"Kiina-ilmiö syntyikin Tampereella – taisimme ottaa samppanjaakin"
Kolumni: Ensimmäinen Kiina-ilmiö syntyi Tampereella maaliskuussa 1970, jolloin Tampella-Tamrock solmi Kiinan kanssa ilmeisesti maailmanhistorian suurimman porakonekaupan, muistelee Matti Pitko.
Matti PitkoAamulehti
Alkuperäinen Kiina-ilmiö tarkoittaa töiden siirtymistä halvempien kustannusten maihin, mutta myös pandojen tulo Ähtäriin on omanlaisensa Kiina-ilmiö.
Ensimmäinen Kiina-ilmiö syntyi kuitenkin Tampereella maaliskuussa 1970, jolloin Tampella-Tamrock solmi Kiinan kanssa ilmeisesti maailmanhistorian suurimman porakonekaupan. Kauppa käsitti 10 000 kallioporakonetta, ja hinta 30 miljoonaa markkaa oli enemmän kuin Suomen ja Kiinan edellisen vuoden kauppa yhteensä.
Kerron nyt noista hetkistä, sillä olin Tamrockissa jonkinsorttisena tiedottajana. Kauppa nosti pienen porukkamme itsetunnon huippuun ja samppanjaakin muistaakseni otettiin viereisessä työmaaruokalassa Tammerissa.
Me näimme ennen kauppaa usein totisia kiinalaisia, ja Tamrockin poramestarit Lauri Nissilä ja Jaakko Rahko porasivat malliksi kallioon reikiä Tampellan alueella nykyisen Verstaankadun kohdalla.
Jaakko Rahkon ja insinööri Oiva Ylikotilan myyntimatka Kiinaan kesti kolme kuukautta, ja toverit eivät tarvinneet herätyskelloa. Mao Zedongin aikana kiinalaiset nousivat aamuvoimisteluun kello kuusi.
Minä sain Rahkolta tuliaisena Maon Punaisen kirjan, josta tuli maailman toiseksi levinnein kirja Raamatun jälkeen. Mao kehotti kansalaisia arvostelemaan vapaasti Kiinan johtajia, lukuun ottamatta häntä.
Joten ei ihme, että Paavo Väyrynen viihtyy Kiinassa.
Kukaan ei kertonut meille, mitä kiinalaiset tekivät 10 000 kallioporakoneella. Joku ehdotti, että kiinalaiset menevät Moskovaan tunneleita pitkin.
Maailmanpolitiikka saattoi olla syynä kauppaan. Maon asetehtaat sijaitsivat rannikolla, jonne Yhdysvalloilla olisi ollut helppo lentää Okinawan ja Etelä-Korean tukikohdista. Siksi Mao siirsi tehtaat turvaan kallion sisään sisämaahan.
Suomi oli ensimmäinen länsivalta, joka tunnusti 1952 Kiinan kansanvallan, joten jäljet johtavat presidentti J.K. Paasikiveen asti. Ja nyt diplomatiaa hoitavat pandat.
Tampellan alueella ei ollut näin suurelle urakalle tilaa, joten oli saatava uusi tehdas. Tamrockin johtaja Matti Kilpinen esitteli asian Tampellan hallitukselle. Moskovan rauhanneuvotteluissa sihteerinä ollut Tampellan vuorineuvos Johan Nykopp totesi Kilpiselle:
–Insinöörin vaatimukset ovat yhtä ehdottomia kuin Stalinilla. Niihin on pakko suostua.
Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola hoiti Maon tyyliin tontin Tampereen Myllypurosta, ja tehdas vihittiin jo 1. syyskuuta 1972.
Tamrockin nimi vaihtui 1998 Sandvikiksi, kun ruotsalainen suuryhtiö osti Tamrockin noin 600 miljoonalla markalla, mutta se on toinen juttu.
Kirjoittaja on Aamulehden vapaa pakinoitsija ja kolumnisti.
