Sauli Niinistö puhui itsensä pussiin
4.1.2018 12:08 Paavo Väyrynen 24 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomat julkaisi tänään Sauli Niinistön presidenttiehdokashaastattelun. Siinä häneltä kysyttiin, missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon.
Niinistö vastasi:
Suomi pyrkii pysymään kriisien ulkopuolella.
Jos me liittyisimme Natoon, olisimme automaattisesti osapuoli Venäjän ja Naton kriisitilanteessa.
Jos venäläiset alkavat nähdä koko lännen, EU:n ja meidät siinä mukana samanlaisina vihollisina kuin Naton, olemme menettäneet mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella ja silloin ei ole mitään hävittävää. Silloin sitä on vakavasti harkittava.
Vastaus on asiasisällöltään sama kuin Niinistön vastaavanlaiseen kysymykseen Ylen suuressa vaalikeskustelussa antama hieman koukeroisempi vastaus.
Kannanotoista kahteen ensimmäiseen on helppo yhtyä. Suomen tulee pyrkiä pysyttäytymään kaikkien sotien, selkkausten ja kriisien ulkopuolella. Tästä syystä Suomen ei tule liittyä Natoon, vaan meidän tulee säilyttää asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
Kolmannen kannanoton mukaan Natoon liittymistä olisi vakavasti harkittava tilanteessa, jossa Suomi olisi menettänyt sotilaallisen liittoutumattomuutensa uskottavuuden. Silloin liittoutumattomuuden antama turvallisuusetu olisi menetetty, eikä Suomella olisi enää ”mitään hävittävää”.
Sauli Niinistön johtama ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut epäjohdonmukaista. Samalla kun Niinistö sanoo, että Suomen tulee pyrkiä kahden ensimmäisen kannanoton mukaisesti pysyttäytymään kriisien ja Naton ulkopuolella, Suomi on hänen johdollaan toiminut tavalla, joka murentaa liittoutumispolitiikan uskottavuutta ja uhkaa lopulta johtaa kolmannen kannanoton mukaisesti Nato-jäsenyyteen.
Suomen liittoutumattomuuden uskottavuutta ovat heikentäneet mm. isäntämaasopimus Naton kanssa ja Nato-maiden osallistuminen Suomessa järjestettyihin sotaharjoituksiin. Uutena askeleena Suomi on kehittämässä Euroopan unionille yhteistä puolustusta nimenomaan siten, että sen perussopimuksen tulkittaisiin velvoittavan jäsenmaita antamaan muille jäsenmaille myös sotilaallista apua. EU:sta tulisi tätä kautta sotilasliitto ja Naton eurooppalainen pilari.
Jotta Suomi voisi säilyttää itsellään mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella, meidän tulee selkiyttää asemaamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
4.1.2018 12:08 Paavo Väyrynen 24 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomat julkaisi tänään Sauli Niinistön presidenttiehdokashaastattelun. Siinä häneltä kysyttiin, missä tilanteessa Suomen pitäisi liittyä Natoon.
Niinistö vastasi:
Suomi pyrkii pysymään kriisien ulkopuolella.
Jos me liittyisimme Natoon, olisimme automaattisesti osapuoli Venäjän ja Naton kriisitilanteessa.
Jos venäläiset alkavat nähdä koko lännen, EU:n ja meidät siinä mukana samanlaisina vihollisina kuin Naton, olemme menettäneet mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella ja silloin ei ole mitään hävittävää. Silloin sitä on vakavasti harkittava.
Vastaus on asiasisällöltään sama kuin Niinistön vastaavanlaiseen kysymykseen Ylen suuressa vaalikeskustelussa antama hieman koukeroisempi vastaus.
Kannanotoista kahteen ensimmäiseen on helppo yhtyä. Suomen tulee pyrkiä pysyttäytymään kaikkien sotien, selkkausten ja kriisien ulkopuolella. Tästä syystä Suomen ei tule liittyä Natoon, vaan meidän tulee säilyttää asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
Kolmannen kannanoton mukaan Natoon liittymistä olisi vakavasti harkittava tilanteessa, jossa Suomi olisi menettänyt sotilaallisen liittoutumattomuutensa uskottavuuden. Silloin liittoutumattomuuden antama turvallisuusetu olisi menetetty, eikä Suomella olisi enää ”mitään hävittävää”.
Sauli Niinistön johtama ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut epäjohdonmukaista. Samalla kun Niinistö sanoo, että Suomen tulee pyrkiä kahden ensimmäisen kannanoton mukaisesti pysyttäytymään kriisien ja Naton ulkopuolella, Suomi on hänen johdollaan toiminut tavalla, joka murentaa liittoutumispolitiikan uskottavuutta ja uhkaa lopulta johtaa kolmannen kannanoton mukaisesti Nato-jäsenyyteen.
Suomen liittoutumattomuuden uskottavuutta ovat heikentäneet mm. isäntämaasopimus Naton kanssa ja Nato-maiden osallistuminen Suomessa järjestettyihin sotaharjoituksiin. Uutena askeleena Suomi on kehittämässä Euroopan unionille yhteistä puolustusta nimenomaan siten, että sen perussopimuksen tulkittaisiin velvoittavan jäsenmaita antamaan muille jäsenmaille myös sotilaallista apua. EU:sta tulisi tätä kautta sotilasliitto ja Naton eurooppalainen pilari.
Jotta Suomi voisi säilyttää itsellään mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella, meidän tulee selkiyttää asemaamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Jotta Suomi voisi säilyttää itsellään mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella, meidän tulee selkiyttää asemaamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana."
Ja sekö takaa maan koskemattomuuden?? Me OLIMME sitoutumatton 30.11.1939 ja silti rajan yli vyöryi väkeä!