YYA-aikana naurettiin sille kun ulkosuhteisiimme liittyi pitkä liturgia miten ja millainen maa Suomi on. Myös jos oli neuvostovastainen niin tie politiikassa nousi pystyyn.
EU-suhteemme perustuvat tänä päivänä samanlaiseen liturgiaan ja litaniaan miten EU ja euro ovat olleet Suomelle menestystarina ja blaa blaa blaa.... Samana toistuu myös sekin jos poliitikon sanotaan olevan EU- tai euro-vastainen niin tie on poikki.
Liturgiat ja kumartelun kohteet Suomen politiikassa jatkuvat ja toistuvat, vain kohde muuttuu. Jos se oli ennen Moskova niin nyt se on Bryssel. Mitään uutta ei siis auringon alla, sama onneton luuserimeno jatkuu aina vain, mitä nyt aina joulukuussa paukutellaan henskeleitä ja raketteja kun ollaan niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin mahdottoman itsenäisiä.
Kun joskus koittaisi se päivä, että Suomi on taas itsenäinen kuten oli ennen sotia ja 1991-95.
EU-suhteemme perustuvat tänä päivänä samanlaiseen liturgiaan ja litaniaan miten EU ja euro ovat olleet Suomelle menestystarina ja blaa blaa blaa.... Samana toistuu myös sekin jos poliitikon sanotaan olevan EU- tai euro-vastainen niin tie on poikki.
Liturgiat ja kumartelun kohteet Suomen politiikassa jatkuvat ja toistuvat, vain kohde muuttuu. Jos se oli ennen Moskova niin nyt se on Bryssel. Mitään uutta ei siis auringon alla, sama onneton luuserimeno jatkuu aina vain, mitä nyt aina joulukuussa paukutellaan henskeleitä ja raketteja kun ollaan niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin mahdottoman itsenäisiä.
Kun joskus koittaisi se päivä, että Suomi on taas itsenäinen kuten oli ennen sotia ja 1991-95.
Vastaukset 1
Vanhimmat
TTaas tturha avaus!
Neukkujen ylivallan alla (= suometttuneisuuskausi) päädytttiin tilantteeseen, että kaikissa tilanteissa julkaistiin kommunikea, jota myös 'liturgiaksi' kutsutttiin.
Siältö kuulosti pittkälti seuraavalta: "Molempien maiden yhteistyöä kasvaa ja kehittyy molemminpuolisen vilpitttömän luottamuksen ja ystävyyden hengessä jne..." Samatt sanat toistuivat loputtomiin ja meillä oli palkatut miehet (Kekkonen, Karjalainen) suoltamaan tätä. Vastapuolelta vastattiin samoilla sanoilla!
MIKSI?
Neuvostoliittto edellyttti ja vaatti tätä ja me lähdimme siihen mukaan. Eihän asiasta mitään vahinkoakaan ttullut vaikka se kansaa salaa nauratti!
Sen sijaan on turhaa ja valheellista väittää, että EU ja länsisuhteet edellyttäisivät mneiltä vastaavaa ystävyysliturgiaa. Sitä ei näey sen paremmin lehdissä tai uutisissa!
Jos joku muuta väittää niin tuokoon esiin asiasta referaattia!
Oheisena Juri Derjabinin lausunto asiasta:
Ensimmäiselle komennukselleen Suomeen hän muutti helmikuussa 1968. Sen jälkeen hän ehti puhua monta kertaa Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydestä, niin tapana oli. Mutta eihän se mitään totta ollut, hän sanoo nyt.
"Sanat ystävyydestä olivat kuin liturgia kirkossa. Ne olivat isoja sanoja, jotka eivät vastanneet suhteittemme oikeaa tolaa. Mitä se sellainen ystävyys oli, kun epäluottamus kuitenkin säilyi ja jatkuvasti syntyi uusia jännitteitä?"