Miksi keskustalaisenkin kannattaa kuulua liittoon

UUDISTUMME : Irti Reformeista
Uusi Ansaittu Vero Järjestelä 5-39 %
Alvi 5-10 % Ty Teollisuus Omaan Maahan
Lappi - Kainuu
Uuden Teknon Alueeksi Vero Ale
7-10%
Yksi Ilmoitus Poistoineen
Kansantalouden Presidentti Kodin Turva Mailman Vaaroja Vastaan
Terve Kansalistunto Isänmaa
Nainen Luottamus Mies Arvostus
Pari Uskollisuus Luojan Luodut
Meissä Luodaan
Kiitollisuudella Yhdessä Kaikkeen
Terve Itsetunto
Terve Minä Kuva
On Kodin Turva
Mailman Vaaroja Vastaan
Äiti Sekä Isä Karisma
Rakkauden Sisäistetyssä
Totuudessa
Oivallus Yhdessä Kaikkeen . .
Lapsen Aika Perustu Lakiin
Määriteltävä . .
Kansantalouden Presidentti

Irti Reformeistä

Rakastuttakaa-elämä kirjoitti:

UUDISTUMME : Irti Reformeista
Uusi Ansaittu Vero Järjestelä 5-39 %
Alvi 5-10 % Ty Teollisuus Omaan Maahan
Lappi - Kainuu
Uuden Teknon Alueeksi Vero Ale
7-10%
Yksi Ilmoitus Poistoineen
Kansantalouden Presidentti Kodin Turva Mailman Vaaroja Vastaan
Terve Kansalistunto Isänmaa
Nainen Luottamus Mies Arvostus
Pari Uskollisuus Luojan Luodut
Meissä Luodaan
Kiitollisuudella Yhdessä Kaikkeen
Terve Itsetunto
Terve Minä Kuva
On Kodin Turva
Mailman Vaaroja Vastaan
Äiti Sekä Isä Karisma
Rakkauden Sisäistetyssä
Totuudessa
Oivallus Yhdessä Kaikkeen . .
Lapsen Aika Perustu Lakiin
Määriteltävä . .
Kansantalouden Presidentti

Irti Reformeistä

Lue lisää

Olet parempi runoilija kuin Saarikoski. Respect!

Kyllä vaan ansaitsee. Riku Aalto on ikään kuin konsernin johtaja hallitessaan varttimiljoonaista liittoaan on paljon vartija. Enemmän hän palkkansa ansaitsee kuin vastapuolen yritysjohtaja.

http://www.iltalehti.fi/verot-2015/2015110220600402_da.shtml

.

Totuustässä kirjoitti:

Kyllä vaan ansaitsee. Riku Aalto on ikään kuin konsernin johtaja hallitessaan varttimiljoonaista liittoaan on paljon vartija. Enemmän hän palkkansa ansaitsee kuin vastapuolen yritysjohtaja.

Lue lisää

Miksi ansaitsisi? Mitä tai mitkä ominaisuudet hänellä ovat tuollaisen jäseniltä kerättävän palkan perusteena? Yrityksen palkkajohtajalla sentään velvoite parantaa yrityksen tulosta, mikä on ay-johtajalle perusteena ylimitoitettuun palkkaan? Vastuuko, kuin politikoilla konsanaan :)

Tasan.tarkkaan.tosi kirjoitti:

Miksi ansaitsisi? Mitä tai mitkä ominaisuudet hänellä ovat tuollaisen jäseniltä kerättävän palkan perusteena? Yrityksen palkkajohtajalla sentään velvoite parantaa yrityksen tulosta, mikä on ay-johtajalle perusteena ylimitoitettuun palkkaan? Vastuuko, kuin politikoilla konsanaan :)

Lue lisää

Alahuhta Matti Juhani puheenjohtaja, EK 4090140 41780=4 831 920

ansiotulopluspääomatulo kirjoitti:

Alahuhta Matti Juhani puheenjohtaja, EK 4090140 41780=4 831 920

Tuota eivät ay;n jäsenet maksa tuloistaan.

Tasan.tarkkaan.tosi kirjoitti:

Miksi ansaitsisi? Mitä tai mitkä ominaisuudet hänellä ovat tuollaisen jäseniltä kerättävän palkan perusteena? Yrityksen palkkajohtajalla sentään velvoite parantaa yrityksen tulosta, mikä on ay-johtajalle perusteena ylimitoitettuun palkkaan? Vastuuko, kuin politikoilla konsanaan :)

Lue lisää

Kysys mieluummin mitkä ominaisuudet ovat näillä työnantaja-liittojen johtajilla joiden palkat päihittävät mennen tullen työntekijäliittojen johtajien palkat:

"Ero työantajapuolen EK:seen on huima: EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta tahkosi viime vuonna jopa 4 831 920 euroa, mistä ansiotuloja oli 4 090 140 euroa. Alahuhta oli vielä viime vuoden alkupuolen Koneen toimitusjohtaja. Hän on ollut vuosia Suomen parhaiten palkattuja yritysjohtajia. Hän istuu edelleen Koneen ja usean muun yrityksen hallituksessa.
Myös EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen tulot olivat huomattavasti palkansaajajärjestöjen pomoja korkeampia. Häkämies tienasi viime vuonna 362 497 euroa, mikä oli pelkkää ansiotuloa.
Myös Teknologiateollisuuden ja Finanssialan keskusliiton pomot tienasivat mukavasti."

Älä sinä kadehdi Aallon palkkaa sillä hän on toden totta palkkansa ansainnut luotsatessaan ja valvoessaan varttimiljonaan työntekijän etuja.

ToTuuStTÄssÄ kirjoitti:

Kysys mieluummin mitkä ominaisuudet ovat näillä työnantaja-liittojen johtajilla joiden palkat päihittävät mennen tullen työntekijäliittojen johtajien palkat:

"Ero työantajapuolen EK:seen on huima: EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta tahkosi viime vuonna jopa 4 831 920 euroa, mistä ansiotuloja oli 4 090 140 euroa. Alahuhta oli vielä viime vuoden alkupuolen Koneen toimitusjohtaja. Hän on ollut vuosia Suomen parhaiten palkattuja yritysjohtajia. Hän istuu edelleen Koneen ja usean muun yrityksen hallituksessa.
Myös EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen tulot olivat huomattavasti palkansaajajärjestöjen pomoja korkeampia. Häkämies tienasi viime vuonna 362 497 euroa, mikä oli pelkkää ansiotuloa.
Myös Teknologiateollisuuden ja Finanssialan keskusliiton pomot tienasivat mukavasti."

