" Varjo Suomen yllä" ss 455. KGB:n muistio Suojelupoliisista 15.5. 1956 (otteita):
Fagerholmin hallitus hajotti 1948 demokraattisten ainesten johtaman Valpon. Tilalle perustettiin Suojelupolisi ( Suopo), joka ryhtyi roimiin demokraattisia voimia ja Suomen-NL:n ystävyyssuhteita vastaan.
Noin 20 oikeusjutussa on Suomen kansalasia syytetty tiedustelutoiminasta NL:n hyväksi ja yli 50 on tuomittu rangaistuksiin.
Porvarillinen lehdistö käytti laajalti näitä oikeusjuttuja NL:n vastaiseen propagandaan.
Fagerholmin hallitus hajotti 1948 demokraattisten ainesten johtaman Valpon. Tilalle perustettiin Suojelupolisi ( Suopo), joka ryhtyi roimiin demokraattisia voimia ja Suomen-NL:n ystävyyssuhteita vastaan.
Noin 20 oikeusjutussa on Suomen kansalasia syytetty tiedustelutoiminasta NL:n hyväksi ja yli 50 on tuomittu rangaistuksiin.
Porvarillinen lehdistö käytti laajalti näitä oikeusjuttuja NL:n vastaiseen propagandaan.
Vastaukset 18
Vanhimmat
KGB:n muistio jatkuu:
"Vuoden 1956 alkupuolella nostettiin kolme uutta vakoilujuttua, syytteeseen kahdeksan henkilö.
Samaan aikaan Suopo sieti Englannin ja Amerikan tiedustelupalvelujen myyräntyötä Suomen alueelta NL:a vastaan.
Suomen poliisin työntekijöitä käytetään NL:sta laittomasti Suomeen tulleiden kansalaisten värvävkseen."
( nämä olivat loikkareita, jotka ilmaisivat halunsa yhteistyöhön. Monet todettiin NL:sta tarkoituksella lähetetyiksi.)
Tämä on siis sitä suomettuneisuutta, johon kuului sekin, ettei Kokoomus päässyt hallitukseen , koska jo oli siellä, eivätkä kommunistit joutuneet oppositioon, koska jo olivat siellä.
Eivät+kommunistit+ole+EDES+oppositiossa!+Unohdit+sen+0,3+%:n+kannatuksen+ja+0+paikkaa?
Kokoomusta syrjittiin YYA-aikana "yleisen syiden" takia. Taisi se jossain virkamieshallituksessa olla.
Kommunistit olivat useissa hallituksissa jopa keskeisillä paikoilla pääministeriä ( Pekkala) myöten. Ongelmia tuottivat sisäiset erimielisyydet ja laskeva kannatus.
tietysti myös toimenpiteet esitetyn kauhukuvan torjumiseksi ( lyhennetty) :
1. Oli kiinnitettävä suurlähettiläs Wuoren huomio tapahtuneeseen ystävyyssuhteiden horjuttamiseen ja yhteyteen Suopon virkailijoiden yhteistyöhön Englannin tiedustelupalvelun kanssa, josta KGB on aiemmin raportoinut.
2. Ryhtyä presidentti Kekkosen kautta toimenpiteisiin ao. virkailijoiden erottamiseksi.
( Tietoa toimenpiteistä ei ole. Kekkonenkaan ei niistä päiväkirjassaan mainitse)
Brusiinin päällikköaikana 26. huhtikuuta 1945 – 10. tammikuuta 1946 erotettiin Valposta paljon aiempaa henkilökuntaa, joka korvattiin kommunisteilla ja muilla neuvostomielisillä. Kaikki osastopäälliköt vaihdettiin. Vakansseista 40 prosenttia täytettiin kommunisteilla tai kansandemokraateilla. Joka kymmenes henkilökuntaan kuuluva oli saanut aiemmin tuomion joko maan- tai valtiopetoksesta, ylimmästä päällystöstä heitä oli joka kolmas. Brusiinin päällikköaikana palvelukseen otettiin myös lähes 80 henkilöä, joilla oli takanaan rikoksista saatu vankeustuomio. Henkilökunnan määrää kasvatettiiin rajusti.
Henkilökunnan kokemattomuuden vuoksi Valpo II:n toiminta oli epävarmaa ja se korostui tutkittavien juttujen laajuuden vuoksi, esimerkiksi asekätkentäjutussa oli tuhansia osallisia. Vielä epäpätevyyttäkin merkittävämpi tekijä oli, että Valpo jäi omaksi saarekkeekseen eikä sille toisin kuin edeltäjälle löytynyt tukea oikeuslaitoksesta tai virkakoneistosta.
Brusiinin jälkeen Valpossa toimi useita lyhytaikaisia päällikköjä. Organisaation tosiasiallisena johtajana maaliskuuhun 1947 asti toimi ylimääräiseksi osastopäälliköksi nimitetty SKP:n puheenjohtaja Aimo Aaltonen, joka puolueen sisäisistä syistä joutui eroamaan 1947. Lyhyen aikaa Valpon johtajana toiminut Hanno J. Kunnas vahvisti Aaltosen vahvan aseman Valpon toimintaa tutkineen Ahlbäckin komitean kuulustelussa. Tutkinta johti sittemmin Brusiinin ja eräiden muiden Valpon henkilöiden asettamiseen syytteeseen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Miss suomi lena brusiin on ton päällikön tyttö.
