Moni suomalainen toimitusjohtaja tai talousjohtaja suosittelisi Seinäjokea muille yrityksille.
Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen teettämästä Kuntien imago 2017 -tutkimuksesta, jossa kartoitetaan mielipiteitä kunnan – tässä tapauksessa Kuopion – elinkeinoelämästä.
Seinäjoki sijoittui elinkeinoelämän suosituksia mittaavassa osiossa toiseksi. Seinäjokea enemmän suositeltaisiin vain Kaarinaa.
Kyselyyn vastasi lähes 1 500 elinkeinoelämän edustajaa 36 suurimmasta suomalaiskunnasta.
Seinäjoki on menestynyt jo useana vuonna peräkkäin kuntien elinvoimaisuutta ja yritysmyönteisyyttä mittaavissa tutkimuksissa, minkä vuoksi uusin sijoitus ei yllätä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtajaa Pertti Kinnusta.
Kuopio pyrkii nousemaan 200 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Kinnunen näkee Seinäjoella 2000-luvulla tapahtuneessa kehityksessä paljon samaa kuin Kuopion kasvussa.
– Tavoitteiden asettaminen on ollut kunnianhimoista, jolloin eri tahot ovat joutuneet ja innostuneet tekemään töitä.
Seinäjoen saama elinkeinoelämän suosittelu kielii Kinnusen mukaan siitä, että kaupunki on onnistunut huomioimaan yrityselämän päätöksenteossaan, kuten kaavoituksessa ja liikenneyhteyksien suunnittelussa.
Laajentumisaikeissa olevat yritykset eivät välttämättä keskity tarkastelemaan yksistään kasvukeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia, vaan ottavat huomioon koko alueen elinkeinorakenteen.
Kinnusen mielestä Seinäjoen ja ympäryskuntien yritysrakenne tukee alueelle tulevien yritysten tarpeita. Esimerkiksi alihankkijoita on varsin hyvin saatavilla.
– Yritysten muodostama verkosto on riittävän kattava alueella. Hankinnoissa ja kumppanuuksissa ei tarvitse turvautua välttämättä vain yhteen vaihtoehtoon, vaan niitä voi päästä myös kilpailuttamaan.
Toimivat liikenneyhteydet ovat Seinäjoen etu kuntien välisessä kilpailussa. Kinnusen mukaan Seinäjoen itäväylän valmistuminen sekä rautatien parantaminen ovat vahvistaneet kaupungin asemaa viime vuosien aikana.
Länsi-Suomen maakunnat ovat ajaneet vahvasti Päärata Plus -projektia, jossa päärataa parannettaisiin Helsinki-Tampere-välillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Seinäjoelta pääsisi alle tunnissa Tampereella ja kahdessa tunnissa Helsinkiin.
– Kuljetus- ja liikkumisajoilla on jatkossakin iso merkitys siinä, minne yritykset katsovat voivansa sijoittua.
Tällä hetkellä monen yrityksen kasvua jarruttaa osaavan työvoiman saatavuus.
Kinnusen mukaan ne kunnat, jotka pystyvät jollain keinoin osoittamaan alueelta löytyvän osaavaa työvoimaa, ovat erityisen vahvoilla keskinäisessä kilpailussaan.
Tutkimustulokset eivät tarjoa ainoastaan kunnille mahdollisuutta oman hännän nostoon.
Kinnusen mukaan puolueettomilla tutkimuksilla on aiempaa suurempi merkitys myös yritysten silmissä, vaikka ne eivät välttämättä ratkaisekaan yrityksen päätöstä sijoittua jollekin alueelle.
– Nykyään puhutaan paljon tarinoiden merkityksestä. Hyvät todistusaineistot siitä, miten alueella menee, tuntuvat vaikuttavan omalta osaltaan.
Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen teettämästä Kuntien imago 2017 -tutkimuksesta, jossa kartoitetaan mielipiteitä kunnan – tässä tapauksessa Kuopion – elinkeinoelämästä.
Seinäjoki sijoittui elinkeinoelämän suosituksia mittaavassa osiossa toiseksi. Seinäjokea enemmän suositeltaisiin vain Kaarinaa.
Kyselyyn vastasi lähes 1 500 elinkeinoelämän edustajaa 36 suurimmasta suomalaiskunnasta.
Seinäjoki on menestynyt jo useana vuonna peräkkäin kuntien elinvoimaisuutta ja yritysmyönteisyyttä mittaavissa tutkimuksissa, minkä vuoksi uusin sijoitus ei yllätä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtajaa Pertti Kinnusta.
Kuopio pyrkii nousemaan 200 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Kinnunen näkee Seinäjoella 2000-luvulla tapahtuneessa kehityksessä paljon samaa kuin Kuopion kasvussa.