Älä sinä kadehdi Aallon palkkaa sillä hän on toden totta palkkansa ansainnut luotsatessaan ja valvoessaan varttimiljonaan työntekijän etuja.

Lue lisää

Minustakin kyllä on aika heikko perustelu yipalkkaukseen, että kun kerran muillakin on.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Minustakin kyllä on aika heikko perustelu yipalkkaukseen, että kun kerran muillakin on.

Mistä nuo Alahuhdan ansiotulot koostuvat?

ylineljämiljoonaa kirjoitti:

Mistä nuo Alahuhdan ansiotulot koostuvat?

Duunarin sellkänahasta.

Kyllä ansaitsee, sen vointarkistaa kerran vuodessa Ilta-Sanomista, marraskuussa .

Eipä tullut kuulutuksi, itse kaikki työsopimukseni tein työnantajan kanssa.

DV8_HellRaiser kirjoitti:

Eipä tullut kuulutuksi, itse kaikki työsopimukseni tein työnantajan kanssa.

Saitko kuitenkin kaikki edut, jotka ay-liike oli neuvotellut? Vai neuvottelitko nekin itse? Ja tietysti paremmat kuin liittojen neuvottelemat?

DV8_HellRaiser kirjoitti:

Eipä tullut kuulutuksi, itse kaikki työsopimukseni tein työnantajan kanssa.

Ei ammattiliittojen tarkoitus olekaan tehdä työntekijöiden ja työnantajien välisiä työsopimuksia.

Millä alalla muuten toimit? Tässä on tietoa työehtosopimuksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Työehtosopimus

ps. Työntekijöitä yritetään houkutella ammattiliitoista pois, mutta käsittääkseni työnantajien järjestäytymisaste on Suomessa hyvinkin korkea.

siipiveikkojahanon kirjoitti:

Saitko kuitenkin kaikki edut, jotka ay-liike oli neuvotellut? Vai neuvottelitko nekin itse? Ja tietysti paremmat kuin liittojen neuvottelemat?

AY liitot eivät olleet neuvotelleet mitään etuja minun alallani

DV8_HellRaiser kirjoitti:

AY liitot eivät olleet neuvotelleet mitään etuja minun alallani

Olisi mielenkiintoista kuulla se ala?

tukipummi se on,
ja valehtelee,
ay-pomot mtk:sta on sen edunvalvojana...

En tiedä nykykäytäntöä, mutta katson karsaasti niitä, joilla on vakituinen työpaikka, mutta eivät kuulu ammattiliittoon. He kun saavat kuitenkin samat edut kuin nekin, jotka siihen kuuluvat. Mutta jäsenmaksua he eivät halua maksaa.

??? Miksi liitto ei hyväksyisi jäsenekseen pätkätyöläistä? Jos joku haluaa liittyä, ei kai sen esteenä koskaan ole ollut työsuhteen pituus? Se on eri asia, mitkä ehdot on saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos jää työttömäksi.

olisikonoinkaan kirjoitti:

??? Miksi liitto ei hyväksyisi jäsenekseen pätkätyöläistä? Jos joku haluaa liittyä, ei kai sen esteenä koskaan ole ollut työsuhteen pituus? Se on eri asia, mitkä ehdot on saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos jää työttömäksi.

Lue lisää

En tiedä. Ei niissä ammattiliittojen säännöissä tuolle säännölle perusteita kerrottu.

Pitää siis arvailla. Olisikohan syynä ollut pöyhkeys, kun entisaikaan liittojen ei tarvinnut surra jäsenmääränsä tippumista? Ehkä jopa työpaikkojen luottamusmiehet pitivät entisaikaan harjoittelijoita ja tuuraajia jotenkin huvittavina tyyppeinä ja työnantajien nuoleskelijoina itsetietoisten vakituisten joukossa. Ajateltiin, että uudet työntekijät pitää "kouluttaa" oikeaan ajattelutapaan ennen kuin heidät voidaan ottaa jäseniksi. Tai sitten liittojen johtoporras oli laiska ja haluton rekisteröimään jäseniä, jotka mahdollisesti tulevat pian vaihtamaan ammattia ja sen mukana liittoakin. Tai ajateltiin, että näin säästetään työttömyyskassan varoja, sillä työttömyyskassaanhan liitytään tavallisesti samalla kuin liittoonkin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

En tiedä. Ei niissä ammattiliittojen säännöissä tuolle säännölle perusteita kerrottu.

Pitää siis arvailla. Olisikohan syynä ollut pöyhkeys, kun entisaikaan liittojen ei tarvinnut surra jäsenmääränsä tippumista? Ehkä jopa työpaikkojen luottamusmiehet pitivät entisaikaan harjoittelijoita ja tuuraajia jotenkin huvittavina tyyppeinä ja työnantajien nuoleskelijoina itsetietoisten vakituisten joukossa. Ajateltiin, että uudet työntekijät pitää "kouluttaa" oikeaan ajattelutapaan ennen kuin heidät voidaan ottaa jäseniksi. Tai sitten liittojen johtoporras oli laiska ja haluton rekisteröimään jäseniä, jotka mahdollisesti tulevat pian vaihtamaan ammattia ja sen mukana liittoakin. Tai ajateltiin, että näin säästetään työttömyyskassan varoja, sillä työttömyyskassaanhan liitytään tavallisesti samalla kuin liittoonkin.

Lue lisää

Milloin tällainen aika on ollut, ettei liitot olisi hyväksyneet jäsenikseen jäsenyyttä hakevaa työntekijää?

pakko_kysyä_kun_en_tiedä kirjoitti:

Milloin tällainen aika on ollut, ettei liitot olisi hyväksyneet jäsenikseen jäsenyyttä hakevaa työntekijää?

