Missä rautatieasema Seinäjoella nykyään on?

Miksi kaikki on niin niin vaikias paikas seinäjoellä, miten tätä oikein on jatketty, tästä ettimisistä ei tuu sitten yhtään mitään -yksi siellä ja toinen täällä ja osaa ei sitten ole ollenkaan, mihkä lie maan alle painunut.

Käy kyllä niinkuin entiselle miehelle tässä ettimisissä-
Kun sen vaikiasta paikasta oli sitten loppujenlopuksi löytänyt, mitäs teit kun paikat oli jo puutunut.

Koita etsiä betonista tehtyä rakennusta. Puiset aseman rakennukset hajotettiin sen jälkeen kun viimeksi kävit seinäjoella.

"Kaikkihan meille löytää!!1!!11" :)

Kuulehan ,,,sun on paree pysyä vaan siellä peräseinäjoella. Älä lähde sieltä mihinkään,,,,vielä nyt asemalle hohohooooo,,,,oikeenko meinaat uskaltaa junaan nousta huiiiiiiiiiiiiiiiii

Vinkki. Ajakkin autollas Parkanon rautatieasemalle. Löydät sinne kun ajat Kihniön ohi ja kyttäät sinistä kylttiä vasemmalle jossa lukee "rautatieasema 4". Jätä auto parkkikselle ja ota kompassi mukaan. Hyppää pohjoiseen menevään junaan. Poistu seuraavalla asemalla. Ja kas, olet löytänyt Seinäjoen rautatieaseman.

Asemanseutuhan pistetään leluiksi taas jotta turha sitä on edes tään lyhyen ajan takia edes etsiskellä, kun on noinkin kauvan ilimankin tuota pärjännyt.

Mitäs noista seinäjoen hömpötyksitä -ei mitään ei.

Ainakin eilen oli yksi peräseinäjoen juntti löytäny giganttiin. Ei ressukka ymmärtäny että myyjän saa vuoronumerolapulla. Yritti tunkea myyjän ja toisen asiakkaan väliin, hoki vain "mä tartten ny heti justihin kännykän voiksä tulla mulle kattomahan sellaasen". Ja kuitenkin 4 muuta asiakasta odotti vuoroaan lappu kädessä. Kyllä siinä ihmisiä hymyilytti, kun myyjä ohjasi tämän juntin ottamaan vuoronumero, kuten kaikki muutkin.

Näin saman henkilön vielä toistamiseen kaupungilla. Lehtisen parkkipaikalla näytti ihmettelevän sakkolappua. Muut oli hoksanneet ottaa tunnin ilmaisen kupongin. Mutta persjokinen ei.

Pohjankyrö lehdestä heitin tuon kopsun ja onhan tätä muutakin AAs-joki tuhkaa nähtävillä-
----
PÄÄKIRJOITUS 2.10.2017
Kauas palvelut karkaavat
Ylistarolaista elinkeinoelämän uutisvuotta ovat hallinneet valitettavasti sammuvien valojen ilmoitukset.

Alkuvuodesta Eepee Agri ja EPOP ilmoittivat lopettavansa konttorit Ylistarosta. Nyt samaan on päätynyt Nordea, joka lopettaa konttorin Ylistarossa marraskuun lopussa.

Päätökset ovat yritysten omia, ja perusteluina lopettamisille kaikissa on ilmoitettu olevan asiakkaitten määrän väheneminen. Pankeissa se ainakin pitää paikkansa, sillä pankit ovat jo pari vuosikymmentä pyrkineet aktiivisesti omilla toimillaan eroon konttoreilla käyvistä asiakkaistaan. Lisäksi on nähtävä, että nyt on lopetettu konttoreita yrityksissä, joissa varsinainen päätöksenteko tapahtuu muualla kuin Ylistarossa.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Monet yritykset investoivat liiketiloihinsa ja parempiin palveluihin. Siitä todistaa myös tämän lehden väkevänä sisältönä oleva Ylistaron yrittäjäteema.

Ylistaron yrittäjäyhdistyksessä on tällä hetkellä virallisesti 128 jäsentä. Kaikki eivät ole jäseniä, joten toimivia yrittäjiä on huomattavasti tätä enemmänkin.

Monet kantavat tilanteesta huolta. Kannanotot esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ovat raakoja, mutta esimerkiksi viereisellä palstalla olevan ylistarolaisen yleisönosastokirjoittajan perusteet osuvat täysin oikeaan.

