Jeesus on Messias ja Jeesus - Jeshuan uhri sovittaa. Mutta onko tämä oppi myös juutalaisuudessa? Kyllä on. "Myös perinteinen juutalaisuus uskoi vanhurskaan kuolemaan." (lainaus Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus.
Ajatella, että Talmud opettaa myös, että vanhurskaan kuolema sovittaa. Lainaan Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus seuraavan lainauksen. Alkuun hän lainasi erään kunnioitetun ortodoksijuutalaisen historioitisjan, Berel Weinin sanoja, joita en jaksa nyt tähän kopioida. "Ortodoksirabbi (joka ei lähes varmasti usko Jeesukseen) kertoo meille, että Raamatun ja juutalaisen perinteen mukaan vanhurskaan kuolema palvelee toisten syntien sovituksena, sovituksena kansakunnan tai maailman synneistä. Huomioi keskiaikaisen teoksen Jeven Metsulahin sanat, että temppelin tuhon päivästä lähtien kuolema on korjannut vanhurskaita pois sukupolvensa pahojen tekojen tähden. Yhteys on aivan selvä: koska sovitusuhreja ei enää ole, vanhurskaan kuolema sovittaa.
Samaan tyyliin sanoo myös Sohar: "Niin kauan kuin Israel oli pyhässä maassa, (temppelin) rituaalit ja uhrit poistivat kaikki sairauden maailmasta. Nyt Messias poistaa ne maailman lapsilta.
Tämä ei ole siis mikään uusi oppi tai kristillisen kirkon luomus. Se on raamatullinen, juutalainen ja selittää Jeesuksen kuoleman tarkoituksen ja merkityksen. Talmud itsekin opettaa, että vanhurskaan kuolema sovittaa (mitatan shel tsaddikim mekapperet). Tunnetussa keskustelusa(b. Moed Ktan 28a) Talmud kysyy: miksi Neljännessä Mooseksen kirjassa Mirjamin kuolema kerrotaan heti punaisen lehmän jälkeen (katso 4. Moos. 19:1-20:1)? Vastaus on, että niin kuin punainen lehmä sovittaa, niin sovittaa myös vanhurskaan kuolema (katso myös Rashin kommentit kohdassa 4. Moos. 20:1). Talmud kysyy myös: miksi Aaronin kuolema on kerrottu papillisten vaatteiden mainitsemisen yhteydessä (katso 4. Moos. 20:5-28)? Vastaus on, että samoin kuin ylipapin vaatteet sovittavat (katso 2. Moos. 28, jae 38), niin myös vanhurskaan kuolema tuottaa sovituksen (joissakin rabbinistisissa teksteissä sanotaan "sovittaa Israelin" kaikissa mainituissa lainauksissa).
Tämä aihe on oikeastaan aika yleinen rabbinistisessä kirjallisuudessa. Katso esim. Midrash Rabba Bajikra 20:12, jota lainataan muuallakin:
Rabbi Hiyya bar Abba sanoi: "Aaronin pojat (Naadab ja Abihu) kuolivat Nisan-kuun ensimmäisenä päivänä. Miksi Toora mainitsee heidän kuolemansa sovituspäivän yhteydessä (joka on tishri-kuun kymmenes, katso 3. Moos. 16:1)? Tämä opettaa sinulle, että kuten sovituspäivä sovittaa, niin myös vanhurskaan kuolema sovittaa."
Zohar tukee tätä käsitystä lainaten Jesajan 53, messiasprofetiaa, jota Jeesuksen seuraajat eniten lainaavat:
"Maailman lapset ovat yhteydessä toinen toisiinsa. Kun Jumala tahtoo antaa maailmalle parantumisen, Hän lyö yhtä miestä heidän keskuudessaan ja parantaa hänen tähtensä kaikki muutkin. Mistä me opimme tämän? Sanonnasta: "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden" (Jes. 53:5). Vuodattamalla hänen verensä (niin kuin miehen kädestä tulee verta), se tuottaa parantumisen kaikille muille ruumiin jäsenille. Vanhurskasta lyödään, että saadaan parantuminen ja sovitus koko sukupolvelle."
Kristitty evankelista ei olisi voinut sanoa sitä paremmin. Tämä on evankeliumin sanoman ydin: Messiasta, Herran pyhää ja vanhurskasta palvelijaa, lyötiin maailman syntien tähden. Hänen kuolemansa kautta me voimme saada sovituksen synneistämme ja parantumisen sieluillemme. Hän ainoana on täydellisen vanhurskas, joka voi ottaa syntisen sukupolven ja syntisen maailman paikan.
Uudempi midrash, nimeltään Assereth Memrot, kertoo:
Messias, sovittaakseen heidät molemmat (Aadam, Daavid), tekee oman sielunsa uhriksi, kuten tässä yhteydessä on kirjoiotettu parashassa (Tooran teksti jakautuu 54 viikoittaiseen lukujaksoon eli parashaan). Katso minun palvelijani (Jes. 52:13-53:12): shm (vikauhri) on Kabbalan numerologialla laskettuna Menahem Ammielin poika (Messiaan nimi Talmudissa, "lohduttaja, kansakuntien Jumalan poika")
Messias otti meidän paikkamme. Me teimme syntiä, Hän kuoli. Me olimme syyllisiä, Häntä rangaistiin. Me ansaitsimme kuoleman, Hän antoi elämänsä. Me hylkäsimme Hänet, Hän otti meidät vastaan. Mikä uskomaton sanoma! Se tuntuu olevan liian hyvää ollakseen totta, mutta se on totta. Se on raamatullista ja se on myös juutalaista"
Tämä oli lainausta Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus. Hän painottaa, että tämä ei ollut Uuden testamentin opetusta vaan Talmudin opetusta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ajatella, että Talmud opettaa myös, että vanhurskaan kuolema sovittaa. Lainaan Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus seuraavan lainauksen. Alkuun hän lainasi erään kunnioitetun ortodoksijuutalaisen historioitisjan, Berel Weinin sanoja, joita en jaksa nyt tähän kopioida. "Ortodoksirabbi (joka ei lähes varmasti usko Jeesukseen) kertoo meille, että Raamatun ja juutalaisen perinteen mukaan vanhurskaan kuolema palvelee toisten syntien sovituksena, sovituksena kansakunnan tai maailman synneistä. Huomioi keskiaikaisen teoksen Jeven Metsulahin sanat, että temppelin tuhon päivästä lähtien kuolema on korjannut vanhurskaita pois sukupolvensa pahojen tekojen tähden. Yhteys on aivan selvä: koska sovitusuhreja ei enää ole, vanhurskaan kuolema sovittaa.