Ainakin vielä 1990-luvulla työsuhteen aikasääntö oli käytössä, monissa liitoissa kaiketi vielä tämän vuosituhannenkin puolella. Muistan vielä tv-uutiset, jossa ay-johtaja pohti, pitäisiköhän siitä luopua, koska ns. epätyypillisistä työsuhteista oli tullut tyypillisiä ja koska jäsenmäärä oli romahtanut. Sittemmin joissakin liitoissa on menty niinkin pitkälle, että jopa alan opiskelijat hyväksytään jäseniksi. Voi olla, että kuitenkin vielä on liittoja, jossa mennään vanhan käytännön mukaan. Harrastuksiini ei kuulu ammattiliittojen sääntöjen lukeminen. Siksi kysynkin, onko käytäntö yleisesti muuttunut.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ainakin vielä 1990-luvulla työsuhteen aikasääntö oli käytössä, monissa liitoissa kaiketi vielä tämän vuosituhannenkin puolella. Muistan vielä tv-uutiset, jossa ay-johtaja pohti, pitäisiköhän siitä luopua, koska ns. epätyypillisistä työsuhteista oli tullut tyypillisiä ja koska jäsenmäärä oli romahtanut. Sittemmin joissakin liitoissa on menty niinkin pitkälle, että jopa alan opiskelijat hyväksytään jäseniksi. Voi olla, että kuitenkin vielä on liittoja, jossa mennään vanhan käytännön mukaan. Harrastuksiini ei kuulu ammattiliittojen sääntöjen lukeminen. Siksi kysynkin, onko käytäntö yleisesti muuttunut.

Lue lisää

Mikä ihmeen aikasääntö? Mistä työntekijä välttämättä saattoi edes tietää, kauanko hänen työnsä tulee kestämään? Vai tarkoitatko, että piti olla tietty aika työssä ennen kuin hyväksyttiin ammattiliittoon maksavaksi jäseneksi?

oudolta_kuulostaa kirjoitti:

Mikä ihmeen aikasääntö? Mistä työntekijä välttämättä saattoi edes tietää, kauanko hänen työnsä tulee kestämään? Vai tarkoitatko, että piti olla tietty aika työssä ennen kuin hyväksyttiin ammattiliittoon maksavaksi jäseneksi?

Lue lisää

Kuten tuolla ylempänä totesin, vähintään puolen vuoden työsuhde piti olla solmittuna, että ammattiyhdistys hyväksyi jäsenekseen.

Mistä sitten työntekijä tiesi, kauanko hänen työnsä tulee kestämään, jos halusi liittyä jäseneksi jo työsuhteen alussa? Työantajan kanssa allekirjoitetusta työsopimuksesta tietenkin. En muista, pitikö siitä lähettää liitteeksi peräti valokopio, mutta saattoi olla, että luottamusmiehen jäsenyyttä puoltava allekirjoitus riitti.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kuten tuolla ylempänä totesin, vähintään puolen vuoden työsuhde piti olla solmittuna, että ammattiyhdistys hyväksyi jäsenekseen.

Mistä sitten työntekijä tiesi, kauanko hänen työnsä tulee kestämään, jos halusi liittyä jäseneksi jo työsuhteen alussa? Työantajan kanssa allekirjoitetusta työsopimuksesta tietenkin. En muista, pitikö siitä lähettää liitteeksi peräti valokopio, mutta saattoi olla, että luottamusmiehen jäsenyyttä puoltava allekirjoitus riitti.

Lue lisää

Nuorena 70-luvulla olin rakennuksilla erilaisissa aputehtävissä. Kyllä joka työmaalla luottamusmies tuli kysymään "ootko jo liitossa" eikä kukaan ikinä kysynyt kuinka pitkään oot ollut töissä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kuten tuolla ylempänä totesin, vähintään puolen vuoden työsuhde piti olla solmittuna, että ammattiyhdistys hyväksyi jäsenekseen.

Mistä sitten työntekijä tiesi, kauanko hänen työnsä tulee kestämään, jos halusi liittyä jäseneksi jo työsuhteen alussa? Työantajan kanssa allekirjoitetusta työsopimuksesta tietenkin. En muista, pitikö siitä lähettää liitteeksi peräti valokopio, mutta saattoi olla, että luottamusmiehen jäsenyyttä puoltava allekirjoitus riitti.

Lue lisää

Pätkätöitä tekevä kouluttaja voi olla esim. Opetusalan ammattijärjestön jäsen. Ammattiliiton työttömyyskassassa on välttämätön pätkätöiden takia samoin saatavat neuvonta- ja lakipalvelut. Pätkätöitätekevä joutuu nostamaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta esim. melkein joka kesä, koska kouluttajien määräaikaiset sopimukset eri oppilaitoksissa loppuvat aina keväällä lukuvuoden päättyessä.

Onnistuakseen pitämään palkansaajastatuksen henkilön tulee toimia laskutusosuuskunnan kautta työntekijän statuksella. Työttömyyskassat ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei kukaan yrittäjä saa ansiosidonnaista (yrittäjä saa ansiosidonnaista liittymällä esim. Suomen Yrittäjjiin, jos on jäsen ja sielläkin jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen). Pysyäkseen palkansaajana, henkilön tulee hankkia osuuskunnastaan mustaa valkoisella siitä, että hän ei ole yrittäjä.

Yleensä pätkätyöläiset voivat liittyä sen alan ammattiliittoon, joka neuvottelee alan työehtosopimukset ja palkat. Jäsenmaksut voi halutessaan maksaa itse, eikä työnantajalle edes tarvitse kertoa kuuluvansa ammattiliittoon. Nykyisin yhä useampi maksaa jäsenmaksut itse ja saa tiedot verotukseen ilman vaivaa verottajalta.

Ammattiliitoilla ei ole mitään liittymiseen kuuluvaa "karenssiaikaa", vaan voi liittyä heti kun työt alkaa. Useaan ammattiliittoon voi hakea jäseneksi netissä. Helppoa kuin heinän teko.

Kokoomuksen_sylikoira kirjoitti:

Pätkätöitä tekevä kouluttaja voi olla esim. Opetusalan ammattijärjestön jäsen. Ammattiliiton työttömyyskassassa on välttämätön pätkätöiden takia samoin saatavat neuvonta- ja lakipalvelut. Pätkätöitätekevä joutuu nostamaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta esim. melkein joka kesä, koska kouluttajien määräaikaiset sopimukset eri oppilaitoksissa loppuvat aina keväällä lukuvuoden päättyessä.