Kolumni: Ensimmäinen Kiina-ilmiö syntyi Tampereella maaliskuussa 1970, jolloin Tampella-Tamrock solmi Kiinan kanssa ilmeisesti maailmanhistorian suurimman porakonekaupan, muistelee Matti Pitko.
Matti PitkoAamulehti
Alkuperäinen Kiina-ilmiö tarkoittaa töiden siirtymistä halvempien kustannusten maihin, mutta myös pandojen tulo Ähtäriin on omanlaisensa Kiina-ilmiö.
Ensimmäinen Kiina-ilmiö syntyi kuitenkin Tampereella maaliskuussa 1970, jolloin Tampella-Tamrock solmi Kiinan kanssa ilmeisesti maailmanhistorian suurimman porakonekaupan. Kauppa käsitti 10 000 kallioporakonetta, ja hinta 30 miljoonaa markkaa oli enemmän kuin Suomen ja Kiinan edellisen vuoden kauppa yhteensä.
Kerron nyt noista hetkistä, sillä olin Tamrockissa jonkinsorttisena tiedottajana. Kauppa nosti pienen porukkamme itsetunnon huippuun ja samppanjaakin muistaakseni otettiin viereisessä työmaaruokalassa Tammerissa.
Me näimme ennen kauppaa usein totisia kiinalaisia, ja Tamrockin poramestarit Lauri Nissilä ja Jaakko Rahko porasivat malliksi kallioon reikiä Tampellan alueella nykyisen Verstaankadun kohdalla.
Jaakko Rahkon ja insinööri Oiva Ylikotilan myyntimatka Kiinaan kesti kolme kuukautta, ja toverit eivät tarvinneet herätyskelloa. Mao Zedongin aikana kiinalaiset nousivat aamuvoimisteluun kello kuusi.
Minä sain Rahkolta tuliaisena Maon Punaisen kirjan, josta tuli maailman toiseksi levinnein kirja Raamatun jälkeen. Mao kehotti kansalaisia arvostelemaan vapaasti Kiinan johtajia, lukuun ottamatta häntä.
Joten ei ihme, että Paavo Väyrynen viihtyy Kiinassa.
Kukaan ei kertonut meille, mitä kiinalaiset tekivät 10 000 kallioporakoneella. Joku ehdotti, että kiinalaiset menevät Moskovaan tunneleita pitkin.
Maailmanpolitiikka saattoi olla syynä kauppaan. Maon asetehtaat sijaitsivat rannikolla, jonne Yhdysvalloilla olisi ollut helppo lentää Okinawan ja Etelä-Korean tukikohdista. Siksi Mao siirsi tehtaat turvaan kallion sisään sisämaahan.
Suomi oli ensimmäinen länsivalta, joka tunnusti 1952 Kiinan kansanvallan, joten jäljet johtavat presidentti J.K. Paasikiveen asti. Ja nyt diplomatiaa hoitavat pandat.
Tampellan alueella ei ollut näin suurelle urakalle tilaa, joten oli saatava uusi tehdas. Tamrockin johtaja Matti Kilpinen esitteli asian Tampellan hallitukselle. Moskovan rauhanneuvotteluissa sihteerinä ollut Tampellan vuorineuvos Johan Nykopp totesi Kilpiselle:
–Insinöörin vaatimukset ovat yhtä ehdottomia kuin Stalinilla. Niihin on pakko suostua.
Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola hoiti Maon tyyliin tontin Tampereen Myllypurosta, ja tehdas vihittiin jo 1. syyskuuta 1972.
Tamrockin nimi vaihtui 1998 Sandvikiksi, kun ruotsalainen suuryhtiö osti Tamrockin noin 600 miljoonalla markalla, mutta se on toinen juttu.
Kirjoittaja on Aamulehden vapaa pakinoitsija ja kolumnisti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Linkki:
https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/kiina-ilmio-syntyikin-tampereella-taisimme-ottaa-samppanjaakin-200686432