Olen miettinyt minkä takia ihmiset kehittelevät näitä uskontojaan. Tässä tuloksia:
Ihminen kokee olevansa turvaton. Ei luota itseensä. Ei koe hallitsevansa maailmaa. Ei koe hallitsevansa omaa elämää. Ihminen pelkää omaa kuolemaansa ja tuonpuoleista elämää.
Usko tarjoaa vastauksia em. kysymyksiin. Usko antaa ohjeita ja neuvoja miten toimia ja miten olla.
Osa ihmisistä on keksinyt miten tuota ihmisen luonnollista "tarvetta" voi hyödyntää. Siksi on kehitelty yhteisöjä ja luotu sinne omia hierarkioita joita tavallinen uskova saa palvoa.
Näin syntyvät kirkot, papit, saarnaajat, herätysliikkeet.
Uskonnollinen yhteisö määrää säännöistä ja kontrolloi hyvin radikaalisti ja syvältä ihmisen elämää. Kuulostaa hyvin hassulta, mutta homma toimii hyvin sillä ihmiset luottavat sokeasti niihin tahoihin jotka pystyvät riittävän vakuuttavasti antamaan vastauksia noihin ihmisen luontaisiin kysymyksiin. Uskosta saa vahvistusta omaan heikkoon sisäiseen elämään.
Kun ei itse pysty hallitsemaan elämäänsä, on helppo antaa se jonkun muun tehtäväksi (Jumalalle). Näin välttyy samalla vastuulta.
Kommentteja?
Ihminen kokee olevansa turvaton. Ei luota itseensä. Ei koe hallitsevansa maailmaa. Ei koe hallitsevansa omaa elämää. Ihminen pelkää omaa kuolemaansa ja tuonpuoleista elämää.
Usko tarjoaa vastauksia em. kysymyksiin. Usko antaa ohjeita ja neuvoja miten toimia ja miten olla.
Osa ihmisistä on keksinyt miten tuota ihmisen luonnollista "tarvetta" voi hyödyntää. Siksi on kehitelty yhteisöjä ja luotu sinne omia hierarkioita joita tavallinen uskova saa palvoa.
Näin syntyvät kirkot, papit, saarnaajat, herätysliikkeet.
Uskonnollinen yhteisö määrää säännöistä ja kontrolloi hyvin radikaalisti ja syvältä ihmisen elämää. Kuulostaa hyvin hassulta, mutta homma toimii hyvin sillä ihmiset luottavat sokeasti niihin tahoihin jotka pystyvät riittävän vakuuttavasti antamaan vastauksia noihin ihmisen luontaisiin kysymyksiin. Uskosta saa vahvistusta omaan heikkoon sisäiseen elämään.
Kun ei itse pysty hallitsemaan elämäänsä, on helppo antaa se jonkun muun tehtäväksi (Jumalalle). Näin välttyy samalla vastuulta.
Kommentteja?
Vastaukset 30
Vanhimmat
aika surkea esitys.
Ei näytä sinultakaan "Oli" mitään irtoavan.
Kokeileppa sylkäistä käteesi. Tuleeko edes räkää suustasi.
Vai kolahtiko nilkkaan....
Jos et ennen ole tiennyt millaisia ääliötä hihhuleissa on, niin täällä tulet huomaamaan!
Jaa täälläkö ne tosihullut luuraavat?
On tuolla elleissäkin vaikka minkälaisia hörhöjä liikkeellä.
Mitähän kaikkea kamaa ne mahtaa vetää?
Diapam.
oikein tosi mies, kun elleissäkin viihdyt.
*repeää nauruun*
Viisaat lähtivätkin silloin kun sinä tulit tänne jankkaamaan. Joten Osto valitisi juuri tasoisensa palstan.
Pitäkää hauskaa, uskovaishihhulit ja pakanahiihulit. Tulen katsastamaan taas parin kuukauden kuluttua, joko olette kyllästyneet.
Suurin piirtein samankaltaisia olen itsekin pähkäillyt. Luin jokin aika sitten (Valitut Palat?) artikkelin, jossa aivotutkimuksen keinoin on paikallistettu ihmisen aivoista ns. uskonnollisuuden alue. Siis silläkin saattaisi olla jotain merkitystä ihmisen uskonnollisuudelle.
Ihmisellä on syntymästään palvontavietti. Ateistikin on uskovainen omalla tavallaan.
Hyvin paljon mahdollista että sellainen alue on olemassa ihmisen aivoissa. Järjestäen kaikilla heimoilla ja roduilla on koko maailmassa sama tarve synnyttää uskontoja, vaikka eivät tiedä mitään toisistaan. Eri kulttuureissa ne saavat vain erilaisia ilmenemismuotoja.
On muuten hassuja nuo Juutalaiset. Ne on tosi fanaattistta porukkaa samoin kuin siellä samalla alueella elävät palestiinalaiset. Olisi mielenkiintoista tutkia jollakin aivokuvausmenetelmällä onko heidän aivoissaan tämä uskonnollisuus alue suurempi tai elinvoimaisempi kuin muilla kansoilla.
Vai onko heidän ravinnossaan tai vedessään joku joka aiheuttaa moista fanaattisuutta.
erikoista sinun juomavedessä mahtaa olla?
