaa..! En tieda onko silla vaikutusta jo alkaneeseen syopaan, mutta kaikkeahan voi kokeilla..?
Sipulihan (varsinkin raakana syotyna) on "vanhan kansan" parannuskeino...
"Suremaan jää vaimo 2lasta!!!!!!!!!!!!!!!"
hei, en tiedä saatko tätä viestiä koskaan...mutta jos saat, niin toivon ennen kaikkea että paranisit! *halaus*
Mun äiti kuoli neljä, no kesällä tulee viis vuotta sitten mahasyöpään. Mä vihaan syöpää!!! Sairastun siihen varmaan itsekin joskus, siksipä yritänkin elää täysillä joka hetken!
Olin sillon melkein 17 ja aloittamassa lukion toista luokkaa. En tiedä yhtään minkä ikäisiä sun lapset on, mutta mun mielestä kannaatta puhua lapsillekin kuolemasta ja surusta...Ja puhukaa koko perhe siitä mikä teitä pelottaa, mikä suututtaa tai mikä ei tunnu miltään. Näistä puhuminen ei tarkoita sitä, että olisit luovuttanut taistelua! Ja ottakaa paljon valokuvia, missä ootte yhdessä!!! Tehkää kaikkee kivaa yhdessä! Ja jos jaksat, kirjoita päiväkirjaa jota vaimosi ja lapsesi saavat sitten lukea jos kuolet. Ainakin musta tuntui lohduttavalta lukea mun äidin päiväkirjaa sen kuoltua.
Ja kaikkihan me pelätään kuolemaa, ainakin aina välillä. Henkilökohtaisesti kuitenkin uskon, että uskoitpa sitten jumalaan tai et, niin kuoleman jälkeistä ei ole tai ainakaan se ei voi olla mitään pahaa! Koska kuka tuntisi olevansa "taivaassa", jos joku läheinen ei olisikaan sielä vaikka sitten ihan vaan uskon puutten takia!? Ei se minusta ainakaan taivaalta silloin tuntuisi!
kun teet sellaisen reijän koivuun että siintä lähtee mahlaa tulee ,ja sit laitat siihen ohuen putken minkä lävi se mahla tulee ja sit vaan pullo tai asia alle ,sen voit mennä metsään vaan tekee ,,, kokeile ihan yksinkertaista
EI SATU ENÄÄ! HYVÄSTI!
resepti:
6 kuorittua, poikittain halkaistua valkosipulin kynttä mukilliseen ja kuumaa vesimaitoa (ei kiehuvaa, mutta riittävän kuumaa) päälle. Kannenkin voi laittaa hetkeksi.
Aamulla ja illalla, tai jopa 3 kertaa päivässä.
Kuulin tämän reseptin kymmenisen vuotta sitten mieheltä jolla oli vatsasyöpä ja oli annettu puoli vuotta elinaikaa. Kasvain pieneni niin että se voitiin leikata. Samalla hän parantui sydänviasta niin ettei tarvinnut enää lääkkeitä.
En halua antaa toivoa, jos sellaista ei ole, mutta ei varmaankaan ole mitään menetettävääkään. Itse en edes usko kuolemaan. Olen niin monesti nähnyt henkiolentoja, että tiedän ettei täältä lähtö ole lopullinen, vaikka menetämmekin hetkeksi fyysisen ruumimme, jäähän meille vielä henki- ja molekyyliruumis.
Uskon Jumalaan, en huuhaahaan, mutta seuraavat kirjat kannattaa lukaista:
"Kuolemaa ei ole" ja "Kirjeitä valon maailmasta".
Syöpä on siitä järkyttävä sairaus, että se leviää niin nopeasti. Koko eletty elämä haihtuu hetkessä pois, kaikki suunnitelmat kariutuvat.
Nykyisin syövästä voi selvitä henkiin vielä pitkäksi aikaa, vaikka olisi luvattu vain muutama kuukausi. Toisaalta kuka tahansa voi kuolla milloin tahansa. Kenenkään kuolemaa ei voi ennalta määritellä. Itsekin sairastan ennenaikaiseen kuolemaan johtavaa sairautta, mutta en syöpää. Toisaalta minua voi kohdata äkkikuolema milloin tahansa. Eikä sitä voi unohtaa noin vain. Aika ajoin on mietittävä omaa kuolemaansa. Sen sijaan kaikki suunnitelmat ovat saaneet väistyä, elän päivän kerrallaan ja asetan kaikki tavoitteet hyvin lähelle. Minä olen huomannut alkaneeni rukoilemaan: "Herra, anna minulle viisas sydän, että osaisin laskea päiväni oikein". Ja lopultakin kaiken kivun ja tuskan jälkeen olen onnellinen siitä, että tiedän pääseväni pois, tiedän ettei minun tarvitse täällä kitua kymmeniä vuosia.