– Tavoitteiden asettaminen on ollut kunnianhimoista, jolloin eri tahot ovat joutuneet ja innostuneet tekemään töitä.
Seinäjoen saama elinkeinoelämän suosittelu kielii Kinnusen mukaan siitä, että kaupunki on onnistunut huomioimaan yrityselämän päätöksenteossaan, kuten kaavoituksessa ja liikenneyhteyksien suunnittelussa.
Laajentumisaikeissa olevat yritykset eivät välttämättä keskity tarkastelemaan yksistään kasvukeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia, vaan ottavat huomioon koko alueen elinkeinorakenteen.
Kinnusen mielestä Seinäjoen ja ympäryskuntien yritysrakenne tukee alueelle tulevien yritysten tarpeita. Esimerkiksi alihankkijoita on varsin hyvin saatavilla.
– Yritysten muodostama verkosto on riittävän kattava alueella. Hankinnoissa ja kumppanuuksissa ei tarvitse turvautua välttämättä vain yhteen vaihtoehtoon, vaan niitä voi päästä myös kilpailuttamaan.
Toimivat liikenneyhteydet ovat Seinäjoen etu kuntien välisessä kilpailussa. Kinnusen mukaan Seinäjoen itäväylän valmistuminen sekä rautatien parantaminen ovat vahvistaneet kaupungin asemaa viime vuosien aikana.
Länsi-Suomen maakunnat ovat ajaneet vahvasti Päärata Plus -projektia, jossa päärataa parannettaisiin Helsinki-Tampere-välillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Seinäjoelta pääsisi alle tunnissa Tampereella ja kahdessa tunnissa Helsinkiin.
– Kuljetus- ja liikkumisajoilla on jatkossakin iso merkitys siinä, minne yritykset katsovat voivansa sijoittua.
Tällä hetkellä monen yrityksen kasvua jarruttaa osaavan työvoiman saatavuus.
Kinnusen mukaan ne kunnat, jotka pystyvät jollain keinoin osoittamaan alueelta löytyvän osaavaa työvoimaa, ovat erityisen vahvoilla keskinäisessä kilpailussaan.
Tutkimustulokset eivät tarjoa ainoastaan kunnille mahdollisuutta oman hännän nostoon.
Kinnusen mukaan puolueettomilla tutkimuksilla on aiempaa suurempi merkitys myös yritysten silmissä, vaikka ne eivät välttämättä ratkaisekaan yrityksen päätöstä sijoittua jollekin alueelle.
– Nykyään puhutaan paljon tarinoiden merkityksestä. Hyvät todistusaineistot siitä, miten alueella menee, tuntuvat vaikuttavan omalta osaltaan.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Pitkän tarinan olit kirjoittanut, enkä kyllä millään jaksanut lukea, en vaikka yritin, sorry.
Seinäjoella virkamiehet tekee työtä, ei politiikkaa.
Siksi Ilmajoella mikään ei menesty. Katsokaa minne yritykset sijoittuu, ja miettikää miksi?
Nyt Ilmolan kannattaisi liittyä maakuntakeskuksen menestykseen.
Yhdessä voisi Rengonharjua ja Tuomikylää sekä mm. Pojanluomaa suunnitella.
Tonteista on nyt pulaa Seinäjoella, hyvinkin Ilmola voisi olla kasvusuunta.
Nyt saisi vielä liittymisavustuksen, ennen Lapuaa.
Ilmolan soihdut sammuu pian muuten ?
Onhan Kurjennevalla tilaa vaikka kuinka, rakentakohot sinne. Eikä Ylistarokaa oo viä ihan täytehen rakennettu.Puhumattakaa Peejoesta.
Prima Powerin siirtyminen Kauhavalta Seinäjoelle kertoo erittäin selvästi, että Seinäjoki vetää.
Lapuan Sanomien päätoimittajakin puhuu kurakauppalasta, mikä on joskus ollut totta, kadut olivat päällystämättömiä ja savisia.
Katsokaa kapunkia nyt. Ensimmäisenä vastaan tulee suuria marketteja ja aina vain suurempaa on tulossa.
Autokaupam ksekus on jo aikoja sitten siirtynyt Tervajoelta Seinäjoelle ja jokaisella johtavalla merkillä on omat hienot liikkeensä.
Kunnatkin haluavat osansa Seinäjoen menestyksestä ja hyvä niin. Yritystenkin on mukavampi etsiä alihankkijoita oman kunnan alueelta.
Henkilökohtaisella tasolla naapurikuntia ainakin tunnutaan ankarasti karsastavan. Ehkä yritystasolla ollaan hieman sivistyneempiä? 😂
Into Seinäjoki osaa hommansa, meillä yrityspuoli sakannut jo liian kauan.
Henkilötasolla Ilmajoen ylimielisyys on kostautunut maakuntatasolla, se on valitettavaa että kunnassa ei osata katsoa peiliin.