...vielä Rooman valtakunnan aikaiset lyijyiset vesiputket mökeissään...se selittäisi aika paljon !?!
Tosin samoja LVI-rakennustekniikoita tuntuu nuo palestiinalaisetkin käyttävän !?!
kun oma ymmärrys ei riiä, psyyke kehittää mm. uskon, turvan jonka "haltuun" voi antaa kannettavaksi taakkansa......
Eli uskossahan on kyse psyykkisestä vääristymästä,
Uskossa itsesään ei ole mitään pahaa mutta s, ne muodot jolla uskoa puolustetaan ja TYRKYTETÄÄN ainoa ja oikeana elämänä jne.. on suurta egotrippiä...
Tämä ns. jumala taitaa olla aika veijari, ja ilkeä hemmo, riepottelee pikku ihmistä, koettelee ja testaa, lupaa ummet ja lammet, mutta eipä näy uskottavasti täyttävän lupauksiaan.. ELI uskokaa.
Onkohan ihminen hälle lemmikki, ainaski itserakastyyppi on hän koska odottaa palvontaa...
VAI olisko niin että ihmisen on helpompi palvoa jotain kuin yrittää pärjätä omillaan , luottaa itseensä ja ratkaisuhinsa jne...... loputtomasti jne...
amen for that ;)
En ajattele enää, kun käännyin rakkaan Jumalan puoleen, joka otti omakseen.
Ristiriita keksitylle Jumalalle on siinä, että apostoleista kaikki joutuivat kärsimään valtavasti uskonsa tähden. Heitä ruoskittiin ja kaikki paitsi yksi teloitettiin, erittäin raa'asti.
Kukapa ei olisi luopunut uskostaan, varsinkin, jos olisivat itse keksineet sen?
Tuosta minä nyt en tajunnut yhtään mitään.
Uskonnot ovat aiheuttaneet paljon verenvuodatusta. Varsinkin kristinusko miekkalähetyksineen yms.
Millä tavalla se Jumalasi haltuunotto noin niinkuin käytännössä tapahtui? Miltä se tuntui jne?
>Tuosta minä nyt en tajunnut yhtään mitään.<
Kun kerroit, että kristinusko olisi keksitty, niin se ei sovi siihen kuvaan, että nämä ns. keksijät, eli Jeesuksen opetuslapset joutuivat oman "typerän" keksintönsä vuoksi kärsimään valtavia kärsimyksiä. Eli siinä ei ole mitään järkeä, että ensiksi mukamas keksit jonkun uskonnon ja sitten menet sen omakeksityn valheen vuoksi ruoskittavaksi.
>Uskonnot ovat aiheuttaneet paljon verenvuodatusta. Varsinkin kristinusko miekkalähetyksineen yms.<
Efr:
Ristiretkien aikaan ei Raamattua lukenut, kuin papisto, joka oli korruptoitunut ja käyttivät maallista valtaa. Käytännössä eräskin Rooman piispa oli käytännössä samalla Rooman valtakunnankin johtaja. Lisäksi se oli aikaa, jolloin muslimit alkoivat väkivaltaisesti laajentaa valtapiiriään mm. Egyptin Aleksandriaan.
Se, että mukana on ollut ryöstelyä johtui myös siitä, että sen aikaiset sotilaat saivat palkkansa ryöstelystä sotasaaliina.
Nykyinen kristillisyys on sanoutunut irti niistä sodista.
Se, että kristinuskon nimen alla tehdään pahaa, ei tarkoita sitä, että se olisi kristinuskoa. Nimeähän voi kuka tahansa käyttää väärin.
>Millä tavalla se Jumalasi haltuunotto noin niinkuin käytännössä tapahtui? Miltä se tuntui jne?<
Efr:
Kun olin tullut siihen ikään, että ihminen alkaa muodostamaan omaa kokonaiskuvaa maailmasta, olin saanut monia näkemyksiä muilta ihmisiltä, mutta jotenkin tajusin, että etsintä on kesken. En voinut uskoa Jumalaankaan ja kiistelin uskovien kanssa mm. rukouksen voimasta ym.
Jumala on kuitenkin luvannut sanassaan, että etsivä löytää.
Niin sitten kävi monen vuoden etsinnän jälkeen, että Jumala johdatti monen eri tapauksen kautta lähemmäksi itseään.
Lopulta tuli se päivä, jolloin rukoilin Jeesusta tulemaan sydämeeni ja samalla tunnustin Hänelle syntini. Mitään ei sillä hetkellä tapahtunut, mutta pikkuhiljaa alkoi tulemaan sanan nälkä ja yhä syvempi Jeesuksen tunteminen alkoi kiinnostamaan.
Myöhemmin olen saanut lukuisia suoria ja epäsuoria todisteita Jumalasta. Hän on puhunut minulle ja vastannut rukouksiini. Lisäksi Hän on auttanut ahdingossa aivan käsittämättömällä rakkaudella.
Mistään en ole joutunut luopumaan, ellen ole sitä itse tahtonut. Jumala siis vaikuttaa meidän tahtomiseemmekin ja tekemiseemme. Ei siis huvita mitkään sellaiset asiat, mitkä ennen oli olevinaan hauskoja juttuja.
Jeesus siis koputtaa jokaisen ihmisen sydämen oveen, mutta kahvaa ei ole Hänen puolellaan, vaan kahva on sinun puolellasi. Hän ei siis tule kenenkään elämään väkisin.
