''Simpsonit iski jälleen - ennusti Disneyn ja 21st Century Foxin jättikaupan jo 20 vuotta sitten!''
Kun teelehdet, kahvinporot, ennustaeukot ei riitä niin sitten profetoi psyk. potilaille sarjakuvat. Ja vielä profetiaa muka.
Kun teelehdet, kahvinporot, ennustaeukot ei riitä niin sitten profetoi psyk. potilaille sarjakuvat. Ja vielä profetiaa muka.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Depersonalisaatioksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy. Hänestä saattaa tuntua, että hänen kehonsa on epätodellinen, muuttuu tai katoaa, tai että hän tarkkailee itseään oman kehonsa ulkopuolelta. Henkilö on kuitenkin tietoinen siitä, ettei kokemus ole ”totta”; hänen todellisuudentajunsa pysyy kokemuksen aikana hyvänä.
http://traumajadissosiaatio.fi/depersonalisaatiohairio/
Ok...
amen.
Harhaisilla on ihan omat profetiat.
Depersonalisaatiohäiriön+esiintyvyys+on+tuntematon.+Amerikkalaisten+tekemän+selvityksen+mukaan+noin+puolet+aikuisväestöstä+on+joskus+kokenut+depersonalisaatioelämyksen,+useimmiten+kuormittavien+olosuhteiden+alaisena.+Depersonalisaatiokokemukset+ovat+yleisiä+myös+erilaisissa+psykiatrisissa+sairauksissa,+kuten+psykooseissa,+rajatilahäiriössä,+paniikkihäiriössä,+traumaperäisissä+häiriöissä+tai+muissa+dissosiaatiohäiriöissä.+Psykiatrisista+potilaista+depersonalisaatioelämyksiä+raportoi+lähteestä+riippuen+noin+40-80+%,+ja+noin+12+%+voitiin+saman+tutkimuksen+mukaan+todeta+diagnosoimaton+depersonalisaatiohäiriö.(3) Koska+kokemus+on+usein+pelottava+ja+kokija+yleensä+huolissaan+järkensä+menettämisestä,+ei+moni+puhu+depersonalisaatioelämyksestä+lääkärille.+Häiriö+onkin+oletettavasti+yleisempi+kuin+luullaan.
Ok--
Ok.
Depersonalisaatiohäiriön+esiintyvyys+on+tuntematon.+Amerikkalaisten+tekemän+selvityksen+mukaan+noin+puolet+aikuisväestöstä+on+joskus+kokenut+depersonalisaatioelämyksen,+useimmiten+kuormittavien+olosuhteiden+alaisena.+Depersonalisaatiokokemukset+ovat+yleisiä+myös+erilaisissa+psykiatrisissa+sairauksissa,+kuten+psykooseissa,+rajatilahäiriössä,+paniikkihäiriössä,+traumaperäisissä+häiriöissä+tai+muissa+dissosiaatiohäiriöissä.+Psykiatrisista+potilaista+depersonalisaatioelämyksiä+raportoi+lähteestä+riippuen+noin+40-80+%,+ja+noin+12+%+voitiin+saman+tutkimuksen+mukaan+todeta+diagnosoimaton+depersonalisaatiohäiriö.(3) Koska+kokemus+on+usein+pelottava+ja+kokija+yleensä+huolissaan+järkensä+menettämisestä,+ei+moni+puhu+depersonalisaatioelämyksestä+lääkärille.+Häiriö+onkin+oletettavasti+yleisempi+kuin+luullaan.Depersonalisaatiohäiriön+esiintyvyys+on+tuntematon.+Amerikkalaisten+tekemän+selvityksen+mukaan+noin+puolet+aikuisväestöstä+on+joskus+kokenut+depersonalisaatioelämyksen,+useimmiten+kuormittavien+olosuhteiden+alaisena.+Depersonalisaatiokokemukset+ovat+yleisiä+myös+erilaisissa+psykiatrisissa+sairauksissa,+kuten+psykooseissa,+rajatilahäiriössä,+paniikkihäiriössä,+traumaperäisissä+häiriöissä+tai+muissa+dissosiaatiohäiriöissä.+Psykiatrisista+potilaista+depersonalisaatioelämyksiä+raportoi+lähteestä+riippuen+noin+40-80+%,+ja+noin+12+%+voitiin+saman+tutkimuksen+mukaan+todeta+diagnosoimaton+depersonalisaatiohäiriö.(3) Koska+kokemus+on+usein+pelottava+ja+kokija+yleensä+huolissaan+järkensä+menettämisestä,+ei+moni+puhu+depersonalisaatioelämyksestä+lääkärille.+Häiriö+onkin+oletettavasti+yleisempi+kuin+luullaan.