Bisneksessä ei ole varaa henkilökemioista johtuvaan jäykkyyteen.
Seinäjoella kaikki on paremmin, niin se vaan on.
Tulkaa tänne, täällä on KAIKKI
pian myös IMO ja lisää tulee!
Vain Seinäjoki voi pelastaa Ilmajoen rappiolta.
Tekemällä ylistaron vertaisen kaukaisuuden, seinäjoellä tarvitaan mania, sieltä ei pelastusrenkaita viskota -ei kellenkään !
Maailma on kova paikka, vielä kovempi se on jos on tyhmä.
Kuntaliitos on kaikkien etu, kysykää vaikka Ylistarosta. Kunta olisi jo konkurssissa ilman Seinäjoen pelastusta.
Ylistarosta nyt ei saa kiinnostavaa paikkaa, vaikka liittyisi Tampereen kanssa, samoin Kauhava, joka on rikastettu/ pilattu monikulttuurisuudella.
Ylistarossa on käyty hen kohtaisesti ja kyllähän parijaavat seinäjokea, kaiken veivät ja kaikkien palveluitten hinnat nosteetu pilviin ja palvelut ovat jumalan selän takana seinäjoellä siis kaikki.
ylistarohan putsattiin ja niillä rahoilla seinäjoella vähän patsastellaan
Ylistarolla+ei+olisi+ollut+tulevaisuutta+omillaan,+verotulot+ei+sielä+riittäneet+alkuunkaan.
Seinäjoki elää valtion osuuksilla ja kuppaa siinä sivussa muita ja alistaen.
Tämähän on haravoinut kaikki yhteiset E-pohjanmaan laitoksetkin kitaansa ja niilä patsastelee vielä muka ominaan.
--hyi tätä reppanaa
Kyllähän viitsivät lapuaa kyärätä nämä tyhyjemmät taskut -aivan vonkuen ja kauvan sitä ropaa tehneet
Ny ojn jo juvouksis,, rryypäsin vähä kossua. Hik. Ei pekele lähärenkoht ahjamahan auto. No hik. Häräkelhe munteköö miäli pilua.m Nyt kohtajo lähähren. Ruopaasen oikehn kovaa. Onko poliissia onko hä??
Ny meemmä kolokuttelohon exien akkunolle ja muutenkin rienaamaan veronmaksajia
Miksi INEX ja PRIMA POWER meni Seinäjoelle?
vastaus= yritykset itse päättivät mihin haluavat sijoittua ja investoida.
Miksi he eivät halunneet sijoittua Ilmajoelle, vaikka täälä olisi logistisesti loistava paikka.
Ilmajoen imago on niin huono. Ilmajokea ei pidetä yhteistyökykyisenä kuntana.
Ilmajoella vaan ryypätään ja ajellaan autoilla
Tervetuloa Ilmajokiset sankoin joukoin IDEA-PARKIN avajaisiin.
Toivomme että Hansa-alueenne saisi myös jonkun yrityksen ennenkö alue taantuu liiaksi.
Ideaparkin tulo Seinäjoelle etenee suunnitellusti. Sukari Investin hallituksen puheenjohtajan Tuomas Henttulan mukaan kauppakeskuksen avajaisia vietetään marraskuussa 2019
Ei taideta viettää...
Tervetuloa myös uuteen LIDL myymälään.
Tervetuloa myös agrologiopiskelijat.
Framin kattavat palvelut ja tilat laboratorioineen ovat käytettävissänne.
Kilpailu opiskelupaikoista käy jo kovana, koulutuksen arvo kasvaa, opiskelijoiden eduksi.
Missä 17 vuotiaat maanrakennusopiskeliat asuvat Rengonharjulla ?
Kulkeeko bussit ?
Koulu voisi alkaa puoli ysiltä.
JAKKIN busseja Sedulla pilvin pimein. Nonstop-kuljetuksia. Yksikön johtaja töihin
SEAMK kerää lahjoituksia
Yksityistä pääomaa on tarkoitus kerätä miljoona euroa.
Nyt Ilmajokiset maanviljelijöt ja isännät, lahjoittamaan SeamK,lle jotta IMO saadaan pidettyä Ilmajoella
Tässä Teille sjoen menestystarina:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15203189/seinajokea-syytetaan-nyt-maakunnan-kurjistajana
Frami vetää puoleensa kiihtyvällä tahdilla opiskelijoita ja osaamista.
Hienoa että keskustauolueen seinäjokelaispäättäjät näkevät omaa napaansa kauemmas ja siirtävät AMK teoriaopetuksen Framille v 2019 alusta.
Monet opiskelijat saavat paremmat tilat, pintaa myös muuhun opiskelijaelämään ja oppimisympäristön jossa tulokset paranevat. Kokonaistaloudellisesti siirto on myös Seamk:lle välttämätöntä.