Minulla on niin suunnattoman paha olo. Sukulaiseni tietää, että sairastan syöpää, mutta kenellekkään en ole voinut sanoa,että kuolen kohta. Osa voi sen aavistaa, näen sen siitä miten he katselevat minua ja sitten toisiaan. Vanha äitini ihmetteli, että miten olen niin laihtunut. Miten kertoa hänelle ???
Kunpa saisin elää, vielä edes yhden terveen päivän.
En ole kuullut tuosta koivunmahlasta, mutta ex-mieheni parani syövästä ja silloin hän käytti jossain muodossa koivuntuhkaa.
Ota ihmeessä selvää luontaistuotekaupoista,toivon sydämestäni, että selviät.
Ja osanottoni sinulle, mutta jos/kun haluat suunnitella omat hautajaisesi, kirjaa paperille juuri itsesi näköiset hautajaiset, musiikkeineen,muineen.
Niin olen itse tehnyt ja se toteutuu..toivottavasti, koska se on viimeinen tahtoni.
Jaksamista ja voimia sinulle.
Miksei viestisi näy
KAIKKI me taalta joskus lahdemme. Sama "kohtalo" se on meilla kaikilla - ikaan ja sukupuoleen katsomatta..!
Tottakai asia on vaikeampi hyvaksya jos/kun joutuu lahtemaan nuorella ialla, MUTTA muista:
Minun mielestani KUOLEMA EI OLE LOPPU, VAAN ALKU!
(Menemme samaan paikkaan missa olimme ennen
syntymaamme.)
Nahdaan sitten siella, kun itse kunkin aika koittaa...:)
Siellä rajan takana me tuomitsemme itse itsemme, silloin emme katso uskoimmeko Jumalaan vaan katsomme mitä teimme Jumalattomuuksia tai Jumallalisia asioita.
Silloin tajuamme että tämä elämä olikin vain uni joka päättyi.
tämä elämä on kaikki, mitä on. kuoleman jälkeen ei ole mitään. tämä on empiirinen totuus. te olette haihattelijoita, typeriä lapsia, joiden typeryyttä on usein hyvin vaikea, varsinkin jos on niin mahtava kuin minä. noo, suon teille anteeksi heikkoutenne. en tuomitse teitä kadotukseen, vaan olen armelias.
Huomaatteko?
ON kuoleman jalkeen elamaa - tosin ei tietenkaan tassa fyysisessa muodossa!
Mutta "bileet jatkuu" periaatteessa...;)
ja sinäkö olet kokenut? jaahas... siis taas yksi sekopää.
Mistäs tiedät ettei ole mitään kuoleman jälkeen? Kävitkö katsomassa?
Se, että me täällä maapallolla elämme omia pieniä elämiämme keskellä ääretöntä avaruutta, SE on ihmeellistä ja järjenvastaista. Siihen suhteutettuna ei se kuolemanjälkeinen todellisuus ole yhtään sen mahdottomampaa. Tämän maailmankaikkeuden salaisuus on ratkaisematon ja pysyy sellaisena vaikka kuinka raketeilla avaruudessa ajeltaisiin.
Musta toi oli aika hyvä: kuoleman jälkeen palaamme sinne, missä olimme ennen kuin synnyimme.
voida palata, missä olimme ennen syntymäämme. Olemme isästämme ja äidistämme lähtöisin, emme mistään henkimaailmasta.
Hei
Monet meistä ei tiedä kuolinpäiväänsä tai sitä lähiaikaa milloin se tulee. Olen täysin terve ja viimeinen päiväni voi ihan hyvin olla tänään tai muutaman hetken kuluttua. Kuolema tulee joskus hyvinkin yllättäen niin kuin 18-vuotiaalle pojalleni. Palstalla on joitakin ihmisiä ketkä tuntevat tämän elämän hyvin ja vielä paremmin tietävät mitä kuoleman jälkeen on.
Itse uskon tähän elämään mutta uskon myös siihen, että kuoleman jälkeen on jotain aivan muuta kuin mitä tämä elämä voi tarjota. Vaikka joku "tietäsi" tämän minua paremmin ei hän voi uskoani ja ajatuksiani muuksi muuttaa. Uskooni sisltyy myös toive jota ei ole tiedossa tai tyhjyydessä. Siksi minusta on parempi vaihtoehto uskoa kuin tietää sellaista mistä en tiedä mitään.
Sekin, että jonkun kirjoituksen perusteella voi sanoa toista typeräksi tai haihattelijaksi osoittaa siitä suuresta tietomäärästä mitä ko. tietäjän käytettävissä on.