Sekä DSM-IV että ICD-10 sisältävät joukon kriteereitä kullekin psykoottiselle oireyhtymälle. Luokituksia ei esitetä teoreettisesti, vaan deskriptiivisesti (kuvailevasti), ts. vain suoranaisesti havaittava luokitellaan, ei sellaista, mitä voidaan tulkita tai olettaa teoreettiselta pohjalta. Dynaamisesti suuntautunut psykiatri Johan Cullberg pitää systeemejä riittämättöminä, ja täydentää niitä diagnostiikalla, joka ottaa huomioon myös kehitykselliset näkökulmat ja eri yhteydet, oireen taustalla olevan psykologisen tarkoituksen. Hän painottaa psyykkisten häiriöiden ”luonnollista” luonnetta reaktioina tai sopeutumisstrategioina elämän vaatimusten edessä, vastakohtana psykiatristen luokittelujen ”sairauksille” ja ”häiriöille”. Sairaus-käsite kuuluu lääketieteen alaan, ja kuten aikaisemmissa luvuissa on todettu, lääketieteellinen ja psykodiagnostiikka hoitomenetelmineen eroavat merkittävästi toisistaan. Cullberg itse käyttää neutraalimpaa oireyhtymä-termiä mm. erilaisten psykoosien yhteydessä. Hänen mukaansa psykiatrisista luokittelujärjestelmistä on hyvin vähän hyötyä psykoosin varhaisvaiheessa, sillä akuutti psykoosi muuttaa nopeasti sisältöään ja muotoaan.
Cullberg käyttää Psykoosit-teoksessaan dynaamis-deskriptiivistä psykoosin määritelmää, jossa
”itsen rajojen kadottaminen suhteessa ulkomaailmaan ilmenee harhaluuloina ja/tai hallusinaatioina ilman ymmärrystä niiden luonteesta”.
DSM-IV vs. ICD-10 psyykosien luokittelussa
DSM-IV määrittelee psykoosin tilaksi, jossa henkilö kärsii ”harhaluuloista tai hallusinaatioista ymmärtämättä itse niiden patologista luonnetta”. Laajempi määritelmä ottaa mukaan myös sekavan puheen ja käyttäytymisen tai katatoniset tilat. ICD-10 käyttää psykoosin laajaa määritelmää, johon kuuluvat hallusinaatiot, harhaluulot tai tietyt vaikeat käyttäytymishäiriöt.
Skitsofrenian kriteerit poikkeavat jonkin verran toisistaan eri järjestelmissä, mutta sekä ICD että DSM edellyttävät vähintään kuukauden pituista aktiivista sairausvaiheutta. DSM-IV:ssä koko psykoosiprosessin (mukana myös prodromaali ja residuaalioireet) on täytynyt kestää vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi DSM-IV edellyttää alentunutta toimintakykyä jollakin tärkeällä elämänalueella. Skitsofreenisissa harhaluuloissa esiintyy spesifisti fyysisen koskemattomuuden ylittymistä: esim. ajatusten riistämistä tai istuttamista päähän ja ajattelun tai ruumiin ulkopuolista kontrolloimista, vastakohtana muiden psykoosien ”tavanomaisemmille” harhaluuloille.
ICD-10 kuvailee myös erityisenä alatyyppinä tilan, jota se kutsuu nimellä skitsofrenia simplex. Kyseessä on hidas persoonallisuuden muutos, toimintakyvyn heikentyminen sekä outo ja haluton käyttäytyminen ilman ilmeisiä psykoottisia oireita. DSM-IV kuvaa tämän tilan skitsotyyppisen persoonallisuushäiriön muunnelmana.
Lyhytkestoisemmille skitsofreniaa muistuttaville psykooseille on DSM-V:ssä olemassa oma skitsofreenistyyppisten häiriöiden luokka. Alle kuukauden pituisia psykooseja kutsutaan yleisesti lyhytkestoisiksi psykooseiksi. ICD-10 puolestaan kutsuu lyhyempiä psykooseja akuuteiksi tai ohimeneviksi psykooseiksi.