Onnistuakseen pitämään palkansaajastatuksen henkilön tulee toimia laskutusosuuskunnan kautta työntekijän statuksella. Työttömyyskassat ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei kukaan yrittäjä saa ansiosidonnaista (yrittäjä saa ansiosidonnaista liittymällä esim. Suomen Yrittäjjiin, jos on jäsen ja sielläkin jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen). Pysyäkseen palkansaajana, henkilön tulee hankkia osuuskunnastaan mustaa valkoisella siitä, että hän ei ole yrittäjä.

Yleensä pätkätyöläiset voivat liittyä sen alan ammattiliittoon, joka neuvottelee alan työehtosopimukset ja palkat. Jäsenmaksut voi halutessaan maksaa itse, eikä työnantajalle edes tarvitse kertoa kuuluvansa ammattiliittoon. Nykyisin yhä useampi maksaa jäsenmaksut itse ja saa tiedot verotukseen ilman vaivaa verottajalta.

Ammattiliitoilla ei ole mitään liittymiseen kuuluvaa "karenssiaikaa", vaan voi liittyä heti kun työt alkaa. Useaan ammattiliittoon voi hakea jäseneksi netissä. Helppoa kuin heinän teko.

Lue lisää

Tarkoitinkin tuolla ylempänä pätkätyöläisiä, joiden ammatti vaihtuu kunkin pätkän myötä. Vaikea silloin on samaistua mihinkään tiettyyn ammattiliitoon. Jos tiheä ammatinvaihto on lisäksi ammattiliitonkin ennakoitavissa, ainakaan noilla vanhoilla jäsenyyskriteereillä se ei välttämättä hyväksy hakijaa jäsenekseen. Kehottaisi vain yrittämään vakiinnuttaa suhteensa yhteen ammattiin.

Noista työosuuskunnista todettakoon, että yrittäjästatukselta voi välttyä ainoastaan vähintään seitsemän jäsenen osuuskunnissa. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan henkilö, joka omistaa vähintään 15 prosenttia yrityksestä, katsotaan ilman muuta yrittäjäksi. Jos työosuuskunnassa on kuusi jäsentä tai vähemmän, henkilö ei saa itselleen työntekijän statusta minkäänlaisella osuuskunnan todistuksella.

Suomen tyhmin keputrolli sinä olet, raukka esiintyy oikein PJ;n nikillä. Onko sulla hiukan heikko itsetunto ?

Kyllähän homogt yleensä homoliittojen jäsenmaksuja maksavat, mutta mitä se tähän kuuluu. Duunissa taas et ole koskaan ollut, ja aitoa sinussa on vain täydellinen moukkamaisuutesi.

Outoa.höpinää kirjoitti:

Kyllähän homogt yleensä homoliittojen jäsenmaksuja maksavat, mutta mitä se tähän kuuluu. Duunissa taas et ole koskaan ollut, ja aitoa sinussa on vain täydellinen moukkamaisuutesi.

Lue lisää

Tosimies ei homoliittoihin kuulu.

Aitoduunari kirjoitti:

Tosimies ei homoliittoihin kuulu.

Vastahan tuo upseerismies Markku Rossi avioliiton solmi Matin kanssa.

Aitoduunari kirjoitti:

Tosimies ei homoliittoihin kuulu.

Niinpä, ja mitä se sitten tähän kuuluu?

Miksi minun henkilökohtaisen kassani nimi kiinnostaisi työkavereita?

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Miksi minun henkilökohtaisen kassani nimi kiinnostaisi työkavereita?

No jos olet esimerkin omaisesti vaikkapa metalliteollisuuden palveluksessa (myös rakennusteollisuus kävisi esimerkistä) etkä kuulu samaan etujasi ajavaan liittoon kuin muut samaa työtä tekevät, vaan olet vapaamatkustaja niin kyllä se on pian työkavereidesi tiedossa. Miksi se on työkavereiden tiedossa? Hmm. Istutaanpa alas miettimään miestä työtoverisi sen tietävät.

30-50 vuotta sitten olisit saanut sakinhivutuksen etkä välttämättä pelkästään verbaalisessa muodossa.

Nykyään suosittelu ja yhteisten etujen tärkeyden osoittaminen on sofistikoidumpaa mutta kyllä sekin on ollut tehokasta. Kukaan ei pidä vapaamatkustajista.

ToinenLT.M kirjoitti:

No jos olet esimerkin omaisesti vaikkapa metalliteollisuuden palveluksessa (myös rakennusteollisuus kävisi esimerkistä) etkä kuulu samaan etujasi ajavaan liittoon kuin muut samaa työtä tekevät, vaan olet vapaamatkustaja niin kyllä se on pian työkavereidesi tiedossa. Miksi se on työkavereiden tiedossa? Hmm. Istutaanpa alas miettimään miestä työtoverisi sen tietävät.

30-50 vuotta sitten olisit saanut sakinhivutuksen etkä välttämättä pelkästään verbaalisessa muodossa.

Nykyään suosittelu ja yhteisten etujen tärkeyden osoittaminen on sofistikoidumpaa mutta kyllä sekin on ollut tehokasta. Kukaan ei pidä vapaamatkustajista.

Lue lisää

Viimeisimpään työpaikkaani tultuani kuulin asiasta luottamushenkilöltä varta vasten kysyessäni, että käytännössä samaa työtä tekevät työtoverini kuuluvat noin neljään eri ammattiliittoon. Koska työtovereillani ei siis ollut selkeää näkemystä , mikä liitto heidän etujansa ajaa, päätin jatkaa entisen ammattiliittoni jäsenenä, vaikka sillä ei olisi ollut sanansijaa työehdoista sovittaessa. Samassa hengessähän näyttivät siis toimivan "toveritkin". Uskoakseni nykyajan työelämässä on yleinen käsitys, ettei alakohtaisilla ammattiliitoilla ole enää merkitystä. Tärkeintä on kuulua johonkin työttömyyskassaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Viimeisimpään työpaikkaani tultuani kuulin asiasta luottamushenkilöltä varta vasten kysyessäni, että käytännössä samaa työtä tekevät työtoverini kuuluvat noin neljään eri ammattiliittoon. Koska työtovereillani ei siis ollut selkeää näkemystä , mikä liitto heidän etujansa ajaa, päätin jatkaa entisen ammattiliittoni jäsenenä, vaikka sillä ei olisi ollut sanansijaa työehdoista sovittaessa. Samassa hengessähän näyttivät siis toimivan "toveritkin". Uskoakseni nykyajan työelämässä on yleinen käsitys, ettei alakohtaisilla ammattiliitoilla ole enää merkitystä. Tärkeintä on kuulua johonkin työttömyyskassaan.