Sano Jeesukselle "tahdon", niin huomaat että alkaa tapahtumaan.
No nyt alan tajuamaan...
Millaista elämäsi oli ennen Jeesuksen löytämistä?
Millaista se oli käytännön tasolla? Etkö kokenut voivasi hallita elämääsi vai johtuiko kaikki siitä että mietit elämän tarkoitusta yms.
Sattuiko kohdallesi vakavia sairauksia tai läheisten menettämisiä tms.?
Minä itse uskon Jumalaan, koska olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani aivan samanlainen ihminen kuin muutkin. En vain tee siitä niin suurta numeroa että lähtisin mukaan johonkin uskonnolliseen liikkeeseen. Minun Jumalani ei ole pelkästään kristinuskon Jumala vaan se on sekoitus luonnonkansojen Jumalista, hindujen jumalista, Muhammedista jne. Jeesukseen tai pyhiin henkiin en usko.
Minulla vain ei ole tapahtunut mitään sen suurempaa Jumalanm löytämistä vaan se "oma Jumalani" on ollut minussa koko elinaikani. Se on ehkä vain kristallisoitunut ja jonkin verran muuttunut elämäni aikana. Maksan kirkollisverot kuitenkin evlut puolelle, koska arvostan kirkon tekemää työtä ja sitä mitä kaikkea hyvää kirkko on aikojen kuluessa tehnyt.
Muista uskovaisista poiketen minä en "käytä" Jumalaani pahojen tekojeni anteeksiantajana vaan vain psyykkisenä turvana hädän hetkellä.
Pyydän anteeksi niiltä IHMISILTÄ joita kohtaan olen epähuomiossa tehnyt väärin.
Kerrotko vielä mitkä asiat sinua huvittivat ennen uskoon tulemistasi ja mitkä asiat sen jälkeen?
>Millaista se oli käytännön tasolla? Etkö kokenut voivasi hallita elämääsi vai johtuiko kaikki siitä että mietit elämän tarkoitusta yms.
Sattuiko kohdallesi vakavia sairauksia tai läheisten menettämisiä tms.?<
Efr:
Elämäni ol iihan ns. normaalia kaikkine ongelmineen, niin kuin nytkin. Ei ollut mitään sairauksia, jotka olisi järkyttänyt. Jouduin monessa elmäni vaiheessa tulemaan toimeen omillani ja luottamaan itseeni, mikä sai aikaiseksi sen, että Jumalakin tuntui mahdottomalta, ollakseen totta. Kuitenkin muistan lujasti päättäneeni ja jopa rukoillut, vaikka en varsinaisesti elävästi uskonutkaan Jumalaan.
Jumala kuitenkin vastasi rukouksiini ja sain, mitä olin rukoillutkin. Siinä vaiheessa tietenkään, kun en uskonut, niin en myöskään kiittänytkään Jumalaa, mutta myöhemmin tajusin, että Hänhän on asioihin vaikuttanut.
>Minä itse uskon Jumalaan, koska olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani aivan samanlainen ihminen kuin muutkin. En vain tee siitä niin suurta numeroa että lähtisin mukaan johonkin uskonnolliseen liikkeeseen. Minun Jumalani ei ole pelkästään kristinuskon Jumala vaan se on sekoitus luonnonkansojen Jumalista, hindujen jumalista, Muhammedista jne. Jeesukseen tai pyhiin henkiin en usko.<
Efr:
Olet siis tilanteessa, jossa olet varma Jumalan olemassaolosta, mutta et tunne Häntä. Jumalahan ei voi olla yhtä, aikaa sekä sellainen, että Hänellä on Poika ja ei ole. Jotain ristiriitaa on siis oltava, koska nämä jumaluudet kumoavat toisensa.
Jos olet itsellesi muodostanut oman Jumalan, niin onko Hän silloin mikään Jumala? Onko jumaluudella merkitystä, jos ihminen sen muodostaa?
Jos todella haluat tutustua Jumalaan, niin usko pois, Jumalan ominaisuuksia ei voi valita ja se käsitys mikä meillä on, ei ole totuus, vaan pelkkä käsitys. Se toki voi olla lähempänä totuutta, kuin jokin toinen käsitys, mutta ei voi olla niin, että jokaisella olisi oma jumala.
Kysymys kuuluukin, että onko Jumala ilmaissut itsensä ihmisille ja missä muodossa?
Minä uskon, että Jumala on se, jonka Raamattu ilmoittaa ja todisteina on historialliset tosiasiat toteutuneiden ennustusten muodossa. Muissa uskonnoissa ei ole toteutuneita ennustuksia.
>Minulla vain ei ole tapahtunut mitään sen suurempaa Jumalan löytämistä vaan se "oma Jumalani" on ollut minussa koko elinaikani. Se on ehkä vain kristallisoitunut ja jonkin verran muuttunut elämäni aikana. Maksan kirkollisverot kuitenkin evlut puolelle, koska arvostan kirkon tekemää työtä ja sitä mitä kaikkea hyvää kirkko on aikojen kuluessa tehnyt.<
Efr:
Onnea sitten vaan itse keksimäsi jumalan kanssa jatkossakin.