Ilmajoen vanha kampus, jos sitö sellaiseksi voi edes kutsua, on tiloiltaan auttamattoman vanhanaikainen eikä tarvittavia investointeja ole huolehdittu ajoissa.
Kuntanne edustaja ei ole osallistunut kokouksissa asioiden käsittelyyn millään tavoin.
Valitettavaa että asiasta on annettu väärää informaatiota Ilmajoen kunnan toimesta
Se on hyvä, että saadaan maatalousoppilaitos maakunnan pääkaupunkiin. Opiskelijat hakeutuvat mielellään paikkoihin jossa on muutakin elämää, kuin vain sitä ikuista opiskelua. Isommassa kaupungissa opiskelleet tietävät kyllä...
Ruokamaakuntana+meidät+tunnetaan+ja+Seinäjoki+maakunnan+keskuskaupunkina+on+ainoa+joka+pystyy+vetovoimallaan+saamaan+opiskelijoita+alalle.
Pysyy tuo maatalous opintojen käytännön opinnot Ilmajoella. Joten en ymmärrä narinaa. Teoriaopinnot jatkossa Framilla, mitä ihmeellistä siinä. Ei tarvi matikan ja kielten opettajien ajaa Ilmajoelle. Helpompi jaksottaa oppilaiden teoriaopinnot ja käytännön opinnot eri opintojaksoille. Ei matikan opinnoissa tarvi nähdä ikkunasta viljapeltoa, matikka on matikkaa.
Entäs oppilaiden majoittuminen?Äshoulis saattaa olla vähä kalliimpaa ku Ilmajoella. Ja jos Ilmajoella asuu niin matkakustannuksia tuloo,ei oo oppilaita otettu huomioon ku on lyöty päätä Joupin ainoaan mäntyyn.
Imo,n tyhjeneviin tiloihin on kunnan johtoryhmä päättänyt majoittaa pakolaisia.
Kunnanjohtaja Pirttikosken mukaan "hyvää keskustelua on käyty".
Joillain "johtoryhmän jäsenillä on valmius ja tahto majoittaa pakolaisia jopa omaan kotiinsa, tässä vaiheessa he eivät omalla nimellään halua tulla esiin".
Kotekolle sopii myös mamuja
Maahanmuuttajat ovat monasti motivoituneimpia opiskelemaan ja työhön kuin me kantasuomalaiset. Opiskelijat ja henkilökunta opettajineen kansanopistoissa ovat halukkaita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita opiskeluyhteisöönsä, mutta ympärillä asuvat eivät. Vai onko niin, että kuntalaisista vain pieni osa huutaa vastaan. Esimerkki Ilmajoelta, jossa 600 oli laittanut nimensä ehkä väärillä perusteilla vastustavaan nimilistaan. Siis yli 12 000 asukkaasta viisi prosenttia.
Arvaapa mitä tästä pahimmillaan voi seurata?
E-P:n opistossa Ilmajoella alkoi maahanmuuttajanaisten kotouttamiskoulutus kahdeksan vuotta sitten laajentuen nopeasti miesten koulutukseen. Kasvu koulutuksessa on jatkunut niin, että parhaimmillaan yhtenä lukuvuonna on ollut yli 20 kansallisuutta kaikista maanosista. 25 nuorta turvapaikanhakijaa Irakista ja Afganistanista aloitti alkuvuonna maahanmuuttoviraston rahoituksella. Näinä päivinä alkoi 28 mamu-nuoren aikuisten perusopetus oppivelvollisuusiän ylittäneille. Tässä tullaankin siihen, kun Ilmajoki ei myönnä ja Seinäjoki on myöntämässä kuntapaikat näille opiskelijoille, mikäli he saavat oleskeluluvat. Mikä on jatko? Nyt pohditaan kiivaasti, järjestetäänkö opetus jatkossa Ilmajoen sijaan Seinäjoella. Tähänkö Ilmajoella tähdätään?
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, joutuuko koko Etelä-Pohjanmaan opisto etsimään tilat Seinäjoelta, jos opisto ei saa lupaa sivutoimipisteelle kaupungissa. Sitä ei ainakaan opisto itsessään halua. Vai ottaako Ilmajoen kunta vastuulleen oppilaiden kuljetuskustannukset asunnoista opistolle?
OKM:n opetusneuvostason mukaan E-P:n opistolla ei ole mahdollisuutta saada sivutoimipisteen lupaa Seinäjoella, matka on liian lyhyt. Sen sijaan koko opiston siirtämiseen saa luvan.
Lisää mamuja Ilmajoelle.
Kösä haluaa ja järkkää.
Nyt voi puhua Seinäjoen menehtymisestä. Valtakunnallisessa imagolistauksessa romahdus sijalle 8.