Sinulle jolle on lääketieteellisesti on annettu ns. vähän aikaa, toivon kaikille elinpäivillesi hyvää mieltä mutta myös uskoa ja toivoa. Sitä uskoa ja toivoa mitä haluaisit rajan tuolla puolen olevan. Älä ajattele tyhjyyttä sillä onko edes tyhjyyttä olemassakaan? Vesilasikin voi olla tyhjälle mutta ilmaa se on täynnä.
Voimia sinulle sairaana oleva ja lisää viisautta sinulle joka jo tiedät paljon.
SANOI, JOKA USKOO MINUUN SE ELÄÄ VAIKKA OLISI KUOLLUT, SEKÄ JOKA USKOO JA KASTETAAN SE PELASTUU, MUTTA JOKA EI USKO SE TUOMITAAN KADOTUKSEEN. PELASTAKAA SIELUNNE,SE ON OLEMASSA IKUISESTI JOKO TAIVAASSA TAI HELVETISSÄ.
Kuolema ei satu, sielu lähtee kehosta ennen kipua. Me ollaan kaikki sisimmissään valoa ja rakkautta, pelkkää energiaa ja me palataan takas valoon. Me ollaan jopa ennen syntymää valittu tää elämä mikä me halutaan elää jotta sielu kehittyisi ja kasvaisi.. elämä on ikuista ja energia vaan siirtyy paikasta toiseen.. kuoleman jälkeen tietoisuus on kaikista korkeemmalla tasolla, niin paljon korkeemmalla mitä ihmisen aivot voi käsittää.. arvostakaa kehoanne se on sielun kulkuväline maan päällä ja nauttikaa joka hetkestä mikä on, ajatelkaa positiivisesti niin vedätte positiivisia asioita puoleenne, luokaa rauha ja harmonia teidän sisällä se vaikuttaa kanssaeläjiin positiivisesti, me ollaan ihan jokanen tietoisella tasolla yhdistyneitä ja vedät puoleesi juurikin sitä mitä ajattelet :)
Tietää itsensä mielestä paljon, itseään tietäjäksi kehuva. Jääviä.
kokeile koivun tuhkaa siintä on ollut monelle syöpäsairaalle apua,siunausta sulle oikein paljon käänny taivaan isän puoleen ja anna elämäsi hänelle ,hän voi tehdä sut teveeksi ja antaa iänkaikkisen elämän ,, siunausta sulle oikein paljon
ei oo jumalaa aatelkaa että pääsette elämän kierto kulkuun ku kuolette maadutte sitte eri pien eljöt syö teidät
Ja kukahan sulle on tämän valaisevan tiedon antanut? Vai onko sulla kaikki se viisaus, mitä kellään muulla ei ole? - "Pieneliöt" syövät ihmisen maallisen majan, meillä muilla on sielu, se henki, jota sulla ei sitten näytä olevan puheistasi päätellen.
Fyysinen ruumis maatuu ja sielu jatkaa matkaansa. Me ollaan kaikki vaan energiaa
pitkään kun on aikaa maan päällä jäljellä. Jokaiselle on määrätty syntymäpäivä ja päivä jolloin kuolee. Siihen ei itse voi vaikuttaa. Kannattaa myös rukoilla ja pyytää kaikki synnit anteeksi. Saatat päästä paljon parempaan paikkaan missä ei ole enää murheita eikä kipua.
Hyvää tätäpäivää sinulle Minä kuolen kohta
Kirjoitinkin sinulle mutta tuonne alemmaksi. en siis hänelle joka kirjoituksen alapuolelle vastasin. Meillä ns. terveilläkin häviää elämänhala ja välillä tulevaisuus onkin ihan sama. Surevina eletään paljon menneisyydessä ja koetetaan hakea vastauksia jo elettyyn elämään. Kuinka tärkeää olisikaan koettaa elää vain tätä päivää. Ei antaa ajatuksille valtaa eilisestä, eikä huomisesta puhumattakaan tulevaisuudesta.
Kun nyt vielä voin sinulle kirjoittaa niin koetetaan saada tästä päivästä hyvä. Poistaa rohkeasti niitä asioita mitkä haittaavat ja vaivaavat. Muutoin onkin sitten vain alistuminen ja hyväksyminen mikä onkin hankalaa.
Hyvää päivää sinulle. Koetetaan tehdä siitä hyvä uskoen ja luottaen niihinkin asioihin mistä meillä on hyvin vähän tai ei olenkaan tietoa. Voimai sinulle ja Isän kätteen päivämme.
miksi näitä nostellaan...
No, niinpäs onkin 2005. Upea havainto!
Moni sattaa olla tänäänkin samassa tilanteessa joten ehkäpä silläkin on joku tarkoitus.