Raamattu kertoo, että tällä maailmallakin on oma ruhtinaansa, joka on Saatana. Olemme Hänen vallassaan, jos emme ole Jeesuksen vallassa. Tilanne koskee siis sitä, että voimme valita. Tämä Saatanakin puhuu meille ja on itse valheen isä. Hän antaa meille ymmärtää kaikenlaista ja sekoittaa meitä, jotta emme vaan kohtaisi Jumalaa. Saatanan äänen voi erottaa siitä, että se syyttää ja lopullinen tarkoitus hänellä on saattaa meidät kauaksi Jumalasta. Saatan toimii näin siksi, että hänen aikansa loppuu ja hän tietää sen. Loppu tulee näet silloin, kun pakanoiden pääluku tulee täyteen. Pakanoiden pääluku tarkoittaa sitä joukkoa, jotka ovat ei juutalaisia ja Jeesukseen uskovia.
>Muista uskovaisista poiketen minä en "käytä" Jumalaani pahojen tekojeni anteeksiantajana vaan vain psyykkisenä turvana hädän hetkellä.<
Efr:
En minäkään käytä Jumalaa siten, että voin rauhassa tehdä pahaa ja pyytää anteeksi. Sitä on Jumalan tunteminen, että rakastaa Häntä ja oppii tuntemaan paremmin. Mitenkkään muuten emme todella voi muuttua, koska meissä asuva synti tulee meidän ja Jumalan väliin.
>Pyydän anteeksi niiltä IHMISILTÄ joita kohtaan olen epähuomiossa tehnyt väärin.<
Efr:
Samat sanat.
>Kerrotko vielä mitkä asiat sinua huvittivat ennen uskoon tulemistasi ja mitkä asiat sen jälkeen?<
Efr:
Niitä on niin paljon, mutta yksi on liiallinen alkoholinkäyttö. Ennen kuljin myös ravintoloissa kyttäilemässä muita naisia (katselen kyllä vieläkin) ja pettämässä mahdollisuuksien mukaan.
Asennemuutos on ollut suurin. Ajattelen asioista laajemmasta näkökulmasta, enkä tee laitomuuksia, kuten en enää kopsaile cd-levyjä ym.
Yritän ottaa huomioon muita ihmisiä aiempaa paremmin ja olen oppinut oleen vihaamatta vihollisiani. Koulutus on tosin kesken, mutta etenee välillä taka-askelilla.
Missään nimessä en ole kuitenkaan tullut paremmaksi ihmiseksi, vaan se raadollisuus, joka ihmisessä on, on paljastunut entistä selvemmin.
>Kerrotko vielä mitkä asiat sinua huvittivat ennen uskoon tulemistasi ja mitkä asiat sen jälkeen?<
Onpa onni että tulit uskoosi....
Sillä kyllä nuo asiat ja arvot pitäisi kuulua jokaisen arvomaailmaan ilman uskoakin, kyllä se että tarvitset uskoa ja jumalan "ohjausta" pystyäksesi elämään normaalien moraalisääntöjen mukaan viittaa aiemmin viittaamaani psyyke "vajavaisuuteen" mutta hyvä jos ja kun usko tuo sinut normaalien piirin moraalin osalta.. !! onnea.. opiskeluusi..
Toiset ihmiset rypevät syvemmällä, kuin toiset. Tietäisit, missä kaikessa olenkaan ollut mukana, enkä ole ainoa.
Onneksi on "hyviä" ihmisiä, ettei maailma ole niin paha. :)
Jos olet itsellesi muodostanut oman Jumalan, niin onko Hän silloin mikään Jumala? Onko jumaluudella merkitystä, jos ihminen sen muodostaa?
Minun ymmärtääkseni jokaisella ihmisellä on toisistaan poikkeava käsitys Jumalasta. HE kokevat sen eri tavalla vaikka sanovat uskovansa samalla tavalla. Minä uskon eri uskontojen tasavertaisuuteen. Hindu voi olla yhtä onnellinen muin muhammediin uskova tai kristitty. En nosta mitään uskontoa toisen uskonnon yläpuolelle. Sellainen on minulle yhtä vieras ajatus kuin se että musta ihminen olisi parempi kuin valkoinen
Jos todella haluat tutustua Jumalaan, niin usko pois, Jumalan ominaisuuksia ei voi valita ja se käsitys mikä meillä on, ei ole totuus, vaan pelkkä käsitys. Se toki voi olla lähempänä totuutta, kuin jokin toinen käsitys, mutta ei voi olla niin, että jokaisella olisi oma jumala.
OTso:
Kyllä voi olla kunhan uskoo vain tarpeeksi lujasti siihenm omaansa. Psyykkisen turvan tarve tyydyttyy ja silloin ihminen tuntee olonsa rauhalliseksi ja levolliseksi sekä onnelliseksi uskossaan.
Kysymys kuuluukin, että onko Jumala ilmaissut itsensä ihmisille ja missä muodossa?
Minä uskon, että Jumala on se, jonka Raamattu ilmoittaa ja todisteina on historialliset tosiasiat toteutuneiden ennustusten muodossa. Muissa uskonnoissa ei ole toteutuneita ennustuksia.
Otso:
Minä en sellaisista ennustuksista tiedä mitään. Olen varma että Islamin profeetat osaavat perustella oman uskontonsa paremmuuden verrattuna kristinuskoon ihan vastaavin preferenssein.