Valta on aktiivisella asiakkaalla.
----
Tätä As-joen sivupaikka todellisuuta, VALOT SAMMUKSIIN

Ei mitään menkääpäs youtubeen ja laitakaas sinne hakuun - kotimaiset karaokelalut-
Koneshan on toisaalta viihdettä täynnä !

https://www.youtube.com/watch?v=vh9YCD26zA8
E. Rahkonen: Marja 1966

Nyt pitää het kevätkaurella naapuri kuntaan kansalaasopistoohin saara kurssi: Kuinka asioidaan Seinäjoella.

Mitäpähän jos käväisisit optikolla tai ihan vaikka silmälääkärilläkin, niin näkisit/huomioisitkin jotain.
Eikä tarvitsisi ohi ajella tahi netissä kysellä rautatieasemaa. Mutta, saapihan tuonne Lapualle tahi Ylistaroonkin asti ajella ja kun jatkaa matkaa tuleeIsonkyrön, Tervajoen jaLaihia ja Vaasankin asemat vastaan, ainaskin jossakin kohtaa.

Ihan kun vaan ajelet Törnävältä Rajakatua pitkin siihen Rautatieläistentalon kulmille. Siinon oikialla puolella on sellaanen puinen kioski. Siittä kun käännyt sitä kurasta päällystämätöntä katua oikialle niin Vr:n halkovajan ja postitalon takana toisella puolen katua se jo näkyykin asema. Sellaanen paskanruskia puutalo.

Hyvin tunnen paikan kun vaari on sen asemaravintolan portsari.

Missäs sellainen paikka on seinäjoella kuin Ylistaro, onkos sellaista paikkaa enään olemasakaan, siellähän oli se komee kirkkokin entisaikaan ainakin, onkohan purettu vaikos joku kappeliseurakunta tänäpäivänä, mitenkähän sille noin on käynyt.

Älä ny väli-viiva-mies aina jaksa haukkua meidän Ylistaroa. Toki on täällä vanhemmalla ikäpolvella vähän muistot tainnut kultaantua. Kyllä ainakin meidän nuorempien ja varsinkin yrittäjien mielestä, Ylistarossa on oikein hyvä asua ja elellä, sekä yrittää. Meillähän menee oikein hyvin. Ja jos keskustan ilmettä kattelee, niin ei se mun mielestä ainakaan huonompaan oo mennyt. Jokunen liike on lähtenyt, mutta nehän teki lähtöään jo itsenäisen kunnan aikana. Pankit nyt ei ole tätä päivää enää muutenkaan, edes itsenäisissä kunnissa, Ilmajoellakin lopetetaan joku pankki, ja Alajärvellä, vaikka itsenäisiä kuntia. Itsellä on kouluikäisiä lapsia, ja ainakin lapsille on paljon paremmat puitteet nykyään, verrattuna mitä omaa kouluaikaa muistelen.

Kyllä Ylistaros näkyy yrittäjien henki, Seinäjokeen kuulutaan, mutta ei tämä meidän kylä tästä oo huonontunu, päinvastoin. Oikein viriili kylä oomma, älkää meitä viittikö haukkua. Eikä me nuorempi polvi haukuta Seinäjokea, koska ei se ole mitään meiltä täältä vienyt. Se mikä on lähtenyt, olisi lähtenyt muutenkin.

Nyky-Ylistarossa on keskitytty olennaiseen, olkootkin että vanhemmalla väellä varmasti on joku haikeus 70-luvulle, jolloin oli kaikkea. Se aika ei vain enää palaa, kun se aika meni jo itsenäisen Ylistaron aikana. Vanhaväestö vain sekaa mielessään kaiken entisen sinne 70-luvulle, eikä ymmärrä, että tietyt asiat loppui Ylistarosta jo 80-luvulla.

Seinäjoen kainalossa on Ylistarolla hyvä elellä ja yrittää, paljon paremmat hauikset mitä itseksen ikinä. Taitaa olla Ylistarolla eniten yrityksiä suhteutettuna asukasmäärään. Eikä varmaan kokonaismäärässä jäädä kauas Lapuasta, vaikka Lapua onkin monta kertaa isompi paikkakunta. Meillähän on täällä traktoriliikkeitä, moottoripyöräliikkeitä, puimuriliikkeitä. Lapualla ei ensimmäistäkään.

Lapualla ollaan itsenäisiä, mutta käydään Seinäjoella töissä ja syömässä. Ylistarossa kuulutaan Seinäjokeen, mutta tehdään kaikki silti itte, Seinäjoki antaa meille vain rahat ja puitteet.

Ylistarohan nyt rahoittaa seinäjokea ja näitten rahoilla sinne kaikki vähät niistä laitetaan ja kaikki muu revitään keskukseen -jonne ei mikään piisaa.

Samahan se on tilanne -perällä seinäjoen, kyllä kuokkaset pelaa.