Kirjoittaja on hyvinkin jo rajan tuolla puolen ja on saanut vastaukset kaikkiin avoinna oleviin asioihin ja kysymyksiin. Kaikkea hyvää tänään kuitenkin kaikille 19.7.2009.
Joku vastaa vanhaan viestiin,siks ne sieltä nousee.Se on tämä nykyinen systeemi.Ennen ne vastaukset jäi sille sivulle,missä se alkuperäinen juttu oli.
Mutta tosiaan,joku voi olla tänään samassa tilanteessa ja kaipaa lohtua.
Se joka on laittanut alotus viestin se on varmaan kuollut jo.......
kun pääsis v. 2005 takasin
pitäkää läheisistä huolta
Pyydän ihmiset oppikaa. Tappeleme päivät pitkät, mutta sitten kun rakas läheisemme kuolee ei hän enään takaisin tule. Ei enään ketä jota syyttää suotta. Valitettavasti joskus ymmärrämme toisen arvon vasta kun tämä on mennyt pois...
Sipuli on muuten kyllä herkkua, mutta aina kun syön sitä niin perse syöksee ulos uskomattomat määrät ruikulipaskaa.
EIO29 LE KOHTALONTOVEREITA
Toivon että löydät kohtalotoverin tai että et ainakaan pelkäisi niin kovin.
oletko vielä valmis hymyilemään?
Sorry, että olen eri mieltä: oletko kuullut ikinä sanaa IHME, niitä sattuu ja tapahtuu aina silloin tällöin. Mutta ei koskaan, jos on menettänyt toivonsa eikä osaa ajatella muuta kuin sitä, päätöstä. Ihminen kuolee varmasti ja sitä varmemmin ennen aikojaan, mitä vakaammin on sellaisen päätöksen tehnyt.
Olin ateisti mutta aloin ajatella että jos uskoo ei siinä pahaakaan voi olla. Ajattelin että jos minulle käy kuin niille jotka ovat kuolemassa nuorena ja tietävät sen, on sentään jotakin turvaa. parempi se ainakin on kuin uskoa siihen ettei vaan ole enää...
Monet pysähtyvät ajattelmaan elämää ja kuolemaan toisella tavalla kun vaikea sairaus pysäyttää. Silloin sairaus oituu siunaukseksi. Lyhyt on ajallinen hetkemme täällä. Sinä joku vaan olet asennoitunut elämään viisaasti.
Jumala sinua auttakoon ja vahvistakoon uskosi.
Ootko ikinä koskaan kuullut, että ihmeitä tapahtuu? Toivo on syöpäsairauksien paras lääke, ilman sitä muista ei ole hyötyä. Nykypäivänä on hyviä ja tehoavia hoitoja. Tunnen ihmisen, joka syövästään huolimatta elää täyttä touhukasta elämää joka päivä. Ehkäpä unohtaakseen koko jutun.
Riippuu tietenkin myös syövästä ja missä elimessä sairaus on. Haimasyöpä taitaa olla se pahin laatuaan. Kun sairaus ilmenee, niin mitään ei ole enää tehtävissä. Ennuste elinajasta viiden vuoden päähän on sairauden toteamisesta on hyvin pieni.
Nii-in, voi olla; ne juomatavat, ne juomatavat ...
No kuolikohan se aloittaja? Aloitus oli vuodelta 2005.
Varmaan kuoli, kun 9 vuotta sitten oli kuolemaisillaan. Siinä ajassa on kuollut puoli miljoonaa suomalaista.
Olen roikkunut löyhässä hirressä jo 10 vuotta eli sairastan parantumatonta syöpää.
Ei oo helppoa tämäkään.
12-vuotias täällä itkee kuolemaa. en oo kuolemassa mutta pelko on ihmisen suurin synti.
älä ny saatana ruikuta siellä..
kuolitko jo>>>>>>>>>>>>>>\
minä kuoen kohat mie en tykä elä
Ota Jeesus Herraksesija tunnusta se suullasi! Nyt vielä voit! Itsekin olen kuolemansairas ja kiitän Herraa että saan kuolla Hänen käsissään
. Toki rukoilen myös parantumista ja eläisin vielä mielelläni, nuorikin olen.
Haistakaa kaikki vittu, ihminen on itsekäs paska, toki poikkeuksiakin onneksi on. Minä olen pettynyt ihmisiin
Koivunmahla ja kaikki terveelliset ruokavaliot??!!!
Kun aika on ... Seija Simola.
Minulla aikaa en tiedä, paljonko.
Tammikuussa tiedän enemmän.
Tänään on nyt.
Ruokavalioni on ollut fine.
Minäkin kuolen pian
Minä olen 70vuotias enkä tunne itseäni sen ikäiseksi.
Minä olen juonut jo tähän ikään mennessä niin paljon, että tuskin minäkään kovin vanhaksi elän.