Minulla ei ole elämäni varrella ollut tarpeita käyttää huumaavia aineita, eikä myöskään varastamisen tarvetta. Pikkunaperona tosin näpistelin jäämättä kiinni, mutta omatuntoni kolkutti niin pahasti että se loppui lyhyeen ilman että kukaan ulkopuolinen asiaan puuttui.
Olen sen takia hyvin onnellinen ihminen.
Itsekontrollini toimii kaikkina hetkinä, ilman että roudaan siihen paikkaan Jumalaani avukseni.
On hyvä että et käytä Jumalaasi anteeksiantokoneena.
Useat uskovaiset suhtautuvat minun kokemuksieni mukaan meihin "eriuskoisiin" todella kylmästi ja välinpitämättömästi ja arvostellen ja siitä syystä minä en koskaan luota keneenkään ns. julkiuskovaiseen. Juuri heidän diskriminointipolitiikkansa takia. He myös ovat olevinaa jotenkin parempia ihmisiä ja se ärsyttää tosi paljon.
Kaikki yhteistoiminta heidän kanssaan on myös vaikeata sillä ainakin minä epäilen aina että onko kyseessä heidän oma oikea henkilökohtainen mielipide jostain asiasta vai onko taas kysymyksessä kirkon mielipide. Ts. ei voi olla varma keskusteleeko ko. henkilön kanssa vai hänen kirkkonsa edustajan kanssa.
>Minun ymmärtääkseni jokaisella ihmisellä on toisistaan poikkeava käsitys Jumalasta.<
Efr:
Eihän tämä ole kuin ihmisten käsitys Jumalasta. Ei käsitys välttämättä ole totuus, se on vaan käsitys.
Kuka muu on sanonut, että "minä olen tie, totuus ja elämä", kuin Jeesus?
>HE kokevat sen eri tavalla vaikka sanovat uskovansa samalla tavalla. Minä uskon eri uskontojen tasavertaisuuteen. Hindu voi olla yhtä onnellinen muin muhammediin uskova tai kristitty.<
Efr:
Onnellisesti voi olla harhassa. Uskoihan Hitlerkin vilpittömästi olleensa oikeassa, vai meinaatko, että huijasi itseään?
>En nosta mitään uskontoa toisen uskonnon yläpuolelle. Sellainen on minulle yhtä vieras ajatus kuin se että musta ihminen olisi parempi kuin valkoinen.<
Efr:
Kysymys oli siitä, että minkälainen Jumala on. Se, että joku kokee Jumalan eri tavalla, ei tarkoita että hän olisi ylipäätään törmännyt Jumalaan, koska täällä on alakerrankin henkivaltoja.
Uskonto muuten ei ole koksaan Jumalsta, vaan ihmisestä. Usko puolestaan on Jumalasta. Uskolla tarkoitan sitä, että tunnet Jeesuksen henkilökohtaisesti.
Jos todella haluat tutustua Jumalaan, niin usko pois, Jumalan ominaisuuksia ei voi valita ja se käsitys mikä meillä on, ei ole totuus, vaan pelkkä käsitys. Se toki voi olla lähempänä totuutta, kuin jokin toinen käsitys, mutta ei voi olla niin, että jokaisella olisi oma jumala.
OTso:
Kyllä voi olla kunhan uskoo vain tarpeeksi lujasti siihen omaansa. Psyykkisen turvan tarve tyydyttyy ja silloin ihminen tuntee olonsa rauhalliseksi ja levolliseksi sekä onnelliseksi uskossaan.
Efr:
Niin, tämä on tyypillistä pään pensaaseen laittamista ja siksi esim. Islam on saanut jalansijaa, kun se antaa joka elämän alueella harhaista turvallisuudentunnetta. Olet sidoksissa, etkä vapaa.
Kysymys kuuluukin, että onko Jumala ilmaissut itsensä ihmisille ja missä muodossa?
Minä uskon, että Jumala on se, jonka Raamattu ilmoittaa ja todisteina on historialliset tosiasiat toteutuneiden ennustusten muodossa. Muissa uskonnoissa ei ole toteutuneita ennustuksia.
Otso:
>Minä en sellaisista ennustuksista tiedä mitään. Olen varma että Islamin profeetat osaavat perustella oman uskontonsa paremmuuden verrattuna kristinuskoon ihan vastaavin preferenssein.>
Efr:
Jopa Koraanista löydämme Jeesuksen jumaluuden ja kolmiyhteyden. Siellä on kuitenkin niin paljon valheita, että hirvittää.
>Minulla ei ole elämäni varrella ollut tarpeita käyttää huumaavia aineita, eikä myöskään varastamisen tarvetta. Pikkunaperona tosin näpistelin jäämättä kiinni, mutta omatuntoni kolkutti niin pahasti että se loppui lyhyeen ilman että kukaan ulkopuolinen asiaan puuttui.
Olen sen takia hyvin onnellinen ihminen.
Itsekontrollini toimii kaikkina hetkinä, ilman että roudaan siihen paikkaan Jumalaani avukseni.<
Efr:
Jos et tarvitse Jumlaa, niin se on oma päätöksesi. Vastuusta et kuitenkaan voi vapautua. Pahin synti on se, ettei arvosta Jeesuksen ristillä kärsimäänsä vapauttavaa tekoa. Hän siis kuoli, ettei sinun tarvitsisi.