Lue lisää

On sillä liitolla väliä. Uskallan väitää että sen liiton sopimin ehdoin toimit joka vastaa työpaikastasi. Miten on mielestäsi asia jos se liitto johon kuulut sopii jotain ja näin ei mene työpaikallasi niin miten toimit. Samoin jos työpaikkaasi kuuluvien liitto sopi jotain, niin miten sinä?

llmeisesti et itse ymmärrä. Mutta muut ymmärtää ja se on noloa kannaltasi.

OtanOsaa kirjoitti:

On sillä liitolla väliä. Uskallan väitää että sen liiton sopimin ehdoin toimit joka vastaa työpaikastasi. Miten on mielestäsi asia jos se liitto johon kuulut sopii jotain ja näin ei mene työpaikallasi niin miten toimit. Samoin jos työpaikkaasi kuuluvien liitto sopi jotain, niin miten sinä?

llmeisesti et itse ymmärrä. Mutta muut ymmärtää ja se on noloa kannaltasi.

Lue lisää

Eivät näkyneet muutkaan ymmärtäneen, kun kuuluivat käytännössä samassa työssä työssä ja saman työantajan alaisuudessa niin moneen ammattiliittoon. Kertonee siitä, että jos kyseisellä alalla jokin ammattiliitto oli työehdot solminutkin, se ei kyennyt viestittämään saavutuksistaan ja tarpeellisuudestaan meille työntekijöilleja haaliakseen kaikki itsensä jäseniksi.

Ongelma näkyy olevan yleistymässä, mistä kertoo se, että jopa ammatilliset keskusjärjestöt valmistelivat muutama vuosi sitten lyöttäytymistä yhteen. Työelämä on muuttunut sillä tavalla, ettei enää ole niin selkeitä ammattinimikkeitä, että niiden ympärille kyetään rakentamaan ammattiyhdistyksiä. Tervetuloa 2000-luvulle sinäkin!

Niin, teillä on se Navettarakastajat ry?

Ovatko Etelä-Pohjanmaan jälkipolvelaiset vihaisia rautatieasemien sulkemisille, kuntien palkkakuritukselle, Valiolle (muutenkin kuin kierrekorkkien takia) ja Atrialle?

Hallitukseen ei voi luottaa, kuten ei voi pienten yritysten sanaan siitä että palkkaisivat lisää väkeä.

Yrityksille annettiin jo Kataisen hallituksen toimesta tilaisuus palkata lisää väkeä, kun heiltä pienennettiin yritysveroa reilusti.

Odotukset olivat kovat, ja mitä tapahtui? Työllisyys ei kasvanut, eli työntekijöitä ei palkattu yhtään lisää ja veroetu menikin pomojen taskuihin. Hallitus teki mitä tuolloin tehtävissä oli, mutta tulikin vedätetyksi eli kusetetuksi.


Veroalen aikaan suomalaisia yrityksiä lopetetiin ja tuotanto siirrettiin ulkomaille. Lukuisien yritysten tuhannet suomalaiset työntekijät saivat tuolloin kenkää.

Ja Loimaan kassa ei neuvottele työehdoista ja palkoista.

Kuinka moni ammattiliiton jäsenkään käytännössä riitauttaa asiansa työnantajan kanssa? Miten ammattiliiton juristi käytännössä suhtautuu jäsenensä yhteydenottoon?

Jutussa todetaan:

"Eija Harjula katsoisi myös peiliin.

– Meidän pitää kysyä, olemmeko huolehtineet järjestämisestä riittävästi. Kun ihmisiltä kysytään, että miksi et kuulu liittoon, suurin osa sanoo, että ei ole kukaan kysynyt tai en tiedä, mitä siitä hyödyn. Me emme ole ehkä osanneet markkinoida tuotettamme eli liiton jäsenyyttä riittävästi. "

Juuri noinhan se menee. Jo pitkään yleisiin "toistaiseksi -työsuhteisiin" luottamushenkilöt ovat suhtautuneet välinpitämättömästi ja jopa kylmästikin. Vastanneet näiden kysymyksiin ammattiliiton jäsenyydestä, että "ehkä sinun ei vielä tässä vaiheessa kannata liittyä".

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Jutussa todetaan:

"Eija Harjula katsoisi myös peiliin.

– Meidän pitää kysyä, olemmeko huolehtineet järjestämisestä riittävästi. Kun ihmisiltä kysytään, että miksi et kuulu liittoon, suurin osa sanoo, että ei ole kukaan kysynyt tai en tiedä, mitä siitä hyödyn. Me emme ole ehkä osanneet markkinoida tuotettamme eli liiton jäsenyyttä riittävästi. "

Juuri noinhan se menee. Jo pitkään yleisiin "toistaiseksi -työsuhteisiin" luottamushenkilöt ovat suhtautuneet välinpitämättömästi ja jopa kylmästikin. Vastanneet näiden kysymyksiin ammattiliiton jäsenyydestä, että "ehkä sinun ei vielä tässä vaiheessa kannata liittyä".

Lue lisää

Isossa kuvassa minkä tahansa ison toimijan toiminnassa riittää parannettavaa. Mutta.

Mikä on kuitenkin se tärkein pointti. Mikä instanssi on työntekijän, duunarin, toimihenkilön tai minkä alan tahansa palkannauttijan paras edunvalvoja jonka prioriteetti nr. 1 on huolehtia jäsenensä edusta vs. työnantajan haluamat asiat.

Se on se liitto. Kun lomaan kassan jäsenetuna on työttömyysturvaan liittyvät maksut on se liiton jäsenetu paljon muuta. Se sama lainalaisuus pätee edelleen joka päti 30-luvun Suomessa. Vain korkea järjestäytymisaste on riittävä pelote työnantajalle sen mielivaltaa vastaan.

