Syvästi uskonnolliset vanhemmat.

Toisenlaisia kokemuksia. Edesmennyt äitini adventisti erittäin hyväluonteinen ja pidetty ihmisenä. Edesmennyt Isäni Luterilainen, haukkui äitiäni juutalaiseksi sapatin takia, ja hävitti hänen lehtiään ja kirjojaan. Heidän uskossaan oli suuri ero. Äidin rukoukset kantoivat isääni, ja niimpä hänet kastettiin muutama vuosi ennen kuolemaansa. Äiti ei koskaan pakoittanut uskoon, mutta hänen esimerkkinsä vaikutti, että aikuisena menin itsekin kasteelle.

eräs.todistus kirjoitti:

Toisenlaisia kokemuksia. Edesmennyt äitini adventisti erittäin hyväluonteinen ja pidetty ihmisenä. Edesmennyt Isäni Luterilainen, haukkui äitiäni juutalaiseksi sapatin takia, ja hävitti hänen lehtiään ja kirjojaan. Heidän uskossaan oli suuri ero. Äidin rukoukset kantoivat isääni, ja niimpä hänet kastettiin muutama vuosi ennen kuolemaansa. Äiti ei koskaan pakoittanut uskoon, mutta hänen esimerkkinsä vaikutti, että aikuisena menin itsekin kasteelle.

Meidän perheessä isä oli tossun alla ja adventisti äiti määräsi kaikesta. Ellen Whiten kirjoja piti lukea joka aamu ja ilta.
Seurakuntansa keskuudessa äiti oli hyvin suosittu ja häntä pidettiin oikein mallikristittynä, niinkin paljon, että joissakin heräsi oikein ärtymys.
Kotona äiti kuitenkin oli määräilevä ja kaikki asiat piti tehdä hänen määräystensä mukaan mukisematta. Ajoittain äiti oli jopa häijy ja pahansuopa, elleivät asiat menneet hänen toiveidensa mukaan.
Kahvin juonti oli syntiä, puhumatta oluen juonnista edes janoon. Tosin ylikäyneen vappusiman juonti ei syntiä ollut, vaikka prosentit olivat kohdallaan, eli vappusimaa juotiin janojuomana vielä juhannuksena ja senkin jälkeen ja voin taata, että se meni kuumana kesäpäivänä päähän ja jalkoihinkin.
Kahvin juonti oli äidin mielestä pahinta syntiä, mutta korvikkeiden käyttö ei. Jokaisesta kielletystä ruoka-aineesta oli korvike. Nakeista; Nutana soijanakot. Makkaraviipaleista; Nuttoleene. Kahvista; Bambu kahvi, teestä; Masai tee jne. Sitä tuli ihmeteltyä, että miksi niitä korvikkeita tuli olla muistuttamassa oikeasta tuotteesta, jos kerran niiden oikeiden asioiden käyttö oli syntiä?
Vanhemmiten äiti sitten sairastui vaikeaan dementiaan ja äidistä tuli häijy kiroileva nyrkkiään puiva hirvitys, jonka luona käynnit olivat yhtä tuskaa.
Lääkäri totesi, että kahvin ja kofeiinin säännöllisellä ja kohtuullisella käytöllä olisi hyvin saattanut olla positiivisia vaikutuksia äidin myöhempään elämään.
Onneksi äidin ei tarvinnut kiusata meitä pitkään, vaan hänet saatiin saattaa maan multiin.
Äidin kuoleman jälkeen kaikki muuttui paljon paremmaksi ja jälkeen päin olen iloinen siitä, että olen irtautunut kokonaan uskonnoista, eli en kuulu mihinkään kirkkokuntaan, vaikka ajoittain käyn kirjoittelemassa keskustelupalstoille kokemuksistani.

