KIrkko leikkaa taas diakoniasta ja lapsilta

YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että evl. seurakunnat ovat olleet viime vuodet säästö-/menojenkarsimismoodissa, ja menoja on leikattu mm. diakoniasta ja lapsityöstä.

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämä uutinen tulee suoraan kirkon omasta tiedotteesta, eikä YLE:n toimittajien aktiivisuuden tuloksena.

Eli kirkko oikein hehkuttaa sitä, että se leikkaa diakoniasta, avustustyöstä, hyvänteosta, ja panee syyn kirkon heikkenevän talouden niskaan, syyttäen siitä omalta osaltaan mm. kirkosta eroajia, jos toki muitakin syitä se myöntää olevan.

(Ainakaan viime vuonna kirkollisverotuotto ei juurikaan laskenut, koska talous on nousussa, ja se kompensoi jäsenmäärän laskun vaikutusta. Niillä, jotka edelleen kirkon jäseniä, absoluuttinen kirkkoveron määrä nousi keskimäärin, tulojen kasvun takia, ja onhan kirkollisveroprosenttiakin nostettu monessa srk:ssa.)

Kirkko kehuu aina kuinka se on nimenomaan hyväntekijä, ja kehottaa tällaisen valheellisen, ja hyvin yhteiskunnassa ja toimittajakunnassa läpimenneen propagandansa nimissä ihmisiä pysymään jäseninä, eli maksamaan kirkkoveronsa, vaikka eivät kirkon uskontopuolesta välittäisikään tuon taivaallista.

Kirkko voi tiedotuksessaan huoletta laskea sen varaan, että suurin osa kansasta on kirkon luoman illuusion vallassa siinä käsityksessä, että diakonia, avustustyö, hyvänteko, lapsi-, vanhus- ja perhetyö, ovat kirkon prioriteetteja, ja että näin olisi myös käytännössä eikä vain kirkon mainospuheissa. Kun puhutaan kirkosta niin enemmistö tuntuu reagoivan: "Kirkko? Ai se joka tekee paaaljon hyvää. Tulee niin lämmin ja pörröinen olo kun kuulee sana kirkko. Kyllä sitä pitää tukea jäsenyyden ja kirkollisveron muodossa - vaikka en minä siitä uskonnosta välitäkään!"

Siksi kirkko voi itse suureen ääneen kailottaa, että taas se leikkaa edellä mainituista hyvänteko/avustuskohteista, ja vierittää siitä syyn kaikille muille kuin itselleen, omille vinksahtaneille arvo/tärkeysjärjestyksilleen.

Diakonia ja muu vastaava avustus-/hyväntekotyö on kirkon menoista pienimmästä päästä, maksimissaan muutama prosentti kirkon vuotuisista menoista. Sillä on monia paljon suurempia ja vähemmän tärkeitä kulueriä, joista voisi helposti tehdä ne leikkaukset jotka kirkko katsoo parhaaksi tehdä juuri diakoniasta.

Sitä harva tietää, että suuri(n) osa kirkon hyvänteosta on käytännössä muiden keräämän avun jakamista välikätenä tarvitsijoille. Kirkko, onnistuu 'soluttautumaan', kukaan ei kehtaa sanoa ei kun se mukaan tuppautuu, mukaan toisten tahojen hyväntekeväisyyskeräyksiin jakamaan ikeräyksen tuloksia, tarvitseville, ottaen samalla kunnian auttamisesta itselleen, vaikka ei ole itse laittanut ropoakaan omaa rahaa projektiin.

Kirkko auttaa kyllä mielellään välikätenä, muiden keräämän avun jakelijana,koska siitä saa itselleen hyvää mainosta, PR:ää, good williä - kunhan vain kirkon ei tarvitse omia 'vähiä' rahojaan likoon panna.

Kirkolle auttamisella on lähinnä välinearvo.