Niin, minulla oli asunto, 60 m2 myin sen ja ostimme avio miehen kanssa asunnon.
Nyt ositus tulossa niin miten tämä menee. itse laitoin oman asuntoni myynti hinnan uuteen "yhteiseen asuntoon" nyt mies sanoo pitää laittaa puoliksi vaikka maksoin 90 000 uudesta yhteisestä asunnosta ja mies vain 30 000-> eli haluaa tienata 30 tuhatta euroa kun 120 000 / 2!
voiko osituksen suorittava laki mies hyväksyä näin väärä mielisen osituksen.
Oman asunnon myynti ja yhteisen asunnon osto ja er
mitenvoimennäositus
11
480
Vastaukset
- 6iyj
Joo, noinhan se menee, ellei ole avioehtoa. Jos olet ostanut 60m2 asunnon perintörahoilla, ja puolisolta on kielletty oikeus perintöön, niin siinä tapauksessa ei mene koko kämppä puoliksi.
- ostohetkelläsovitaan
Luulisi, että te olisitte määrittäneet omistussuhteet jo asuntoa ostaessanne suoraan kauppakirjoihin/lainhuudatuspapereihin. Näinhän sitä on jo viimeiset 10-15 vuotta neuvottu kaikkialla, että omistussuhteet määritetään jo ostohetkellä jos toinen osapuoli tuo yhteiseen pottiin enemmän rahaa tai tekee enemmän työtä kuin toinen.
- Yxhailee
Ei niillä omistus suhteilla ole mitään merkitystä, jollei ole älynnyt tehdä avioehtosopimusta.
- ostohetkelläsovitaan
Yxhailee kirjoitti:
Ei niillä omistus suhteilla ole mitään merkitystä, jollei ole älynnyt tehdä avioehtosopimusta.
yxhaileelle. Ostin kiinteistön vajaat 10 vuotta sitten mieheni kanssa. 2/3 osaa kiinteistön ostoon tarvittavista varoista oli minun. Kysyttiin pankin lakimieheltä miten menetellään. Rahojen alkuperästä ei ollut epäselvyyttä, emme asuneet kiinteistön hankintavaiheessa vielä yhdessä, emme tarvinneet lainaa kiinteistön ostoon. Pankin lakimiehen laatimat kauppakirjat ja muut paprut ovat hyvin selkeät.
Niissä sanotaan, että erotilanteessa minä saan 2/3 osaa kiinteistön arvosta 2/3 osaa kiinteistön mahdollisesta arvonnoususta ja mies 1/3 kiinteistön arvosta ja 1/3 osan mahdollisesta arvonnoususta. Missään kohtaa ei lue, että kyseessä on avioehtosopimus.
Papru on nimetty sanoilla kiinteistön omistussuhteet ja lainhuudatustodistuksessa on sanasta sanaan samat jutut kuin tuossa pankin lakimiehen laatimassa paprussa noilta osin.
Eli tänä päivänäkin luulisi että jos toinen tuo huomattavasti enemmän fyrkkaa yhteiseen talouteen, niin jo siinä vaiheessa kun sitä fyrkkaa aletaan laittamaan yhteiseen pottiin, sovitaan miten rahat mahdollisessa erotilanteessa jaetaan. Näin ainakin meitä ohjeistettiin ja luulisi että sama käytäntö on yhä olemassa. - Vainavioehtopätee
ostohetkelläsovitaan kirjoitti:
yxhaileelle. Ostin kiinteistön vajaat 10 vuotta sitten mieheni kanssa. 2/3 osaa kiinteistön ostoon tarvittavista varoista oli minun. Kysyttiin pankin lakimieheltä miten menetellään. Rahojen alkuperästä ei ollut epäselvyyttä, emme asuneet kiinteistön hankintavaiheessa vielä yhdessä, emme tarvinneet lainaa kiinteistön ostoon. Pankin lakimiehen laatimat kauppakirjat ja muut paprut ovat hyvin selkeät.
Niissä sanotaan, että erotilanteessa minä saan 2/3 osaa kiinteistön arvosta 2/3 osaa kiinteistön mahdollisesta arvonnoususta ja mies 1/3 kiinteistön arvosta ja 1/3 osan mahdollisesta arvonnoususta. Missään kohtaa ei lue, että kyseessä on avioehtosopimus.
Papru on nimetty sanoilla kiinteistön omistussuhteet ja lainhuudatustodistuksessa on sanasta sanaan samat jutut kuin tuossa pankin lakimiehen laatimassa paprussa noilta osin.
Eli tänä päivänäkin luulisi että jos toinen tuo huomattavasti enemmän fyrkkaa yhteiseen talouteen, niin jo siinä vaiheessa kun sitä fyrkkaa aletaan laittamaan yhteiseen pottiin, sovitaan miten rahat mahdollisessa erotilanteessa jaetaan. Näin ainakin meitä ohjeistettiin ja luulisi että sama käytäntö on yhä olemassa.Höpö, höpö ainoastaan avioehto eron sattuessa pätee ,ei sillä ole mitään merkitystä kuka mitäkin omistaa eron tullessa, koska sillon on avio-oikeus toinen toisensa omaisuuteen ja se avioehto pitää myös muistaa rekisteröidä maistraatissa.
- ostohetkelläsovitaan
Vainavioehtopätee kirjoitti:
Höpö, höpö ainoastaan avioehto eron sattuessa pätee ,ei sillä ole mitään merkitystä kuka mitäkin omistaa eron tullessa, koska sillon on avio-oikeus toinen toisensa omaisuuteen ja se avioehto pitää myös muistaa rekisteröidä maistraatissa.