Huonot.muistot kirjoitti:

Meidän perheessä isä oli tossun alla ja adventisti äiti määräsi kaikesta. Ellen Whiten kirjoja piti lukea joka aamu ja ilta.
Seurakuntansa keskuudessa äiti oli hyvin suosittu ja häntä pidettiin oikein mallikristittynä, niinkin paljon, että joissakin heräsi oikein ärtymys.
Kotona äiti kuitenkin oli määräilevä ja kaikki asiat piti tehdä hänen määräystensä mukaan mukisematta. Ajoittain äiti oli jopa häijy ja pahansuopa, elleivät asiat menneet hänen toiveidensa mukaan.
Kahvin juonti oli syntiä, puhumatta oluen juonnista edes janoon. Tosin ylikäyneen vappusiman juonti ei syntiä ollut, vaikka prosentit olivat kohdallaan, eli vappusimaa juotiin janojuomana vielä juhannuksena ja senkin jälkeen ja voin taata, että se meni kuumana kesäpäivänä päähän ja jalkoihinkin.
Kahvin juonti oli äidin mielestä pahinta syntiä, mutta korvikkeiden käyttö ei. Jokaisesta kielletystä ruoka-aineesta oli korvike. Nakeista; Nutana soijanakot. Makkaraviipaleista; Nuttoleene. Kahvista; Bambu kahvi, teestä; Masai tee jne. Sitä tuli ihmeteltyä, että miksi niitä korvikkeita tuli olla muistuttamassa oikeasta tuotteesta, jos kerran niiden oikeiden asioiden käyttö oli syntiä?
Vanhemmiten äiti sitten sairastui vaikeaan dementiaan ja äidistä tuli häijy kiroileva nyrkkiään puiva hirvitys, jonka luona käynnit olivat yhtä tuskaa.
Lääkäri totesi, että kahvin ja kofeiinin säännöllisellä ja kohtuullisella käytöllä olisi hyvin saattanut olla positiivisia vaikutuksia äidin myöhempään elämään.
Onneksi äidin ei tarvinnut kiusata meitä pitkään, vaan hänet saatiin saattaa maan multiin.
Äidin kuoleman jälkeen kaikki muuttui paljon paremmaksi ja jälkeen päin olen iloinen siitä, että olen irtautunut kokonaan uskonnoista, eli en kuulu mihinkään kirkkokuntaan, vaikka ajoittain käyn kirjoittelemassa keskustelupalstoille kokemuksistani.

Monenkirjavaa on ihmisen elämä usein tässä maailmassa. Taistelunsa kullakin.

Huonot.muistot kirjoitti:

Meidän perheessä isä oli tossun alla ja adventisti äiti määräsi kaikesta. Ellen Whiten kirjoja piti lukea joka aamu ja ilta.
Seurakuntansa keskuudessa äiti oli hyvin suosittu ja häntä pidettiin oikein mallikristittynä, niinkin paljon, että joissakin heräsi oikein ärtymys.
Kotona äiti kuitenkin oli määräilevä ja kaikki asiat piti tehdä hänen määräystensä mukaan mukisematta. Ajoittain äiti oli jopa häijy ja pahansuopa, elleivät asiat menneet hänen toiveidensa mukaan.
Kahvin juonti oli syntiä, puhumatta oluen juonnista edes janoon. Tosin ylikäyneen vappusiman juonti ei syntiä ollut, vaikka prosentit olivat kohdallaan, eli vappusimaa juotiin janojuomana vielä juhannuksena ja senkin jälkeen ja voin taata, että se meni kuumana kesäpäivänä päähän ja jalkoihinkin.
Kahvin juonti oli äidin mielestä pahinta syntiä, mutta korvikkeiden käyttö ei. Jokaisesta kielletystä ruoka-aineesta oli korvike. Nakeista; Nutana soijanakot. Makkaraviipaleista; Nuttoleene. Kahvista; Bambu kahvi, teestä; Masai tee jne. Sitä tuli ihmeteltyä, että miksi niitä korvikkeita tuli olla muistuttamassa oikeasta tuotteesta, jos kerran niiden oikeiden asioiden käyttö oli syntiä?
Vanhemmiten äiti sitten sairastui vaikeaan dementiaan ja äidistä tuli häijy kiroileva nyrkkiään puiva hirvitys, jonka luona käynnit olivat yhtä tuskaa.
Lääkäri totesi, että kahvin ja kofeiinin säännöllisellä ja kohtuullisella käytöllä olisi hyvin saattanut olla positiivisia vaikutuksia äidin myöhempään elämään.
Onneksi äidin ei tarvinnut kiusata meitä pitkään, vaan hänet saatiin saattaa maan multiin.
Äidin kuoleman jälkeen kaikki muuttui paljon paremmaksi ja jälkeen päin olen iloinen siitä, että olen irtautunut kokonaan uskonnoista, eli en kuulu mihinkään kirkkokuntaan, vaikka ajoittain käyn kirjoittelemassa keskustelupalstoille kokemuksistani.

