Zapad (”Länsi”) on Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteinen, neljän vuoden välein järjestettävä sotaharjoitus. Viimeksi Zapad järjestettiin syyskuussa 2017.
(Video: Putin seurasi Zapad-sotaharjoitusta.)
Saksalaislehti Bild haastatteli kahta tiedusteluanalyytikkoa viimekertaisesta Zapadista, ja analyytikkojen johtopäätös on selkeä: kyseessä oli harjoitus, jossa simuloitiin täysimittaista sotaa Euroopan Nato-maita vastaan.
Tulkinta eroaa perustavanlaatuisesti vaikkapa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) näkemyksestä.
– Nato on Venäjän esittämistä sotilaallisista vaaroista merkitykseltään vähäisin, arvioi MPKK:n sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu syyskuussa Ruotuväki-lehdessä.
Helsingin lentokenttään iskettäisiin Iskandereilla
Kuitenkin, tiedustelulähteet kertovat Bildille Venäjän kuivaharjoitelleen Zapadissa Baltian maiden valloitusta ja ”shokkikampanjaa” läntisiä Nato-maita ja myös liittoutumattomia Ruotsia ja Suomea vastaan.
Harjoituksissa Venäjän strategiset pommikoneet lensivät Itämerellä ja Pohjanmerellä ja simuloivat Länsi-Euroopassa sijaitsevien kohteiden hävittämistä.
Tiedustelulähteiden mukaan koneiden tavoitteena olisi tuhota mahdollisimman nopeasti muun muassa lentokentät, satamat ja energiantuotanto shokeeratakseen maat siinä määrin, että kohdemaiden kansalaiset alkaisivat vaatia hallituksiltaan rauhanomaista ratkaisua.
Jos Nato-maat ja Venäjä ajautuisivat konfliktiin, tiedustelulähteet arvioivat Naton käyttävät Ruotsin ja Suomen lentokenttiä Tukholmassa ja Helsingissä. Lähde arvioi, että tällöin Venäjä iskisi Helsingin lentokenttään Iskander-ohjuksin.
Kaikki mahdolliset tulkinnat
Ilta-Sanomien haastattelema sotilasasiantuntija Arto Pulkki sanoo heti alkuun, että Zapad tarjoaa kaikessa salamyhkäisyydessään alustan kirjaville tulkinnoille.
Tai no, salamyhkäinen ei ole kenties oikea sana, sillä onhan Zapad näyttävä sotaharjoitus.
– Pelkästään harjoituksen kokoluokan arvioissa on valtavia eroja. Se johtuu muun muassa siitä, että Venäjä pyrkii pilkkomaan harjoituksen osiin, jolloin sen ei tarvitse kutsua Wienin asiakirjan mukaisia virallisia tarkkailijoita harjoituksiinsa.
Venäjän mukaan harjoitukseen osallistui alle 13 000 sotilasta, läntisemmät arviot liikkuvat jopa sadassatuhannessa sotilaassa.
Pulkki joka tapauksessa vahvistaa Bildin havainnon: Venäjä on viime vuodet laajentanut strategisten pommikoneidensa lentoja yhä kauemmas, mutta:
– Nämä voidaan tulkita yhtä lailla hyökkäysharjoitukseksi kuin voimannäytöksi. On vaikeaa tehdä tarkkoja arviota vain sillä perusteella, että havaitaan venäläisen pommikoneen lentävän Atlantin yllä.
Bildin tiedustelulähteiden arviot ovat ainakin osittain sangen karkeita.
– Se on selvää, että Nato tarvitsisi vähintään Ruotsin lentokenttiä puolustaakseen Baltiaa. Olisi vaikea nähdä tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi pysyttelisivät täysimittaisen konfliktin ulkopuolella. Jokainen konflikti on kuitenkin uniikki, joten tällaiset arviot jäävät väkisin spekulatiivisiksi.
Pohjoinen sotavarustelu
Tiedustelulähteet viittaavat Bildissä lyhyesti siihen, että Zapadin aikana Murmanskin alueella oli jotain ”hyvin kiinnostavaa toimintaa”, joka viittaisi siihen, että Venäjä harjoitteli jotain pohjoista Suomea varten.
Pulkki ei yhdy arvioon ainakaan varauksetta.