Kuvitteleeko joku, että esimerkiksi kaikille työntekijöille itsestään selvyys, 8t ja viiden päivän työaikalaki on saatu aikaan työnantajien halusta? Ehei. Se oli monikymmenvuotisen taistelun tulos.

Jos työnantaja saisi asian päättää oltaisiin edelleen kuusipäiväisessä 10-tuntisessa työpäivässä minimipalkalla ja jos asiasta valittaisit sinulle annettaisiin potkut eikä työnantaja suvaitsisi asiasta minkäänlaisia mielenilmauksia tai järjestäytynyttä vastarintaa. Aivan kuten 30-luvulla jolloin liiton jäseniä erotettiin pelkästään syynä liittoon kuuluminen.

Tuo irtisanomis-suojan heikentäminen avaa ovea muille vastaaville heikennyksille joten nyt on syytä pysäyttää tuo kehityskulku.

Ay-Aktiivi kirjoitti:

Isossa kuvassa minkä tahansa ison toimijan toiminnassa riittää parannettavaa. Mutta.

Mikä on kuitenkin se tärkein pointti. Mikä instanssi on työntekijän, duunarin, toimihenkilön tai minkä alan tahansa palkannauttijan paras edunvalvoja jonka prioriteetti nr. 1 on huolehtia jäsenensä edusta vs. työnantajan haluamat asiat.

Se on se liitto. Kun lomaan kassan jäsenetuna on työttömyysturvaan liittyvät maksut on se liiton jäsenetu paljon muuta. Se sama lainalaisuus pätee edelleen joka päti 30-luvun Suomessa. Vain korkea järjestäytymisaste on riittävä pelote työnantajalle sen mielivaltaa vastaan.

Kuvitteleeko joku, että esimerkiksi kaikille työntekijöille itsestään selvyys, 8t ja viiden päivän työaikalaki on saatu aikaan työnantajien halusta? Ehei. Se oli monikymmenvuotisen taistelun tulos.

Jos työnantaja saisi asian päättää oltaisiin edelleen kuusipäiväisessä 10-tuntisessa työpäivässä minimipalkalla ja jos asiasta valittaisit sinulle annettaisiin potkut eikä työnantaja suvaitsisi asiasta minkäänlaisia mielenilmauksia tai järjestäytynyttä vastarintaa. Aivan kuten 30-luvulla jolloin liiton jäseniä erotettiin pelkästään syynä liittoon kuuluminen.

Tuo irtisanomis-suojan heikentäminen avaa ovea muille vastaaville heikennyksille joten nyt on syytä pysäyttää tuo kehityskulku.

Lue lisää

Liioittelet. Työaikaan liittyvät lait on päätetty eduskunnassa ilman että niitä edelsi suurempia taisteluja. Pitkälti kansainvälistä kehitystä, kuten tuo viisipäiväinen työviikko. Ja mitä työnantajiin tulee, hyvinkin monet heistä tarjoavat työntekijöille roimasti lyhyempää työaikaa kuin kahdeksan tuntia.

Mutta olennaisempaa on, että varsinkaan nuoret työntekijät eivät näe työsuhdettaan juridiselta pohjalta, eivätkä varsinkaan välitä ryhtyä käräjöimään työsuhteestaan, vaikka ay-aktiivi onnistuisikin vakuuttamaan, että ihan varmasti liiton lakimies suostuu tulemaan Helsingistä ajamaan asiaasi, jos apua tarvitset.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Liioittelet. Työaikaan liittyvät lait on päätetty eduskunnassa ilman että niitä edelsi suurempia taisteluja. Pitkälti kansainvälistä kehitystä, kuten tuo viisipäiväinen työviikko. Ja mitä työnantajiin tulee, hyvinkin monet heistä tarjoavat työntekijöille roimasti lyhyempää työaikaa kuin kahdeksan tuntia.

Mutta olennaisempaa on, että varsinkaan nuoret työntekijät eivät näe työsuhdettaan juridiselta pohjalta, eivätkä varsinkaan välitä ryhtyä käräjöimään työsuhteestaan, vaikka ay-aktiivi onnistuisikin vakuuttamaan, että ihan varmasti liiton lakimies suostuu tulemaan Helsingistä ajamaan asiaasi, jos apua tarvitset.

Lue lisää

Ei oo liioittelua. Eivät ne siellä eduskunnassa yht'äkkiä keksineet, että keksitäänpä porukoille viisipäiväinen työviikko. Nämä olivat vuosikymmeniä kiistakapuloina työmarkkinoilla ja viimein saatiin asiasta sorvattua laki. Mutta vasta pitkän väännön jälkeen.

Yksinkertaistettuna. Työväki halusi, herran perkeleet vastusti. Kunnes eduskunta päätti.

Nykyään työaika voi olla mitä vaan miten itse neuvottelet mutta yleisesti maksimissaan kunnissa ja valtiolla vajaa 39t/viikko. Sen kun tekee saa täyden palkan.

HimmeliMalliJees kirjoitti:

Ei oo liioittelua. Eivät ne siellä eduskunnassa yht'äkkiä keksineet, että keksitäänpä porukoille viisipäiväinen työviikko. Nämä olivat vuosikymmeniä kiistakapuloina työmarkkinoilla ja viimein saatiin asiasta sorvattua laki. Mutta vasta pitkän väännön jälkeen.

Yksinkertaistettuna. Työväki halusi, herran perkeleet vastusti. Kunnes eduskunta päätti.

Nykyään työaika voi olla mitä vaan miten itse neuvottelet mutta yleisesti maksimissaan kunnissa ja valtiolla vajaa 39t/viikko. Sen kun tekee saa täyden palkan.

Lue lisää

Työviikosta tuli viisipäiväinen useimmissa Länsi-Euroopan maissa samoihin aikoihin 1960-luvulla. Suomen ulkopuolella se keksittiin. Suomi ja suomalaiset halusivat matkia länsieurooppalaisia jo silloin, niin herrat kuin työläisetkin.

Ajattelu työajasta oli terveempää kuin nykyään. Yksinkertaistetusti lähtökohtana oli, että aina on olemassa tietty määrä kysyntää ja sille työtä. Kun määrä on saatu täytettyä, voidaan loppuaika levätä. Ei kuviteltu, että ylimääräinen työ loisi itse itselleen lisää markkinoita ja sitä kautta yhteiskuntaan hyvinvointia.

