Tapiolan uimahallia on korjailtu jo 20 vuoden ajan. Syy allastilojen ongelmiin ei ole enää aikoihin ollut arkkitehti Aarne Ervissä, ja vuoden 1965 aikaisilla betonimateriaaleilla tehdyissä rakenteissa.
Valitettava tosiasia on että TKK:lla Espoossa ei ole kyetty kouluttamaan ainoatakaan rakennusalan ihmistä, joka osaisi rakentaa normaaleja, kostean käyttötilan betonirakenteita. Vuonna 2005 tehdyn laajennusosan pääurakoitsijana oli YIT Rakennus Oy. Se on suomalaisen korvaan suuren luotettavan ja tuntuinen rakennusfirma.
Kuitenkaan YIT:llä ei oltu kuultukaan rapauttavasta alkalikiviainesreaktiosta, joka on otettava huomioon. Tämä on tunnettu betonirakentamisessa jo 1940-luvulla. Suomalainen Betoni-lehtikin kirjoitti siitä 1994 laajan artikkelin.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005513085.html
Silti nämä espoolaiset Hyvä Veli -menetelmällä valittavat urakointifirmat läträsivät vielä 2005 tehdyn uudenkin osan rakenteet samoilla menetelmillä. Sellaisella betoniaineksella ja samoilla kiinnitysmenetelmillä, joka ei uima-allaskäyttöön sovellu.
Uudessa hallissa havaittiin laattojen irtoamista jo 5 vuoden kuluttua. Mutta toki Espoon kokoomuslaiset virkamiehet halusivat pelastaa tuttujen hyväveljien omistamat rakennusfirmat. Rakentajia ei laitettu edesvastuuseen ja korjaamaan omalla kustannuksellaan tehtyä sutta.
Piti viivyttää, pala kerrallaan, ja odotella tänne, vuoden 2015 jälkeiseen aikaan saakka. Nyt ovat 10 vuoden takuuvelvoitteet YIT:ltä loppuneet. Nyt kustannuksista vastaa veronmaksaja. Voidaan samalla porukalla alkaa pohtia että purettaisiinko koko Tapiolan halli maan tasalle.
Jotta veronmaksajan potutus olisi suurin mahdollinen, niin toki tällainen susirakentaminen piti yhteiskunnan herrojen ja rakennusalan herrojen kesken vielä näyttävästi kiittää ja palkita.
Tapiolan uimahallin taitava restaurointityö palkittiin kansainvälisellä Europa Nostran ja EU:n yhteisellä kulttuuriperintöpalkinnolla vuonna 2008.
Valitettava tosiasia on että TKK:lla Espoossa ei ole kyetty kouluttamaan ainoatakaan rakennusalan ihmistä, joka osaisi rakentaa normaaleja, kostean käyttötilan betonirakenteita. Vuonna 2005 tehdyn laajennusosan pääurakoitsijana oli YIT Rakennus Oy. Se on suomalaisen korvaan suuren luotettavan ja tuntuinen rakennusfirma.
Kuitenkaan YIT:llä ei oltu kuultukaan rapauttavasta alkalikiviainesreaktiosta, joka on otettava huomioon. Tämä on tunnettu betonirakentamisessa jo 1940-luvulla. Suomalainen Betoni-lehtikin kirjoitti siitä 1994 laajan artikkelin.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005513085.html
Silti nämä espoolaiset Hyvä Veli -menetelmällä valittavat urakointifirmat läträsivät vielä 2005 tehdyn uudenkin osan rakenteet samoilla menetelmillä. Sellaisella betoniaineksella ja samoilla kiinnitysmenetelmillä, joka ei uima-allaskäyttöön sovellu.
Uudessa hallissa havaittiin laattojen irtoamista jo 5 vuoden kuluttua. Mutta toki Espoon kokoomuslaiset virkamiehet halusivat pelastaa tuttujen hyväveljien omistamat rakennusfirmat. Rakentajia ei laitettu edesvastuuseen ja korjaamaan omalla kustannuksellaan tehtyä sutta.
Piti viivyttää, pala kerrallaan, ja odotella tänne, vuoden 2015 jälkeiseen aikaan saakka. Nyt ovat 10 vuoden takuuvelvoitteet YIT:ltä loppuneet. Nyt kustannuksista vastaa veronmaksaja. Voidaan samalla porukalla alkaa pohtia että purettaisiinko koko Tapiolan halli maan tasalle.