– Murmanskin alueella oli samaan aikaan harjoitustoimintaa ja siellä vieraili Venäjän korkeinta sotilasjohtoa. Venäjä on vuosikaudet kehittänyt sotilaallisia suorituskykyjä pohjoisella alueella, mutta syynä tähän ovat Arktinen alue ja sen strategiset luonnonvarat. Pohjois-Suomi ei itsessään ole Venäjälle mitenkään strategisesti merkityksellinen paikka.
Suomen Nato-jäsenyys ei olisi ratkaiseva tekijä
Tiedustelulähteiltä kysytään Bildin artikkelissa myös sitä, mikä johtaisi suureen konfliktiin Venäjän ja Nato-maiden välillä. Vastaus: jos presidentti Vladimir Putin todella kokisi jonkin uhkaavan intressejään.
– Tiedämme, että vuonna 2008 Venäjällä oli varasuunnitelma, että jos Yhdysvallat sotkeutuisi Georgian sotaan, Baltian maista olisi tullut heidän kohteensa.
Tiedustelulähde mainitsee erikseen, ettei usko sodan syttyvän ainakaan siitä, jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon, ja Nato laajenisi aivan Venäjän naapuriin.
– Venäjä uhittelee sotilaallisilla toimenpiteillä, mutta emme usko, että se olisi ratkaiseva tekijä.
(Video: Putin seurasi Zapad-sotaharjoitusta.)
Saksalaislehti Bild haastatteli kahta tiedusteluanalyytikkoa viimekertaisesta Zapadista, ja analyytikkojen johtopäätös on selkeä: kyseessä oli harjoitus, jossa simuloitiin täysimittaista sotaa Euroopan Nato-maita vastaan.
Tulkinta eroaa perustavanlaatuisesti vaikkapa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) näkemyksestä.
– Nato on Venäjän esittämistä sotilaallisista vaaroista merkitykseltään vähäisin, arvioi MPKK:n sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu syyskuussa Ruotuväki-lehdessä.
Helsingin lentokenttään iskettäisiin Iskandereilla
Kuitenkin, tiedustelulähteet kertovat Bildille Venäjän kuivaharjoitelleen Zapadissa Baltian maiden valloitusta ja ”shokkikampanjaa” läntisiä Nato-maita ja myös liittoutumattomia Ruotsia ja Suomea vastaan.
Harjoituksissa Venäjän strategiset pommikoneet lensivät Itämerellä ja Pohjanmerellä ja simuloivat Länsi-Euroopassa sijaitsevien kohteiden hävittämistä.
Tiedustelulähteiden mukaan koneiden tavoitteena olisi tuhota mahdollisimman nopeasti muun muassa lentokentät, satamat ja energiantuotanto shokeeratakseen maat siinä määrin, että kohdemaiden kansalaiset alkaisivat vaatia hallituksiltaan rauhanomaista ratkaisua.
Jos Nato-maat ja Venäjä ajautuisivat konfliktiin, tiedustelulähteet arvioivat Naton käyttävät Ruotsin ja Suomen lentokenttiä Tukholmassa ja Helsingissä. Lähde arvioi, että tällöin Venäjä iskisi Helsingin lentokenttään Iskander-ohjuksin.
Kaikki mahdolliset tulkinnat
Ilta-Sanomien haastattelema sotilasasiantuntija Arto Pulkki sanoo heti alkuun, että Zapad tarjoaa kaikessa salamyhkäisyydessään alustan kirjaville tulkinnoille.
Tai no, salamyhkäinen ei ole kenties oikea sana, sillä onhan Zapad näyttävä sotaharjoitus.
– Pelkästään harjoituksen kokoluokan arvioissa on valtavia eroja. Se johtuu muun muassa siitä, että Venäjä pyrkii pilkkomaan harjoituksen osiin, jolloin sen ei tarvitse kutsua Wienin asiakirjan mukaisia virallisia tarkkailijoita harjoituksiinsa.
Venäjän mukaan harjoitukseen osallistui alle 13 000 sotilasta, läntisemmät arviot liikkuvat jopa sadassatuhannessa sotilaassa.
Pulkki joka tapauksessa vahvistaa Bildin havainnon: Venäjä on viime vuodet laajentanut strategisten pommikoneidensa lentoja yhä kauemmas, mutta:
– Nämä voidaan tulkita yhtä lailla hyökkäysharjoitukseksi kuin voimannäytöksi. On vaikeaa tehdä tarkkoja arviota vain sillä perusteella, että havaitaan venäläisen pommikoneen lentävän Atlantin yllä.
