asemasodassa, kuten venäläispropagandistit kehottivat (mm. Tuntemattomassa sotilaassa on kyseinen kohtaus), niin mitä niille suomalaissotilaille ois käyny? Oisko ne ammuttu heti vai vasta gulagilla?
Jos Suomen sotilaat ois lähteny "hakemaan leipää"
oiskotullukuulakalloon
25373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Yleensä+heidät+olisi+lähetetty+sotavankileirille+ja+siellä+ei+olisi+juuri+leipää+saanut!
Yliloikkarit päätyivät hekin leirille, mutta siellä saivat erityiskohtelun. Jos muut vaikka lastasivat propseja junanvaunuun, niin loikkarin hommana oli pitää tukkimiehenkirjanpitoa asiasta. Vieläköhän löytyisi jostakin Mauri Sariolan kokoomakirja Armeija piikkilankojen takana, missä suomalaiset sotavangit kertovat kokemuksistaan idän ihmemaassa.
Monet loikkareista kokivat ääkkikääntymyksen kaalimaassa ja he tekivät kaikenlaisia ilmiantoja vankitovereistaan.
Heidät kuitenkin palautettiin samoilla vankijunilla muiden vankien kera ja internointileirillä Suomessa kiitolliset tavalliset vangit taisivat muutamaa luopoiota 'kouluttaa':-D
Luutnantti Kaarlo Rundqvist, joka joutui vangiksi pommituslennolla Sekehen lentotukikohtaan, kertoo muistelmissaan, että ainakin hänen palautusjunassaan yliloikkarit pidettiin omassa vaunussaan. Internointileirillä Hangossa kaikki olivat samassa sumpussa, mutta tappeluhalut olivat jo menneet ja kaikki ajattelivat vain poispääsyä.
Tuskinpa hän kaikkea näki! Joissain tapauksissa yhteistoimintamies oli tehnyt 'ilmianatoja' aito bolsevikin tapaan useista vankitovereistaan. Kyllä osaa koulutettiin varsin rajusti!
Melkein sama prosntti kuin suomalaiset tappoivat venäläisiä vankeja.
Ei+läheskään!
Itseasiassa suurempi: suomalaisia jäi vangiksi 2377 ja palautettiin 1969 henkeä.
Neukkuja jäi vangiksi 64000, joista Suomi sai hengiltä peräti kolmanneksen.
Huomioitavaa on lisäksi se, että neukkuvangeista ylivoimaisesti suurin osa oli hyväkuntoisia ja jäi vangiksi kesäoloissa heti sodan alussa ilman haavoittumisia. Sen vuoksi kuolleisuus on todella hirvittävä.
Suomalaisista jäi vangeiksi suurin osa perääntymisvaihessa 1944 ja moni oli pahasti haavoittunut, eikä heitä olisi voinut auttaa edes paras sotasairaala vaan he kuolivat auttajiensa käsiin taistelukentän välittömässä läheisyydessä.
"Neukkuja jäi vangiksi 64000, joista Suomi sai hengiltä peräti kolmanneksen. "
Moi tiltu! Mulle tulee ihan tippa linssiin.
Taitaa tippa olla siinä heppisi päässä. Ruumispinothan on aina kiihoittaneet kaltaisiasi.
Aivan selkeää puppua! Yhtä hyvin voi sanoa, että suomalaiset palauttivat pitkältä vankireissulta venäläisiä sotavankeja 2/3-osaa kun taas venäläiset suomalaisia lyhyeltä vankireissulta vain puolet!
Suomalaiset olivat hyväkuntoisia vangiksi jäädessään. Muna-armeijanimittäin ampui rutiininomaisesti vankijoukosta kaikki haavoittuneet. Kannattaa lukea kertomuksia Viipurista 20.6.1944 ja vangiksi jääneestä vänrikki Eräsen joukkueesta!
Suomi ampui myös terveet. Monet etenkin hyökkäysvaiheessa saadut vangit "yrittivät karata" matkalla komentopaikalle ja leireissäkin teloiteltiin kuin Tammisaaressa 1918 ikään.
>ammuttuja oli yli 5 prosenttia eli 1 019 vankia. Määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämän lisäksi noin 200 vankia ammuttiin ennen kuin heidät oli kirjattu vangeiksi<
Mitäs hyökkäsitte Suomeen 1939. Näidenkin "neuvostokansalaisten" henki olisi säästynyt. Punaista mattoako odotitte täältä saavanne jalkojen alle, kun kimppuumme hyökkäsitte?
Nämä neuvostokansalaiset ammuttiin koska Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941.
Tottakai Suomi lähti hakemaan vääryydellä vietyjä maitaan takaisin. Niin tekisi jokainen itseään kunnoittava itsenäinen maa.