Niin sanotun punaisen Valpon aikaan sisämisterinä toiminut Yrjö Leino sai vuonna 1958 julkaistua muistelmansa Kommunisti sisäministerinä, johon kannattaa tutustua, kuten myös Veijo Varjo : Miehet pimeästä : neuvostovakoilu Suomessa -teokseen.
Todellisuudessa EI SAANUT julkaistua!
Lopulta kirjan koko painos tuhottiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Lähes kaikki kirjat − noin 12 500 kappaletta − poltettiin Roihuvuoren lämpökeskuksessa elokuussa 1962 lukuun ottamatta joitain kappaleita, jotka otettiin salaa poliittisten aktiivien käyttöön ja joista tuli myöhemmin arvokkaita keräilyharvinaisuuksia. Kirjan julkaisematta jäämisestä aiheutui Tammelle useiden miljoonien markkojen tappio. Jarl Hellemannin mukaan Leinon muistelmista nostettu kohu oli täysin suhteeton verrattuna kirjan asiasisältöön ja kirjasta tuli suomalaisen ulkopoliittisen itsesensuurin ensimmäinen uhri.. Myöskään kirjan tuoreeltaan lukeneen pääministeri Fagerholmin mielestä siinä ”ei ollut mitään merkillisiä asioita”. Yrjö Leinon poika, toimittaja Olle Leino on arvellut, että jos hänen isänsä muistelmat olisivat päässeet ilmestymään suunnitellusti, ne olisivat aluksi nostattaneet suuren hälyn, mutta melko pian sulautuneet muun saman ajan paljastuskirjallisuuden virtaan
stallarit mitään suomalaiselle demokratialle, vaikka NL härskisti tuki.
Kunnia siitä demareille ja Suopolle. Hyvin tehty.
Kokoomukselle+tuo+21:n+vuoden+hallituspaitsio+oli+todellinen+kannatusboomi-
taas kerran tilaisuutensa, vaikka apuan oli kommunsitinenmaailmanmahti.
Vapaus ja oikeus voittavat aina!
viimeisten punikkien ja stallarien harjoittama Suomen mustamaalaus.
Mutt taas yritykset torjutan.
rajoittui lähinnä äärivasemmistoon ja maalaisliittoon. Muu poliittinen kenttä oli kaikessa hilaisuudessa jyrkästi neuvostovastainen, mikä Moskovassa hyvin tiedettiin.
Sen todistaa uusin tutkimus.
Kyllä se katttoi koko ylimmän johdon!
Jukka Tarkka: Suomettuneisuuden määritelmä
”Suomettumisen olemus oli tunnepitoista kuvitelmaa siitä, että suurvaltaa miellyttämällä ja omaa nöyryyttä korostamalla se saataisiin tekemään jotain sellaista, jota se ei rationaalisin perustein tekisi.
Suomettuminen oli ’sinisilmäistä’, mutta samalla laskelmoitua roolipeliä. Sitä pelattiin uutterasti, vaikka läheskään aina ei ollut varmaa, näyttivätkö roolit uskottavilta niiden silmissä, joille niitä näyteltiin. Suomettuminen oli Neuvostoliiton oletettujen intressien mielistelevää ennakointia, joka menee ohi normaalin omaan etuun perustuvan reaalipolitiikan yli ja ohi. Suomettuminen ei siis ollut enää politiikan sisältöä vaan sen tarkoituksellista paisuttelua. Sen takana oli illuusio siitä, että alastoman keisarin vaatteiden kehuja kyllä palkitaan, kunhan pitää huolen siitä, että keisari näkee, kuulee ja tunnistaa ylistäjänsä.
Suomettuminen on ulkopolitiikalla tehtyä sisäpolitiikkaa. Se ei vaikuttanut todennäköisesti siihen asiaan, johon sillä sanottiin vaikutettavan, nimittäin Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen. Ellei se sitten aiheuttanut lievästi säälivää hymyilyä Kremlin perimmäisissä kammareissa.”
kommarit kurissa yhtä hyvin kuin EK ja Valpo aikanaan.
Hienoa työtä Suomen puolesta.
Viimeistään Tiitisen Supo oli pelkkä paska. Ei koskaan ottanut yhtään vakoojaa kiinni. Suojeli suomalaisia vakoojia. Vain Dumell tuomittiin näön vuoksi. Vakoojia suojeltiin ja suojellaan, kun taas syytön Rusi lavastettiin vakoojaksi ja hänen poliittinen uransa tuhottiin
Supo toimi erinomaisen hyvin. NL:n vakoilutoiminta vain oli laantunut, samoin läntinen.
Tiedot saatiin muilla keinoilla.
Rusin suhteen Supo erehtyi, eikä voi sitä myöntää.