Bildin tiedustelulähteiden arviot ovat ainakin osittain sangen karkeita.
– Se on selvää, että Nato tarvitsisi vähintään Ruotsin lentokenttiä puolustaakseen Baltiaa. Olisi vaikea nähdä tilannetta, jossa Suomi ja Ruotsi pysyttelisivät täysimittaisen konfliktin ulkopuolella. Jokainen konflikti on kuitenkin uniikki, joten tällaiset arviot jäävät väkisin spekulatiivisiksi.
Pohjoinen sotavarustelu
Tiedustelulähteet viittaavat Bildissä lyhyesti siihen, että Zapadin aikana Murmanskin alueella oli jotain ”hyvin kiinnostavaa toimintaa”, joka viittaisi siihen, että Venäjä harjoitteli jotain pohjoista Suomea varten.
Pulkki ei yhdy arvioon ainakaan varauksetta.
– Murmanskin alueella oli samaan aikaan harjoitustoimintaa ja siellä vieraili Venäjän korkeinta sotilasjohtoa. Venäjä on vuosikaudet kehittänyt sotilaallisia suorituskykyjä pohjoisella alueella, mutta syynä tähän ovat Arktinen alue ja sen strategiset luonnonvarat. Pohjois-Suomi ei itsessään ole Venäjälle mitenkään strategisesti merkityksellinen paikka.
Suomen Nato-jäsenyys ei olisi ratkaiseva tekijä
Tiedustelulähteiltä kysytään Bildin artikkelissa myös sitä, mikä johtaisi suureen konfliktiin Venäjän ja Nato-maiden välillä. Vastaus: jos presidentti Vladimir Putin todella kokisi jonkin uhkaavan intressejään.
– Tiedämme, että vuonna 2008 Venäjällä oli varasuunnitelma, että jos Yhdysvallat sotkeutuisi Georgian sotaan, Baltian maista olisi tullut heidän kohteensa.
Tiedustelulähde mainitsee erikseen, ettei usko sodan syttyvän ainakaan siitä, jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon, ja Nato laajenisi aivan Venäjän naapuriin.
– Venäjä uhittelee sotilaallisilla toimenpiteillä, mutta emme usko, että se olisi ratkaiseva tekijä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Natoon
Kannatan natoa
Kuulitteko nyt aloittajalta järkipuhetta, vaatikaa Suomen päättäjiä, että pääsemme Natoon hautomaan kehitystyötämme!!
Ei ryssä niin tyhmä ole,että räjäyttää lentokentät paskaksi!Minne sen kuljetus ja mobiilisaattue koneet laskeutuis? häh.
Oletko idiootti?
Lentokentät, tietoliikenne, sähköverkostot ja
on aina ensikohteita.
Bild-lehden jutun kirjoittanut henkilö Julian Röpcke on kyseenalaisessa maineessa, mutta se ei häirinnyt Iltalehteä tai Ilta-Sanomia, eikä monia läntisiä lehtiä, joissa sama tarina lähti leviämään.
Röpcke on natsimielisyydessään herättänyt sellaista skandaalia, että Iltalehden ja Ilta-Sanomien päätös valita miehen jutun lähteekseen on mielenkiintoinen, vaikka tarjolla olisi ollut huomattavasti maltillisempien Pohjoisen Vastarintaliikkeen miesten ja naisten kirjoituksia, joita kumpikaan iltapäivälehti eivät valitsisi ns. aatteellisen väärämielisyyden johdosta ja joita lehdet muistaisivat aina leimata ”natseiksi” asiaankuulumattomastikin.
”JihadJulian” -nimellä tunnettu Julian Röpcke tunnetaan juhlistaan äärioikeistolaisessa ukrainalaisessa Azovin pataljoonassa, joka on lainannut logonsakin Kolmannen valtakunnan Waffen-SS:stä. Röpcke kaveraa ruotsalaisen palkkasoturin Mikael Skilltin ja Thomas C. Theinerin (Euromaidan pressin kirjoittaja) kanssa, jonka vimmattu slogan on:
”Me kaikki tiedämme Hitlerin ainoaksi virheeksi, että hän ei tappanut tarpeeksi venäläisiä”.
Bild-lehden jutussaan Julian Röpcke viittaa nimettömiin ”kahteen lähteeseen” (according to the two sources). Näiden nimettömien lähteiden olemassaoloa ei voi mitenkään varmistaa. Ovatko lähteet kenties kavereita Azov pataljoonan pikkujouluista?