Kuvittele, että olisit maailman ainoa ihminen, niin Jeesus olisi tullut pelkästään kuolemaan sinunkin puolestasi. Kuoliko Hän siis turhaan?
>Useat uskovaiset suhtautuvat minun kokemuksieni mukaan meihin "eriuskoisiin" todella kylmästi ja välinpitämättömästi ja arvostellen ja siitä syystä minä en koskaan luota keneenkään ns. julkiuskovaiseen. Juuri heidän diskriminointipolitiikkansa takia. He myös ovat olevinaa jotenkin parempia ihmisiä ja se ärsyttää tosi paljon.>
Efr:
Minä en ainakaan ole parempi, kuin esim. sinä tai kuka tahansa muu. Minulla oli todella kova kynnys alkaa ns. uskovaiseksi, koska minulla oli kanssa käsitys, että tekopyhiä hurskastelijoita he ovat. Jumala johdatti minut näkemään totuuden myös tästä ja väärät mielikuvani muuttuivat.
>Kaikki yhteistoiminta heidän kanssaan on myös vaikeata sillä ainakin minä epäilen aina että onko kyseessä heidän oma oikea henkilökohtainen mielipide jostain asiasta vai onko taas kysymyksessä kirkon mielipide. Ts. ei voi olla varma keskusteleeko ko. henkilön kanssa vai hänen kirkkonsa edustajan kanssa.<
Efr:
Raamattu on uskovan suurin auktoriteetti, tai ainakin pitäisi olla. Sen avulla voi myös tarkistaa, kuka meille viestii.
Uskon alkuaikoina koin jostain syystä, että Jumala syytteli minua, kunnes tajusin, että Jumala ei se ei ollut, koska Hän ei syytä. Kuka se siis oli?
Juu en minä tarvitse Jumalaa kertomaan itselleni mitä on soveliasta tehdä mitä ei. Aliarvioisin omaa Jumalaani jos minun pitäisi kysyä häneltä Saanko juoda viinaa tai tapella.
Tämä nyt ei tarkoita sitä että en tarvitse Jumalaa. Hän kuitenkin viime kädessä ohjaa minun elämäni alkua, kestoa ja loppua. Hän on minulle rakentanut toimivat itsekontrollointijärjestelmät, joita taitavasti käyttäen voin elää hyvin onnellista elämää.
Mitä tulee Jeesuksen kuolemaan niin koska en usko Jeesukseen ja niihin tapahtumiin vaan epäilen että hän oli vain yksi aikakautensa kapinallinen jonka esivalta luonnollisesti teloitti koska tämä oli esivallan mielestä vaarallinen kansankiihottaja. Samaa on tapahtunut paljon sen jälkeen. Nytkin USA:n Bush jahtaa osama pin laadenia ja jos se saa sen tapettua Osamasta voi tulla nykyajan Jeesus johonkin uskontoon...ehkä johonkin tulevaan ääri-Islamiin suuntaukseen kuka tietää.
Hitler varmasti uskoi asiaansa yhtä tiukasti kuin sinäkin Efraim, en moiti teitä kumpaakaan.
Kenenkään, ei Jeesuksenkaan, tarvitse kuolla minun syntieni tähden. Minun syntini ovat minun ja muiden ihmisten ja Jumalani välinen asia. Tässä järjestyksessä vieläpä. Ensin tulevat lähimmäiset ja vasta sitten Jumala.
Minä kannatan tässä Jumala asiassa individuaalista, yksilöllistä Jumalaa, jota minun ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. En kannata kolhoosi sosialisoitua tai valtiollistettua yleis Jumalaa.
Se ei tarkoita että tämä minun Jumalani olisi jotenkin "helpompi" tai anteeksiantavampi kuin kristinuskon Jumala Jeesus yhdistelmä, se saattaa olla jopa ankarampi joissakin asioissa.
En kuvittele olevani ainoa ihminen, sillä se ei valitettavasti ole realiteetti. On melkein 6 miljardia muuta ihmistä ja niissä muissa on paljon ihmisiä jotka elävät hyvin vaikka eivät ole koskaaan kuulleetkaan Jeesuksesta tai kristinuskosta.
>Juu en minä tarvitse Jumalaa kertomaan itselleni mitä on soveliasta tehdä mitä ei. Aliarvioisin omaa Jumalaani jos minun pitäisi kysyä häneltä Saanko juoda viinaa tai tapella.<
Efr:
Joko on yksi ja ainoa Jumala tai sitten ei ole Jumalaa ollenkaan. Ei kaikilla ole omaa Jumalaa, sen mukaan, mikä käsitys meillä kullakin on Hänestä.
Jumala antoi ihmisille säännöt, joita noudattamalla
A) Hän siunaa ja kulkee kanssamme.
B) pääsemme loppujen lopuksi helpommalla, koska Jumala tietää, mihin vaikeuksiin voimme joutua ilman ohjeita.
>Tämä nyt ei tarkoita sitä että en tarvitse Jumalaa. Hän kuitenkin viime kädessä ohjaa minun elämäni alkua, kestoa ja loppua. Hän on minulle rakentanut toimivat itsekontrollointijärjestelmät, joita taitavasti käyttäen voin elää hyvin onnellista elämää.<
Efr:
Hyvä, että tarvitset Jumalaa. Jumala toivoisi, että tutustuisit Häneen paremmin. Se on mahdollista ja siunaavaa.
