Jos anteeksi pyytämällä välttäisi tuomion, niin miten voitaisiin puhua oikeudesta?
Mietitään, että seisoisit tuomarin edessä ja saisit puollustuspuheenvuoron, kertoisit mikä johti mihinkin, lopuksi pyytäisit anteeksi ja anoisit armoa.
Mitä tuomari sanoisi sinulle?
Eikö hän sanoisi, "valitettavasti sitä sinun olisi tullut miettiä aiemmin"
Nyt varmaan haluat tietää mitä haen tällä?
Moni teistä lopettaa tässä vaiheessa lukemisen kun näkee tämän sanan "Jumala".
Mutta teille jotka vielä luette haluan kertoa, että olen keskustellut paljon ihmisten kanssa, olen nähnyt miten ateistista on keskustelun aikana tullut agnostikko ja loppujen lopuksi huono kristitty.
Ihmiset on kuin sipuleita, jonka kuoren suojissa he piilottelevat.
Kun niitä kuoria pääsee keskustelemalla kuorimaan, se viho viimeinen kuori minkä taakse ihminen piiloutuu on se, että "Jumala antaa anteeksi kun pyydän, hän rakastaa minua, joten kyllä Hän antaa anteeksi"
Jos maallinen tuomari ei jätä rankaisematta, jotta oikeus tapahtuisi, Oikeudenmukainen Jumalako jättäisi?
Ei, Hän ei jätä rankaisematta syntiä.
Synnin palkka on kuolema.
Tämän tähden Jeesus sanoi "joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa"
Ihmisen tulee hyväksyä Jumalan oikeudenmukainen tuomio kohdallaan, se tarkoittaa itselleen kuolemista ja näin ihminen voi uudesti syntyä ja tulla täten yhdeksi Kristuksen kanssa Pyhän Hengen kautta.
Siten, ettei enää elä ihminen itse vaan Kristus elää ihmisessä Pyhän Hengen kautta.
Näin täyttyy Jumalan oikeudenmukainen tuomio, mutta myös Jumalan täydellinen pelastus suunnitelma siinä samalla.
Elävä Jumala on sekä oikeudenmukainen, että armollinen ja tässä täyttyvät ne molemmat.
Mietitään, että seisoisit tuomarin edessä ja saisit puollustuspuheenvuoron, kertoisit mikä johti mihinkin, lopuksi pyytäisit anteeksi ja anoisit armoa.
Mitä tuomari sanoisi sinulle?
Eikö hän sanoisi, "valitettavasti sitä sinun olisi tullut miettiä aiemmin"
Nyt varmaan haluat tietää mitä haen tällä?
Moni teistä lopettaa tässä vaiheessa lukemisen kun näkee tämän sanan "Jumala".
Mutta teille jotka vielä luette haluan kertoa, että olen keskustellut paljon ihmisten kanssa, olen nähnyt miten ateistista on keskustelun aikana tullut agnostikko ja loppujen lopuksi huono kristitty.
Ihmiset on kuin sipuleita, jonka kuoren suojissa he piilottelevat.
Kun niitä kuoria pääsee keskustelemalla kuorimaan, se viho viimeinen kuori minkä taakse ihminen piiloutuu on se, että "Jumala antaa anteeksi kun pyydän, hän rakastaa minua, joten kyllä Hän antaa anteeksi"
Jos maallinen tuomari ei jätä rankaisematta, jotta oikeus tapahtuisi, Oikeudenmukainen Jumalako jättäisi?
Ei, Hän ei jätä rankaisematta syntiä.
Synnin palkka on kuolema.
Tämän tähden Jeesus sanoi "joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa"
Ihmisen tulee hyväksyä Jumalan oikeudenmukainen tuomio kohdallaan, se tarkoittaa itselleen kuolemista ja näin ihminen voi uudesti syntyä ja tulla täten yhdeksi Kristuksen kanssa Pyhän Hengen kautta.
Siten, ettei enää elä ihminen itse vaan Kristus elää ihmisessä Pyhän Hengen kautta.
Näin täyttyy Jumalan oikeudenmukainen tuomio, mutta myös Jumalan täydellinen pelastus suunnitelma siinä samalla.
Elävä Jumala on sekä oikeudenmukainen, että armollinen ja tässä täyttyvät ne molemmat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Missään Raamatussa ei kai opeteta "pyytämään anteeksi" ihmisiltä.
Raamattu puhuu anteeksiannosta ja tämä on loukatun osapuolen oma asia.
Anteeksipyytely on heppoinen keino siirtää oma syyllisyys uhrin harteille, eikä Jumalan sana tällaista opeta!
Sen sijaan, että ensin loukkaa, sitten pyytelee anteeksi, taas loukkaa, on suorastaan Jumalan armon pilkkaamista.
Ainoastaan Jumalalta anotaan anteeksiantoa. Kukaan ihminen ei ole toista ylempänä tässä asiassa. Ihmisiä ei rukoilla.
Mulla oli yks tuttu joka aina "niin pahoitti mielensä" ja sen sijaan että olisi ryhdistäytynyt ja opetellut sietämään elämän takaiskuja, vaati huuli väpättäen että häneltä anotaan anteeksiantoa, jos oli esim. sattunut sanomaan jotain hänen niin herkälle sielulleen sopimatonta.
Jos joku ei langennut tuohon peliin, hällä silmät kostuivat ja huulet entisestään tärisivät.
Helpointa oli luovuttaa tässä asiassa.
Vai ei raamatussa puhuta anteeksi pyytämisestä? Tässä pari otosta:
"Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi."
"Pyydä anteeksi niiltä, jotka joutuivat kärsimään siitä, mitä teit tai jätit tekemättä, ja hyvitä vahinko mahdollisuuksiesi mukaan"
Minkä logiikan mukaan anteeksipyyntö siirtää syyllisyyden uhrin harteille? Jos joku on loukannut minua ja pyytää anteeksi, niin miksi ihmeessä minun pitäisi tuntea siitä syyllisyyttä.
"Ainoastaan Jumalalta anotaan anteeksiantoa. Kukaan ihminen ei ole toista ylempänä tässä asiassa. Ihmisiä ei rukoilla."
Oletkohan keksinyt tämän hataran selityksen siksi, että olet liian ylpeä pyytämään anteeksi. Anteeksipyytäminen on normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä. Sitä tarvitaan, sillä kukaan meistä ei ole erehtymätön. Se hyvän ihmissuhteen perusta. Mitä ihmettä höpiset ihmisten rukoilemisesta? Pyytäminen ei ole rukoilemista, eikä rukoileminen aina pyytämistä.
Jos viitsisit lukea tarkemmin, Jeesus ei neuvonut heppoisiin sanoihin vaan "sopimaan asia".
Asioiden sopiminen on sitä, että tekijä itse korjaa ja korvaa aiheuttamansa vahingon. Tyhjät sanat joilla rikollinen uskoo korjanneensa tekonsa eivät uhrille merkitse mitään, vaan vähintäänkin hänelle aiheutetun vahingon ennalleen palauttaminen.
"Olen pahoillani" on ainoat sanat jotka kuuluvat tekijälle, ei itselleen mukavaa mielenrauhaa hankkiva, uusi vaatimus! Jos ei edes aio korjata tekoaan, pitäköön suunsa kiinni.
Aloittajalle. Anteeksipyyntö riittää, kunhan kirjoitat sanat anteeksi ja pyyntö yhteen etkä erilleen!