Raamatusta: Kaikki ovat pois poikenneet ja tuiki kelvottomaksi käyneet. Noan arkkiinkin pelastui vain kourallinen ihmisiä. Suuri osa ei halunnutkaan tulla arkkiin turvaan.

Sanall. 13:24.
"Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa."

Aloituksessa esiin tuodut uskovat vanhemmat toimivat aivan oikein Raamatun pohjalta ja varjelivat lapsiaan maailman pahuudelta. Lasta pitää kurittaa jo ihan vain varmuuden vuoksikin, ettei hän lankeaisi pahuuden teille.

Adventistiveli-Herrassa kirjoitti:

Sanall. 13:24.
"Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa."

Aloituksessa esiin tuodut uskovat vanhemmat toimivat aivan oikein Raamatun pohjalta ja varjelivat lapsiaan maailman pahuudelta. Lasta pitää kurittaa jo ihan vain varmuuden vuoksikin, ettei hän lankeaisi pahuuden teille.

Nih.
Ja sitten niinku yksi kasvatettu lapsi joka ei kyllä ollut pahoilla teillä, veti isäänsä päin näköä, kun tuli lapsensa kotiin, määräilemään, komentamaan ja uhoomaan.
Isä sitten valitti asiasta poliisille, mutta kun poika sanoi, että hän kompastui kynnykseen, oli asia selvä.
Ei oo isää sen jälkeen näkynyt. Huuhaa ukko kun on.
Edelleen on isä salaatinpurija ja sapattisekopää.

Syvästi uskonnolliset vanhemmat ovat pahinta mitä lapselle voi sattua. Täysin verrattavissa huumeenkäyyäjiin ja alkoholisteihin.
Kaikki nämä elävät harhassa ja sekoittavat päänsä kun eivät kestä totuutta. Lapsi on viaton uskonnonn uhri.

Uskovaiset saavat ihmeitä aikaan, sellaistakin hulluutta, mikä ei paatuneemman rikollisenkaan mieleen juolahtaisi.

Kaheleita on tietenkin montaa mallia. Tämän perheen äidin vanhempien mukaan perhe piti uskonnollisena velvoitteenaan hankkia paljon lapsia. Isän vanhemmilta tulee puolestaan tieto perheen "syvästä" uskonnollisuudesta. Sanoivat perheen olevan helluntailaisia. Poliisi on kuitenkin todennut, ettei toistaiseksi ole mitään todistetta siitä, että vanhemmat olisivat toimineet uskonnollisista vaikuttimista tai että heillä olisi ollut aktiivisia kontakteja muihin uskovaisiin. Mahdollista se tietenkin on.

Ainoat muut näkemäni tiedot, joita lehdissä on ollut on se, että kävivät aiemmin Disneylandissa ja useamman kerran perheenä Elviksen kappelissa vahvistamassa avioliittolupauksiaan. Perheen kotikoulu oli rekisteröity ei-uskonnolliseksi kouluksi. Isä oli insinööri ja vuosiansiot vuonna 2011 noin 140.000$. Sillä olisi pitänyt pärjätä, mutta konkurssihakemuksen mukaan velat noin 500.000 ja olisi tarvittu 1000$ lisää kuukaudessa, jotta tulot ja menot olisivat olleet tasapainossa. Nyt kuitenkin neljä autoa pihalla... mutta lapset harvoin ulkona, ajoivat välillä puolen yön aikaan perheenä jonnekin.

Ehkä merkittävämpää se, että perhe eristäytyi sukulaisistaan ja naapureista. Sukulaiset eivät tienneet heidän osoitettaan eivätkä saaneet puhua lasten kanssa. Vaimon sisar väittää, että häntä hyväksikäytettiin omassa lapsuudessaan (ja toinen sisar väittää, ettei heitä hyväksikäytetty). Aika näyttää, mitä jutusta selviää.

Inarinjärven jäälle me koko jengi mahdutaan vieri viereen seisomaan.

Kappasvuan kirjoitti: «Uskonnollisen kasvatuksen pitäisi olla sinänsä huostaanottoperuste. Se on henkistä väkivaltaa!»

Ainakin tuossa muodossa sääntö johtaisi sellaiseen kansalaisten vapauden ja tasa-arvon loukkaukseen, että siitä olisi enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Huostaanottoperusteiden pitää määräytyä neutraalimmin sen haitan perusteella, mitä vanhempi tai muu huoltaja toimintatavallaan aiheuttaa.