Päivän kysymys on ajankohtainen ! Osaa ei osaa ?

Nyt kun on se vaalitentti, niin pitää kysyä presidenttiehdokkailta tästä viimeisestä
Euroopan unionin askeleesta ja kysyä mitä tämä tarkoittaa heidän mielestään ja
mitä niin kuin pitää tehdä ja vaihtoehtoinen politiikka myös.

Komissio haluaa siirtää Euroopan vakausmekanismi EVM:n osaksi unionin lainsäädäntöä, samoin budjettipolitiikan kurisäännöt, joissa muun muassa asetetaan rajat julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle. Näistä on valmisteltu direktiiviehdotukset.

Budjettisääntöjen viemisestä EU-lainsäädäntöön sovittiin jo vuoden 2012 päätöksenteon yhteydessä. Jäsenvaltiot päättivät tuolloin, että näin tapahtuu viiden vuoden kuluttua. Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan nyt viisi vuotta on kulunut.

Suomelle muutos voi olla kiperä, sillä Suomi ylittää reippaasti sallitut rajat rakenteellisen alijäämän osalta. Vaikka kuripaketti on jo kansallisessa lainsäädännössä ja komissio valvoo taloudenpitoa, EU-lakina siitä tulee vahvempaa.

Euroopan vakausmekanismista tehtäisiin Euroopan valuuttarahasto EFM, joka toimisi myös viimekätisenä rahoittajana finanssikriiseissä. Sillä varmistettaisiin, että finanssikriisissä Kriisinratkaisurahaston varat riittäisivät tilanteen vakauttamiseen.

Viemällä EVM:n EU-lakiin komissio haluaa nopeuttaa kriisitilanteen päätöksentekoa. Nyt vakausväline EVM on hallitusten välinen elin, jossa päätöksenteko vaatii yksimielisyyttä. Se hidastaa prosesseja.

Oman lisänsä tuo se, että osa jäsenmaista kuten Suomi pyöräyttää yksittäiset päätökset eduskunnan kautta, vaikka kyse on jo annetun pääoman käytöstä, näin esimerkiksi Kreikka-kriisissä.

Suomi on pääomittanut EVM:ää noin 1,4 miljardilla eurolla ja on jo sitoutunut tarvittaessa pääomittamaan sitä lisää noin 12 miljardilla eurolla.

Komissio esittää muutoksia myös EU:n institutionaalisiin rakenteisiin. Se haluaa tehdä euroryhmän puheenjohtajasta komission varapuheenjohtajan, jolloin myös parlamentti nivottaisiin valintaprosessiin. Euroryhmästä tulisi EU:n elin. Euroryhmän puheenjohtaja kävisi tällöin Euroopan keskuspankin pääjohtajan tavoin antamassa tilannekatsauksen talouspolitiikasta parlamentille.

Institutionaalisista muutoksista komissio antoi vasta tiedonannot. Komissio odottaa joulukuun huippukokouksesta Emu-linjauksia, mutta varsinainen eurohuippukokous järjestetään kesäkuussa.

Komissio kaavailee myös stabiloivaa elementtiä, yhdenlaista Emu-puskuria, nykyiseen EU-budjettiin. Komissio puhuu investointisuojasta, jolla varmistettaisiin se, että kun maa painuu taantumaan ja omat budjettiresurssit tai alijäämäkriteerit tulevat vastaan, EU tulee apuun.

Talouskomissaari Moscovici huomautti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että EU:ssa investoinnit eivät vieläkään ole kriisiä edeltävällä tasolla.

”Kärsimme edelleen investointilamasta. Jos halutaan, että EU kuuluisi ykkösliigaan maailmassa, pitää pysyä investoinneissa samalla tasolla kuin kilpailijat.”

”Talousarviolla on tarkoitus vakauttaa. Erityisapua annetaan yksittäiselle jäsenvaltiolle erityistilanteessa, johon se on joutunut ilman omaa syytään”, budjettikomissaari Günther Oettinger säesti.

Budjetilla halutaan myös edistää rakenneuudistuksia sekä auttaa euroon haluavia EU-jäsenmaita erityisrahoituksella. Komissaarit lupaavat nykykehyksistä 300 miljoonaa euroa budjettisiirtoina tähän seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi rahaa otetaan koheesiorahastosta 140 miljoonaa euroa.

Bryssel-taustaisen Brüegel-ajatushautomon analyysissa kriisipuskurin kooksi on esitetty 10-15 prosenttia EU:n budjetista. Asymmetriseen shokkiin joutuneen maan tuki olisi 1-2 prosenttia kyseisen maan bkt:sta. Suomen osalta puhuttaisiin 2-4 miljardin euron tuesta.

Komissio haluaa kaikki EU:n jäsenmaat euroon mukaan. Ainoastaan Tanskalla ja brexitin kanssa kipuilevalla Britannialla on optiot jäädä ulos rahaliitosta. Nyt eurossa on 19 jäsenmaata, kun kaikkiaan EU:ssa on 28 maata. Jos brexit toteutuu, maita on 27.

Tulevan rahoituskauden EU-budjetin koosta Oettinger ei vielä osannut sanoa mitään. Hänen mukaansa tulevista kehyksistä tuodaan esityksiä toukokuussa. Oettinger myönsi kuitenkin, että komissiolla on haluja kasvattaa budjettia jonkin verran. Nykyisin EU:n budjettimenot vastaavat prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Eurosta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrvoskis vetosi jäsenmaihin, että nykyinen vahva taloustilanne antaa mahdollisuuden viedä euroalueen arkkitehtuuria eteenpäin. Hänen mukaansa ehdotuksissa näkyy kolme periaatetta. Ne ovat yhtenäisyys, tehokkuus ja demokraattinen tilivelvollisuus.

Oettinger puolestaan sanoi, että jos parlamentti ja neuvosto saadaan mukaan, Euroopasta on mahdollista tehdä riippumaton ja toimiva alue.

”Kriisien jälkeinen tilanne voi yhtä hyvin olla kriisiä edeltävä tilanne”, hän muistutti.

Siinäpä sitä ja perusteluiksi ei riitä, matu tai suomi tai suomalainen tai vastaava huomaa.
Eikö tämä kysymys tule presidentin työpöydälle ja tähän pitää olla kanta ja tämä pitää osata.
Tästä kysymyksestä selviää myös se älykkyys ja kyvykkyys.