Molemmat järjestelmät sisältävät skitsoaffektiivisen häiriön luokan, jossa skitsofreniaoireet yhdistyvät affektiiviseen häiriöön (depressio tai mania). Skitsofreenisten oireiden täytyy kuitenkin ilmetä myös ilman affektiivisia oireita vähintään kahden viikon ajan – muussa tapauksessa kyseessä on affektiivinen psykoosi.
Harhaluuloisuushäiriön diagnoosissa harhaluulojen sisältö ei ole yhtä bisarri kuin skitsofreenisissa psykooseissa. ICD:n mukaan sen on täytynyt kestää ainakin kolme kuukautta, mutta ICD-10 edellyttää vain kuukauden keston. Lyhyemmät harhaluulopsykoosit luetaan lyhyiden psykoosien ryhmään.
Psykoosityyppejä
Ensipsykoosi
Johan Cullberg jakaa ensi kertaa ilmenevät psykoosit sairauden kulun perusteella kolmeen tyyppiin, jotka ovat:
yhden kerran ilmaantuva psykoosi (A),
uusiutuva psykoosi (B) ja
pitkäaikaisen toimintakyvyn vajeen aiheuttava psykoosi (C).
Tyypin A tila muodostuu normaalitilasta melko nopeasti, yleensä muutamien viikkojen aikana. Psykoosi voi olla suhteellisen pinnallinen, oireet enimmäkseen paranoidisia ja kuulohallusinaatioita. Myös skitsofreniaa muistuttavat oireet ovat mahdollisia, jolloin hallusinaatiot ja vaikutuselämykset ovat intensiivisempiä. Usein on havaittavissa selkeitä laukaisevia tekijöitä. Tila kohenee muutamassa viikossa tai kuukaudessa psykososiaalisella hoidolla.
Tyypin B tapauksessa sairastuneella henkilöllä on usein taustalla rajatilainen tai skitsoidityyppinen persoonallisuushäiriö. Joillakin potilailla on voimakkaampia affektiivisia piirteitä, jolloin kyseessä on sykloidinen tai skitsoaffektiivinen psykoosi. Laukaisevat tekijät voivat olla suhteellisen vähäisiä tai vaikeasti tunnistettavissa. Tilaan liittyy usein alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä. Psykoosi menee tyypin A tapaan ohi jättämättä näkyviä jälkiä persoonallisuuteen, mutta uusiutumisen vaara on suurempi.
Tyypin C psykooseja leimaa persoonallisuuden muutos, joka on saattanut tapahtua hitaasti jo ennen ensipsykoosia. Monet voivat ennen ensimmäistä hoitoon tuloaan olla kärsineet lievistä oireista vuosien ajan. Sairastuneen henkilön todellisuus on sekoittunut psykoottisiin mielteisiin, mutta mielteet ovat piilossa ”näennäisen tasaisen julkisivun” takana. Tällaisen sairaudenkuvan äärimuotoa kutsutaan krooniseksi skitsofreniaksi. Sairastuneet henkilöt eivät usein tule sosiaalisessa maailmassa toimeen omillaan, ja he reagoivat negatiivisesti lisääntyvin psykoottisin oirein stressiin sekä vieraisiin ympäristöihin. Toipuminen tapahtuu lääkityksen ja suhdeverkoston parantamisen avulla.
Affektiivinen psykoosi
Affektiivisen psykoosin diagnoosi kertoo, miten epämääräinen psykoosiluokittelu on. Luokittelujärjestelmissä affektiivista psykoosia ei lasketa psykoosisairauksiin kuuluvaksi. Useimmilla akuuteilla psykooseilla on affektiivisia piirteitä, ja välimuodot ovat tavallisia. Tämän vuoksi syntyy teennäinen raja paljon ja vähän affektiivisia oireita sisältävien psykoosien välille. Merkittävän depressiivisyyden tai hypomanian jakso voi johtaa niin lyhyisiin psykooseihin kuin skitsofreenistyyppisiin tai skitsofreenisiin psykooseihin. Affektiivisessa psykoosissa perussairaus on depressio tai bipolaarinen tila, jolloin henkilö kehittää psykoosin osana sairautta. Nämä psykoosit menevät yleensä ohi ilman jälkivaivoja, minkä vuoksi ennuste on parempi affektiivisen kuin skitsofreenisen psykoosin kohdalla.