Neljän tähden kenraali Robert Neller vieraili Norjaan sijoitettujen amerikkalaisjoukkojen luona torstaina.
– Toivottavasti olen väärässä, mutta sota on tulossa. Te taistelette täällä, informaatiosodassa, poliittisessa sodassa, sanoi Neller joukoille FoxNewsin mukaan.
Nellerin mukaan tulevaisuudessa Venäjä ja Tyynenmeren alue ovat seuraavia mahdollisia konfliktialueita.
Neller vieraili Norjassa yhdessä merijalkaväen aliupseereiden korkeimman edustajan, sotilasmestari Ronald Greenin kanssa. Green puhui merisotilaille samaan sävyyn.
– Muistakaa, miksi olette täällä. Teitä vahditaan. Aivan kuten te vahditte heitä, he seuraavat teitä. Meillä on nyt yli 300 merisotilasta täällä ja saamme hetkessä joukkojemme määrän nousemaan 3 000:een.
Kenraalin varoitukset tulivat vain päivää myöhemmin, kun puolustusministeri Jim Mattis oli kertonut sotilaille Fort Braggin tukikohdassa, että ”myrskypilvet kerääntyvät” Korean niemimaan ylle.
Venäjä on varoittanut Norjaa, että sen päätös ottaa vastaan lisää Yhdysvaltain joukkoja ensi vuoden loppuun mennessä luo lisää negatiivisia jännitteitä maiden suhteisiin.
Norja on väittänyt amerikkalaisjoukkojen olevan vain vahvistamassa suhteita Natoon ja harjoittelemassa talviolosuhteissa taistelemista.
Kolmensadan merijalkaväen sotilaan saapuminen Norjaan kesäkuussa 2016 oli ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan, kun Norja on sallinut vieraiden joukkojen sijoituksen maahansa.
Venäjän jättimäisessä Zapad-sotaharjoituksessa syksyllä harjoiteltiin myös iskua Pohjois-Norjaan. Venäjä on viime vuosina vahvistanut arktisen alueen joukkojaan pohjoisessa.Ryssä uhoaa jo Norjallekkin
Latvian puolustusministeriö vahvistaa Zapadin hyökkäyksellisen luonteen. Lisäksi Pohjois-Norjassa oli Zapadin aikaan TV-häiriöitä jotka johtuivat Venäjältä tulevista elektronisen sodankäynnin signaaleista. Hyökkäystä länteen harjoitteltiin kiistatta.
SOTILASLIITTO Nato on pannut kaksipäiväisessä puolustusministerien kokouksessaan vireille hankkeen, jolla pyritään valmistautumaan mahdolliseen Euroopassa käytävään suursotaan. Tämä tarkoittaa, että sotilasliitto laajentaa katsettaan Itämeren alueesta entistä enemmän koko Eurooppaa koskevaksi.
Nato alkaa valmistella kahta uutta esikuntaa, joista toinen keskittyy Euroopan ja Yhdysvaltain välisen meriyhteyden turvaamiseen ja toinen Euroopan sisäiseen logistiikkaan. Tarkoituksena on saada nopeasti ja paljon sotakalustoa potentiaaliselle rintamalle, jota ei nimeltä mainita, mutta joka liittyy kaikkein todennäköisimmin Venäjään.
Uusilla esikunnilla Nato kääntää henkisiä kellojaan, sillä komentorakennetta ei ole uudistettu näin paljoa vuosikymmeniin. Kylmän sodan aikana sotilasliitolla oli 33 esikuntaa, joissa palveli 22 000 sotilasta, mutta sittemmin rakennelma on kutistunut nykyiseen seitsemään esikuntaan ja noin 6 800 sotilaaseen.
”Naton pelote ja puolustus ei kohdistu mihinkään tiettyyn maahan.– – – Tämän sanottuani, olemme nähneet entistä määrätietoisemman Venäjän, joka on useiden vuosien ajan sijoittanut voimakkaasti sotilaallisiin valmiuksiinsa”, totesi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskiviikkona perustellessaan uusien esikuntien tarvetta.