Muistan kuinka 1970-luvun alussa eräässä televisio-ohjelmassa ennustettiin, että lisääntyvän automaation ansiosta vuosituhannen vaihteessa päästään nelipäiväisiin työviikkoihin. Ennustus piti tavallaan paikkansa, mutta valitettavasti siinä muodossa, että työviikon pituus alkoi vaihdella työntekijöiden kesken. Suurin osa jatkaa viisipäiväistä työviikkoa, mutta vastaavasti on tullut suuret määrät työntekijöitä, jotka tekevät nelipäivästäkin lyhyempää työviikkoa ja lisäksi hyvinäkin taloudellisina aikoina valtavat määrät työntekijöistä ovat työttöminä.

HimmeliMalliJees kirjoitti:

Ei oo liioittelua. Eivät ne siellä eduskunnassa yht'äkkiä keksineet, että keksitäänpä porukoille viisipäiväinen työviikko. Nämä olivat vuosikymmeniä kiistakapuloina työmarkkinoilla ja viimein saatiin asiasta sorvattua laki. Mutta vasta pitkän väännön jälkeen.

Yksinkertaistettuna. Työväki halusi, herran perkeleet vastusti. Kunnes eduskunta päätti.

Nykyään työaika voi olla mitä vaan miten itse neuvottelet mutta yleisesti maksimissaan kunnissa ja valtiolla vajaa 39t/viikko. Sen kun tekee saa täyden palkan.

Lue lisää

Itse asiassa Suomessa ei silloin 1960-luvulla säädetty lakia viisipäiväisestä työviikosta, vaan ainoastaan lyhennettiin viikottainen säännöllinen työaika korkeintaan 40 tuntiin viikossa. Oli työnantajien ja työntekijöiden asia sopia, kuinka tunnit jaetaan eri viikonpäivinä. Niinpä sitten heidän järjestönsä päätyivät siihen, että lyhennys toteutetaan niin, että jatketaan entisillä työtunneilla maanantaista perjantaihin ja jätetään lauantain työtunnit pois. Toteutus oli siis käytännön ratkaisu, ei juridinen.

Olenkin miettinyt, että johtuiko koulujen kuusipäiväinen työviikko vuoteen 1971 asti juuri siitä, etteivät opettajat tehneet yli 40-tuntista työviikkoa ennen lain voimaantuloakaan eli ei ollut viikonpäiviä, mistä sitä työaikaa voitaisiin lyhentää tai poistaa kokonaan. Viisipäiväiseen työviikkoon päädyttiin muita aloja myöhemmin erillisellä sopimuksella?

YTK ei ole mikään liitto vaan pelkkä työttömyyskassa ja siinäkin perustettu työnantajapuolen toimesta vain ja ainoastaan houkuttelemaan nuoria olemaan pitämättä puoliaan työelämässä...

Joten jokainen on valintansa tehnyt ja tulkoon toimeen omilla valinnoillaan.

"Voinko pyytää apua liiton luottamusmieheltä vaikka en kuulu juuri siihen liittoon johon muut työpaikallani kuuluvat? "

Joo, varmasti voit. Luottamusmies antaa varmasti iloisena apuaan, varsinkin kun kerrot olevasi YTK:n jäsen ja kuinka paljon olet säästänyt jäsenmaksuissa.

Ammattiliittojen kannatus lähtenyt nousuun, kiitos Sipilän hallituksen, joka on ollut paras markkinointiporukka ikinä ay-liikkeelle.

Vallankumous ois kyl kivempi.

Olisikohan kysymys siitä, että kattojärjestön neuvottelemia liittokohtaisia etuja on vaikea hahmottaa erilleen yleisistä, kaikkia duunareita koskevista eduista? Eli kattojärjestöllä on tiedotusongelma?

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Olisikohan kysymys siitä, että kattojärjestön neuvottelemia liittokohtaisia etuja on vaikea hahmottaa erilleen yleisistä, kaikkia duunareita koskevista eduista? Eli kattojärjestöllä on tiedotusongelma?

Lue lisää

Mistä kuvittelet, että "kaikkia" duunareita koskevat edut ovat tulleet. Kyllä nekin on ammattiliittojen "piikkiin" laitettava. Työnantaja kun ei ihan vapaaehtoisesti ja hevillä olisi noita työntekijöilleen suonut. Nyt on samaa meninkiä tämän oikeistohallituksen aikana, koittavat ajaa meitä takaisin 1900-luvun alun asetelmiin.

YTK ei ole missään mielessä ammattiyhdistysliikkeen "kilpailija". YTK on työttömyyskassa eikä edunvalvontajärjestö. YTK on siis kuin vakuutusyhtiö, joka myy vakuutuksia työttömyyden varalle, sellainen työttömyyskassa, eli vakuutus on saatavissa myös ammattiyhdistyksen taholta, ilman liittymistä eduvalvontaankin.
Menneet 3½-vuotta ovat osoittaneet, että ammattiyhdisty on tärkeämpi kuin koskaan, myös silloin kun tehdään sopimuksia työpaikkakohtaisesti, joita muuten on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin. Ei lasten ruoka ollut ammattiyhdistyksellä, eikä lapset ruuatta jääneet, tottahan toki vanhemmat huolehtivat jälkikasvunsa aterioista, kun se etukäteenkin ilmoitettiin.

Outoa.avautumista kirjoitti:

YTK ei ole missään mielessä ammattiyhdistysliikkeen "kilpailija". YTK on työttömyyskassa eikä edunvalvontajärjestö. YTK on siis kuin vakuutusyhtiö, joka myy vakuutuksia työttömyyden varalle, sellainen työttömyyskassa, eli vakuutus on saatavissa myös ammattiyhdistyksen taholta, ilman liittymistä eduvalvontaankin.
Menneet 3½-vuotta ovat osoittaneet, että ammattiyhdisty on tärkeämpi kuin koskaan, myös silloin kun tehdään sopimuksia työpaikkakohtaisesti, joita muuten on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin. Ei lasten ruoka ollut ammattiyhdistyksellä, eikä lapset ruuatta jääneet, tottahan toki vanhemmat huolehtivat jälkikasvunsa aterioista, kun se etukäteenkin ilmoitettiin.