Samaan tyyliin sanoo myös Sohar: "Niin kauan kuin Israel oli pyhässä maassa, (temppelin) rituaalit ja uhrit poistivat kaikki sairauden maailmasta. Nyt Messias poistaa ne maailman lapsilta.
Tämä ei ole siis mikään uusi oppi tai kristillisen kirkon luomus. Se on raamatullinen, juutalainen ja selittää Jeesuksen kuoleman tarkoituksen ja merkityksen. Talmud itsekin opettaa, että vanhurskaan kuolema sovittaa (mitatan shel tsaddikim mekapperet). Tunnetussa keskustelusa(b. Moed Ktan 28a) Talmud kysyy: miksi Neljännessä Mooseksen kirjassa Mirjamin kuolema kerrotaan heti punaisen lehmän jälkeen (katso 4. Moos. 19:1-20:1)? Vastaus on, että niin kuin punainen lehmä sovittaa, niin sovittaa myös vanhurskaan kuolema (katso myös Rashin kommentit kohdassa 4. Moos. 20:1). Talmud kysyy myös: miksi Aaronin kuolema on kerrottu papillisten vaatteiden mainitsemisen yhteydessä (katso 4. Moos. 20:5-28)? Vastaus on, että samoin kuin ylipapin vaatteet sovittavat (katso 2. Moos. 28, jae 38), niin myös vanhurskaan kuolema tuottaa sovituksen (joissakin rabbinistisissa teksteissä sanotaan "sovittaa Israelin" kaikissa mainituissa lainauksissa).
Tämä aihe on oikeastaan aika yleinen rabbinistisessä kirjallisuudessa. Katso esim. Midrash Rabba Bajikra 20:12, jota lainataan muuallakin:
Rabbi Hiyya bar Abba sanoi: "Aaronin pojat (Naadab ja Abihu) kuolivat Nisan-kuun ensimmäisenä päivänä. Miksi Toora mainitsee heidän kuolemansa sovituspäivän yhteydessä (joka on tishri-kuun kymmenes, katso 3. Moos. 16:1)? Tämä opettaa sinulle, että kuten sovituspäivä sovittaa, niin myös vanhurskaan kuolema sovittaa."
Zohar tukee tätä käsitystä lainaten Jesajan 53, messiasprofetiaa, jota Jeesuksen seuraajat eniten lainaavat:
"Maailman lapset ovat yhteydessä toinen toisiinsa. Kun Jumala tahtoo antaa maailmalle parantumisen, Hän lyö yhtä miestä heidän keskuudessaan ja parantaa hänen tähtensä kaikki muutkin. Mistä me opimme tämän? Sanonnasta: "Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden" (Jes. 53:5). Vuodattamalla hänen verensä (niin kuin miehen kädestä tulee verta), se tuottaa parantumisen kaikille muille ruumiin jäsenille. Vanhurskasta lyödään, että saadaan parantuminen ja sovitus koko sukupolvelle."
Kristitty evankelista ei olisi voinut sanoa sitä paremmin. Tämä on evankeliumin sanoman ydin: Messiasta, Herran pyhää ja vanhurskasta palvelijaa, lyötiin maailman syntien tähden. Hänen kuolemansa kautta me voimme saada sovituksen synneistämme ja parantumisen sieluillemme. Hän ainoana on täydellisen vanhurskas, joka voi ottaa syntisen sukupolven ja syntisen maailman paikan.
Uudempi midrash, nimeltään Assereth Memrot, kertoo:
Messias, sovittaakseen heidät molemmat (Aadam, Daavid), tekee oman sielunsa uhriksi, kuten tässä yhteydessä on kirjoiotettu parashassa (Tooran teksti jakautuu 54 viikoittaiseen lukujaksoon eli parashaan). Katso minun palvelijani (Jes. 52:13-53:12): shm (vikauhri) on Kabbalan numerologialla laskettuna Menahem Ammielin poika (Messiaan nimi Talmudissa, "lohduttaja, kansakuntien Jumalan poika")
Messias otti meidän paikkamme. Me teimme syntiä, Hän kuoli. Me olimme syyllisiä, Häntä rangaistiin. Me ansaitsimme kuoleman, Hän antoi elämänsä. Me hylkäsimme Hänet, Hän otti meidät vastaan. Mikä uskomaton sanoma! Se tuntuu olevan liian hyvää ollakseen totta, mutta se on totta. Se on raamatullista ja se on myös juutalaista"
Tämä oli lainausta Michael Brownin kirjasta Aito kosher-Jeesus. Hän painottaa, että tämä ei ollut Uuden testamentin opetusta vaan Talmudin opetusta
On tämä niiiin uskomatonta. Juutalaisilla on kaikki eväät Jeesus - Jeshuan vastaanottamiseen!