ESIKUNTIEN sijainnista ei ole tehty päätöksiä, sillä nyt ollaan vasta valmisteluvaiheessa ja asiat tarkentuvat ensi kevääseen mennessä. Diplomaattilähteiden mukaan merikuljetuksiin ja niiden turvaamiseen keskittyvä ”Atlantin esikunta” saatetaan sijoittaa Yhdysvaltoihin, millä yritettäisiin sitouttaa oikukkaan presidentti Donald Trumpin hallintoa tiiviimmin Nato-yhteistyöhön.
Joukkojen ja sotakaluston liikuttamiseen keskittyvä esikunta taas saatetaan sijoittaa Saksaan. Se olisi maantieteellisesti järkevä sijainti ja lisäisi entisestään Saksan painoarvoa. Saksa on raskaan historiansa vuoksi ollut aiemmin varovainen sotilaallisissa yhteistyöhankkeissa.
Nato päätti kesän 2016 huippukokouksessaan Varsovassa neljän –noin tuhannen Nato-sotilaan vahvuisen – taisteluosaston sijoittamisesta Baltian maihin ja Puolaan. Saksa johtaa Liettuaan sijoitettua pataljoonaa.
LOGISTIIKKAAN keskittyvää esikuntaa perustellaan sillä, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat – joista 22 kuuluu myös Euroopan unioniin – ovat päästäneet infrastruktuurinsa tai lupajärjestelynsä repsahtamaan ainakin sodankäynnin näkökulmasta.
Koska Nato ei rakenna teitä eikä siltoja, sotilasliitto pyrkii patistamaan Euroopan unionia ja sen jäsenmaita hommiin. Stoltenbergin mukaan ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”.
Naton mukaan joidenkin jäsenmaiden tulee esimerkiksi vahvistaa siltojaan ja parantaa tieyhteyksiään, jotta kaikki raskas kalusto saadaan kuljetettua nopeasti ja mahdollisimman vähällä byrokratialla oikeisiin asemiin.
Nämä suunnitelmat ovat enemmän kuin mieleen Suomelle, joka on on ilmoittanut halustaan osallistua Hollannin esittämään EU-hankkeeseen vähentää sotilaskuljetusten rajabyrokratiaa ja hävittää logistisia pullonkauloja jäsenmaiden väliltä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) totesi torstaina Brysselissä, että Suomen huoltovarmuus paranisi, jos tiettyjä ”juridisia ja byrokraattisia sudenkuoppia” saataisiin karsittua. Hänen mukaansa Suomessa ei sen sijaan ole huolia esimerkiksi tieverkon suhteen mahdollisen sodan syttyessä.
”Kyllä Suomi on tunnistanut omat tarpeensa ja sitä mukaan mitoittanut tiestönsä ennen tätä, että meillä ei varmasti tämän tyyppisiä ongelmia ole”, Niinistö sanoi.
Maastamuutto on kiihtynyt Venäjällä 1990-luvun lopun tasolle. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yli 200 000 venäläistä oli muuttanut toiseen maahan, kerrotaan Ylen uutisessa.
Ylen haastattelema Pietarin Eurooppalaisen yliopiston professori Dmitri Travin pitää aivovuotoa vakavana ongelmana. Muuttoliikkeen syiksi hän näkee heikon taloustilanteen lisäksi poliittisen ilmapiirin ja heikon oikeusvaltion.
Travin arvelee, että muuttoliike jatkuu vilkkaana, koska presidentti Vladimir Putinin politiikka ei ole omiaan parantamaan oikeusvaltion tilannetta tai yritysten toimintamahdollisuuksia Venäjällä.
MAINOS - JUTTU JATKUU VIDEON ALLA
Ulkomaille muuttavat erityisesti korkeasti koulutetut ihmiset kuten tiedemiehet ja ohjelmoijat. Osa ihmisistä jättää Venäjän, koska he haluavat kasvattaa lapsensa muualla.
Suurin osa muutajista on päätynyt entisiin neuvostotasavaltoihin. Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan muuttaa yleensä korkeimmin koulutettua väkeä.
Suomalaistutkijoiden mukaan ei ole poissuljettua, että Venäjä valmistautuisi sotaan.
tiedustelulähteet kertovat Bildille Venäjän kuivaharjoitelleen Zapadissa Baltian maiden valloitusta ja ”shokkikampanjaa” läntisiä Nato-maita ja myös liittoutumattomia Ruotsia ja Suomea vastaan.
Harjoituksissa Venäjän strategiset pommikoneet lensivät Itämerellä ja Pohjanmerellä ja simuloivat Länsi-Euroopassa sijaitsevien kohteiden hävittämistä.