Jotta veronmaksajan potutus olisi suurin mahdollinen, niin toki tällainen susirakentaminen piti yhteiskunnan herrojen ja rakennusalan herrojen kesken vielä näyttävästi kiittää ja palkita.
Tapiolan uimahallin taitava restaurointityö palkittiin kansainvälisellä Europa Nostran ja EU:n yhteisellä kulttuuriperintöpalkinnolla vuonna 2008.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmaankin joku YIT:n edustaja piankin kommentoi tähän asiaan. Että miksi he isona rakennusliikkeenä toheloivat vielä 2005 uudenkin osan rakantamisessa, ja myös se on nyt purku-uhan alla.
Espoon rakennusvalvontakin voisi kertoa oman versionsa. Että miksi laattyojen kiinnitystöitä ja materiaaleja ei valvottu kunnolla. Kun vanhan osan vaikeudet altaan osalta olivat hyvin tiedossa.
Lopuksi vielä Museovirasto antaa oman lausumansa. Että oliko tosiaan heidän oman kulttuuriarvojen säilytystyönsä kannalta ja arkkitehtonisten eheyden kannalta ohan oikeasti niin pahuksen välttämätöntä pakottaa laatoittamaan uusikin allas jättikokoisilla laatoilla. Semmoisilla joita on vaikea laatoittaa, ja kiinni pysyminen on heikkoa.
Jos halli lanataan maan tasalle, pitääkö edelleenkin laittaa niitä isoja Museoviraston hyväksymiä Ervi-laattoja? Ja pitääkö edelleen "Vaalia arkkitehti Ervin perintöä" kaikissa uudenkin uimahallin ulkonäköjutuissa ja sisäisissä rakenteissa?
Koko saamarin rakennusala, suunnittelutoimistot, rakennusvalvonta, museovirasto, Espoon tekninen lautakunta ym. Kaikki keiden nimi noista papereista löytyy, niin kaikilta niiltä vähintään 6 kk palkkaa vastaava rahasumma pois. Ja se pannaan uuden hallin rakentamisen rahastoon.
Varmaan tulevaisuudessa saamme lukea viestimistä rakennusmiehen haastattelun.
Siinä hän kertoo aloittaneensa laatoitustyöt Tapiolan uimahallissa nuorena sällinä
ja jääneensä nyt eläkkeelle samasta paikasta.
Uimahalli voidaan museoida. Museoviranomaiset
kannattava myös Erville pyhitetyn temppelin rakentamista
uimahallin viereen. Kustannusarvio marmoritemppelille noin 20min,
mutta arvio voi liukua ylöspäin tilanteen vaatiessa....
Eskoon vanha Kaupungintyalo on oikeasti komean ja jylhän näköinen rakennus. Olkoonkin vaan että se on Suomen silloisessa DDR-huumassa 1970-luvulla rakennettu, ja periaatteessa se on aika kolhoa betonityötä.
Mutta on se samalla kolhoudessaan ja jykevyydessään niin hieno, että en minä Espoon Kaupungintaloa antaisi repiä alas. Se on kuin Makkaratalo, kuuluu kaupunkikuvaamme.
Espoon Kaupungintalossa ei ole mitään muuta vikaa, kuin että sen vesikattioa ei ole muka saatu vedenpitäväksi korjattua.
Vesikatto on korjattavissa reilusti alle 2 miljoonan euron rahasummalla, jolloin sinne tulee loiva harjakatteinen konesaumattu peltikatto. Harja on niin loiva ja matala, että se jää piiloon maasta katsottuna.
Tässä on Helsingin Kaapelitehdasta vastaava hieno rakennus. Se voidaan helposti ottaa käyttöön samanlaisena kulttuurin ja käsityöläisyyden keskuksena kuin Kaapelikin on.
Ihan samat jotkut ervit ja kuuluisat arkkitehdit, tapiolalaisena haluan uimahallin jossa VOI JA SAA UIDA! Rakentakaa uimahallin näköinen uimahalli, joka ei vuoda eikä homehdu vaikka siellä vettä onkin. Ei siis tarvita mitään TAITEELLISTA LAITOSTA, uimahallissa on yksinkertaisesti tarkoitus uida, ja saunoa. ei ihailla seiniä. Ervin rakennuksia voi ihailla jossain muualla, jos ne nyt ovat pysyneet kasassa nekään. Ei kai ole edesntarkoitus että KAIKKI kk arkkitehdin suunnittelemat rakennukset on säilytettävä hinnalla millä hyvöäsä? EIHÄN!