Affektiivisessa psykoosissa psykoosi on lyhytkestoisempi kuin taustalla oleva affektiivinen sairaus. Harhaluuloja ja hallusinaatioita esiintyy päällekkäisesti depressiivisten tai maanisten oireiden kanssa. Psykoottiset
Psykoottiset kokemukset voivat olla sen hetkisen mielialan sävyttämiä, mutta myös päinvastaisia tai affektiivisesti neutraaleja.
Harhaluuloisuushäiriö
Harhaluuloisuushäiriössä oireena on usein yksittäinen harhaluulo tai yhtenäinen harhaluulojen joukko. DSM-IV:n mukaan häiriön on täytynyt jatkua yli kuukauden ja ICD-10:n mukaan kolme kuukautta. Harhaluuloisuushäiriössä käyttäytyminen on vähemmän hajanaista ja harhaluulot ovat vähemmän bisarreja kuin skitsofreenisissä psykooseissa. Usein sairastunut voi kuvitella pahantahtoisten ihmisten yrittävän huijata ja kiusata häntä. Koettu vainooja voi olla henkilökohtainen tuttu tai myös julkisuuden henkilö, jota sairastunut itse ei ole koskaan tavannut. Joillakuilla voi olla harhaluuloja omasta poikkeavuudestaan (esim. ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen) ja siihen kohdistuvasta pilkasta. Sairastunut on tavallisesti yli 35-vuotias nainen, mutta häiriötä ilmenee myös nuoremmilla ja miehillä.
Dissosiatiivinen psykoosi
Usein on vaikea erottaa, onko kyseessä aito psykoosi vai nk. dissosiatiivinen psykoosi. Samaan tapaan kuin konversiohysteerinen käyttäytyminen muistuttaa erilaisia ruumiillisia sairaustiloja, kuten halvaantumista, mykkyyttä, sokeutta jne., hysteerinen psykoosipotilas ilmentää ”käsitystä psykoosista”. Sairastuneen persoonallisuus on usein paremmin organisoitunut kuin muiden psykoosien kohdalla ja siinä on neuroottisia piirteitä. Dissosiatiivisten ja varsinaisten psykoosien välillä on monenlaisia välimuotoja.
Dissosiatiivisten psykoosien taustalta löytyy usein varhaisia traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä. Traumaattisia kokemuksia ei ole voitu liittää normaaliin itseyteen, koska kielenkehitys on liian alhaisella tasolla tai koska kokemukset ovat olleen liian tuskallisia. Sen sijaan ne on lohkottu (dissosioitu) persoonallisuudesta erilleen, mutta ne voivat tulle uudelleen ajankohtaisiksi kuormittavissa
Dissosiatiivinen psykoosi
Usein on vaikea erottaa, onko kyseessä aito psykoosi vai nk. dissosiatiivinen psykoosi. Samaan tapaan kuin konversiohysteerinen käyttäytyminen muistuttaa erilaisia ruumiillisia sairaustiloja, kuten halvaantumista, mykkyyttä, sokeutta jne., hysteerinen psykoosipotilas ilmentää ”käsitystä psykoosista”. Sairastuneen persoonallisuus on usein paremmin organisoitunut kuin muiden psykoosien kohdalla ja siinä on neuroottisia piirteitä. Dissosiatiivisten ja varsinaisten psykoosien välillä on monenlaisia välimuotoja.
Dissosiatiivisten psykoosien taustalta löytyy usein varhaisia traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä. Traumaattisia kokemuksia ei ole voitu liittää normaaliin itseyteen, koska kielenkehitys on liian alhaisella tasolla tai koska kokemukset ovat olleen liian tuskallisia. Sen sijaan ne on lohkottu (dissosioitu) persoonallisuudesta erilleen, mutta ne voivat tulle uudelleen ajankohtaisiksi kuormittavissa
Dissosiatiivinen psykoosi
Usein on vaikea erottaa, onko kyseessä aito psykoosi vai nk. dissosiatiivinen psykoosi. Samaan tapaan kuin konversiohysteerinen käyttäytyminen muistuttaa erilaisia ruumiillisia sairaustiloja, kuten halvaantumista, mykkyyttä, sokeutta jne., hysteerinen psykoosipotilas ilmentää ”käsitystä psykoosista”. Sairastuneen persoonallisuus on usein paremmin organisoitunut kuin muiden psykoosien kohdalla ja siinä on neuroottisia piirteitä. Dissosiatiivisten ja varsinaisten psykoosien välillä on monenlaisia välimuotoja.