"Suomi+ampui+myös+terveet.+"
Syy neuvostovankien kuolleisuuteen oli, että niin suureen vankimäärään ei mitenkään oltu varauduttu. Logistiikka ja lääkintähuolto petti, lisäksi vartijoiksi ym. pistettiin toisen luokan nostoväkeä. Suomessa pitäisi varautua jatkossa paremmin sotavankien kohteluun. Esim. 35 v täyttävät reserviläiset tulisi pistää lyhyelle sotavankien vartiointikurssille.
Lähtökohtaisesti mitään vankeja ei edes pidä ottaa, vaan hengiltä vaan kaikki tähän maahan luvatta asein tunkeutujat enempiä ihmettelemättä.
Tänne ei ole kenenkään pakko hyökätä.
Varsinainen kuolinsyy oli useimmiten pilkkukuume. Suomessa taistelu pilkkukuumetta vastaan voitettiin käytännössä vasta 1910-luvulla, kun vaatetäi oli todettu taudin levittäjiksi. Sama koski täiden levittämää toisintokuumetta. Täit voitiin tuhota vaatteista kuumakäsittelyllä, mihin riitti hyvin yli 70 asteiseksi lämmitetty sauna.
Rintamaolosuhteissa menetelmä jäi kuitenkin usein puutteelliseksi, sillä käytettävissä ei ollut riittävän suuria ja tehokkaita kuumennuslaitoksia tuhansien miesten vaatetusta ajatellen. Saunakulttuuriin tottuneet suomalaiset selviytyivät ongelmista paremmin. Suomessa ei esiintynyt pilkkukuumetta talvisodan aikana vuosina 1939–1940.
Vuonna 1941 alkaneen jatkosodan alussa oli varauduttu pilkkukuumetta vastaan rakentamalla siirrettäviä täisaunoja ja -kaappeja. Varotoimet olivat aluksi riittämättömiä ja vuoden 1942 keväällä puhkesi pilkkukuume-epidemia venäläisten sotavankien leireillä. Laajan "täisodan" avulla saatiin pilkkukuumeen leviäminen rintamajoukkoihin ja kotirintaman siviiliväestöön kuitenkin estetyksi.
Suurin ja käytännössä ainoa syy oli suomalaisten asenteet. Ne olivat täysin epäinhimilliset ja sen osalta yhdenmukaiset liittolais-Saksan rotusodan päämäärien kanssa.
Mm. IV Armeijakunta ohjeisti marraskuussa 1941 että "1. Vankien kohtelun on oltava äärimmäisen ankaraa.”
Vankileireilläkin suurin osa vangeille tarkoitetusta ruoasta katosi etappisikojen taskuihin. Ruokaa ja tarvikeitta oli, mutta niitä ei vaan yksinkertaisesti haluttu antaa vangeille.
"Syy neuvostovankien kuolleisuuteen oli, että niin suureen vankimäärään ei mitenkään oltu varauduttu. "
Puppua. Odotuksissa oli nopea murskavoitto. Oli varauduttu huomattavasti suurempiin vankimääriin, mutta niitä ei ollut aikomuskaan hoitaa.
Suomalaisten raa'at asenteet oli ainoa syy siihen katastrofiin mikä leireillämme nähtiin. Niin sotavankien kuin onnettomien siviilien tapauksessa.
Suomalaisten asenteista johtui korkeintaan, että ei osattu arvioida, millä voimalla kulkutaudit edelleen Neuvostoliitossa jylläsivät. Kesällä 1941 otetut vangit voivat aluksi sangen hyvin, mutta talven ja kevään 1942 vangit toivat ilmeisesti epidemian tullessaan.
Suomalaisten asenteista johtui koko katastrofi. Ei haluttu tehdä mitään asian hyväksi vaan päinvastoin haluttiin aiheuttaa tuhoa ja kärsimystä.
Tottakai suomalaiset suhtautuivat vihamielisesti kimppuunsa hyökännyttä "kansakuntaa" kohtaan. Aivan ymmärrettävä ja normaali asenne. Vuosituhantinen vihollinen jälleen kerran vyörymässä itärajan takaa kimppuun, halaamaanko olisi pitänyt mennä?
Teidän maanne tappaa sen sijaan syyttä suotta ukrainalaisia tällä hetkellä Ukrainan maaperällä. Mietipä sitä, tilturotta!
"Suomalaisten asenteista johtui koko katastrofi. Ei haluttu tehdä mitään asian hyväksi vaan päinvastoin haluttiin aiheuttaa tuhoa ja kärsimystä."
MITEN NIIN? Jos noin väität niin MILLÄ SELITÄT SEN, että suomalaisten vankien kuolleisuusprosentti neukuissa oli 41,2 ja vastaava prosenttiluku N-Liitollaisilla vangeilla Suomessa oli 31,3!!
Kuten itse kerrot niin koko katastrofi suomalaisvankien kohdalla johtui venäläisten asenteista! Ei haluttu tehdä mitään asian hyväksi vaan päinvastoin haluttiin aiheuttaa tuhoa ja kärsimystä.