älä nyt viitsi puhua shittiä.
kun paperit kiinteistön omistussuhteista tehdään jo omaisuuden hankintahetkellä, papereissa määritetään jakosuhteet eron tullessa, määritetään mahdollinen arvonnousun huomioiminen jne ja molemmat omistajat kyseisen paperin vahvistavat omalla nimikirjoituksellaan lakimies omallaan, niin se on siinä. Sen mukaan mennään erotilanteessa.
Kysy vaikka kuinka monelta lakimieheltä, niin vastaus on sama. Tuollainen paperi on pätevä. Piste. - tyidty
ostohetkelläsovitaan kirjoitti:
älä nyt viitsi puhua shittiä.
kun paperit kiinteistön omistussuhteista tehdään jo omaisuuden hankintahetkellä, papereissa määritetään jakosuhteet eron tullessa, määritetään mahdollinen arvonnousun huomioiminen jne ja molemmat omistajat kyseisen paperin vahvistavat omalla nimikirjoituksellaan lakimies omallaan, niin se on siinä. Sen mukaan mennään erotilanteessa.
Kysy vaikka kuinka monelta lakimieheltä, niin vastaus on sama. Tuollainen paperi on pätevä. Piste.KUN avioehtoa ei ole, on puolisoilla avio-oikeus toisen omaisuuteen. Tämän vuoksi on osituslaskelmassa periaatteessa yhdentekevää mitkä asunnon omistussuhteet ovat ja kumpi ja kuinka paljon on asunnosta maksanut, MIKÄLI kummallakaan ei muuta omaisuutta ole. Varakkaampi joutuu maksamaan tasinkoa toiselle.
Esimerkki:
Ap omistaa asunnosta 80%, puoliso 20%
ap 80000e
puoliso 20000e
Netto-omaisuus 100000, joka puokkiin molemmille 50000e > ap maksaa tasinkoa 30000e.
Jos asunto omistetaan puoliksi:
ap 50000
puoliso 50000
Kumpikaan ei maksa tasinkoa.
Jos ap.n puolisolla on 100000 e.n arvoinen rolls royce tms. laskelma menee aivan toisin ja puoliso joutuu maksamaan tasinkoa ap.lle. Edellyttäen tietysti, ettei ap.llä ole muuta omaisuutta kuin asunto-osuus.
- Vyujb
Jos ei ole avioehtoa, niin yhteenlaskettu netto-omaisuus puoliksi.
Myös jos on saanut perintöä jossa puolison pois rajaavat ehto, sulkee sen omaisuuden pois osituksesta - tasaneikäyonnenlahja
*Ositusta voidaan sovitella myös kohtuusnäkökohtien perusteella. Soviteltavaksi voivat tulla esimerkiksi lyhytaikaiset avioliitot.
*Omaisuuden osituksen sovittelu
Omaisuuden osituksen sovittelu tarkoittaa sitä, että yksittäistapauksessa voidaan kohtuusharkinnan perusteella poiketa niistä säännöistä, joita omaisuuden osituksessa olisi muutoin noudatettava.
Omaisuuden ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi:
-kohtuuttomaan lopputulokseen tai
-siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.
Kun osituksen sovittelua harkitaan, on erityisesti otettava huomioon:
-avioliiton kestoaika
-puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi
-muut näihin verrattavat, puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Osituksen sovittelu tapahtuu siis ottamalla huomioon kohtuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat kussakin yksittäistapauksessa erikseen.
Avioliiton kestoa arvioitaessa ei kiinnitetä huomiota pelkästään avioliiton muodolliseen voimassaoloaikaan.
>>>Sovittelua harkittaessa merkitystä on myös sillä, milloin tai millä tavoin omaisuus on saatu. Toinen puolisoista on voinut omistaa omaisuuden jo ennen avioliiton solmimista tai on saanut sen avioliiton aikana vastikkeetta perintönä, testamentilla tai lahjana. Kyseessä on siis omaisuus, jonka hankkimiseen tai saamiseen toinen puolisoista ei ole millään tavoin myötävaikuttanut.
Tavallisimmat tilanteet, joissa sovittelu tulee harkittavaksi, voidaan kuitenkin kuvata seuraavan kahden esimerkin avulla:
>Esimerkki 1: Lyhytaikainen lapseton avioliitto, ei avioehtosopimusta. Matti ja Maija solmivat avioliiton. Avioliiton kestettyä kaksi vuotta puolisot tuomitaan avioeroon. Matilla on omaisuutta 600 000 euron arvosta, Maijalla on 200 000 euron arvoinen asunto-osake. Kumpikin on ansiotyössä, avioliitosta ei ole lapsia. Omaisuuden osituksesta voimassaolevien pääsääntöjen mukaan puolisoiden omaisuus (800 000 euroa) olisi jaettava tasan, jolloin Matti joutuisi luovuttamaan 200 000 euroa omasta omaisuudestaan Maijalle.
Osituksen sovittelua koskevien sääntöjen mukaan voidaan kuitenkin tällöin päättää, että kumpikin pitää oman omaisuutensa, koska muutoin Maija tulisi lyhytaikaisen avioliiton jälkeen saamaan perusteetonta etua. - Tiina888
Eikö aviomies ja lakimies ole yhdys sanoja?? Vittu eii hyvää päivää kun jotkut ei osaa kirjoittaa!?!
- tyidty
Yhdyssana on myös yhdyssana :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olit niin lähellä
Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa1185161- 472809
Kun me näemme taas
Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen332802Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺302468Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭221770- 1181647
En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä101610Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle231324Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli101268- 961197