>Mitä tulee Jeesuksen kuolemaan niin koska en usko Jeesukseen ja niihin tapahtumiin vaan epäilen että hän oli vain yksi aikakautensa kapinallinen jonka esivalta luonnollisesti teloitti koska tämä oli esivallan mielestä vaarallinen kansankiihottaja.<
Efr:
Syytös ei ollut kansankiihotus, vaan Jumalan pilkka, koska väitti olevansa Messias. Oli siis juridisesti syytön. Hän ei vaan vastannut juutalaisten odotuksia Messiaasta. He näet odottivat maallista Messiasta, joka olisi vapauttanut Rooman sortovallasta. Henkisesti Jeesuksen avulla voi vapautua kaikista valloista.
Raamattu kertoo satoja vuosia aiemmin kirjoitetuissa kirjoituksissa mm.
- Jeesuksen syntymäkaupungin Betlehemin.
- sen, että Hän kuolee ihmiskunnan puolesta.
- senkin, että Hänet haudattiin rikkaan hautaan.
- toiminnan alkuvuoden ja kuolinvuoden.
- sen, että pakenee vauvana Egyptiin.
- varttuu Nasaretissa.
- ottaa päälleen maailman syynit.
- ei puolusta itseään oikeudenkäynnissä.
- läheinen toveri Hänet kavaltaa.
- Hänet lävisetään ristillä.
- teloitetaan pakanain toimesta.
- on kolme päivää haudassa.
- ja lukuisia muita.
Oliko Hän todella Messias, jota juutalaiset vieläkin odottavat?
Hän teki monta tunnustekoa ja kiistatta nousi kuolleista haudastaan.
>Samaa on tapahtunut paljon sen jälkeen. Nytkin USA:n Bush jahtaa osama pin laadenia ja jos se saa sen tapettua Osamasta voi tulla nykyajan Jeesus johonkin uskontoon...ehkä johonkin tulevaan ääri-Islamiin suuntaukseen kuka tietää.<
Efr:
Onko Koraanissa ennustettu Osama? Väittikö Osama olevansa vapahtaja?
>Hitler varmasti uskoi asiaansa yhtä tiukasti kuin sinäkin Efraim, en moiti teitä kumpaakaan.<
Efr:
En voisi uskao, ellei Jumala olisi antanut uskoa.
>Kenenkään, ei Jeesuksenkaan, tarvitse kuolla minun syntieni tähden. Minun syntini ovat minun ja muiden ihmisten ja Jumalani välinen asia. Tässä järjestyksessä vieläpä. Ensin tulevat lähimmäiset ja vasta sitten Jumala.<
Efr:
Mitä on synti? Onko sinulla oma jumala?
>Minä kannatan tässä Jumala asiassa individuaalista, yksilöllistä Jumalaa, jota minun ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa. En kannata kolhoosi sosialisoitua tai valtiollistettua yleis Jumalaa.<
Efr:
Kenen jumala silloin loi maailman? Minun vai sinun, vai jonkun muun? Loiko Jumala sitä? Mikä Jumalan virka näin ollen on?
>Se ei tarkoita että tämä minun Jumalani olisi jotenkin "helpompi" tai anteeksiantavampi kuin kristinuskon Jumala Jeesus yhdistelmä, se saattaa olla jopa ankarampi joissakin asioissa.<
Efr:
Puhut koko ajan vain siitä käsityksestä, että minkälainen Jumala on. Eikö se häiritse?
>En kuvittele olevani ainoa ihminen, sillä se ei valitettavasti ole realiteetti. On melkein 6 miljardia muuta ihmistä ja niissä muissa on paljon ihmisiä jotka elävät hyvin vaikka eivät ole koskaaan kuulleetkaan Jeesuksesta tai kristinuskosta.<
Efr:
Kenen silmissä elää hyvin? Omissa ja muiden, vai Jumalan? Jos Jumala on se, joka pelastaa, niin kumpaa kuunnella?
No joku varmaan kohta alkaa kirjoitamaan uutta koraania tätä uutta mahdollista lahkoa varten ja kuinka ollakaan siellä tulee sitten Osamastakin vapahtaja tai muu messias.
Minulle taas kukaan ei ole yhtäkkiä antanut uskoani vaan se on kasvanut minussa sisältäpäin.
Ei se varmaan mmilaman paras usko ole mikä mulla on mutta se toimii minulla. En lähde kauppaamaan sitä muille.
Minulle syntiä ovat esimerkkejä mainitakseni seuraavat asiat:
- itselleen valehtelu
- tappaminen
- toisille valehtelu
- varastaminen
- toisten ihmisten huono kohtelu (vieraat naiset jos elää parisuhteessa)
- ylensyönti, mässäily, juopottelu, huumeet
- luonnon pilaaminen, kerskakulutus
- itsensä asettaminen muiden yläpuolelle
- abortti (muu kuin terv.,syistä tehty)
- liittyminen ns. uskovaisiin (koska esim. juutalaiset tappavat)
Sen sijaan joku viraan naisen ihastelu ei ole syntiä. Maailmassa on paljon kauneutta ja kauniit ihmiset ansaitsevat tulla huomatuksi. Mutta en mene niitä naimaan.