Dissosiatiivisten psykoosien taustalta löytyy usein varhaisia traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä. Traumaattisia kokemuksia ei ole voitu liittää normaaliin itseyteen, koska kielenkehitys on liian alhaisella tasolla tai koska kokemukset ovat olleen liian tuskallisia. Sen sijaan ne on lohkottu (dissosioitu) persoonallisuudesta erilleen, mutta ne voivat tulle uudelleen ajankohtaisiksi kuormittavissa
Parempi ennuste
Huonompi ennuste
Selkeät laukaisevat tekijät
Ei prodromaalioireita
Hoitamattoman psykoosin kesto alle 1kk
Affektiivisia piirteitä
Aiempi hyvä sosiaalinen kehitys
Vähän negatiivisia oireita
Ei päihteiden väärinkäyttöä
Hyvä käsitys psykoosista jälkeenpäin.
Ei selkeitä laukaisevia tekijöitä
Pitkä prodromaaliaika
Ei affektiivisia piirteitä
Aiempia sopeutumisvaikeuksia
Huomattavat negatiiviset oireet
Taipumusta aineiden väärinkäyttöön
Psykoosin kieltäminen tai peittäminen
Paul Verhaeghe: Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä, Apeiron 2010
Psykoosi: Terveyskirjasto
"Psykoottisissa tiloissa todellisuudentaju on ainakin osin heikentynyt. Aistiharhat ja oudot kokemukset sekoittuvat menneisyyden muistoihin ja tuloksena voivat olla monenlaiset todellisuutta vääristävät harhauskomukset ja harhaluulot. Harhaluulojen, harha-aistimusten ja todellisuutta vääristävien tulkintojen luonne ja voimakkuus vaihtelevat eri henkilöillä, eri tilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Muita psykoottisia oireita ovat ajatuksen ja puheen häiriöt, sekavuus ja hajanaisuus."
"Dissosiatiivisia ilmiöitä/oireita: psykogeeninen amnesia, Depersonalisaatio (oman itsensä kokeminen vieraana tai outona), Depersonalisaatio (ympäristön kokeminen vieraana tai outona), ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen, vaikeus erottaa fantasioita todellisuudesta. Dissosiaatioilmiöitä esiintyy myös unen aikana. Depersonalisaatio on yleinen kokemus erityisesti stressitilanteissa ja niistä palautumisessa. Dissosiatiiviset ilmiöt ovat huomattavasti harvinaisempia ikääntyneillä."
Hyvin perusteltuja on sarjakuvaprofeettojen toiminnat-
aamenta, aamenta.
"Mistä psykoosi johtuu ja miten se ilmenee?"
Psykoosi tarkoittaa todellisuudentajun menettämistä. Meillä jokaisella on kuva itsestämme, siitä mitä me teemme ja ajattelemme. Hahmotamme ulkomaailmasta, mitä muut ihmiset ovat, mitä ympärillä tapahtuu , mitä todellisuus toisin sanoen on. Psykoosi on sitä, että tämä raja-aita hajoaa ja joudutaan hajaanuksen maailmaan, jossa ulkoista ja sisäistä maailmaa ei kyetä erottamaan toisistaan ja todellisuudentaju eli realiteetintestaus häviää. Potilas itse ei koe sitä näin, vaan kokee maailmansa sekavana, usein pelottavana. Usein hän myös toimii käsittämättömällä tavalla.
Psykoosin syntymistä pyritään selittämään eri tavoin. Psykodynaaminen selitys on, että potilaan elämässä on tapahtunut jotakin hyvin traumaattista, järkyttävää, ja kokemus jossakin elämänvaiheessa murtaa minän kasassa pitävät puolustusmekanismit ja todellisuuden taju häviää. Potilasta tukeva psykoterapia ja asianmukainen lääkehoito tähtäävät todellisuudentajun palauttamiseen. Potilaan perheen tukeminen on hyvin tärkeää.
Psykoosista lisää muun muassa:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00066
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/mielenterveys/psykoosi
Akuutin omalääkäri Risto Laitila
Aamen, aamen. Sarjakuvaprofeetat huomioikaa linkit.
aamen, aamen.
Aku Ankan taskarit ovat profetioiden suhteen paljon luotettavimpia.
Aaaamen, aamen amenamenamen amen amen amen amen!
Amen, aaamen amenamen ;)
Amen