Lue lisää

Tuo keputrolli kuvittelee, että hän saisi tuolla jatkuvalla postaamisellaan lasten ruuatta jäämisellä aikaan Kepulle valtaisan kannatusnousun, koska ay-liike ja vasemmisto ovat ollet mukamas näin vastuuttomia. Haaveilee ihan 26 %:n lukemasta, kun vuoden 2015 vaalituloksesta (21,1 %) ei ole kuulemma niin pitkä matka. Torvelo ei vaan meinaa millään kyetä sisäistämään sitä tosiseikkaa, että Kepun kannatus on ollut alamäessä jo vuoden 2017 alusta lähtien ja vaatisi puolueelta noin 10 %:n kannatusnousun, että pääsisi tuohon haavekuvansa. Nykyinen Kepun kannatus kun on siinä 15 - 16,5 %:n hujakoilla. Sipelius saa alkaa miettimään, jatkaako rökäletappion tuoneena puheenjohtajana vai lähteekö takaisin bisneksiinsä.

Outoa.avautumista kirjoitti:

YTK ei ole missään mielessä ammattiyhdistysliikkeen "kilpailija". YTK on työttömyyskassa eikä edunvalvontajärjestö. YTK on siis kuin vakuutusyhtiö, joka myy vakuutuksia työttömyyden varalle, sellainen työttömyyskassa, eli vakuutus on saatavissa myös ammattiyhdistyksen taholta, ilman liittymistä eduvalvontaankin.
Menneet 3½-vuotta ovat osoittaneet, että ammattiyhdisty on tärkeämpi kuin koskaan, myös silloin kun tehdään sopimuksia työpaikkakohtaisesti, joita muuten on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin. Ei lasten ruoka ollut ammattiyhdistyksellä, eikä lapset ruuatta jääneet, tottahan toki vanhemmat huolehtivat jälkikasvunsa aterioista, kun se etukäteenkin ilmoitettiin.

Lue lisää

Valtio ja kunnat hoitaa paremmin lakiteitse kalliin Ay-liikkeen.
Ay-liike jonne kelpaa vain vasemmistolaiset johtajiksi, pääosin SDP ja toisiksi vasurit.
Mitä sellaisella virkaa demokraatisessa maassa.

Hassu Ay-liike ja SAK, vasemmiston vain omistama.
Saa sanoa " haloo" teillä ei ole enään entistä valtaa demokratiassa vasemmisto.
Aika jo muuttua.

Aika.jo.lopettaa kirjoitti:

Valtio ja kunnat hoitaa paremmin lakiteitse kalliin Ay-liikkeen.
Ay-liike jonne kelpaa vain vasemmistolaiset johtajiksi, pääosin SDP ja toisiksi vasurit.
Mitä sellaisella virkaa demokraatisessa maassa.

Hassu Ay-liike ja SAK, vasemmiston vain omistama.
Saa sanoa " haloo" teillä ei ole enään entistä valtaa demokratiassa vasemmisto.
Aika jo muuttua.

Lue lisää

Vasureiden SAKn Ay liikkeet, on tarkoitettu vain heidän luottopoikiensa makuupaikoiksi, firman parhailla palkoilla. Siis yli 50000 luottopoikaa joilta ei vuodessa kerry minuttiakaan tuottavaa työtä. Vaan pelkkää vasuri paskanjauhantaa, sekä lakkojen puuhailuja päivästä toiseen.

Miksi vasuri luotot olette suomalaisen työn ja tuottavuuden pahinpia vihollisia, vaikka saatte työntekijöiden parhaat palkat. Tällaista ihmettelee moni valistunut työtekiä, kun heiltä kysytään.
Suomalaiset firmat voisi palkata useita satojatuhansia työpaikkoja lisää, jos nuo lakkoja työkseen järkkäävät täysin joutilaat tyhjäntoimittajat vasuri miehet, voitaisiin heittää vaikka siperiaan.

soosossu kirjoitti:

Vasureiden SAKn Ay liikkeet, on tarkoitettu vain heidän luottopoikiensa makuupaikoiksi, firman parhailla palkoilla. Siis yli 50000 luottopoikaa joilta ei vuodessa kerry minuttiakaan tuottavaa työtä. Vaan pelkkää vasuri paskanjauhantaa, sekä lakkojen puuhailuja päivästä toiseen.

Miksi vasuri luotot olette suomalaisen työn ja tuottavuuden pahinpia vihollisia, vaikka saatte työntekijöiden parhaat palkat. Tällaista ihmettelee moni valistunut työtekiä, kun heiltä kysytään.
Suomalaiset firmat voisi palkata useita satojatuhansia työpaikkoja lisää, jos nuo lakkoja työkseen järkkäävät täysin joutilaat tyhjäntoimittajat vasuri miehet, voitaisiin heittää vaikka siperiaan.

Lue lisää

Uutta sisällissotaako havittelet?

soosossu kirjoitti:

Vasureiden SAKn Ay liikkeet, on tarkoitettu vain heidän luottopoikiensa makuupaikoiksi, firman parhailla palkoilla. Siis yli 50000 luottopoikaa joilta ei vuodessa kerry minuttiakaan tuottavaa työtä. Vaan pelkkää vasuri paskanjauhantaa, sekä lakkojen puuhailuja päivästä toiseen.

Miksi vasuri luotot olette suomalaisen työn ja tuottavuuden pahinpia vihollisia, vaikka saatte työntekijöiden parhaat palkat. Tällaista ihmettelee moni valistunut työtekiä, kun heiltä kysytään.
Suomalaiset firmat voisi palkata useita satojatuhansia työpaikkoja lisää, jos nuo lakkoja työkseen järkkäävät täysin joutilaat tyhjäntoimittajat vasuri miehet, voitaisiin heittää vaikka siperiaan.

Lue lisää

Onpas outoa, ja tooooodelllaaakin tietämätöntä avautumista, mutta mitä voi odottaa pankkopojalta.

Sanoisin, ettei sinua liitoissa tarvita. Tuijota vain omaan napaasi, siis jatka sitä.

No muistapa sitten olla arvostelematta Rinteen hallituksen toimia.