Efr:
Puhut koko ajan vain siitä käsityksestä, että minkälainen Jumala on. Eikö se häiritse?
Ei minun yksityisen Jumalan analysointi mitenkään häiritse minua. Jos siihen pitää liittää elämäni kuluessa vielä muitakin "ominaisuuksia" mitä siinä jo on niin teen sen toki kursailematta.
Puhut kaiken aikaa moraalista, etiikasta, hyveistä ja jumalakäsityksestä, mutta et Jumalasta.
Jos Jumala on, niin eikö olisi syytä ottaa selville, minkälainen Hän on? Raamatun Jumalan voi laittaa koetukselle. Siitä näkee, onko homma totta, usko näet toimii.
Eikö se aiheuta ristiriitaa, että sinulla voi on "omaa jumala"?
Kaikillako on oma jumala? Kellä se oikea, vai onko kellään?
Nuo synnit ovat ihan samoja asioita, mitkä kaikki uskonnot tunnustavat.
Missä siis ero?
Ero on siinä, mikä on totta Jumalasta ja mikä ei. Totuus taas ei ole mielipide, eikä käsitys, vaan absoluutti.
Raamattu kertoo myös, että kaikilla ihmisillä on sisäänrakennettu tieto hyvästä ja pahasta ja evankelia kuulematonkin voi näin pelastua, koska tekee, niin kuin tietää sydämessään oikeaksi. Nämäkin asiat ovat Jumalan käsissä.
Miksi sitten tarvittiin syntien sovittajaa?
Siksi, että kukaan ei millään teoillaan voi kelvata Jumalalle. Hyvillä teoilla ei siis ole mitään merkitystä, jos Jumala itse ei voi sinua puhdistaa.
Siksi myös, että Jumala on Pyhä ja synnitön. Hän ei hyväksy syntiä, mutta rakastaa silti syntistä.
Ihminen voi mennä siis Jumalan eteen vain puhtaana ja puhdistuksen suorittaa Hän itse.
Jumala on rakkaus ja rakkaudessa ei ole mitään pahaa. Hän halajaa sitä henkeä takaisin luokseen, jonka on sinulle antanut. Hän on kuitenkin antanut vapauden valita. Vastuu ei kuitenkaan poistu valinnasta.
Miksi sitten on vaikeata uskoa? Siksi, että Jumala antaa uskon. Uskon saa, kun pyytää.
Miksi se Jeesuksen rukoileminen on sitten niin vaikeata, ellei mahdotonta?
Siksi, että Hän on totta.
Ei jeesuksessa mitään vaikeaa ole. Se vain monimutkaistaisi asioita. Minä ehkä olen niin yksinkertainen ihminen että mulle riittää yksi Jumala kaikkiin asioihin. Hommia ei riitä Jumalan pojalle/tyttärelle.
Ei absoluuttista totuutta Jumalasta ole olemassa ainakaan niin että kukaan ihminen voisi sitä yksiselitteisesti käsitellä. Ei minukaan Jumalani sen "todempi" ole kuin minkään muunkaan uskonnon Jumala.
Psykologian ja ihmisen käyttäytymistieteiden avulla taas uskon voi selittää, mutta ei sen selityksen perinpohjainen ymmärtäminenkään poista kyseiseltä "selittäjältä" hänen omaa henkilökohtaista tarvettaa
psykologiseen turvapaikkaan elikkä uskoon. Joksi minä siis uskon määritän. Ja minä voin silti olla täysin rinnoin "uskovainen".
Sen vielä lisään että. Luonnollisesti sinä väität että minä uskon jotenkin väärin.
Minä taas voisin puolestani väittää samoin perustein että sinä uskot väärin kun seuraat kristinuskoa kirjaimellisesti ja tarkasti ja uskot kaiken Jeesuksesta yms. ja uskot kaiken mitä joku on sinulle opettanut tai uskot kirjoitettuun Raamattuun.
Mutta minä en kuitenkaan tee sitä, sillä kunnioitan sinun uskoasi ja näkemyksiäsi yhtä paljon kuin omaani ja kenen tahansa muun oikean uskovaisen uskoa. (teeskentelijät , kuten monet lahkolaiset on sitten asia erikseen)
otso
Kysymys ei ole siitä, että mihin haluaa ja on valinnut uskoa, vaan totuudesta.
Jos olet vakuuttunut että sinä olet kenties maailman ainoa ihminen, jolla on totuus hallussaan, niin luulisi, että kiivaasti kertoisit muillekin tuon.
Jos kaikki uskovat kuinka haluaa, niin muuttuuko Jumala aina sen mukaan?
Eikö Jumala ole sellainen kuin on ja me ihmiset vain mietimme, että minkälainen Hän on?
Jumalan nimikin on "Minä olen" = YHVH, eli Jahve.
Kukaan ei edes käyttänyt puhekielessä vahingossakaan sanontaa "minä olen". Jeesus sen sijaan viljeli jatkuvasti tuota juutalaisten keskuudessa.
Saat uskoa mihin haluat, mutta voiko ihminen päättää totuudesta? Eikö ihmisen osa ole vain etsiä sitä?
Jos jatkat etsimistä, niin löydät, koska Jumala on luvannut.
Herran haltuun ja siunausta.